NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen taistelijan asevalojen, kypärävalojen ja omatunnistevilkkujen hankinnasta kahdelta kotimaiselta maahantuojalta.Hankintaa edelsivät laajat Suomessa tehdyt kenttätestit, joissa arvioitiin yhteensä 25 eri kaupalliseen kilpailutukseen osallistuneen tuotteen soveltuvuutta ja yhteensopivuutta.Ase- ja kypärävalot toimittaa Hantaurus SHOT Oy ja omatunnistevilkut Finnprotec Oy.Hankinnat sisältyvät maapuolustuksen kehittämisohjelmaan ja ne ovat osa jalkaväen pimeätaistelukyvyn kehittämisen kokonaisuutta. Hankinnoilla rakennetaan jalkaväkijoukkojen kykyä taistella pimeässä ja vaativissa näkyvyysolosuhteissa.Ensimmäiset tuotteet toimitetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja ne otetaan käyttöön vuodesta 2022 alkaen.Yhteensä hankinnan arvonlisäverollinen arvo on yli miljoona euroa. Puolustusvoimilla on taistelijan valoihin lisähankintavaraus, jonka arvonlisäverollinen kokonaisarvo on n. 6 miljoonaa euroa
NordenBladet — Rakennetun ympäristön uutta alustaa ja tietojärjestelmää tekevä Ryhti-hanke laittaa rakennuksiin ja alueiden käyttöön liittyvää tietoa uusiin raameihin ja liikkeelle. Hankkeen strateginen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.11. Ohjausryhmän jäsenet peräänkuuluttivat monesta suusta muutoksen tarvetta. Päällekkäisen tiedon keräämisen on aika jäädä historiaan, ja tieto on saatava laadukkaana virtaamaan sujuvasti kunta- ja organisaatiorajojen yli.Ryhti-hanke on keskeinen osa julkisen sektorin rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Muutoksen vaatimat lakimuutokset valmistellaan osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja erillisessä lainsäädäntötyössä. Uusi MRL tulee edellyttämään muun muassa koneluettavia yhteentoimivia tietoja kaavoista sekä uuteen rakentamislupaan sisältyvistä suunnitelmista ja toteumasta. Koneluettavuuden pohjalla ovat yhteiset kansainväliset standardit. Yhteentoimivuuden yhteistyöryhmä on YM:n vetämä laaja yhteistyö, jossa määritellään minkälaisten sanastojen, tietomallien ja koodistojen mukaisesti tietoja hallitaan.Ohjelmapäällikkö Juhana Rautiainen totesi, että Ryhti-hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset käytettävissä olevaan rahoitukseen ja aikaan nähden. ”Se tarkoittaa, että hankkeessa luodaan perusta, jolle jatko rakentuu. Ryhti-hankkeessa tehdään muutoksen perusta ja määritellään tapa, jolla muutosta ja tietoja hallitaan. Tiedon kattavuus ja sen laadun parantaminen tehdään tulevissa hankkeissa,” Rautiainen kuvasi.Tärkeänä tavoitteena on pidetty, että nyt tehtävä työ tarjoaa pohjan yksityisen sektorin sovelluksille. Uusien palveluiden ja liiketoiminnan syntyminen ovat tiedonhallinnan tehostamisen ohella hyötyjä, joita Ryhti-hankkeesta on saatavissa. Ajantasainen tieto on tukena myös muun muassa rakentamisen kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden vauhdittamisessa.Ohjausryhmän osallistujat totesivat, että monella taholla on käynnissä tiedon yhdenmukaistamiseen ja digitalisoimiseen liittyviä hankkeita. Ryhti-hanke liittyy laajasti yhteiskunnan eri aloihin pelastustoimesta kulttuuriperintöön ja rakennusten ylläpidosta tietoturvaan. ”On tärkeää, että muutosta tehdään sujuvasti yhdessä ja