NordenBladet – Islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir toimii Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä vuonna 2020. Hänet valittiin presidentiksi neuvoston istunnossa, joka päättyi Tukholmassa torstaina.
Islanti on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 puheenjohtajamaa, ja sillä on ohjelmassaan kolme painopistealuetta: demokratian puolustaminen muun muassa valeuutisia torjumalla, luonnon monimuotoisuuden puolustaminen sekä Pohjoismaiden välisten siteiden edistäminen kielitaitoa vahvistamalla.
– Keskitymme määrätietoisesti luonnon monimuotoisuuteen mobilisoimalla Pohjoismaiden nuoria mukaan työhön sekä painottamalla meriluonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta tämä on mitä tärkeintä työtä, toteaa neuvoston keskiryhmää edustava Silja Dögg Gunnarsdóttir.
Valeuutisointi kuriin
Valeuutisten ehkäisyssä Islanti etsii vastauksia muun muassa siihen, miten viranomaiset, poliitikot, kansalaisjärjestöt ja muut yhteiskunnan instituutiot voivat reagoida valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Lisäksi Islanti pyrkii selvittämään, millainen rooli pohjoismaisella yhteistyöllä voi olla valeuutisten torjumisessa ja demokratian puolustamisessa.
Islannin ja neuvoston uuden presidentin kolmantena painopistealueena on pohjoismaisten naapurikielten ymmärtäminen. Tutkimukset viittaavat siihen, että kielten keskinäinen ymmärtäminen on jatkuvasti heikentynyt Pohjoismaissa. Tämä koskee sekä kuullun ymmärtämistä että suullista ja kirjallista ilmaisua.
Pienten kielten puolustaminen tärkeää
Silja Dögg Gunnarsdóttir pitää kehitystä huolestuttavana. Hän korostaa, että toistensa kieliä ymmärtävät ihmiset ymmärtävät syvällisemmin myös toisiaan sekä toistensa kulttuureja ja historiaa.
– Meidän pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin omien kielten puolustamisen tärkeys. Ne ovat kaikki pieniä kieliä, ja englanti valtaa alaa kaikkialla.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2020 presidentti. Hän seuraa tehtävässä ruotsalaista Hans Wallmarkia. Neuvoston varapresidentiksi valittiin sosiaalidemokraattisen ryhmän Oddný Harðardóttir.
Silja Dögg Gunnarsdóttir on ollut Islannin parlamentin eli yleiskäräjien jäsen vuodesta 2013 lähtien.
Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
”On ilo nähdä Suomen ystävyysryhmien edustajia Helsingissä”, totesi puhemies Matti Vanhanen toivottaessaan Venäjän duuman ja liittoneuvoston Suomi-ystävyysryhmän jäseniä tervetulleeksi eduskuntaan.
Vieraat ovat saapuneet Suomeen Helsingin kaupungin kutsumana osallistuakseen kaupungin järjestämään korkean tason Itämeri-aiheiseen seminaariin ja Romanssimusiikin Edistämisyhdistyksen Romantiikan jättiläiset-konserttiin.
Tässä yhteydessä he vierailivat myös eduskunnassa, jossa tapasivat puhemiehen lisäksi Suomen eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän ja ulkoasiainvaliokunnan edustajia.
Puhemies keskusteli vieraiden kanssa arktisista asioista, ympäristönsuojelusta, parlamenttien välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta yhteistyöstä.
Venäjän delegaation johtajana toimi duuman Suomi-ystävyysryhmän koordinaattori, kansanedustaja Valentina Pivnenko Karjalan tasavallasta.
NordenBladet — Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!
Tervetuloa Eduskunnan kirjastoon seuraamaan Vaikuttaminen vuosi -luentosarjan viimeistä luentoa kansalaisosallistumisen muodoista perjantaina 8.11. klo 14.00–15.00!
Professori Maija Setälä Turun yliopistosta tarjoaa luennossaan tutkittua tietoa seuraavista kysymyksistä: – Mitkä ovat uudet kansalaisosallistumisen muodot ja mikä merkitys niillä on? – Miten uudet osallistumismuodot suhteutuvat edustukselliseen päätöksentekoon? – Missä määrin eri kansalaisosallistumisen muodot haittaavat tai edesauttavat pitkäjänteistä päätöksentekoa ja miksi? – Miten kansalaisosallistuminen voisi lisätä kestävän politiikan tekemistä ja ratkaista kauaskantoisia ongelmia?
Vaikuttamisen vuosi 2019 on kaikille avoin luentosarja vaalikaudet ylittävästä politiikasta. Kuusi ajatuksia herättävää luentoa tarjoavat ratkaisuja kestävämpään päätöksentekoon ja kansalaisosallistumiseen.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjastossa (Aurorankatu 6, Helsinki) keväällä ja syksyllä 2019.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton (ei ilmoittautumista).
