NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolla on useita kokouksia Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla. Puheenjohtajisto tapaa Tukholman istuntoviikolla Pohjoismaiden yhteistyöministerit tiistaina 29. lokakuuta. Aiheena on rajaesteet ja lainsäädäntöyhteistyö Pohjolassa.

Puheenjohtajiston tapaamisessa Pohjoismaisten ulkoministerien kanssa aiheena on turvallisuustilanne Pohjoismaiden lähialueilla ja Itämeren alueella. Kokous pidetään keskiviikkona Tukholmassa 30. lokakuuta. Tapaamisessa pohditaan myös Pohjoismaiden roolia muun muassa Brexitin, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasodan ja Ukrainan kriisin suhteen. Kokouksessa pohditaan Pohjoismaiden roolia myös ihmisoikeuksien kannalta niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajistolla on kokous myös Venäjän liittoneuvoston, valtionduuman ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen (PANWR) kanssa. Kokouksessa keskustellaan aiemmasta yhteistyöstä ja sen seurannasta. Niin ikään keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajisto tapaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan pääministerin, Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttirin. Tavoitteena on käsitellä Pohjoismaiden ministerineuvoston uutta visiota.

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Suomesta puheenjohtajiston kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.) ja Wille Rydman (kok.).

Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 29. lokakuuta Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Valiokunta tapaa Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla tasa-arvoasioiden ministerineuvostoa. Tähän tapaamiseen osallistuu ministerineuvoston puolesta Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Tapaamisen aiheena on muun muassa #Me too –kampanja ja tasa-arvo työmarkkinoilla. Tasa-arvo ja kulttuuriin liittyvät asiat ovat keskiössä myös Pohjoismaiden neuvoston istunnon oheistapahtumassa torstaina 31.10. Kyseessä on paneelikeskustelu Me Too –liikkeestä ja sen aiheena on Me Too Pohjoismaiden kulttuurisektorilla. Tilaisuudessa keskustellaan Me Too -liikkeen yhteisistä piirteistä ja eroavaisuuksista Pohjoismaiden välillä. Keskustelussa on esillä myös jo tehdyt poliittiset ja kulttuurisektorin toimet.

Valiokunta käsittelee kokouksessaan myös jäsenehdotusta itsemurhien ehkäisemisestä Pohjoismaissa. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää itsemurhien määrää kaikissa Pohjoismaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös ehkäistä kokonaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten itsemurhat Pohjoismaissa. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella Pohjoismaisissa viranomaistahoissa ja organisaatioissa. Useimmat lausunnon antaneet tahot toivovat lisää tiedon- ja kokemustenvaihtoa Pohjoismaiden välillä.

Valiokunnan kokouksessa on esillä myös jäsenehdotus lasten ja nuorten ulottuvilla olevan pornon saatavuuden rajoittamisesta. Jäsenehdotuksessa ehdotetaan muun muassa selvitettävän mahdollisuuksia iänvahvistuspalvelun käyttöönottoon pankkitunnusten avulla. Toimenpiteellä varmistettaisiin pornosivuilla vierailevien täyttäneen 18 vuotta. 

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksessa esillä muun muassa Pohjoismainen kulttuurirahaston strategia

Valiokunnan kokouksessa 29. lokakuuta Pohjoismaisen kulttuurirahaston edustajat kertovat valiokunnalle rahaston strategian toteutustyöstä ja rahaston tulevaisuudesta. European Museum Academyn ja Jamtlin säätiön edustajat kertovat kulttuuriperintöpedagogiikan pohjoismaisen keskuksen resursseista ja osaamisaloista.

Valiokunta keskustelee pohjoismaisten kulttuuriministerien kulttuuripoliittisesta selonteosta, joka esitellään myös PN:n täysistunnossa tällä viikolla Tukholmassa. Kulttuuriministereiden laatima pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön strategia 2013–2020 on päättymässä ja selonteon tarkoituksena on toimia katsauksena menneeseen nykyisen strategian toimivuuden arvioimiseksi. Selonteko toimii lähtökohtana vuonna 2021 käynnistyvän uuden yhteistyöohjelman laadinnassa.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta pitää istunnon yhteydessä myös perinteisen yhteiskokouksen pohjoismaisten kulttuuriministerien kanssa 30. lokakuuta. Tapaamisen aiheena on pohjoismaisten yleisradiokanavien TV-palveluiden maarajoitusten eli geoblokkauksen poistaminen. Valiokunta keskustelee kulttuuriministerien kanssa lisäksi kulttuuriyhteistyöstä pohjoismaisten naapurikielten ymmärtämisen edistäjänä.

Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (valiokunnan varapuheenjohtaja, vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.)

