NordenBladet —

​Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli tänään eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana Eurooppa-neuvoston tulevasta kokouksesta. EU-johtajien aiheina huippukokouksessa tämän viikon torstaina ja perjantaina ovat mm. EU:n monivuotinen rahoituskehys, ilmastonmuutos, ulkosuhteet sekä Brexit.

Eurooppa-neuvosto keskustelee rahoituskehyksestä Rinteen alustuksen ja Suomen puheenjohtajamaana tekemän taustapaperin pohjalta. Keskustelua käydään rahoituskehyksen kokonaistasosta, keskeisten politiikka-alueiden välisestä tasapainosta sekä ehdollisuuksista ja kannustimista.

Suomi toimii kesäkuun Eurooppa-neuvoston linjauksen mukaisesti ja tavoittelee sopimusta kokonaisuudesta vuoden loppuun mennessä, Rinne kertoi.

Ulkosuhteiden osalta keskustelua tullaan käymään Turkin operaatiosta Syyriassa, Rinne sanoi ja totesi Suomen tuominneen operaation selkeästi.

Suuri valiokunta keskusteli pääministerin kanssa konfliktin mahdollisista kehityskuluista ja konkreettisista keinoista vaikuttaa Turkkiin. Lisäksi keskusteltiin EU:n ja Turkin siirtolaissopimuksesta ja humanitaarisesta tilanteesta Syyriassa. Rinne sanoi olevan tärkeää varmistaa, että EU:n ja Turkin välinen muuttoliikeyhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

Barnier antaa yleisten asioiden neuvostolle tilannekatsauksen Brexitistä tänään

On vielä epäselvää, miten Brexitiä käsitellään Eurooppa-neuvostossa. Neuvottelut EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) välillä ovat jatkuneet ja EU:n pääneuvottelija Michel Barnier antaa niistä tilannekatsauksen yleisten asioiden neuvostolle tänään.

Suuri valiokunta keskusteli mm. neuvottelujen ajankohtaisesta tilanteesta, mahdollisista jatkoaskelista sekä arvioi yleisellä tasolla UK:n neuvottelutavoitteita sekä edellytyksiä myöntää neuvotteluille lisäaikaa.

Pääministeri Rinteen mukaan on järkevää, että neuvottelutulokseen pyritään loppuun asti, sillä kovan brexitin seuraamukset olisivat hankalat sekä EU:lle että UK:lle. UK:n parlamentin säätämän lain mukaan sen hallituksen on pyydettävä lisäaikaa neuvotteluille 19. lokakuuta mennessä sopimuksettoman eron välttämiseksi.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Tervetuloa kaikille avoimeen koulutukseen ”EUR-Lex ja CURIA-palvelut” Eduskunnan kirjastoon tiistaina 22.10. klo 9.15–10.45

Tervetuloa kaikille avoimeen koulutukseen ”EUR-Lex ja CURIA-palvelut” Eduskunnan kirjastoon tiistaina 22.10. klo 9.15–10.45

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Tulevaisuusvaliokunta matkustaa Geneveen ja Roomaan 15.–18. lokakuuta. Valtuuskuntamatkan teemoina ovat tieteen ja teknologian tulevaisuus, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, kestävät kaupungit (smart cities) sekä EU:n tulevaisuus.

Matkalla tulevaisuuskunta vierailee muun muassa Geneven Kantonin Kestävän kehityksen osastolla, Maailman ilmatieteen järjestössä WMO:ssa, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cernissä ja Italian parlamentissa. Lisäksi kummassakin maassa on keskustelutilaisuuksia erilaisten asiantuntijoiden kanssa edellä mainituista teemoista. Italiassa painottuvat EU:n tulevaisuus, talous ja Agenda2030.

Valtuuskuntaan kuuluvat valiokunnan puheenjohtaja Joakim Strand, valiokunnan varapuheenjohtaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) sekä kansanedustajat Pekka Aittakumpu (kesk.), Marko Asell (sd.), Katja Hänninen (vas,), Ville Kaunisto (kok.), Antti Rantakangas (kesk.), Kristiina Salonen (sd.), Sari Tanus (kd.), Sinuhen Wallinheimo (kok.) ja Jussi Wihonen (ps.). Lisäksi matkalle lähtevät valiokuntaneuvos Olli Hietanen ja valiokunnan pyysvä asiantuntija Maria Höyssä.  

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puolustusvaliokunta vierailee tiistaina 15. lokakuuta Hattulassa ja Hämeenlinnassa tutustumassa Panssariprikaatin ja puolustusteollisuusyhtiö Patria Landin toimintaan. Parolannummella valiokunnalle esitellään aamupäivällä muun muassa panssariprikaatin kalustoa ja koulutusta sekä keskustellaan maavoimien kehitysnäkymistä. Iltapäivällä valiokunta kuulee Patrian ajankohtaisia kuulumisia ja käy tehdaskierroksella Patrian Hämeenlinnan tehtaalla.