samaan maaliin,” ohjausryhmän puheenjohtaja toimiva ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä totesi. Ohjausryhmä jatkaa mukana olevien tahojen lähtötavoitteiden kartoittamista ja paneutuu hankkeen riskeihin.Yhteistyötä alleviivasi myös SYKE:n tietohallintojohtaja Jukka Santala: ”Toivon aktiivista osallistumista ja yhdessä tekemistä kaikilta tahoilta.” SYKE on kokoamassa hankeryhmän, jonka vastuulla on hankkeen varsinainen toteutus. Mukaan hankeryhmään tulee virastoja, kuntien edustajia sekä alan toimijoita.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on 9. marraskuuta avannut haettavaksi valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja 7 880 000 euroa. Haku perustuu valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan. Hakuaika päättyy 5. tammikuuta 2021 klo 16.00.Haku on tarkoitettu erilaisille organisaatioille, kuten korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, yrityksille ja järjestöille, tai näiden muodostamille konsortioille. Päätökset selvitys- ja tutkimustoiminnan hankinnoista tehdään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.Hakuilmoitus, -ohjeet ja -asiakirjat sekä
NordenBladet — Marraskuun 23.–24. päivä Genevessä järjestettävän apulupauskonferenssin valmisteluiden ollessa loppusuoralla erityisedustaja Janne Taalas vieraili Dohassa Qatarissa kertomassa valmisteluista.Konferenssivalmisteluja Suomen osalta johtava erityisedustaja Taalas tapasi vierailun aikana Dohassa muun muassa Afganistanin rauhasta neuvottelevia osapuolia.Afganistan-konferenssin tavoitteena on jatkaa kansainvälisen yhteisön sekä Afganistanin hallituksen yhteisiä, Afganistanin kehitykseen ja vakauteen tähtääviä sitoumuksia. Suomi on yksi konferenssin isännistä yhdessä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa.Kehitysyhteistyöraamin puitteissa annettavien taloudellisten tukisitoumusten lisäksi konferenssissa tullaan hyväksymään kehitysyhteistyökumppanuutta ohjaava poliittinen julistus sekä kehitysyhteistyötavoitteita vuosille 2021–2024 määrittelevä tukiarkkitehtuuri.Vierailun yhteydessä Taalas myös välitti kansainvälisen yhteisön puolesta rauhasta neuvottelevien osapuolten tietoon kansainvälisen yhteisön tuelleen määrittelemät keskeiset periaatteet, joilla tuetaan Afganistania kohti rauhaa ja vakautta.Kansainvälinen yhteisö korostaa edustuksellisen ja afgaanivetoisen rauhanprosessin tärkeyttä, jonka tulee rakentua vuodesta 2001 saavutettujen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten edistysten pohjalle. Ihmisoikeudet ja kansalaisten vapaus sekä erityisesti naisten, lasten ja vähemmistöryhmien aseman parantaminen ovat keskeisiä periaatteita, joita rauhanprosessissa tulee edistää.Kansainvälinen yhteisö peräänkuuluttaa myös ponnisteluja pysyvän tulitauon saavuttamiseksi maahan, missä vuosikymmeniä jatkanut konflikti on vaikeuttanut kansainvälisen avun toimittamista sitä tarvitseville.Erityisedustaja Taalas kertoi lisäksi konferenssinvalmistelujen etenemisestä. Genevessä voimassa olevien Covid-rajoitusten vuoksi, konferenssi tullaan pitämään virtuaalisena YK:n Palais De Nationsista käsin. Konferenssia voi seurata suorana lähetyksenä YK:n verkkosivuilta ja se tulkataan kaikille kuudelle viralliselle YK-kielelle.
