maanantai, 12 toukokuun, 2025

:::UUTISET:::

Finland: Eduskuntatalon historia – luento Tarinoita Arkadianmäeltä -sarjassa 23.10.

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo 23.10. klo 16.30 –17.30 Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on merkityksellinen?

Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo 23.10. klo 16.30 –17.30 Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on merkityksellinen?

Eduskunta tekee työtään näkyväksi järjestämällä lokakuussa luentosarjan, jolla neljä pitkään eduskunnassa työskennellyttä virkamiestä kertoo Eduskuntatalosta, eduskunnan toiminnasta ja omasta urastaan mielenkiintoisissa tehtävissä. Luennoilla syvennytään perinteiseen eduskuntatyöhön ja sen eri puoliin, mutta kuullaan myös kulissientakaisia kertomuksia, joita ei muualta kuule.

EU on arkeamme, puheenjohtajuus juhlaa

Jäsenyys EU:ssa tarkoittaa eduskunnalle yleensä aivan tavallista arkista puurtamista.
Meneillään oleva EU:n puheenjohtajuuskausi sen sijaan antaa mahdollisuuden suurempiin linjavetoihin. Aiheesta luennoi Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo keskiviikkona 9.10. klo 16.30 –17.30.

”Mitä ihmettä se kansanedustaja siellä Strasbourgissa tekee? Suomen eduskuntaanhan se valittiin!”

Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.

Eduskuntatalon historia

Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on ajankohtainen ja merkityksellinen? Luento järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 16.30 –17.30.

Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt

Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Kansanedustajien ja talon virkamiesten toimintaan vaikuttavat lisäksi useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta, josta juuri kukaan ei koskaan puhu keskiviikkona 30.10. klo 16.30-17.30.

Luennot pidetään Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, Aurorankatu 6. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Sisäänkäynnillä on turvatarkastus.

Lisätietoja Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Eduskunnan kirjasto, avoimen tiedon asialla.
www.eduskunta.fi/kirjasto

Lähde: Eduskunta.fi

Finland: Verkkotallenne lakivaliokunnan julkisesta kuulemisesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan lakivaliokunta järjesti julkisen kuulemisen torstaina 17. lokakuuta. Kuulemisen aiheena oli kansalaisaloite Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi – Suostumus2018 (KAA 2/2019).

Valiokunnassa olivat kuultavina:
– aloitteen tekijä Iiris Suomela
– asiantuntija Pia Puu Oksanen, Amnesty International, Suomen osasto ry
– professori emerita Terttu Utriainen
– osastopäällikkö Ville Hinkkanen, oikeusministeriö

Verkkotallenne (katsottavissa myöhemmin tänään)
Kansalaisaloite KAA 2/2019
Asiantuntijalausunnot

Lähde: Eduskunta.fi

Suomessa asuvat viisikymppiset valittavat, etteivät löydä työtä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Suomessa asuvat 50 vuotta täyttäneet henkilöt ovat vaikeuksissa, sillä huolimatta sadoista hakemuksista heidän ei ole onnistunut saada töitä. Tätä pidetään yllättävänä tilanteessa, jossa puhutaan työntekijäpulasta.

Teeman nosti esiin myös Suomen työministeri Timo Harakka. Saman vahvistavat sadat viisikymppiset työnhakijat, joiden toiveet löytää työtä törmäävät kuin seinään, välittää Taloussanomat.

Syynä siihen, miksi 50-vuotiaille ei tarjota työtä, esitetään se seikka, että he joko eivät ole riittävän ammattitaitoisia tai sitten ovat liian ammattitaitoisia. He joko eivät vastaa nykyajan vaatimuksia tai sitten ovat liian koulutettuja ja työnantajat ajattelevat, että heillä alkaisi olla töissä tylsää.

