NordenBladet – Kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuodelta 2018 saa puolalainen Olga Tokarczuk ja vuodelta 2019 itävaltalainen Peter Handke. Viime vuonna palkintoa ei jaettu lainkaan Ruotsin akatemian ahdistelukohun johdosta, tänä vuonna palkinnon saajia oli siksi kaksi.
Olga Tokarczuk oli yksi ennakkosuosikeista, ja akatemian kriisin seurauksena vähintään toisen valinnoista uskottiin kohdistuvan naiskirjailijaan. Psykologinakin toiminut Olga Tokarczuk voitti viime vuonna myös The Man Booker International -palkinnon.
Tokarczukin tuotantoa on suomennettu vain vähän, viimeisin vuonna 2012 ilmestynyt novellikokoelma Vaeltajat on loppuunmyyty. Puolassa erittäin arvostettu Tokarczuk on kirjallisen lahjakkuuden lisäksi tunnettu myös poliittisesta toiminnastaan ja oikeistohallituksen vastustamisesta.
Itävaltalaisen Peter Handken tuotantoa on sen sijaan suomennettu kymmenkunta teosta, jo 1970-luvun lopusta lähtien. Handkea on kritisoitu puolestaan konservatiivisena kirjoittajana ja syytetty jopa natsisympatioista.
Suuri yleisö tunnistaa Handken ehkä parhaiten käsikirjoittamastaan elokuvasta Berliinin taivaan alla, jonka hän teki yhdessä ohjaaja Wim Wendersin kanssa.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon arvo on noin 830 000 euroa. Suomalaisista kirjailijoista palkinnon on saanut ainoastaan F.E. Sillanpää.
NordenBladet — Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunta tekee työtään näkyväksi järjestämällä lokakuussa luentosarjan, jolla neljä pitkään eduskunnassa työskennellyttä virkamiestä kertoo Eduskuntatalosta, eduskunnan toiminnasta ja omasta urastaan mielenkiintoisissa tehtävissä. Luennoilla syvennytään perinteiseen eduskuntatyöhön ja sen eri puoliin, mutta kuullaan myös kulissientakaisia kertomuksia, joita ei muualta kuule.
EU on arkeamme, puheenjohtajuus juhlaa
Jäsenyys EU:ssa tarkoittaa eduskunnalle yleensä aivan tavallista arkista puurtamista. Meneillään oleva EU:n puheenjohtajuuskausi sen sijaan antaa mahdollisuuden suurempiin linjavetoihin. Aiheesta luennoi Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo keskiviikkona 9.10. klo 16.30 –17.30.
”Mitä ihmettä se kansanedustaja siellä Strasbourgissa tekee? Suomen eduskuntaanhan se valittiin!”
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskuntatalon historia
Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on ajankohtainen ja merkityksellinen? Luento järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 16.30 –17.30.
Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt
Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Kansanedustajien ja talon virkamiesten toimintaan vaikuttavat lisäksi useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta, josta juuri kukaan ei koskaan puhu keskiviikkona 30.10. klo 16.30-17.30.
Luennot pidetään Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, Aurorankatu 6. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Sisäänkäynnillä on turvatarkastus.
Lisätietoja Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisella oli keskiviikkona mieluisa tehtävä ottaa vastaan eduskunnassa vieraillut YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin apulaispääjohtaja Anita Bhatia ja vaihtaa mielipiteitä hänen kanssaan muun muassa tulevasta naisten oikeuksien juhlavuodesta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun 189 YK:n jäsenvaltiota sitoutui niin sanotulla Pekingin julistuksella ja toimintaohjelmalla edistämään naisten oikeuksia.
Haatainen oli vuonna 1995 Pekingissä silloisen ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) kanssa Suomen valtuuskunnassa neuvottelemassa julistuksen ja ohjelman tekstistä.
”Pekingin julistus oli käänteentekevä siksi, että naisten oikeudet tunnustettiin silloin jakamattomaksi osaksi yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. On hienoa päästä viettämään julistuksen 25-vuotisjuhlaa ja varsinkin, kun Suomen puheenjohtajuus UN Womenin johtokunnassa osuu samaan vuoteen”, Haatainen iloitsi.
