NordenBladet — Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja muovin päätymistä meriin. Samalla päivitetään merenkulun ympäristönsuojelulakia ja alusturvallisuussääntelyä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 17. joulukuuta mennessä.Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Ehdotettavat muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivenesatamia, kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia.Muutoksia etenkin huvivenesatamien jätehuoltoonAlusten jätteitä koskevan direktiivin mukaisesti kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Sataman määritelmä päivitettäisiin direktiivin mukaisesti. Suomessa satamana ei ole pidetty paikkaa, jonka rakenteet, palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset. Uuden määritelmän mukaan satama olisi paikka tai alue, joka on varustettu niin, että se voi ottaa vastaan aluksia. Merkittävin uudistus on, että jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.Lakiluonnoksen keskeiset kohdat alusten jätteiden vastaanoton osalta1. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, yhteisrannat ja mökkiyhteyslaiturit on rajattu sääntelyn ulkopuolelle.2. Jätteiden keräysvelvoite laajenisi rannikolla alle 50-paikkaisille huvivenesatamille.3. Alle 25-paikkaisia huvivenesatamia koskisi direktiivin minimivaatimus eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.4. Sisävesillä vaatimukset koskisivat vain yli 25-paikkaisia huvivenesatamia.5. Isoissa vierasvenesatamissa (≥ 25 paikkaa) pitäisi kerätä sekajätteet ja käymäläjätevedet.6. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille, vaarallisille ja sekajätteille sekä käymäläjätevesille.7. Kuten nykyisin, huvivenesataman pitäjä voisi sopia lähialueella sijaitsevan vastaanottolaitteen käytöstä, jolloin jätehuoltoa ei tarvittaisi omassa satamassa.8. Yhteysalus- ja vesibussisatamiin sovellettaisiin direktiivin minimivaatimusta eli niiden olisi pystyttävä ottamaan vastaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten jätteitä.9. Kalastussatamissa edellytettäisiin vain sekajätteen vastaanottoa.10. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.11. Valvova viranomainen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai ELY-keskus voisi määrätä satamalle laiminlyöntimaksun, jos se ei laadi jätehuoltosuunnitelmaa.Rikkipäästöt kuriin uudella maksulla – öljypäästökiellon valvontaan tehoaPolttoaineen rikkipäästöjen rajan ylityksestä voidaan nykyisin tuomita merenkulun ympäristönsuojelurikkomuksesta tai rikoslain ympäristörikoksesta sakkoa tai vankeutta. Järjestelmä on tehoton, sillä yksikään tarkastuksissa havaitusta neljästä rikkomistapauksesta ei ollut johtanut edes syytteen nostamiseen. Nyt rikosoikeudellisen järjestelmän rinnalle otettaisiin käyttöön maksu, jonka alus joutuisi maksamaan, jos rikkipäästöjen raja ylittyy. Maksu olisi vähintään 6 000 euroa. Lisäksi tehostettaisiin rikkidirektiivin mukaista polttoaineen toimittajien valvontaa.Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille. Samalla tarkennettaisiin, miten tulisi arvioida viranomaisen toimivallan edellytyksenä olevaa öljypäästön aiheuttamaa huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa.Tiukennuksia haitallisten lastien siirtämiseen merelläMerenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meren pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi myös biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Esimerkiksi biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, joten siirtojen riskejä on minimoitava. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille, ja siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Samat vaatimukset koskisivat polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.Hallituksen esitykseen sisältyisi myös alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset, joita on valmisteltu osana laajempaa koronapandemiaan liittyvää lakipakettia. Kyse on keväällä tehtyjen määräaikaisten lakimuutosten säätämisestä pysyviksi. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.Mitä seuraavaksi?Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja 17.12. mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuussa 2021.Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Eräitä jätehuollon järjestämiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä lukuun ottamatta ehdotetaan, että muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan 1.4.2021.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön jakaman Demokratiapalkinnon raadin jäsenet on valittu. Vuoden 2020 palkintoraatiin kuuluvat vloggaaja Maiju Voutilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja rap-artisti Signmark Marko Vuoriheimo.Vloggaaja Maiju Voutilainen eli Maiju on saanut tunnustusta uudenlaiseen keskusteluun kannustamisesta youtube-kanavallaan. Maiju valittiin Mielenterveyden keskusliiton vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi.Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kantola on tutkinut muun muassa politiikkaa, valtaa, mediaa ja journalismia.Marko Vuoriheimo eli Signmark on rap-artisti, joka tekee kantaa ottavaa bilemusiikkia. Vuoriheimo on toiminut vuoteen 2009 asti viittomakielen lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.Demokratiapalkinto jaetaan tammi-helmikuun vaihteessa 2021. Sillä kiitetään kansalaisyhteiskunnan toimijoita, lisätään tietoa kansalaisyhteiskunnasta sekä etsitään hyviä käytäntöjä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseksi.Tänä vuonna palkinto myönnetään uudenlaisesta vuorovaikutuksesta, viestinnästä tai käytännöistä, joilla pyritään antamaan ihmisille valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen toimintaan tai kokeilla uusia vuorovaikutusmenetelmiä ja vahvistaa rakentavaa yhteistyökulttuuria.Vuoden 2020 palkinnon jakaminen sisältyy Kansallinen demokratiaohjelma 2025:een, joka  kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ihmiskaupan vastaista työtä tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä mm. viranomaisten, järjestöjen ja kuntien välillä. Helsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikoksia tutkiva ryhmä ja ensi vuoden alussa valmistuvalla toimenpideohjelmalla koordinoidaan laajemmin ihmiskaupan vastaista työtä. Tänään eri toimivat kokoontuivat pyörän pöydän keskusteluun sisäministeri Maria Ohisalon johdolla.– Ihmiskauppa on hyvin monitahoinen ihmisoikeusrikos, joiden selvittämiseen panostamme nyt historiallisen paljon. Siksi tarvitaan niin eri viranomaisia kuin järjestöjäkin tekemään yhdessä työtä, jotta ihmiskauppatoiminta pystytään paljastamaan, uhrien asemaa parantamaan ja tapahtuneet rikokset selvittämään. Olen todella ylpeä, että pääsemme puuttumaan tärkeään asiaan näin monialaisesti. Kyse ei ole pelkästä yhteistyöverkostosta vaan päivittäin yhdessä työskentelevistä tiimeistä, jotka muodostuvat asiantuntijoista monelta eri sektorilta, kertoo sisäministeri Maria Ohisalo.Poliisille uusi ryhmä tutkimaan ihmiskaupparikoksiaHelsingin poliisilaitokselle perustetaan ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen keskittyvä ryhmä. Ryhmä tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä keskusrikospoliisin, valtakunnallisen ihmiskaupparikostorjunnan asiantuntijaverkoston sekä muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.– Valtakunnallinen tutkintaryhmä hankkii tietoa, paljastaa ja tutkii valtakunnalliset rikokset ja tukee muita yksiköitä sekä torjuu rajat ylittävää rikollisuutta yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa.
