Valtionyhtiöiden johdon palkat ja erityisesti Postin johdon palkat ja työntekijöiden työehtojen heikentämien olivat vahvasti esillä syyskauden ensimmäisellä suullisella kyselytunnilla torstaina 5. syyskuuta.
Kyselytunnilla haluttiin tietää, aikooko hallitus leikata valtionyhtiöiden johdon palkkioita sekä estää nyt suunnitellut Postin työntekijöiden palkanalennukset. Onko valtion kokonaisedun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään elämiseen riittävää palkkaa, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, jotka rahoitetaan julkisesta kassasta, hallitukselta kysyttiin.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi, että hän on pyytänyt Postin johtoa arvioimaan johdon palkitsemisen uudestaan syyskuun aikana. ”Samalla pitää tietenkin ajatella työntekijöiden asemaa. Oma näkemykseni on, että erityisesti valtionyhtiöissä pitää olla tarkkana ja esimerkillinen työntekijäpolitiikassa”, Paatero sanoi.
Muita kyselytunnin aiheita olivat yrittäjien edellytykset ja keliakiakorvauksen palauttaminen.
Eduskunta kokoontui syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon keskiviikkona 4. syyskuuta. Lähetekeskustelussa oli muun muassa hallituksen esitykset postilain muuttamisesta (HE 6/2019). Muutoksella lisätään lakiin rajatylittäviä pakettipalveluita koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset.
Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös postin työntekijöitä uhkaavat palkkaleikkaukset ja johdon suuret palkkiot. Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan.
Lähetekeskustelussa olivat myös muun muassa hallituksen esitys arvonlisäverolain ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta (HE 7/2019) sekä Etyjin Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2018 (K 14/2019).
Puhemies Matti Vanhanen piti infotilaisuuden syysistuntokaudesta eduskunnassa tiistaina 3.9.2019. Vanhanen käsitteli infossaan eduskunnan ajankohtaisia asioita sekä vaalikauden alkua.
Vanhasen mukaan syysistuntokaudella selvitetään mahdollisuuksia lisätä hallituksen ja eduskuntatyön ennakoitavuutta ja sujuvuutta.
– Eduskuntatyötä uudistava työryhmä on asetettu, ja se tulee keskittymään yksittäisen edustajan työskentelyolosuhteisiin, sekä eduskunnan toimintaan kokonaisuutena. On hyvä läpivalaista prosesseja ja katsoa, voidaanko asioita tässä ajassa tehdä jollakin tavalla toisin, Vanhanen totesi.
Eduskunnan syysistuntokaudella näkyy myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.
– Hallitukselta ja ministereiltä tämä vaatii paljon aikaa, mikä vaikuttaa syksyn kulkuun. Eduskunnassa puheenjohtajuuskausi näkyy lähinnä Suuressa valiokunnassa sekä järjestettävinä kokouksina, Vanhanen sanoi.
Vanhanen kiinnitti myös huomiota sananvapauteen.
– Sananvapaudesta keskustelu on tärkeä aihe tässä ajassa. Ympäri maailmaa käytävä keskustelu koettelee sananvapauden rajoja; sitä, mikä on soveliasta, sivistyneeseen käytökseen kuuluvaa ja mikä ei. Eduskunnassa kaikista asioista pitää voida puhua, mutta muita loukkaamatta ja leimaamatta, Vanhanen painotti.
Vanhasen infon tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta.
Kansalaisaloite ”Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkotus” luovutettiin eduskunnalle tiistaina 3. syyskuuta. Kansalaisaloitteen otti vastaan eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi.
Maaliskuussa 2012 alussa tuli voimaan perustuslain muutos, joka mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen eduskunnalle. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.
Pohjoismaiden neuvoston kokousviikolla Helsingissä kokoontuvanKestävä Pohjola -valiokunnankokouksessa tiistaina 3.9. käsitellään toimia Pohjoismaiden ruokahävikin vähentämiseksi ja kuullaan erikoistutkija Juha-Matti Katajajuurta Luonnonvarakeskuksesta. Valiokunta on saanut ministerineuvostolta selvityksen, jonka mukaan ruokahävikki on pienentynyt useissa Pohjoismaissa useilla sektoreilla. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa kotitalouksien ruokahävikki on vähentynyt vajaalla kymmenellä prosentilla ja Suomessa catering-alan ruokahävikki on vähentynyt noin viidenneksen.
Kokouksessa on esillä myös pohjoismainen yhteistyö hiilinielujen hyödyntämiseksi. Pohjoismaisessa ilmastopolitiikassa painotetaan hiilinielujen lisäämisen tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjumisessa.Valiokunnan saamassa jäsenehdotuksessa suositetaan, että muodostettaisiin yhteispohjoismainen kanta ilmastopäästöjen kompensoinnista hiilinielujen ja -varastojen avulla ja että yhteistyössä EU:n kanssa pyrittäisiin sisällyttämään nämä tavoitteet kansainväliseen ilmastosopimukseen.