Lähde: NordenBladet.ee

Viro: Tiedemiehet ryhtyvät tutkimaan tekoälyn käyttömahdollisuuksia julkisten palvelujen tarjonnassa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Viron tutkimusvirasto allekirjoitti sopimuksen tutkimuskonsortion kanssa, joka alkaa etsiä mahdollisuuksia julkisten palvelujen kehittämiseksi koneoppimisen ja tekoälyn tuella. Kyseessä on RITA-ohjelmasta rahoitettava tutkimus ”Tekoälyn käyttömahdollisuudet e-hallinnossa”, jonka toteuttavat kahden vuoden kuluessa yhdessä Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Cybernetica AS sekä Ohjelmistoteknologian kehityskeskus STACC. Tutkimustuloksia alkavat e-valtion kehittämisessä käyttää Talous- ja viestintäministeriö sekä valtionkanslia.

Viron julkinen sektori on keskimääristä pienempi, mutta sen työkuorma on suuri, sillä valtion ja kuntien tarjoamien palveluiden tulee olla samanarvoisia. Tällä hetkellä palvelujen tarjoaminen ei ole Virossa optimaalisesti järjestetty. Palvelujen laadun parantamiseksi virkailijoiden määrää kasvattamatta yksi mahdollisuus on soveltaa tekoälyn mahdollisuuksia.

Valtion tietojohtajan Ott Velsbergin mukaan tekoälyä on jo käytetty julkisella sektorilla yksinkertaisempien prosessien automatisoinnissa. Se on auttanut kohottamaan palveluiden laatua ja vähentämään byrokratiaa. Taustalla toimivan valtion saavuttamiseksi tulee kuitenkin muuttaa myös hankalampia prosesseja. ”Seuraavana askeleena näemmekin tarpeen tutkia tekoälyä perusteellisesti ja soveltaa sitä myös hankalammissa päätösprosesseissa. Tämä tutkimus on hyvä lähtökohta e-valtion kehityksen uudelle tasolle viemiselle – taustalla toimivaksi, tapahtumapohjaiseksi ja tietoperusteisista päätöksistä lähteväksi. Tekoälyn soveltaminen mahdollistaisi esimerkiksi potilaiden kutsumisen lääkärin vastaanotolle ennaltaehkäisevästi ja siten terveydenhuollon laadun parantamisen”, selvitti Velsberg.

Tutkimuksen tuloksia on odotettavissa vuoden 2021 lopulla. Tutkimuksen talousarvio on 805.212 euroa, joka tulee RITA-ohjelman kautta Euroopan aluekehitysrahastosta ja Viron valtion budjetista. RITA-ohjelman tarkoituksena on auttaa valtiota kehittymään sovellustutkimusten viisaaksi tilaajaksi ja tutkimustulosten käyttäjäksi.

Lähde: NordenBladet.ee

Suomi: Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keskustelussa täysistunnossa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — ​Eduskunta keskusteli keskiviikon 16.10. täysistunnossa Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi -kansalaisaloitteesta (KAA 7/2019). Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin talousvaliokuntaan. 

Keskiviikon täysistunnossa eduskunta keskusteli myös Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta vuonna 2018, sekä lakialoitteesta laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä. Eduskunta myös äänesti hallituksen esityksestä laeiksi kevytautoja koskevien lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta ja tieliikennelain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 21/2019). Eduskunta äänesti hallituksen esityksen puolesta luvuin jaa 105, ei 35, poissa 59.

Täysistunnon keskustelutallenne löytyy Eduskunnan verkkopalvelusta.

Lähde: Eduskunta.fi

​Tynkkynen IPU:ssa: Kurdistan, Hongkong ja Katalonia herättävät ymmärtämään legitimiteetin välttämättömyyden demokratiassa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Suomen IPU-ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) muistutti demokratian kunnioittamisen tärkeydestä, kun hän puhui tänään Parlamenttienvälisen liiton 141. konferenssissa Belgradissa.

”Mikään sääntö tai lainsäädäntö ei estä yhteenottoja, jos meillä on ryhmiä, joiden mielestä heidän vapauttaan rajoitetaan liian voimakkaasti, eivätkä he kykene saamaan ääntänsä kuultaviin. Meidän on kunnioitettava ja vaalittava demokratiaa, jos haluamme säilyttää sen myös tulevaisuudessa. Demokraattisten, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien tuloksia on kunnioitettava, vaikka ne eivät tyydyttäisikään kaikkia”, Tynkkynen painotti.