Poliisilla tulee myös olemaan kaksi nimettyä ihmiskaupparikostutkijaa jokaisessa poliisilaitoksessa. Olen todella iloinen siitä, että ensi vuonna 20 henkilötyövuotta voidaan kohdistaa ihmiskaupan vastaiseen työhön. Valtakunnallinen ryhmä myös auttaa maakunnissa työskenteleviä rikostutkijoita, eli kukaan tutkija ei jää yksin tämän asian kanssa, toteaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.Toimenpideohjelmalla koordinoidaan ihmiskaupan vastaista työtäParhaillaan valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti ihmiskaupan vastaista poikkihallinnollista toimintaohjelmaa. Sen tavoitteena on edistää ihmiskaupan tunnistamista ja ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista, parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa sekä ehkäistä ja vähentää ihmiskauppaa. Toimenpideohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2021 alussa ja sitä valmistelee oikeusministeriön asettama työryhmä.Ohjelmassa tuodaan esiin laaja joukko kehittämistoimenpiteitä, jotka liittyvät mm. viranomaiskäytäntöjen, -ohjeistusten ja -yhteistyön kehittämiseen sekä tiedonvaihdon parantamiseen, koulutuksen lisäämiseen, koulutus- ja opetusmateriaalin laatimiseen sekä viranomaisten ja järjestöjen välisen yhteistyön tukemiseen. Yksi toimintaohjelman painopistealueista onkin ihmiskaupan vastaisen työn valtavirtaistaminen ja koordinaation vahvistaminen. Ohjelman avulla pyritään sitouttamaan ja vahvistamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamiseksi. Ehdotetulla muutoksella tuotantotukijärjestelmä suljettaisiin uusilta metsähakevoimaloilta asettamalla määräaika niiden hyväksymishakemusten jättämiselle.Ehdotuksen mukaan metsähakevoimalan hyväksyminen tuotantotukijärjestelmään edellyttäisi, että sähkön tuottaja jättäisi hyväksymishakemuksen 1.2.2021 mennessä.Lausuntopyyntö on osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 27.11.2020. Sen jälkeen lakimuutoksien valmistelu jatkuu ministeriössä virkatyönä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.Kyseiselle tukijärjestelmälle ei arvioida olevan nykytilanteessa enää tarvetta. Tukijärjestelmän sulkeminen on tarkoitus ajoittaa niin, että komission antama ja 22.3.2021 päättyvä tukijärjestelmän valtiontukihyväksyntä (notifikaatio) on vielä voimassa.Ehdotetulla sulkemisella ei ole vaikutusta niiden metsähakevoimaloiden tukeen, jotka on jo hyväksytty tai hyväksytään tukijärjestelmään 1.2.2021 mennessä jätetyn hyväksymishakemuksen perusteella. Näille tukea maksetaan tuotantotukilaissa ja -asetuksessa säädetyn mukaisesti 12 vuoden tukiajan loppuun asti.Lakiehdotuksella ei esitetä muita muutoksia tuotantotukilakiin. Tukijärjestelmästä on säädetty vuonna 2010 annetussa laissa. Se on ollut keskeinen tukijärjestelmä erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä.Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on jo aikaisemmin suljettu siten, että tukijärjestelmään ei enää hyväksytä uusia voimaloita.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin lisätään kertaluonteisesti 400 miljoonaa euroa vuodelle 2020 koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten vuoksi ja 350 miljoonaa euroa koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.400 miljoonan euron lisäyksestä 128,7 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa kunnille asukasmäärän mukaan (23,45 euroa asukasta kohden) ja 267 miljoonaa euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi 4,3 miljoonaa euroa ehdotetaan kohdennettavaksi kunnan 13–15-vuotiaiden asukkaiden määrän mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden kasvomaskien hankkimiseksi (0,78 euroa kutakin 13–15-vuotiasta asukasta kohden).Hallitus ehdottaa myös, että vuoden 2020 valtionosuuksiin tehdään yhteensä 350 miljoonan euron lisäys koronavirustartunnan toteamiseksi tehtyjen testien ja koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämisen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 5.11.2020 esityksen kilpailulain