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Vilhelm Junnila (ps.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (valiokunnan varapuheenjohtaja, ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen osallistuu Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä järjestettävään pohjoismaisten puhemiesten kokoukseen Tukholmassa 28.–29. lokakuuta. Puhemiehet keskustelevat muun muassa rajaesteiden vähentämisestä, kansanedustuslaitosten työn uudistamisesta, pohjoismaiden suhteista Isoon-Britanniaan Brexitin jälkeen ja muista ajankohtaisista aiheista. Puhemiehet osallistuvat myös kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.

Puhemieskokouksen ohella Vanhasella on Tukholmassa kahdenväliset tapaamiset Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin kanssa, minkä lisäksi hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston 71. istuntoon.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.

Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan I varapuhemies Tuula Haatainen peräänkuuluttaa toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän estämiseksi puheessaan Euroopan neuvoston puhemieskonferenssissa Strasbourgissa. Haatainen viittaa naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen ja Pekingin julistukseen. 25 vuotta julistuksen jälkeen samat ongelmat jatkuvat. Naisten oikeudet – ihmisoikeudet ovat uhattuina myös Euroopassa kasvavan konservatismin ja nationalismin myötä.

– Vaikka edistystäkin on tapahtunut, naiset kohtaavat yhä enenevässä määrin seksuaalista häirintää ja vihapuhetta niin vaikuttajina, toimittajina kuin päättäjinäkin. Greta Thunbergiin kohdistunut pilkka ja vähättely on siitä esimerkki, varapuhemies toteaa.

Viime aikainen #MeToo-kampanja paljasti naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän työpaikoilla, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Kampanja alleviivasi vahvempia toimia häirinnän kitkemiseksi. Naisiin kohdistuva vihapuhe yhdessä vähättelevän asenteen kanssa rajoittaa naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia. 

– Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, mutta silti naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma. Ruumiillisen väkivallan lisäksi ongelma on häirintä sosiaalisessa mediassa. Naiset halutaan hiljentää, Haatainen sanoo.

Varapuhemies Haatainen toteaa Suomen hallituksen tavoitteen luoda toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Hallitus on myös sitoutunut selvittämään sukupuolivaikutukset kaikissa suurissa hankkeissa.

– Suomi tukee Euroopan neuvoston aloitetta vastustaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa parlamenteissa. Viestin tulee olla selkeä. Seksuaalista häirintää ja vihapuhetta on mahdoton hyväksyä. Lainsäädäntö on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme muutoksen asenteisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla, varapuhemies Haatainen painottaa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2019 kolmannen lisätalousarvion. Lisätalousarvio hyväksyttiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 5/2019) mukaisena.

Lisätalousarviossa korotetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 milj. eurolla. Korotuksella aikaistetaan vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio vuodelle 2019. Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille tasasuuruisesti 43,22 euroa asukasta kohden.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on laadittu tietopaketti lakihankkeesta, jossa on kyse EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämistä kansalaisaloitelain muutostarpeista.

Eduskunnan kirjastossa on laadittu tietopaketti lakihankkeesta, jossa on kyse EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämistä kansalaisaloitelain muutostarpeista.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset kysyi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) torstain 28.10. kyselytunnilla poliisin resursseista. Kyselytunnin toisena aiheena oli valtion taloudenhoito.

Edustaja Mari Rantanen (ps.) totesi perussuomalaisten esittävän poliisien resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat uutta poliisia. Hän kysyi sisäministeri Ohisalolta, voiko hallitus sitoutua tavoitteeseen.

Ohisalo vakuutti, että hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää tullaan nostamaan 7 500:n. Hän totesi määrärahalisäysten synnyttävän vuonna 2020 kahdeksankymmentä uutta henkilötyövuotta. Määrärahalisäyksiä on Ohisalon mukaan tulossa myös seuraavina vuosina.

Kokoomuksen edustaja Petteri Orpo (kok.) kysyi pääministeri Antti Rinteelta (sd.) valtion taloudenhoidosta. Orpo vaati selkeää suunnitelmaa talousongelmien ratkaisemiseksi. Rinne vastasi hallituksen tekevän päätösperusteisia toimia, joiden myötä työpaikkojen määrä tulee kasvamaan 60 000:lla.

Kristillisten kyselytuntikysymys käsitteli opintukea, Liike Nyt -eduskuntaryhmä kysyi hallitukselta Maahanmuuttoviraston resursseista ja RKP kertakäyttömuovijätteen kierrättämistä. 

Katso tallenne kyselytunnista.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa pienten verorahoitteisten eläkkeiden korottamista. Valiokunta antoi torstaina 24. lokakuuta asiasta mietinnön (StVM 4/2019).

Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa vuoden 2020 alusta. Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa vuonna 2020. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.

Samalla muutetaan eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajaa ja kerrointa siten, että eläkkeiden korotus ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajana asumistuen määrään ja siten vähennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua.

Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta.

Valiokunnan mietintö StVM 4/2019

Lähde: Eduskunta.fi