Tynkkynen nosti puheessaan esiin haasteellisuuden, joka kohdataan määriteltäessä demokraattisten yksiköiden rajoja, jolloin yksilöiden tunne vallan legitiimiydestä nousee avainasemaan.

”Olemme nähneet valitettavia tapahtumia niin Hongkongissa, Kataloniassa kuin Kurdistanissakin. Haluan korostaa tarvetta löytää rauhanomaisia ratkaisuja, joissa kunnioitetaan tavalla tai toisella tietyillä alueilla olevien ihmisten tahtoa”, Tynkkynen totesi.

Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 179 parlamenttia. Järjestön syyskokous on meneillään Serbian Belgradissa 13.–17. lokakuuta. Kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.

Lähde: Eduskunta.fi

​Järvinen IPU:ssa: Al-Holin lapset palautettava kotimaihinsa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Suomen IPU-ryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Heli Järvisen (vihr.) mielestä Isis-järjestön ulkomaisten jäsenten Syyrian leireillä olevien lasten palautusta kotimaihinsa tulisi edistää. Järvinen puhui Parlamenttienvälisen liiton IPU:n syyskokouksessa Serbian Belgradissa keskiviikkona.

Järvinen tarkasteli kysymystä oikeusvaltionäkökulmasta todeten, että lain edessä jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan ja varsinkaan lapsilla ei ole ollut osaa eikä arpaa perheidensä päätökseen lähteä sotatoimialueelle.

”Eri valtiot suhtautuvat Isisin perheenjäseniin eri tavalla. Australia, Ranska ja Hollanti ovat hakeneet kuolleiden Isis-taistelijoiden lapsia, etenkin, jos nämä ovat täysorpoja. Yhdysvallat on kaikessa hiljaisuudessa kotiuttanut naisia ja lapsia viime kesänä, ja Venäjä evakuoinut naiset ja lapset alueelta jo muutama vuosi sitten. Suomi ja Iso-Britannia ovat vielä empivällä kannalla. Kaikilla Suomen kansalaisilla on oikeus palata kotimaahansa, mutta Al-Holin lasten tapauksessa kyse on siitä, että he eivät sieltä omatoimisesti kotiin voi lähteä”, Järvinen kertoi.

Järvinen kertoi kansainväliselle kuulijakunnalleen suomalaisen oikeusvaltion synnystä sekä siitä, miten sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kourista selvinnyt maa on sadassa vuodessa kasvanut vakaaksi ja vauraaksi valtioksi, joka tunnetaan hyvästä hallinnosta, korkeasta koulutustasosta ja korruption vähäisyydestä.

”Silti en kehittyneen oikeusvaltion kasvattinakaan pysty kertomaan, mitä pitäisi tehdä kaikille Isisin vaikutuspiiriin joutuneille. Ihmisoikeusrikosten tutkintaan on jo olemassa Kansainvälinen rikostuomioistuin, mutta Syyria ja Irak, joiden maaperällä rikokset on tehty, eivät ole tuomioistuimen jäseniä. Toisaalta esimerkiksi Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, laki kieltää luovuttamasta ihmisiä maihin, joissa on voimassa kuolemantuomio, kuten Irakissa ja Syyriassa.”

”Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, mutta kenties tästä joukosta löytyisi hyviä ideoita ongelman ratkaisemiseksi”, Järvinen totesi osoittaen sanansa IPU:n 141. konferenssiin osallistuville noin 700 kansanedustajalle.

Vuonna 1889 perustettu IPU (Inter-Parliamentary Union) on maailman vanhin ja laajapohjaisin parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö. Järjestön jäseninä on tällä hetkellä 179 parlamenttia. Järjestön syyskokous on meneillään Belgradissa 13.–17. lokakuuta. Kokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä. 