Valiokunta järjestää tiistaina myös miniseminaarin Pohjoismaisten ympäristörahoitusinstrumenttien vahvistamisesta. Tavoitteena on keskustella kohtaamispaikkojen luomisesta ilmastosijoittajille, joiden tavoitteena on muun muassa ympäristörahoitusstandardien kehittäminen.
Eduskunnasta kokoukseen ja miniseminaariin osallistuu kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Ympäristöasiat ovat niin ikään Kasvu- ja kehitys Pohjolassa –valiokunnanasialistalla tiistaina 3.9. Helsingissä, jossa käsitellään puhtaampia liikennemuotoja. Valiokunnassa etsitään tehokkaampia keinoja lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Valiokunnan yhtenä tavoitteena on yhteispohjoismaisen strategian laatiminen lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Tämän lisäksi valiokunta penää pohjoismaisten päättäjien löytävän entistä tehokkaampia keinoja veroparatiisien, verokeinottelun ja haitallisen verokilpailun torjumiseksi. Valiokunta keskustelee niistä toimenpiteistä, jotka edesauttaisivat torjuntaa. Keskustelu pohjautuu valiokunnan kesäkokouksen yhteydessä järjestettyyn verovilppiä käsittelevään seminaariin.
Valiokunnassa käsitellään myös rajaesteitä, jotka liittyvät ammattikoulutukseen ja ammattipätevyyksiin. Valiokunnan tavoitteena on poistaa pohjoismaisen työvoiman liikkuvuutta haittaavat rajaesteet ja etsiä ratkaisuja kansalaisten ja yrittäjien arkea haittaaviin pohjoismaisiin rajaesteisiin.
Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Mikael Staffas (lib.).
Pohjoismaiden neuvoston syyskuun kokouksien yhteydessä Helsingissä pidettiinmaanantaina 2. syyskuuta Suomen valtuuskunnan järjestämä seminaari. Seminaarin aiheena oli Pohjoismainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja askeleet eteenpäin. Sen tavoitteena oli keskustella Stoltenberg –raportista ja sen toteutuksesta. Seminaarissa pohdittiin, millaisin prioriteetein raportin tulisi saada jatkoa. Thorvald Stoltenbergin raportti on julkaistu vuonna 2009 ja se sisältää ehdotuksia Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisestä.
Seminaarin avaussanat lausui Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.). Tuomiojan sanoi, että NORDEFCOn uudessa strategiassa mainitaan, että pohjoismaista yhteistyötä tulee syventää kokonaispuolustuksen osalta. Seminaarissa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puhuiPohjoismaiden puolustuspoliittisesta yhteistyöstä ja NORDEFCO:n uudesta visiosta. Puheenvuorot pitivät myös Norjan ulkopoliittisen instituutin johtaja Ulf Sverdrup, PN:n presidentti Hans Wallmark, PN:n Tanskan ja Islannin valtuuskuntien puheenjohtajat sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö Kirsti Narinen.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston jäsen ja PN:n kokonaisturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Wille Rydman (kok.) lausui kokouksen päätössanat. Hän totesi, että vaikka Pohjoismailla onkin eri liittoumat, yhteistyön tärkeys korostuu tänään. Hän toi esiin, että Pohjoismaiden neuvostolla on erillinen kansainvälinen strategia ja nyt neuvoston käsittelyssä on uusi kokonaisturvallisuusstrategia. Rydman muistutti, että asialla on vahva poliittinen konsensus, ja strategia-asiakirja hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa tänä syksynä.
Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien, puolueryhmien ja puheenjohtajiston syyskuun kokoukset järjestetään tänä vuonna Eduskuntatalossa 2.-3.9.
Suomesta kokouksiin ja seminaariin 2.-3.9. osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet Erkki Tuomioja (sd., valtuuskunnan puheenjohtaja), Lulu Ranne (ps., valtuuskunnan varapuheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Mikael Staffas (lib.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
Puhemies Matti Vanhanen pitää syyskauden avajaisinfon tiistaina 3.9.2019 klo 13 Eduskuntatalossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/. Tilaisuudesta tulee myös tallenne.
Helsingissä kokoontuva Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa-valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään sähköisten reseptien käyttöä Pohjoismaissa. Tavoitteena on rajaesteiden poistaminen terveydenhoidon saralla niin, että sähköiset reseptit olisivat kansalaisten käytettävissä ja voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Kokouksessa keskustellaan myös yhteispohjoismaisesta hankkeesta koskien etähoitoa ja -hoivaa.