NordenBladet — Suomen salmonellavaltontaohjelma viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaa.Juhlavuoden kunniaksi maa- ja metsätalousminsteriö järjesti seminaarin, johon maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion lisäksi osallistui muun muassa Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston Kris de Smet.Katso tallenne juhlaseminaarista: https://mmm.videosync.fi/suomensalmonellavalvonta
NordenBladet — Kymenlaaksoon ollaan perustamassa luonnonsuojelualueita valtion omistamille maille. Suojeltavaksi suunnitellut alueet on pääosin varattu luonnonsuojelutarkoitukseen jo aikaisemmin. Alueita on kaikissa Kymenlaakson kunnissa: Haminassa, Iitissä, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Kaikkiaan alueita suojellaan noin 32 000 hehtaaria. Valmistelu alkaa keskusteluilla paikallistahojen kanssa.Suojeltaviksi suunniteltuihin alueisiin lukeutuu muun muassa soita, lehtoja, vanhoja metsiä sekä vedenalaista luontoa Itäisen Suomenlahden merialueella. Suojeltavia alueita on kaikissa Kymenlaakson kunnissa ja lisäksi kokonaisuuteen sisältyy laajoja Itäisen Suomenlahden vesialueita, jotka ovat osin yleistä vesialuetta. Jo aiemmin perustettuun Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ei kuulu merialueita, ja nyt suojeltavaksi suunnitellut merialueet sijoittuvat kansallispuiston läheisyyteen.Suojelualueiden perustaminen alkaa keskustelulla paikallistahojen kanssaPaikallistahojen kanssa keskustelu on keskeinen osa suojelualueiden perustamiseen liittyvää säädösvalmistelua. Tapaamiset alkavat marraskuussa 2020. Koronatilanteen vuoksi tilaisuudet järjestetään ensisijaisesti virtuaalisesti, osallistujille mahdollisimman helposti käytettävin menetelmin. Näkemyksiä luonnonsuojelualueita koskevista suunnitelmista kysytään muun muassa maakunnan liitolta, kunnilta sekä metsästys-, kalastus- ja luonnonsuojelujärjestöiltä. Keskustelujen jälkeen ympäristöministeriö valmistelee asetusluonnokset, jotka lähetetään myöhemmin lausuntokierrokselle.Nyt käynnistyvien keskustelujen tarkoituksena on koota tietoja ja selvittää eri tahojen näkemyksiä paikallisista erityispiirteistä ja erityisesti metsästystä ja kalastusta koskevien poikkeusten tarpeista ja mahdollisuuksista. Sidosryhmäkeskustelujen jälkeen järjestetään joulukuussa 2020 vielä avoin virtuaalinen yleisötilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.Tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa Luonnonsuojeluun osoitettujen alueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueilla on yleisenä tavoitteena säilyttää alueet luonnontilassa ja vapaina ihmisten aiheuttamilta häiriöiltä. Jokamiehenoikeuksia ei kuitenkaan ole yleensä tarpeen rajoittaa, eli alueilla on jatkossakin sallittua marjastaa, sienestää ja liikkua. Liikkumisen rajoitus edellyttää, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sellaista vaatii.Metsästystäkin alueilla usein sallitaan. Metsähallitus voi esimerkiksi sallia alueilla hirvenajoa ja vieras- tai haittalajien metsästystä. Valtioneuvoston asetukseen yli 100 hehtaarin kokoisilla alueilla voidaan sisällyttää muitakin metsästystä sallivia säännöksiä, vaikka pääsääntöisesti eläinten tappaminen on luonnonsuojelualueilla lain mukaan kiellettyä. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että alueiden muuta käyttöä tai luonnonarvoja ei haitata tai vaaranneta.Perustettavilla luonnonsuojelualueilla saa kalastaa yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Metsähallituksen luvalla muukin kalastus on mahdollista, ellei tälle ole esteitä luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen näkökulmasta. Kalastus on mahdollista myös yleisillä vesillä merialueella sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt 6.11. lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen rahankeräyslain muuttamisesta. Niin sanotut vapaaehtoiset päästökompensaatiopalvelut rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Jatkossa vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta ei edellyttäisi rahankeräyslupaa.Vapaaehtoisen päästökompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonepäästöjen hyvittäminen maksua vastaan. Toiminta on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tämä on herättänyt kysymyksiä toiminnan suhteesta pääasiassa yleishyödyllisiä rahankeräyksiä sääntelevään rahankeräyslakiin.Sisäministeriö käynnisti huhtikuussa taustaselvityksen, jossa kuultiin laajasti eri sidosryhmiä ja selvitettiin mahdollisia lakimuutoksia sekä niiden vaikutuksia. Hankkeessa kuultiin sidosryhmiä sekä työpajoissa että haastatteluissa. Selvityksen pohjalta on päädytty esittämään vapaaehtoisen päästökompensaation rajaamista lain ulkopuolelle.