Vierailulle osallistuu kymmenen puolustusvaliokunnan jäsentä valiokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkaisen (ps.) johdolla.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Lähetekeskustelu valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksesta ja julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023 päättyi perjantaina pidetyssä täysistunnossa. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausuntonsa. Samassa yhteydessä käytiin lähetekeskustelu vuoden 2019 kolmannesta lisätalousarviosta sekä ensi vuoden talousarvioon liittyvistä budjettilaeista. Budjetin palautekeskustelu ja äänestykset käytäneen joulunalusviikolla. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli suuren valiokunnan kuultavana EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston tulevasta (14.–15.10.) kokouksesta. Kokouksen puheenjohtajana toimiva Leppä kertoi, että esillä on ennen kaikkea kalastukseen ja metsätalouteen liittyviä asioita, mutta myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista käsitellään.

Itämeren kalastuskiintiöiden osalta huomio kiinnittyy mm. turskakiintiöihin, joiden osalta tilanne on ministeri Lepän mukaan haastava. Turskakannat ovat monista tekijöistä johtuen heikossa kunnossa, mistä johtuen kalastuskiintiöitä on pienennettävä tuntuvasti.

Suuri valiokunta kävi keskustelua erityisesti kiintiöleikkausten vaikutuksesta Ahvenanmaalla. Komissio on epävirallisessa asiakirjassaan esittänyt, että turskaa saisi edelleen kalastaa kohdennetusti tieteellisessä tarkoituksessa, mikä mahdollistaisi Ahvenanmaalla turskan pienimuotoisen verkkokalastuksen. Ahvenanmaan maakunta osallistuu EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmän mukaisesti asian käsittelyyn, sillä kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan sen toimivaltaan.

Ministeri Lepän mukaan Suomen pitkä linja tukee kestävää kalastusta tieteelliseen neuvoon perustuen. EU:n neuvoston puheenjohtajamaana Suomi tavoittelee herkässä neuvottelutilanteessa ratkaisua, joka turvaa sekä kalakantojen että kalastuselinkeinon tulevaisuuden.

Valiokunta keskusteli myös mahdollisen kovan Brexitin vaikutuksista elintarvikkeiden tuonnille ja viennille. Lepän mukaan suurin epävarmuus liittyy kovan Brexitin markkinavaikutuksiin, joita on erittäin vaikea ennakoida.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista käsitellään myös EU:n parlamenttien maatalousasioista vastaavien valiokuntien kokouksessa Helsingissä 28. lokakuuta. Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluvan kokouksen järjestää eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta.

Eurooppa-neuvoston valmistelussa esillä monivuotinen rahoituskehys ja Brexit

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) antoi valiokunnalle selvityksen EU:n yleisten asioiden neuvoston (15.10.) aiheista. Ministerit käsittelevät mm. Pohjois-Makedonian ja Albanian EU-lähentymisen edellytyksiä sekä valmistelevat lokakuun Eurooppa-neuvostoa.

Tuppurainen nosti Eurooppa-neuvoston valmistelusta esille mm. monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käydä rahoituskehyksestä näkemystenvaihto Suomen laatiman ”puheenjohtajan paperin” ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) alustuksen pohjalta. Pohjaesitys perustuu neuvotteluihin, jotka Suomi on käynyt kaikkien jäsenmaiden kanssa näiden kansallisia tavoitteita kartoittaakseen.

Neuvosto valmistelee myös Eurooppa-neuvoston Brexitiä käsittelevää ns. Artikla 50 -kokousta, vaikka vielä ei ole varmaa, miten Eurooppa-neuvosto asiaa käsittelee. Puheenjohtaja Donald Tusk on ilmoittanut lähtevänsä siitä, että lokakuun Eurooppa-neuvostossa ei neuvotella erosopimuksen yksityiskohdista.

Suuren valiokunnan seuraava kokous on tiistaina 15. lokakuuta klo 13, jolloin kuultavana on Eurooppa-neuvoston asioista pääministeri Rinne.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Japanilaisen Urasenke-teekoulukunnan edellinen suurmestari tohtori Genshitsu Sen piti perjantaina eduskunnassa teeseremonian, tai kuten japanilaiset itse mieluummin ilmaisevat, teetilaisuuden varapuhemies Tuula Haataiselle. Tilaisuus liittyi Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlaan.

Lämminhenkisessä tilaisuudessa 96-vuotias suurmestari valmisti varapuhemiehelle teetä, tarjosi sen kanssa nautittavia pieniä makeita suupaloja ja opasti tätä vispaamaan teetä bambuvispilällä kaikkien teetaiteen sääntöjen mukaan. Teetilaisuudessa on japanilaisille kyse kahden tai useamman ihmisen kohtaamisesta, jossa korostuvat läheisyys, harmonia ja kunnioitus kanssaihmistä kohtaan.