muuttamisesta. Muutokset perustuvat pääosin direktiiviin, joka tehostaa ja yhdenmukaistaa EU:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa unionin alueella. Direktiivin täytäntöönpano laajentaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia.Direktiivin perusteella tehtävät muutokset vahvistavat kilpailunrajoitusten tutkinta-, päätöksenteko- ja sanktiointivaltuuksia. Kyseessä on merkittävä EU:n ja kansallisen kilpailulainsäädännön muutos.Keskeiset kilpailulain muutokset, jotka perustuvat EU-direktiiviin:Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.Kilpailunrajoituksen lopettamiseksi voitaisiin jatkossa määrätä tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioitaisiin tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihtoa. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voisivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pystyisi sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyisi.  Lisäksi kilpailulakiin tehdään muutos, joka perustuu kansalliseen tarpeeseen. Muutoksen myötä yritykset pystyisivät paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän.Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.Hallitus esittää, että laki tulee voimaan 4.2.2021, kuten direktiivi edellyttää.Tehokas kilpailuvalvonta yritysten ja kuluttajien eduksiDirektiivin tarkoituksena on parantaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovaltuuksia ja varmistaa sisämarkkinoiden toiminta moitteettomasti. Direktiivin täytäntöönpano tulee tehostamaan kilpailusääntöjen noudattamisen valvontaa ja lisäämään kilpailusääntöjen ennaltaehkäisevää vaikutusta.Kilpailusääntöjen tavoitteena on turvata toimiva kilpailu yritysten välillä. Toimiva kilpailu hyödyttää myös kuluttajia ja asiakasyrityksiä, koska se tarjoaa vaihtoehtoja, pitää hintatasoa kurissa ja kannustaa luomaan laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 5. marraskuuta yleisistunnossaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman vuodelle 2021.Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman tavoitteena on varmistaa vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeisille painopistealueille.Suunnitelman sisältämät tietotarpeet on tunnistettu ministeriöissä ja lisäksi osassa tietotarpeissa on hyödynnetty yhteiskehittämistä.Suunnitelma koostuu yhdeksästä osakokonaisuudesta ja niille valituista selvitys- ja tutkimusteemoista sekä varauksista myöhemmin määriteltäviin tietotarpeisiin:Kestävän talouden SuomiHiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikkaSuomi kokoaan suurempi maailmallaTurvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikkaElinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalousLuottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden SuomiOikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava SuomiOsaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden SuomiOhjaustavatMyöhemmin määriteltävät tietotarpeetSuunnitelman toimeenpanosta vastaavat valtioneuvoston kanslia ja teemojen vastuuministeriöt yhteistyössä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän kanssa. Suunnitelman toimeenpanoon osoitetaan 10,03 miljoonan euron määräraha. Suunnitelma sisältää tutkimus- ja selvitystoiminnan painopisteet ja teemat kustannusarvioineen sekä asiaan kuuluvat valmistelu- ja ohjausvastuut.Tilattavan tutkimuksen valintakriteereitä ovat relevanssi ja hyödynnettävyys, hankkeen laatu, hankkeen toteuttajien asiantuntijuus ja resurssien riittävyys, sekä viestintä ja tiedonhallinta. Selvitykset ja tutkimukset tilataan avoimilla hauilla. Haku avataan 9.11.2020 ja siitä tiedotetaan erikseen.