– Ilmastokriisi ei odota, ja kaikki toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi on otettava käyttöön. Yksi näistä on vapaaehtoinen päästökompensaatio, jota yritykset ovat tarjonneet asiakkailleen. Vapaaehtoisen päästökompensaation tilanne rahankeräyslain osalta on ollut epäselvä ja esimerkiksi yritysten on ollut vaikea tulkita, miten toimia. On hienoa, että tilannetta on nyt selvitetty ja selvityksen tuloksena olemme muuttamassa lakia ja näin helpottamassa ihmisten ja yritysten mahdollisuuksia kompensoida ilmastopäästöjä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.Ympäristöministeriö selvittää vapaaehtoisen päästökompensaation sääntelyäSisäministeriön taustaselvityksessä tunnistettiin tarve selvittää vapaaehtoisen päästökompensaation sääntelyä, jotta voidaan varmistua muun muassa toiminnan luotettavuudesta.Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksiä vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntelyn nykytilasta ja tarpeista jatkossa. Ympäristöministeriö rahoittaa Suomen ympäristökeskuksen meneillään olevaa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kokonaisnäkemys päästökompensaatioiden käytön nykytilanteesta ja tarjottujen päästövähennysyksiköiden hyväksyttävyydestä. Tässä hankkeessa ja pian alkavassa toisessa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa on tarkoituksena selvittää tarkemmin, minkälaista sääntelytarvetta vapaaehtoisiin päästökompensaatiopalveluihin kohdistuu. Keskeiset kysymykset liittyvät ilmastovaikutusten varmistamiseen eli esimerkiksi kompensaatiohankkeiden lisäisyyteen, todennettavuuteen ja pysyvyyteen.– Vapaaehtoisia päästökompensaatioita ostetaan ilmastotoimien vauhdittamiseksi ja siksi on varmistettava, että kompensaationa myydään vain palveluja ja hankkeita, jotka myös aidosti tuottavat ilmastohyötyjä. Tämä on tärkeää niin ilmastotyön kuin kuluttajansuojan kannalta. Tällä hetkellä markkinoilla on tarjolla kirjavasti erilaisia kansainvälisiä ja kotimaisia kompensaatiopalveluja. Myös kompensaatioiden tarjoajat ovat toivoneet pelisääntöjen selkeyttämistä, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Hallitusohjelman tavoitteena hiilineutraali SuomiLakimuutos liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen hiilineutraalin Suomen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämään uusia vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita ja tapoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, välttämiselle tai poistamiselle ilmakehästä.Lausuntoaika päättyy 18.12.2020.
NordenBladet — Sisäministeriö on 6.11. lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Keskeiset ehdotukset liittyvät varautumista, hyvin poikkeuksellisia tilanteita sekä aseellista virka-apua koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on tuoda lähes 40 vuotta vanha laki ajan tasalle ja vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä.Ehdotettu laki sisältäisi nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Laissa säädettäisiin myös virka-apupäätöksen toimeenpanosta sekä poliisin ja Puolustusvoimien toimintojen yhteensovittamisesta virka-aputilanteessa. Lisäksi päivitettäisiin rajavartiolain säännökset Rajavartiolaitoksen antamasta vaativasta virka-avusta. Uusi laki parantaisi varautumista ja kykyä estää lukuisten ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavia rikoksiaUuden lain yhtenä tavoitteena on parantaa poliisin kykyä varautua ja estää sekä välittömästi puuttua esimerkiksi terrori-iskuun. Nykyisen lain mukaan vaativaa virka-apua voidaan antaa vain välittömästi uhkaavan terrorismirikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Virka-avun antamisesta päätettäessä ei kuitenkaan välttämättä tiedetä, onko rikoksella terroristinen motiivi vai ei. Todennäköisesti teon motiivi selviää vasta rikosprosessissa.Työryhmä esittää, että vaativaa virka-apua voitaisiin antaa myös eräiden muiden terrorismirikoksiin vaikutuksiltaan rinnastuvien rikosten estämiseksi. Kyseessä olisivat rikokset, jotka vakavasti uhkaavat lukuisten ihmisten henkeä tai terveyttä. Myös päätöksentekomenettelyä