Varapuhemies mainitsi tervetulosanoissaan suomalaisten olevan tunnetusti kahvikansaa, mutta kuultuaan suurmestarin iän arveli pyrkivänsä itse lisäämään teen juomista tulevaisuudessa. Haatainen ja vieras olivat myös kumpikin sitä mieltä, että suomalaisten ja japanilaisten on helppo kokea samankaltaisuutta toistensa seurassa.

Vuonna 1923 syntynyt Genshitsu Sen johti Urasenke-teekoulua 38 vuotta, kunnes hän vuonna 2002 siirsi tehtävät vanhimmalle pojalleen. Koulutukseltaan hän on filosofian ja kirjallisuuden tohtori. Vuonna 2005 hänet nimitettiin Japanin YK:n hyväntahdonlähettilääksi, vuonna 2012 Unescon hyväntahdonlähettilääksi ja vuonna 2017 Japanin ulkoministerin neuvonantajaksi.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Naton parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Lontoossa 12.–14. lokakuuta keskustelemaan ajankohtaisista turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kyberturvallisuus, Ukrainan tilanne, pakolaiskriisit, rajaturvallisuus, aserajoitussopimukset ja transatlanttinen yhteistyö. Myös Ison-Britannian lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan EU-eron vaikutuksia puntaroidaan. Kokouksen mielenkiintoisimpiin vieraspuhujiin kuuluvat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja suursijoittaja William Browder. 

Kokouksen osanottajista suurin osa on Naton jäsenmaista. Mukana on myös rauhankumppanimaita kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita. Eduskunnasta kokoukseen osallistuu Naton parlamentaarisen yleiskokouksen koko Suomen valtuuskunta eli Ilkka Kanerva (valtuuskunnan puheenjohtaja, kok.), Mika Kari (varapuheenjohtaja, sd.), Tom Packalén (ps.) ja Mikko Savola (kesk.).

Naton ulkopuolisten maiden kansanedustajille parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä Nato-maiden poliitikkojen kanssa sekä kuulla, millaista keskustelua järjestön jäsenmaissa käydään sotilasliiton asioista. Suomalaiset kansanedustajat saavat osallistua yleiskokouksen keskusteluun mutta eivät äänestyksiin.

Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien.

Suomen valtuuskunta tapaa kokousmatkan yhteydessä Ison-Britannian parlamentin alahuoneen puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Julian Lewisin sekä puolustusministeriön ja maailman vanhimman riippumattoman ajatuspajan Royal United Services Instituten (RUSI) edustajia.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan rauhanvälitysverkosto kuluvalle vaalikaudelle järjestäytyi torstaina. Järjestäytymiskokous valitsi verkoston puheenjohtajaksi kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.), jolla on pitkä kokemus rauhanvälityksen tehtävistä mm. Etyjin yleiskokouksen puitteissa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).

Eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumi päätti rauhanvälitysverkoston perustamisesta vuoden 2018 keväällä. Verkoston tavoitteena on vahvistaa kansanedustajien osaamista rauhanvälityksestä sekä vahvistaa kansanedustajien rauhanvälitystyön näkyvyyttä sekä eduskunnan sisällä että sen ulkopuolella. Verkosto ja sen jäsenet toimivat tiiviissä yhteistyössä rauhanvälitystä harjoittajien kotimaisten ja kansainvälisten tahojen kanssa.

Viime vaalikaudella rauhanvälitysverkoston puheenjohtajana toimi ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Samanaikainen työvoimapula, työttömyys ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät ongelmat sekä Syyrian tilanne hallitsivat eduskunnan kyselytuntia torstaina. Työministeri Timo Harakan (sd.) kansanedustajille antamista vastauksista kävi muun muassa ilmi, että hallitus valmistelee lakiesitystä alipalkkauksen kriminalisoimiseksi ja että esitys pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Alipalkkauksen määrittelyssä käytetään ministerin mukaan rajana voimassaolevia työehtosopimuksia.

Turkin sotatoimet Syyrian kurdialueella ja Turkin presidentin uhkaus miljoonien pakolaisten laskemisesta Eurooppaan kirvoittivat myös huolestuneita kysymyksiä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi EU-maiden ulkoministerien neuvottelevan asiasta seuraavan kerran ensi maanantaina. Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) kysyttiin, paneeko Suomi uusien asevientilupien lisäksi jäihin jo aiemmin myönnetyt luvat myydä aseita Turkkiin. Kaikkosen mukaan asiaa selvitetään seuraten myös, mitä muut EU-maat tekevät.

Koko kyselytunnin voi katsoa uudestaan eduskunnan verkkolähetyksen tallenteesta.

Lähde: Eduskunta.fi