Sarjan järjestää Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) yhteistyössä Eduskunnan kirjaston kanssa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.
Lisätietoja: Professori Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt@utu.fi, puh. 029 450 3126 Eduskunnan kirjaston johtaja, Antti Virrankoski, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, puh. 09 432 3401
NordenBladet —Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin tiistai-iltana 29. lokakuuta pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa Tukholman Konserttitalossa. Vuosittain jaettavat viisi palkintoa ovat kirjallisuuspalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto ja ympäristöpalkinto.
Vuoden 2019 kirjallisuuspalkinto jaettiin tanskalaiselle kirjailijalle Jonas Eikalle novellikokoelmasta Efter Solen (”Auringon jälkeen”, suomentamaton).
Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon sai norjalainen kirjailija Kristin Roskiften kuvakirjasta Alle sammen teller (”Kaikilla on merkitystä”, suomentamaton).
Elokuvapalkinto meni tanskalaiselle elokuvalle Queen of Hearts, jonka on ohjannut May el-Toukhy, käsikirjoittanut el-Toukhy ja Maren Louise Käehne, tuottaneet Caroline Blanco ja René Ezra.
Musiikkipalkinnon sai islantilainen esiintyvä taiteilija Gyða Valtýsdóttir.
Ympäristöpalkinto annettiin Greta Thunbergille, mutta hän kieltäytyi palkinnosta vedoten ilmastotoimien puutteellisuuteen.
Palkintojen tarkoituksena on tehdä maiden tiivistä kulttuuriyhteistyötä tunnetuksi ja lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnot ovat kukin suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua, noin 47 000 euroa. Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat Pohjolan arvostetuimpia.
Palkinnot jaetaan vuosittain Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Tänä vuonna istunto pidetään Tukholmassa 29.10.-31.10. Istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä www.norden.org/session2019 sekä Facebookissa ja Twitterissä käyttämällä aihetunnisteita #nrsession, #nrpol. Palkintojenjakotilaisuudella on aihetunniste #nrpriser.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toivoo pohjoismaisten parlamenttien ja niiden valiokuntien tekevän entistäkin tiiviimpää yhteistyötä vanhojen rajaesteiden poistamiseksi ja uusien välttämiseksi. Vanhanen puhui aiheesta Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä pidetyssä pohjoismaisessa puhemieskonferenssissa tiistaina.
”Yhtä tärkeää kuin rajaesteiden poistaminen on ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Pohjoismaiden on syytä terästää koordinaatiota ja tiedonvaihtoa uusien kansallisten sääntöjen käyttöönotossa, erityisesti maiden toimeenpannessa EU-direktiivejä. Meidän pitäisi vaatia ministeriöiltä ja hallituksilta, että EU-direktiivejä implementoidaan samalla tavalla kaikissa pohjoismaissa ja siten ei ainakaan näistä syistä synny lainsäädännöllisiä eroavaisuuksia ja sitä kautta pohjoismaisia rajaesteitä”, Vanhanen painotti.
”Myös kansallisilla toimilla voidaan ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Esimerkiksi lakiehdotuksen valmisteluun yhteydessä olisi tärkeä selvittää ehdotuksen seurauksia pohjoismaiden sisällä muuttaville”, hän jatkoi.
Rajaesteellä tarkoitetaan lakeja ja julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka haittaavat henkilöiden liikkuvuutta tai yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Usein rajaeste johtuu sinällään oikean ja voimassa olevan säännön tai lain soveltamisesta, jonka rajaestevaikutuksista viranomaiset eivät ole tietoisia. Yksilötasolla merkittävimmät rajaesteet liittyvät verotukseen, sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin.
Vanhanen muistutti, että Pohjoismaiden pitkä perinne kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta tukee myös talouskasvua ja työllisyyttä.
”Hallitusten hankkeessa, jossa mahdollistetaan kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käyttö kaikissa Pohjoismaissa, on toteutuessaan suuri merkitys sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle. Siitä voi tulla pohjoismaisen yhteistyön uusi virstanpylväs, mahdollisesti yhtä tärkeä kuin passiunioni aikoinaan”, hän arveli.
Pohjoismaisten puhemiesten tapaamisen yhteydessä Vanhanen tapasi kahdenvälisesti myös Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin, minkä lisäksi puhemiehet osallistuivat yhdessä kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.