Hän korosti, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat olleet ja tulevat olemaan yksi Suomen ulko- ja kehityspolitiikan kulmakivistä. Suomi on tukenut UN Womenin toimintaa sen alusta lähtien ja on tälläkin hetkellä järjestön neljänneksi suurin perusrahoittaja, mistä Anita Bhatia varapuhemies Haataista ja Suomea kiitti.
Haatainen toi esiin, että Suomi kiinnittää ihmisoikeuspolitiikassaan ja UN Womenin toiminnassa huomiota erityisesti moniperustaisen syrjinnän vähentämiseen. Moniperustaisella syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöä syrjitään siksi, että hän kuuluu samanaikaisesti esimerkiksi etniseen, kielelliseen ja uskonnolliseen vähemmistöön. Myös vammaisten naisten oikeudet, naisten poliittinen osallistuminen, taloudellinen voimaantuminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuus elää ilman väkivaltaa ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita UN Womenin toiminnassa.
Tapaamiseen osallistuivat varapuhemies Haataisen lisäksi naisverkoston puheenjohtaja Eva Biaudet (r.) ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).
NordenBladet — Tervetuloa kirjastojen henkilökunnalle suunnattuun koulutuspäivään Eduskunnan kirjastoon! Päivän teemana on: EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta.
Tervetuloa kirjastojen henkilökunnalle suunnattuun koulutuspäivään Eduskunnan kirjastoon! Päivän teemana on: EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta.
Koulutuspäivän aikana saat tietoa EU-asioiden käsittelystä ja EU-säädösten hakemisesta Suomen EU-puheenjohtajuuden kunniaksi. Iltapäivällä keskitytään eduskuntatietoon. Eduskunnan kirjaston asiantuntijat perehdyttävät näihin aiheisiin sekä kirjaston palveluihin.
Päivän päätteeksi on mahdollisuus tutustua Eduskuntataloon.
Koulutus on maksuton ja tarkoitettu kaikille kiinnostuneille ja opinhaluisille kirjastoalan ihmisille.
Aika: maanantai 25.11.2019 klo 9.15–15.30
”EU:sta, eduskunnasta ja sen kirjastosta”
9.15–9.45 Eduskunnan kirjaston rooli ja tehtävät. Tarjolla kahvit ja sämpylät. 9.45–10.15 Kierros kirjastossa 10.15–10.45 EU-asioiden käsittely Suomessa 10.45–11.30 Miten haen EU-lainsäädäntöä verkossa? 11.30–12.30 Lounastauko (omalla kustannuksella lähiympäristössä) 12.30–13.15 Valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen haku 13.15–13.45 Eduskuntatyön erityispiirteistä 13.45–14.00 Iltapäiväkahvit 14.00–15.30 Siirtyminen Eduskuntataloon ja opastettu kierros siellä
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin. Osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ovet avataan klo 9.00. Sisääntulossa on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Turvallisuus, ympäristö, taloudellinen kehitys ja uskonnollinen suvaitsevaisuus nousivat päärooliin, kun Etyjin parlamentaarinen yleiskokous kokoontui Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Yleiskokouksen syysistunnon lisäksi koolla oli vuotuinen Välimeri-foorumi sekä yleiskokouksen pysyvä komitea.
Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) muistutti puheessaan, että Välimeren turvallisuuteen viitattiin jo Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksen loppuasiakirjassa, joten yhteistyö Välimeren alueen maiden kanssa on luonteva osa Etyjin toimintaa. Junnilan mielestä olisi kuitenkin tärkeää, että Etyj ja sen parlamentaarinen yleiskokous keskittyisivät ydintehtäviinsä eli turvallisuuteen ja yhteistyöhön.
”Esimerkiksi muuttoliikettä ja siirtolaisuutta käsitellään jo monilla muilla foorumeilla. Niiden lieveilmiöt koskettavat kuitenkin meitäkin, kuten esimerkiksi vierastaistelijoiden paluun aiheuttamat turvallisuusuhat sekä siirtotyöläisten vaikutus työmarkkinoihin. Ystäviltämme EU:ssa toivoisin, että sisäministerien suljettujen ovien takana pitämien kokousten sijaan muuttoliikettä käsiteltäisiin yhteistyössä Välimeren maiden ja muiden sellaisten maiden kanssa, jota asia koskee. Ilman vuoropuhelua ei saavuteta kestäviä ratkaisuja”, Junnila totesi.
Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kaipasi lisää sisältöä ja konkretiaa parlamentaarikkokokouksen ja Välimeri-foorumin asialistalle.
”Esimerkiksi panostukset uusiutuvaan energiaan, yhteysverkkoihin ja koulutukseen ovat Välimeren eteläisen ja itäisen alueen kehityksen ytimessä. Euroopan, Afrikan ja Aasian kehityspankkien kuuleminen investointihankkeista toisi kokouksille ja yhteistyölle lisää vaikuttavuutta”, hän esitti.
Suomen Etyj-valtuuskunnan jäsen Inka Hopsu (vihr.) käsitteli puheenvuorossaan uskontojen välistä suvaitsevuutta ja vuoropuhelua, minkä tärkeydestä kertoo se, että maapallon väestöstä 80 prosenttia kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön.
”Syrjintää, suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa ei voi torjua ymmärtämättä, mistä ne kumpuavat. YK lähtee omassa toimintaohjelmassaan siitä, että vihapuheen syyt löytyvät syrjäytymisestä, köyhyydestä, epätasa-arvosta, osattomuuden kokemuksista, peruskoulutuksen puutteesta, väkivallasta ja yhteiskunnan instituutioiden heikkoudesta. Poliittisten ja uskonnollisten johtajien tulisi omalla esimerkillään ilmaista, että vihaan yllyttäminen on väärin ja että uskontojen väliseen vuoropuheluun tarvitaan kaikkia”, Hopsu toivoi.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kansalaisjärjestösuhteiden erityisedustaja ja terrorismin vastaisen komitean jäsen Pia Kauma (kok.) toi esiin, että ilmastonmuutos ja Afrikan huonot talousnäkymät yhdistettynä nuoren väestön suureen määrään heijastuvat myös Eurooppaan. Toisaalta mantereella on myös paljon toivoa.
”Afrikasta on tullut yhä tärkeämpi kumppani eurooppalaisille yrityksille muun muassa infrastruktuurin rakentamisen myötä. Olen erityisen tyytyväinen tämän kokouksen isäntämaan Marokon hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä puolet Marokon energiasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin fossiilisten sijasta”, hän mainitsi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
Eduskunta aloitti vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelun tiistaina. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi esittelypuheenvuorossaan, että hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen, jolla tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
”Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen,
toinen yritysten uudistamisen ja investointien tukeminen sekä kolmas julkisen talouden
saaminen vakaalle pohjalle. Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden
saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.”
Valtiovarainministeri Lintilän puheenvuoron jälkeen jatkettiin eduskuntaryhmien puheenvuoroilla. Budjetin lähetekeskustelu jatkuu tänään tiistaina klo 22 asti, ja eduskunta käy budjettia läpi koko viikon. Lähetekeskustelu on katsottavissa eduskunnan verkkolähetyspalvelussa.
Kansalaisaloite ”Kaivoslaki Nyt – Lakialoite kaivoslain muuttamiseksi” luovutettiin eduskunnalle tiistaina 8. lokakuuta. Aloitetta olivat luovuttamassa Jukka Leppänen, Jari Ärmänen, Riikka Karppinen, Sanni Laine, Sakari Brusila, Matti Kattainen, Heikki Vuorela, Mika Flöjt ja Jari Natunen. Eduskunnan puolesta kansalaisaloitteen otti vastaan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi, jonka jälkeen eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kertoi kansalaisaloitteiden valiokuntakäsittelystä.
Aloitteen tekijät esittävät kaivoslakia muutettavaksi siten, että kaivosmineraalit määritetään kuuluvaksi valtion omistukseen, ja että niiden hyödyntämisessä toteutetaan huomattavaa harkintaa. Kaivoslain tulee lisäksi varmistaa, että mineraaleja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Lue lisää kansalaisaloitteista ja niiden eduskuntakäsittelystätäältä.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) oli tänään eduskunnan suuren valiokunnan kuultavana Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eroon liittyvistä kysymyksistä. Rinne kertoi valiokunnalle arvionsa tilanteesta ja käymistään keskusteluista.
