NordenBladet —Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Verkkotallenne tilaisuudesta on katsottavissa alla olevan linkin kautta myöhemmin tänään.
Kuuleminen liittyy 4.–10. marraskuuta vietettävään Politiikkaviikkoon, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Tänä vuonna viikon teemana on politiikan uudistaminen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan uusia tapoja siihen, miten nuoret saisivat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.
Valiokunnan kuultavana oli asiantuntija Virva Viljanen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry.
Kansalaisaloite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi luovutettiin eduskunnalle torstaina 7. marraskuulta. Kansalaisaloitteen ottivat vastaan eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.
Kansalaisaloitteen luovuttivat Hannele Luukkainen (HESY ry), Hannu Halila (Lääkäriliitto), Jari Pekola ja opaskoira Leia (Opaskoirayhdistys) ja Tero Kivelä (HUS).
Maaliskuussa 2012 alussa tuli voimaan perustuslain muutos, joka mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen eduskunnalle. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Allekirjoitukset aloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona 6. marraskuuta ensimmäisessä käsittelyssä lakimuutoksen, jolla korotetaan pieniä verorahoitteisia eläkkeitä.
Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa vuoden 2020 alusta. Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa vuonna 2020. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.
Samalla muutetaan eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajaa ja kerrointa siten, että eläkkeiden korotus ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistuen määrään ja siten vähennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua.
Lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 4/2019) mukaisena. Lakien voimaantulo vaatii vielä täysistunnon toisen käsittelyn.
NordenBladet — Poliisihallituksen asehallinto järjestää asealan elinkeinonharjoittajien vastuuhenkilöille koulutustilaisuuksia 15.7.2019 voimaantulleen ampuma-aselain ja siihen liittyvien muiden säädösten sisällöstä. Aiheina ovat erityisesti ase-elinkeinon sääntelyä koskevat muutokset sekä elinkeinolupien uudistaminen. Lisätiedot paikkakunnista ja ohjeet ilmoittautumiseen sivulla https://www.poliisi.fi/luvat/ase_elinkeinoluvat .
Eduskunnan suuri valiokunta antoi tänään lausunnon (SuVL 2/2019) valtioneuvoston selvityksistä, jotka koskevatEuroopan komission tiedonantoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittamisesta sekä oikeusvaltiokysymyksistä Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Suuri valiokunta päätti yhtyä asioissa valtioneuvoston kantaan korostaen perusteluissaan oikeusvaltioperiaatteen merkityksen ja lujittamisen tiettyjä näkökohtia.
Valiokunta äänesti muutosesityksestä. Lausuntoon jätettiin 1 eriävä mielipide.
Valtioneuvoston selvitykset (E 16/2019, E 17/2019) sekä myöhemmin tänään julkaistavat valiokunnan lausunnon ja eriävän mielipiteen voi lukea eduskunnan verkkopalvelussa mm. suuren valiokunnan sivulla.
Oikeusvaltioperiaate on keskeinen yhteinen arvo EU:ssa
Suuri valiokunta toteaa, että kaikki EU:n toiminta perustuu jokaisen jäsenvaltion vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin. Valiokunta korostaa, että oikeusvaltioperiaate on keskeinen osa niitä yhteisiä arvoja, joiden kunnioittamiseen, ylläpitämiseen ja edistämiseen kaikkien jäsenvaltioiden tulee olla pysyvästi sitoutuneita.
Suuri valiokunta yhtyy EU:n uuden strategisen ohjelman näkemykseen siitä, että demokratia- ja yhteiskuntamalliemme pohjana olevat yhteiset arvot ovat vapauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin perusta Euroopassa. Oikeusvaltioperiaate toimii takeena sille, että näitä arvoja suojellaan hyvin, suuri valiokunta toteaa.
Oikeusvaltioperiaate liittyy kiinteästi myös demokratiaan ja perusoikeuksiin. Toimivaa demokraattista oikeusvaltiota ei voi olla ilman perus- ja ihmisoikeuksia ja toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää kansanvaltaa ja oikeusvaltiota, valiokunta toteaa ja viittaa myös Suomen valtiosäännön keskeisiin periaatteisiin.
Oikeusvaltioperiaatteella on suuren valiokunnan mukaan myös kansalaisten luottamusta unioniin, jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, talouskasvua, kauppaa ja investointeja vahvistava merkitys.
EU:n toiminnan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi oltava koordinoitua
Komission esittämien toimien ensisijaisena tavoitteena on oikeusvaltiota suojelevan ratkaisun löytäminen yhteistyön ja keskinäisen tuen avulla. Ehdotukset koskevat tiedon lisäämistä ja yhteisen oikeusvaltiokulttuurin luomista, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä reagointia unionitasolla kansallisten mekanismien pettäessä. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista.
Suuri valiokunta toteaa, että ensisijainen vastuu oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamisesta on jäsenvaltioilla.
Unionitason toimissa pääpainon tulee olla ongelmien ennaltaehkäisyssä sekä keskusteluyhteyden ja keskinäisen yhteisymmärryksen luomisessa.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon siitä, että EU-tasolla on tehostettava reagointia, toimintaa ja valmiutta toteuttaa tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varottavia seuraamuksia tilanteissa, joissa kansalliset mekanismit pettävät ja oikeusvaltioon kohdistuvat uhkat ajankohtaistuvat.