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnon köyhtyminen on jatkunut EU:ssa huolestuttavan voimakkaana. Suurin osa direktiivien suojelemista lajeista ja luontotyypeistä on epäsuotuisalla tai huonolla suojelutasolla jäsenmaiden toteuttamista suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimista huolimatta. Aktiivisten toimenpiteiden ansiosta on kuitenkin saatu aikaan myönteistä kehitystä.Suomen ympäristökeskus SYKE ja ympäristöministeriö tiedottavatEuroopan unionin jäsenvaltiot raportoivat EU:n komissiolle luonto- ja lintudirektiivillä suojeltujen lajien ja luontotyyppien suojelutasosta ja kehityssuunnista kuuden vuoden välein. EU:n komissio on julkaissut koosteen EU:n luonnon tilasta pohjautuen jäsenmaiden mittaviin, vuosia 2013–2018 koskeviin raportteihin.Luontotyyppien suojelutaso ei parantunut EU:n tasolla edelliseen raportointiin verrattuna. Vain 15 prosenttia luontotyypeistä on suotuisalla suojelutasolla. Suojelutaso on riittämätön tai huono 81 prosentilla luontotyypeistä.Luontotyyppiryhmistä heikoimmin EU-tasolla menee meren ja rannikon luontotyypeillä. Myös soiden, dyynien ja erilaisten hoitoa vaativien niittytyyppien arvioista valtaosa on alle suotuisan tason. Heikentyneistä luontotyypeistä ainoastaan 9 prosenttia osoittaa positiivista kehityssuuntaa, kun taas 36 prosentin tila heikentyy edelleen. Soiden sekä niittyjen ja dyynien luontotyyppeihin liittyy eniten laskevia kehityssuuntia.EU:ssa vain joka neljännen lajin tilanne on suotuisaYli neljännes (27 %) luontodirektiivin lajeista, eli muista kuin lintulajeista, on suotuisalla suojelutasolla, kun osuus edellisessä raportissa oli 23 prosenttia. Suojelutaso on riittämätön tai huono 63 prosentilla lajeista. Tietopuutteiden vuoksi 10 %:lle lajeista ei ollut mahdollista tehdä arviota EU-tasolla.Matelijoiden ja putkilokasvien tilanne on EU:n tasolla lajiryhmistä paras, suotuisella suojelutasolla olevien lajien osuus on niissä korkein (36 % ja 40 %). Sen sijaan noin 30 prosentilla nilviäis- ja kalalajeista suojelutaso on huono. Lajeista, joiden suojelutaso on arvioitu riittämättömäksi tai huonoksi EU:n tasolla, 35 prosenttia on heikentymässä ja 6 prosenttia kohentumassa.EU:n alueella esiintyvistä 463 lintulajista noin puolella (47 %) tilanne on suotuisa eli kantojen koot ovat riittävän suuria ja kehityssuunnat kasvavia tai vakaita. Runsastuvia lajeja ovat mm. jalohaikara, kurki, merikotka, isohaarahaukka, kuningaskalastaja ja lunni. Vastaavasti 39 prosentin tilanne on heikko tai huono. Pesimälajien suurimpana uhkatekijänä EU:n alueella on maatalous. Kiuru on taantunut huomattavasti koko EU:n alueella ja muita taantuvia lajeja ovat esim. tervapääsky ja haarapääsky. Muutolla levähtävien ja talvehtivien lintujen suurin uhka on niiden laiton tappaminen ja metsästys.Kokonaisuutena lintujen tilanne huononi, sillä suotuisassa suojelutasossa olevien lajien määrä pieneni viisi prosenttiyksikköä ja huonossa tilassa olevien lajien määrä kasvoi 7 prosenttiyksikköä vuosia 2007–2012 koskevaan raporttiin verrattuna.Suomen raportointituloksiaEU:n luontodirektiivien raportit laaditaan Suomessa erikseen boreaaliselle, alpiiniselle ja Itämeren alueelle. Boreaalinen alue kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta.Boreaalisella alueella 15 prosenttia luontotyypeistä oli suotuisalla tasolla niin kuin EU:ssa keskimäärin. Muutosta edelliseen arvioon ei tapahtunut. Alpiinisella alueella 80 prosenttia luontotyypeistä on suotuisassa suojelutasossa, mutta lehtojen ja tulvametsien arviot heikkenivät suotuisasta riittämättömään tilaan. Palsasoiden ja tunturikoivikoiden tila arvioitiin ensimmäistä kertaa huonoksi. Itämeren kaikki luontotyypit olivat edellisen arvioinnin mukaisesti edelleen riittämättömässä tai huonossa tilassa.Metsien ja maatalousympäristön linnut taantuvatLuontodirektiivin raportointi kattaa 140 Suomessa esiintyvää lajia tai useamman läheisen lajin ryhmänä raportoitavaa kokonaisuutta. Boreaalisella alueella erityisesti sammalissa, kovakuoriaisissa ja perhosissa on suhteessa vähän suotuisassa suojelutasossa olevia lajeja.Suotuisaan suojelutasoon nousi kolme lajia: euroopanmajava, metsäjänis sekä metsäpeura. Suojelutaso heikkeni epäsuotuisaksi jokiravulla ja kirjopapurikolla. Lisäksi punakeltaverkkoperhonen ja lietetatar heikentyivät riittämättömästä