Valiokunta keskusteli pääministerin kanssa UK:n uusista ehdotuksista ns. kovan Brexitin välttämiseksi, erityisesti Irlannin rajajärjestelyjen osalta, sekä eroprosessin jatkosta EU:ssa ja UK:ssa. Keskusteltaessa UK:n parlamentin ilmaisemasta tahdosta estää sopimukseton ero Rinne totesi, että pyynnön neuvottelujen jatkamiseksi lokakuun lopun määräajan jälkeen on tultava UK:n hallitukselta. EU:n ei myöskään ole mahdollista lykätä sopimuksetonta eroa ilman UK:n pyyntöä, Rinne sanoi.
Lisäksi keskusteltiin mahdollisen kovan Brexitin seuraamuksista mm. lentoliikenteelle ja EU-kansalaisten asemalle UK:ssa. EU-maiden johtajien Eurooppa-neuvoston on tarkoitus käsitellä Brexitiä kokouksessaan 17.–18. lokakuuta.
Eduskunta tukee valtioneuvoston kantaa euroalueen talousarviovälineen ohjauskehyksen valmistelussa
Suuri valiokunta käsitteli tänään myös euroalueen talousarviovälineen valmistelua.
Valiokunta päätti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan koskien euroalueen talousarviovälineen ohjauskehyksen valmistelua. Käsittelyn pohjana oli Euroopan komission ehdotus ja valtioneuvoston kanta, jotka on esitetty U-kirjelmässä U 7/2019.
Ohjauskehyksellä on tarkoitus luoda talousarviovälineelle hallinnolliset puitteet. Talousarviovälineen käyttötavoista, tuen ehdoista ja välineen rahoituksesta päätetään myöhemmin.
Valiokunta painottaa lausunnossaan (SuVL 1/2019), että se ottaa välineen asiasisältöä ja rahoitusta koskeviin kysymyksiin erikseen kantaa, kun eduskunnan erikoisvaliokunnat ovat käsitelleet asian. Eduskunta sai näitä aiheita koskevan valtioneuvoston U-jatkokirjelmän (UJ 7/2019 – U 85/2018) tänään.
Lausuntoon jätettiin yksi eriävä mielipide, jonka voi lukea kokouspöytäkirjasta valiokunnan sivulla myöhemmin tänään.
EU-tasolla yksityiskohtaiset neuvottelut talousarviovälineen asiasisällöstä jatkuvat 9. lokakuuta pidettävän euroryhmän kokouksen jälkeen.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi suurelle valiokunnalle, että euroryhmässä tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys mm. talousarviovälineen mahdollisesta täydentävästä rahoituksesta valtiosopimuksen kautta ja välineen maakohtaisen jakosuhteen perusteista.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 11. lokakuuta klo 13.30.
Hallitus sai eduskunnan luottamuksen täysistunnossa äänin 97-75 tänään perjantaina 4. lokakuuta.
Epäluottamusehdotukset tehtiin tiistaina välikysymyskeskustelussa, joka koski hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Sähköisen äänestysjärjestelmän vian takia äänestykset toimitettiin poikkeuksellisesti avoimena lippuäänestyksenä.
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunto pidetään Marokon Marrakeshissa 4.–6. lokakuuta. Samassa yhteydessä kokoontuu vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvä komitea. Syysistunnon teemana on “Promoting Security Across the Euro-Mediterranean Region: The Role of the OSCE and its Partners.”
Kokoukseen odotetaan noin kahtasataa kansanedustajaa Etyjin osallistujamaista. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Vilhelm Junnila (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ps.), Johannes Koskinen (varapuheenjohtaja, sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Inka Hopsu (vihr.), Pia Kauma (kok.) ja Arto Pirttilahti (kesk.).
Marokko isännöi Etyjin parlamentaarista yleiskokousta ensimmäistä kertaa. Marokko ei ole Etyjin osallistujamaa, mutta se kuuluu Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanin ja Tunisian kanssa Etyjin Välimeren kumppanimaihin.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.