Lähde: Eduskunta.fi

LIVE: Lakivaliokunnan julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta Suostumus2018 17.10. klo 10

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunnan lakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen torstaina 17. lokakuuta. Kuulemisen aiheena on kansalaisaloite Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi – Suostumus2018 (KAA 2/2019). Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä klo 10–12.

Valiokunnassa ovat kuultavina:
– aloitteen tekijä Iiris Suomela
– asiantuntija Pia Puu Oksanen, Amnesty International, Suomen osasto ry
– professori emerita Terttu Utriainen
– osastopäällikkö Ville Hinkkanen, oikeusministeriö

Verkkolähetys
Kansalaisaloite KAA 2/2019

Lähde: Eduskunta.fi

Booker-kirjallisuuspalkinto jaettiin – Margaret Atwood ja Bernardine Evaristo voittivat yhdessä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet – Booker-kirjallisuuspalkinto on jaettu poikkeuksellisesti kahdelle kirjailijalle. Molemmat romaanit ovat ilmiömäisiä teoksia, jotka tulevat ilahduttamaan lukijoitaan vuosia. Kanadalainen Margaret Atwood sai palkinnon toistamiseen ja brittiläis-nigerialaiselle Bernardine Evaristonille kunnianosoitus oli ensimmäinen.

Atwood palkittiin nyt teoksesta The Testaments – Testamentit (Otava), vuonna 2000 hänen voittajateoksensa oli The Blind Assassin eli Sokea surmaaja. Ensimmäisen tummaihoisen naisvoittajan Bernardine Evariston teos on Girl, Woman, Other.

– Tämä kymmenen kuukautta kestänyt prosessi on ollut villi seikkailu. Keskustelimme tänään viisi tuntia kirjoista, joita rakastamme. Kahden romaanin kohdalla emme voineet tehdä kompromissia. Molemmat ovat ilmiömäisiä teoksia, jotka tulevat ilahduttamaan lukijoitaan ja vaikuttavat vielä vuosien jälkeenkin, tuomariston puheenjohtaja Peter Florence kertoi.

Margaret Atwood on ollut aikaisemmin ehdolla myös teoksistaan The Handmaid’s Tale (1986) suom. Orjattaresi, Cat’s Eye (1989) suom. Kissansilmä, Alias Grace (1996) suom. Nimeltään Grace sekä Oryx and Crake (2003). Bernardine Evariston voittajateos on hänen kahdeksas kirjansa, hän on lisäksi kirjoittanut esseitä, draamaa sekä BBC:n radiotuotantoja. Evaristonin teoksista on vuonna 2003 suomeksi käännetty The Emperor´s Babe nimellä Keisarin kullanmuru (Johnny Kniga).

Booker Prize on arvoltaan 60 000 euroa ja se myönnetään Britanniassa julkaistulle englanninkieliselle romaanille.

Lähde: NordenBladet.ee

Eduskunta keskusteli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunnan täysistunnossa oli 15.10. lähetekeskustelussa hallituksen esitys 22/2019, jossa ehdotetaan muutettaviksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annettua lakia sekä kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettua lakia. 

Esityksen tarkoituksena on, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana muodostettuja yhteistoiminta-alueita ei purettaisi ennen pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskevan uudistuksen voimaantuloa eikä vaikeutettaisi tulevien uusien maakuntien mahdollisuuksia päättää palveluista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun esittelypuheenvuoron päätteeksi käytiin debatti.

Keskustelua herätti erityisesti terveyspalveluiden ulkoistaminen sekä irtisanomisehdot. Lisäksi oppositio esitti huolensa siitä, että väliaikaiseksi tarkoitettu laki on voimassa 10 vuotta. Hallitusta edustavat kansanedustajat pitivät tärkeänä viestiä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan valmisteltua kuluvalla hallituskaudella.

Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. 

Keskustelun tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta. 

Lähde: Eduskunta.fi

1...573574575...616Sivu 574 / 616