NordenBladet – Tammikuun 2020 alusta lähtien Viking Linen ravintolat, baarit ja myymälät saavat valikoimiinsa jälleen uudet laivan viinit. Vuosina 2020–2021 matkustajat pääsevät tutustumaan saksalaiseen valkoviiniin, italialaiseen punaviiniin, kuivaan Proseccoon sekä jo tuttuun Viking Linen yksinoikeudella myymään samppanjaan.
Vuosittain Viking Linen laivoilla myydään yli 3 miljoonaa litraa viinejä. Se tekee laivayhtiöstä yhden Pohjoismaiden suurimman viinikauppiaan. Matkustaja voi valita ostoksensa kaikkiaan noin 600 viinin valikoimasta.
”Kuohuviinien kysyntä on vakiintunut korkealle tasolle ja yleisesti ottaen kiinnostus kuplajuomia kohtaan tuntuu vain kasvavan. Trendikkäät roséviinit ovat olleet tänä vuonna erityisen haluttuja. Myös valko- ja punaviinien kysyntä on vakaassa nousussa,” Viking Linen Tax Free Manager Kim Engblom kertoo.
Matkustajalle laivan viinit ovat helppo vaihtoehto, sillä asiantuntijaraati on ne valinnut satojen, korkealuokkaisten ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisten viinien joukosta. Viking Linella laivan viinit valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Uusi laivan valkoviini on Handwerk Riesling, nuorista ja innovatiivisista viinintekijöistä koostuvan PLOB GmbH -kollektiivin kuiva Riesling Saksasta, Moselin alueelta.
Uusi laivan punaviini puolestaan on Edizione Apassimento, täyteläinen ja hedelmäinen punaviini italialaiselta Puglian alueelta.
Uusi laivan kuohuviini on Val d’Oca Prosecco DOC Treviso Extra Dry, joka valmistetaan laadukkaana tunnetuista italialaisen Valdobbiadenen alueen rypäleistä.
Valikoimissa jatkaa myös Essi Avellanin yksinoikeudella Viking Linelle valitsema laivan samppanja, Piper-Heidsieck Essentiel by Essi for Viking Line.
Uudet laivan viinit tulevat myyntiin kaikille Viking Linen aluksille 1. tammikuuta 2020.
NordenBladet – Ott Tänakin jättävän Toyotan, Ilta-Sanomat kertoo. Rallin MM-sarjan mestaruuden viikonloppuna varmistanut virolainen jatkaa uraansa Hyundailla, vahvistaa Ilta-Sanomat lähteisiinsä vedoten.
Lehden tietojen mukaan sopimus allekirjoitettiin jo viikkoja sitten. Tänak ei ollut tyytyväinen auton luotettavuuteen tai Toyota-tallin johtamiseen ja sai Hyundailta paremman tarjouksen.
Tänakin lähtö on paha takaisku Toyotalle, joka suunnitteli miehestä tähtikuskia myös tulevalle sesongille.
Kris Meeken ja Kalle Rovanperän uskotaan ajavan ensi kaudella japanilaistallin riveissä. Kolmannen kuskin paikalle on nyt huhuiltu Sebastien Ogieria, jolla on tosin jo sopimus Citroenin kanssa.
Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 28. lokakuuta käsittelemään merten happamoitumiseen liittyvää jäsenehdotusta. Valiokunta katsoo jäsenehdotuksen olevan ajankohtainen. Pohjoismaissa on jo käynnissä muun muassa hanke, jossa tarkastellaan pohjoisten aluevesien happamoitumista ja sen vaikutuksia merten ekosysteemeihin. Hankkeessa seurataan myös happamoitumisen sosioekonomisia vaikutuksia. Merten happamoitumiseen liittyy myös YK:n Kestävän kehityksen alatavoitteisiin, jonka päämääränä on minimoida ja torjua merten happamoitumisen vaikutuksia esimerkiksi tehostamalla tieteellistä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Jäsenehdotus on ollut lausunnolla myös Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa–valiokunnassa. Tämän lisäksi Kasvu ja kehitys –valiokunnassa käsittelyssä on jäsenehdotus, joka koskee Pohjoismaiden johtoasemaa kestävän vesiviljelyn ja meritalouden alalla. Tavoitteena on selvittää mahdollisia synergioita näiden kahden eri valiokunnan ehdotuksen välillä.
Kestävä Pohjola -valiokunnassa käsitellään tiistaina lisäksi uusiokäyttöstrategiaa ja jäsenehdotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä hiilinielujen hyödyntämiseksi ilmastotyön tehostamisessa. Valiokunnalla on myös perinteinen tapaaminen pohjoismaiden ympäristöministerien kanssa. Tämän tapaamisen aiheiksi on valittu luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston julkilausuma Zero Carbon emission sekä kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Eduskunnasta Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.).