huonoon tilaan.Lintudirektiivin raportointi koskee kaikkia 286 Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää lintua. Osalta linnuista raportoidaan myös läpimuuttava tai meillä talvehtiva kanta. Pesivistä linnuistamme 59 prosentin kanta oli kasvanut tai pysynyt vakaana viimeisen 12 vuoden aikana ja 33 prosentin laskenut. Talvehtivien 16 lintulajin kohdalla 87,5 prosentin kanta on vakaa tai kasvava ja 12,5 prosentin laskeva.Suomessa taantuvat erityisesti metsien paikkalinnut, kuten pyy ja hömötiainen, jotka kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä. Myös maatalousympäristöön erikoistuneiden lintulajien keskimääräinen runsaus on lähes puolittunut 1980-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi räystäspääsky on taantunut voimakkaasti.EU:n direktiiveillä suojellaan luonnon monimuotoisuuttaEU:n lintudirektiivi ja luontodirektiivi muodostavat EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan politiikan kulmakiven. Niillä pyritään varmistamaan EU:n tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suojelu, suojelemaan kaikkia luonnonvaraisia lintuja (yli 460 lajia), edustavia ja uhanalaisia luontotyyppejä 233 ja lähes 1 400:aa muuta lajia. Jäsenvaltioiden on luontodirektiivien mukaisesti säilytettävä näiden lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelutaso tai palautettava se ennalleen. Suomessa esiintyy 68 luontodirektiivissä listattua luontotyyppiä ja 140 muuta lajia kuin lintulajia.Jäsenvaltioiden on laadittava kertomukset joka kuudes vuosi lintudirektiivin 12 artiklan ja luontotyyppidirektiivin 17 artiklan mukaisesti, erityisesti suojelemiensa luontotyyppien ja lajien suojelutasosta ja kehityssuunnista. Vuonna 2019 valmistuneet kertomukset kattavat vuodet 2013–2018 ja ovat järjestyksessään kolmannet luontodirektiivien mukaiset arviot.The State of Nature in the EUState of nature in Europe: a health checkLuontodirektiivin luontotyypitLuonto- ja lintudirektiivien lajit

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä valmistellaan uutta lakia, niin sanottua asiakastietolakia. Lakiesityksen perusteella valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietovarantoon eli Kanta-arkistoon tallennettaisiin terveydenhuollon potilastietojen lisäksi jatkossa myös sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja.Lakiluonnos oli lausunnolla 15.11.2019 – 14.2.2020. Nyt annettavaan esitykseen on tehty palautteen perusteella joitain tarkennuksia. Uudella lailla kumottaisiin voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.Lakiesitykseen sisältyy pääsääntöisesti kaikkia palvelunantajia koskeva velvoite liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Tämä mahdollistaa tietojen saatavuuden palvelunantajien välillä, silloin kun tietoja tarvitaan ja niitä on oikeus käsitellä.Asiakas voisi itse tallentaa hyvinvointitietojaan tietojärjestelmiinEsityksessä ehdotetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisällön laajentamista siten, että asiakas voisi itse tallentaa omia hyvinvointitietojaan tai erilaisten hyvinvointisovellusten tuottamia tietoja omatietovarantoon. Hyvinvointitiedot olisivat ammattihenkilön käytettävissä ja hyödynnettävissä asiakkaan suostumuksella tietoturvallisesti. Asiakkaalla olisi myös mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan sähköisesti.Reseptiarkistosta luovuttaisiinSähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia muutettaisiin siten, että reseptiarkistosta luovuttaisiin. Jatkossa tiedot tallennettaisiin vain reseptikeskukseen, jossa niitä myös säilytettäisiin. Tietojen käsittelyperuste yhdenmukaistettaisiin ehdotetun uuden lain mukaiseksi.Lait tulisivat voimaan 1.4.2021.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää lakia Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi. Vakuutusturva varmistettaisiin myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaisi jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.

Source: Valtioneuvosto.fi