Valiokunta pohtii myös pohjoismaisen yhteistyön parantamista kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi. Kyse on jäsenehdotuksesta, jonka tavoitteena on syventää niin tutkimusalalla kuin viranomaistenkin kesken tehtävää pohjoismaista yhteistyötä. Tämän lisäksi valiokunta selvittää, millaisia ennaltaehkäiseviä toimia Pohjoismaissa on tehty kunniaväkivallan ja kunniasorron torjumiseksi niiden eri ilmenemismuodoissa. Aihe oli esillä myös valiokunnan omassa kesäkokouksessa kesäkuussa 2019.
Valiokunta saa myös lisätietoa Grönlannin väestötutkimuksesta, jonka ovat laatineet Tanskan kansanterveyslaitos ja Etelä-Tanskan yliopisto. Tutkimus tuo esiin Grönlannissa esiintyvät haasteet alkoholismin, perheväkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja uhrien itsemurha-alttiuden saralla. Valiokunta keskustelee raportin sisällöstä ja tavoittelee keinoja ongelmien ratkaisemiseksi pohjoismaisella tasolla.
Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.).
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta ajaa yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämistä
Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa tiistaina 3. syyskuuta käsitellään pohjoismaista ulkoilun toimintasuunnitelmaa. Nyt käsittelyssä olevassa ehdotuksessa pyydetään ministerineuvostoa laatimaan pohjoismainen ulkoilun toimintasuunnitelma. Esitykseen sisältyy ehdotus yhteispohjoismaisen ulkoiluvuoden järjestämisestä lähivuosina. Valiokunta on jo aiemmin pohtinut pohjoismaisen ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suhdetta kansanterveyteen. Valiokunnan mielenkiinnon kohteena on ollut myös seurata, kuinka kaikki yhteiskunnan ryhmät saadaan osallistumaan ulkoitutoimintaan ja kuinka luonnossa voitaisiin harrastaa enemmän liikuntaa kuormittamatta sitä.
Valiokunta keskustelee myös yhteispohjoismaisesta osteopaattien auktorisointijärjestelmästä. Osteopaatti on laillistettu ammatti Suomessa, Islannissa ja Tanskassa. Ruotsin osteopaattiliitto pyrkii aktiivisesti ammatin laillistamiseen. Valiokunnan kannan mukaan Pohjoismaiden neuvostolla olisi syytä suositella Norjan ja Ruotsin hallituksille, että ne auktorisoivat osteopaatin ammatin.
Valiokunta käsittelee myös uutta koulutus- ja tutkimusalan yhteistyöohjelmaa 2019–2023.Ohjelma hyväksyttäneen PN:n istunnossa Tukholmassa 28.–31. lokakuuta ja se on suurilta osin valiokunnan suositusten ja prioriteettien mukainen. Valiokunnalle tärkeät asiat, kuten esimerkiksi pohjoismainen kieliyhteistyö, digitalisaatiokysymykset sekä nuorten ja aikuisten mahdollisuudet opintojen loppuun saattamiseen on otettu huomioon ohjelmassa.
Eduskunnasta Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).
NordenBladet — Eduskunnan kirjasto antaa koulutusta erilaisista eduskuntaan, yhteiskuntaan ja oikeuteen sekä EU:hun liittyvistä verkkotiedonlähteistä. Tutustu syksyn ohjelmaan ja tule oppimaan, mistä tieto löytyy!
Eduskunnan kirjasto antaa koulutusta erilaisista eduskuntaan, yhteiskuntaan ja oikeuteen sekä EU:hun liittyvistä verkkotiedonlähteistä. Tutustu syksyn ohjelmaan ja tule oppimaan, mistä tieto löytyy!
tiistai 1.10. klo 9.15–10.45 EU-asioiden käsittely Suomessa tiistai 8.10. klo 9.15–11.00 Kirjaston, arkiston ja kansallisten digiarkistojen esittely tiistai 22.10. klo 9.15–10.45 EUR-LEX ja CURIA-palvelut tiistai 5.11. klo 9.15–10.45 Lainsäädäntöprosessin tiedonlähteet tiistai 12.11. klo 9.15–10.45 Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet tiistai 19.11. klo 9.15–10.45 Miten eduskunnan asiakirjat löytyvät eduskunnan verkkosivuilta
Kunkin koulutuksen sisällöstä saat tarkempaa tietoa esitteestä.
Puhemies Matti Vanhanen pitää vaalikauden avajaisinfon tiistaina 3.9.2019 klo 13 Eduskuntatalossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/. Tilaisuudesta tulee myös tallenne.