Suuri valiokunta katsoo, että komission esitykset oikeusvaltioperiaatetta koskevasta vuosittaisesta tarkastelukierroksesta ja vuosikertomuksesta ovat hyviä askeleita oikeaan suuntaan. Valiokunta tukee myös valtioneuvoston tavoitetta siitä, että oikeusvaltiovuoropuhelu uudistetaan vielä Suomen EU-puheenjohtajakaudella tavalla, joka tekee vuoropuhelusta yleisen, oikeusvaltion tilaa EU:ssa koskevan vuosittaisen keskustelun.
Olennaista on, että EU:n välineet ja toiminta oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi eri foorumeilla japolitiikkasektoreilla tukevat toisinaan ja muodostavat koordinoidun kokonaisuuden, suuri valiokunta toteaa.
Suuren valiokunnan mukaan on tärkeää, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. Mekanismien on jatkossakin perustuttava puolueettomaan ja näyttöön perustuvaan lähestymistapaan, valiokunta toteaa.
Suuri valiokunta myös uudistaa arvionsa siitä, että EU:n rahoituskehykseen liittyvä lainsäädäntöehdotus talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, on periaatteellisesti tärkeä avaus, joka vahvistaa EU:n käytössä olevaa oikeusvaltiovälineistöä (ks. SuVL 12/2018).
Eduskunnan perustuslakivaliokunta vierailee Saksan Karlsruhessa ja Ranskan Strasbourgissa 5.–7. marraskuuta. Matkallaan valiokunta tutustuu muun muassa Saksan valtiosääntötuomioistuimeen sekä Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Matkalle osallistuvat valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.), varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.), jäsenet Hilkka Kemppi (kesk.), Jukka Mäkynen (ps.), Wille Rydman (kok.) sekä varajäsenet Sanna Antikainen (ps.), Johannes Koskinen (sd.) ja Sari Tanus (kd.).
Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Kuulemisen aiheena oli hallitusohjelman toimeenpano oikeusministeriön toimialalla.
Valiokunnan kuultavana on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 9.50-10.45.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestää julkisen kuulemisen perjantaina 8. marraskuuta. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10.00 – 11.00.
Kuuleminen liittyy 4.–10. marraskuuta vietettävään Politiikkaviikkoon, joka on valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko nuorille. Tänä vuonna viikon teemana on politiikan uudistaminen. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan uusia tapoja siihen, miten nuoret saisivat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.
Valiokunnan kuultavana on asiantuntija Virva Viljanen, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Energia- ja ydinturvallisuus sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö nousivat keskusteluihin, kun Liettuan presidentti Gitanas Nausėda vieraili eduskunnassa tiistaina tavaten puhemies Matti Vanhasen. Maiden ja niiden parlamenttien kahdenväliset suhteet todettiin nopeasti niin hyviksi, että keskustelussa siirryttiin sujuvasti Itämeren alueen ja Euroopan unionin yhteisiin haasteisiin.
Liettuan suuri huoli on tällä hetkellä Valko-Venäjän rajan taakse, vain 40 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta rakentuva uusi Astravetsin ydinvoimala. Liettualaiset eivät luota siihen, että rakennustyömaan tai valmiin voimalan käyttöturvallisuus noudattavat länsimaisia kriteereitä. Presidentti Nausėda totesi myös, että Liettualle on tärkeää parantaa maan huoltovarmuutta ja energiaturvallisuutta muun muassa Suomen, Puolan ja Baltian maat Keski-Eurooppaan yhdistävän kaasuputken avulla.
Vanhanen kertoi, miten ajatus Itämeren maita yhdistävistä sähkö- ja kaasuverkoista sekä nesteytetyn maakaasun LNG:n terminaaleista syntyi reilut kymmenen vuotta sitten, kun eurooppalaiset pääministerit pohtivat elvytystoimia uhkaavaa taloustaantumaa vastaan. Itämeren mailla oli idea, ja komissiolla halua tukea sitä unionin energiaomavaraisuuden parantamiseksi.
”Kymmenessä vuodessa on saavutettu se, mitä silloin suunniteltiin. Suomen, Ruotsin ja Baltian sähköverkkoyhteyksien vahvistaminen, Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki ja Itämeren maiden LNG-terminaalien verkosto on yksi konkreettisimmista EU-yhteistyön tuloksista”, Vanhanen iloitsi.
Baltian maille tärkeä hanke on myös Tallinnan ja Berliinin yhdistävä Rail Baltica –rautatie. Liettualaisilla oli käsitys, että Suomi hyötyisi uudesta yhteydestä eniten, jos Helsingin ja Tallinnan välille rakennettaisiin tunneli. Puhemies Vanhanen ja keskusteluun osallistuneet muut kansanedustajat korjasivat kuitenkin liettualaisten tietoja kertomalla, että lauttamatka Tallinnaan kestää vain kaksi tuntia, ja jos Rail Baltica vie Tallinnasta Berliiniin seitsemässä tunnissa, kokonaismatka-aika lyhenee suomalaisten kannalta merkittävästi, tuli tunnelia tai ei.
Vanhasen ja Nausėdan tapaamiseen eduskunnassa osallistuivat myös kansanedustajat Kristiina Salonen (sd.), Jani Mäkelä (ps.) Kai Mykkänen (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Sandra Bergqvist (r.), Antero Laukkanen (kd.) ja eduskunnan Liettua-ystävyysryhmän puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.).
Nausėda oli tiistaina Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimällä työvierailulla. Niinistön ja Vanhasen lisäksi hän tapasi pääministeri Antti Rinteen (sd.).