ehdotetaan joiltain osin muutettavaksi.Viranomaisten välinen apu on arkipäivääTurvallisuusviranomaisten keskinäinen virka-apu on osa normaalia arkea. Virka-avun peruslähtökohtiin ei esitetä muutoksia. Muutokset koskisivat erittäin poikkeuksellisia tilanteita, joissa poliisin henkilöstö, osaaminen tai kalusto ei riitä.Lailla ei annettaisi Puolustusvoimille tai Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia. Lain tarkoittamissa virka-aputilanteissa olisi kyse poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisesta poliisin johdolla ja ohjauksessa.Poliittiset linjaukset vuorossa lausuntokierroksen jälkeenKyseessä on virkamiestyöryhmän mietintö. Työryhmässä ovat sisäministeriön lisäksi edustettuina, poliisin, Suojelupoliisin, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sekä puolustusministeriön, oikeusministeriön ja valtioneuvoston kanslian edustajat. Poliittiset linjaukset asiasta tehdään lausuntokierroksen jälkeen.Työ sai alkunsa turvallisuusviranomaisten varautumiseen ja valmiuteen liittyvän yhteistyön puitteissa ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Tällöin todettiin, että voimassa oleva virka-apulainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Sisäministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen ja perusti sen valmistelua varten laajapohjaisen työryhmän keväällä 2018.Lausuntokierros päättyy 8.1.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 6. marraskuuta unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta sekä keskusteli talouskysymyksistä liittyen tulevaan EU-selontekoon. Euroopan komissio antoi syyskuussa laajan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuspaketin, joka käynnisti uudelleen yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevat neuvottelut jäsenmaiden kesken. EU-ministerivaliokunta jatkoi kokouksessaan Suomen kantojen linjaamista. Pakettiin sisältyvien uusien lainsäädäntöehdotusten käsittelyä jatketaan vielä valtioneuvoston yleisistunnossa. EU-tasolla uudistuspaketti on esillä useissa tulevissa kokouksissa. Esimerkiksi EU-maiden sisäministerit keskustelevat siitä epävirallisessa videokokouksessaan 13. marraskuuta. EU-ministerivaliokunta keskusteli myös unionin talouskysymyksistä kuten Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä. Keskustelu oli osa orientoitumista laajoihin EU-poliittisiin kysymyksiin hallituksen valmistellessa eduskunnalle alkuvuodesta 2021 annettavaa EU-selontekoa. Keskustelua alusti Erkki Liikanen, joka on toiminut muun muassa Euroopan unionin komission jäsenenä, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä, valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana.
NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tapasi tänään videoyhteyden välityksellä Itävallan eurooppaministeri Karoline Edtstadlerin, Alankomaiden ulkoministeri Stef Blokin, Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä Ruotsista eurooppaministeri Hans Dahlgrenin sijaisena valtiosihteeri Paula Olovssonin. Suomi kävi samanmielisten maiden kanssa laaja-alaista keskustelua ajankohtaisista EU:n yleisten asioiden neuvostossa esillä olevista asioista.”Kesken kokouksen saimme kuulla, että Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin tänään alustava sopu EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen kytkeytyvästä oikeusvaltiomekanismista. Tämä on positiivista. Tulemme tarkastelemaan neuvoteltua tekstiä huolellisesti. Meille on tärkeää varmistaa vahva ja merkityksellinen mekanismi”, ministeri Tuppurainen totesi.Ministerit keskustelivat tarpeesta tehostaa EU-tason yhteisiä ponnisteluja covid-19-pandemian torjumiseksi. EU-tason tiedonvaihtoa ja koordinaatiota on parannettava muun muassa testauksiin ja karanteeneihin liittyvissä kysymyksissä.”Meidän on pidettävä kiinni keskeisistä periaatteistamme. On tärkeää suojella kansalaisten terveyttä ja estää pandemian leviäminen, mutta samalla on turvattava sisämarkkinoiden toiminta ja varjeltava vapaata liikkuvuutta.”Kokouksen yhteydessä annettiin yhteinen julistus Wienin 2.11. terrori-iskun johdosta. Ministerit esittivät Itävallalle surunvalittelunsa.”Wienin hyökkäys oli hyökkäys yhteisiä arvojamme vastaan. Lähetimme syvimmät osanottomme uhreille, heidän läheisilleen ja kaikille, joihin tämä hyökkäys on koskettanut. Korostimme, että tuomitsemme kaikenlaisen rasismin, antisemitismin ja ksenofobian”, Tuppurainen totesi.
