NordenBladet —Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen Suomen työmarkkinoiden kehittämisestä järjestettiin keskiviikkona 13.11. klo 11.30.
Kuultavina olivat:
Johtaja Heli Puura, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Johtaja Katarina Murto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko, Akava ry
Sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Työmarkkinajohtaja Janne Makkula, Suomen Yrittäjät ry
Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.
Näyttelyn kuvat kertovat tyttöjen arjesta Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Kambodzhassa, jossa ilmastonmuutos ei ole vain tulevaisuuden uhka.
Tytöt kohtaavat ilmastonmuutoksen vuoksi erityisiä vaikeuksia, sillä heidän asemansa on valmiiksi huonoin. Tyttöjen on usein kannettava vastuu vedenhausta, ruuanlaitosta ja pikkusisarusten hoitamisesta kuivuuden ja myrskyjen keskellä. Kun sadot heikkenevät, tytöt joutuvat monesti jäämään pois koulusta mennäkseen töihin tai avioon.
Näyttelyyn liittyy Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma keskiviikkona 20.11. Lasten päivän tilaisuudessa kansanedustajat kertovat, miksi heille tyttöjen oikeuksien edistäminen on tärkeää ja kuinka he kansanedustajina voivat edistää tasa-arvoa myös maailmalla.
Tilaisuudessa Plan International Suomen nuoret vapaaehtoiset ovat paikalla klo 12−15. He opastavat valokuvanäyttelyn tarinoihin ja keskustelevat näyttelykävijöiden kanssa lastenoikeuksista ja siitä, miten ilmastonmuutos uhkaa monien lasten oikeuksien toteutumista nyt ja tulevaisuudessa.
Toivoa etsimässä -näyttelyn ja lapsen oikeuksien päivän tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Eduskunnan tytöt ja globaali kehitys -ryhmä sekä lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi.
Valokuvataiteilija ja kuvajournalisti Karoliina Paatos (s. 1979) on työskennellyt useille sanoma- ja aikakauslehdille, pitänyt taidenäyttelyitä ja julkaissut valokuvateoksen American Cowboy.
Valokuvanäyttely on esillä Eduskunnan kirjastossa 13.11.−3.12.2019.
Näyttelyyn on vapaa pääsy kirjaston aukioloaikoina ma−pe klo 9−18. Sisäänkäynnissä on turvatarkastus.
NordenBladet —Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin tiistaina 12. marraskuuta hallituksen esitystä, jonka tarkoituksena ns. aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoaminen. Aktiivimallin kumoaminen (Hallituksen esitys 80/2019) kuuluu pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman tavoitteisiin.
Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niin kutsuttua työttömyysturvan omavastuupäivin toteutettua aktiivimallia koskevat säännökset työttömyysturvalaissa kumottaisiin. Tästä seuraisi, että työttömyysetuuden saajan ei tarvitsisi täyttää kyseisissä säännöksissä säädettyjä palkkatyötä, yritystoimintaa tai työllistymistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumista koskevia ehtoja säilyttääkseen työttömyysetuutensa täytenä. Edelleen aktiivimallin edellytysten täyttämättä jääminen ei enää johtaisi työttömyysetuuden alentamiseen 4,65 prosentilla. Muilta osin työttömyysetuuden saajia koskevat etuuden saannin edellytykset säilyisivät ennallaan.
Esityksessä ehdotetaan myös, että aktiivimallia koskevien säännösten kumoamisen vuoksi muutettaisiin työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin sisältyviä ansiopäivärahan valtionosuutta koskevia säännöksiä.
Esittelypuheenvuoron täysistunnossa käyttäneen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) mukaan ”jatkossa työttömyysetuuden säilyminen normaalin suuruisena ei enää edellyttäisi sitä, että työttömyysturvan saaja onnistuu mallissa edellytetyllä tavalla työllistymään palkkatyössä tai yritystoiminnassa tai että hän onnistuu pääsemään työllistämistä edistävään palveluun tai työllistymistä tukevaan toimintaan vähintään viideksi päiväksi. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2020 ja koskisivat etuutta, jota maksetaan ajalta voimaantulosta lukien.
Esitettyjen muutosten lisäksi Pekonen painotti, että ”muilta osin työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät ennallaan. Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on siis jatkossakin hakea työtä ja koulutusta. Samoin säilyy velvollisuus osallistua työnhakijan haastatteluihin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkastamiseen, ja työtön työnhakija, jonka kanssa on laadittu työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma, on jatkossakin velvollinen toteuttamaan suunnitelmaansa sekä hakeutumaan ja osallistumaan suunnitelmassa sovittuihin palveluihin, jotka tukevat hänen työnhakuaan ja edistävät hänen työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään.”
Ministeri Pekonen toi esille hallituksen keskeisen tavoitteen, johon sisältyy työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja eriarvoisuuden vähentäminen. Työllisyystoimista ja niihin sisältyvistä toimenpiteistä sekä hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamisesta virisi istunnossa laaja keskustelu hallitus- ja oppositioryhmien välille. Terhi Koulumies (kok) edellytti ”hallitusta välittömästi tuomaan eduskuntaan aktiivimallin korvaavia esityksiä työllisyyttä lisääviksi toimiksi. Vai onko niitä luvattuja korvaavia toimia edes tulossa? Hallituksen toistaiseksi julkistamat työllisyystoimet eivät tule lisäämään talouden imua ja tuomaan uusia työpaikkoja, vaan ne ovat pelkkää näpertelyä”.
Noora Koponen (vihr) sanoi, että ”heikoimmassa asemassa olevien osalta aktiivimalli ei ollut toimiva ratkaisu. Työttömyysturvan leikkaaminen ei auta ihmisiä työllistymään. Työllisyyspolitiikkaa tulee sen sijaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi ja positiivisesti kannustavaksi. Etuuden tai korvauksen maksaminen ei korvaa sitä, mitä työstä parhaimmillaan saa, siksi olisi tärkeää vahvistaa erityisesti myös työhyvinvointia, että ihmiset voisivat innostua työstään ja saada siitä motivaatiota. Tämä vaatii yksilöllisyyden huomioimista työllistymistä edistäviä palveluita arvioitaessa ja niitä tuotettaessa. Tätä tulee tukea panostamalla työnhakijan yksilöllisyyteen sekä palvelutarpeisiin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen”.
Aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
Asia lähetettiin seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tulee antaa lausunto.
HE 80/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle aktiivimallin leikkureiden ja velvoitteiden kumoamista koskevaksi lainsäädännöksi
– lähetekeskusteluun varataan enintään 60 minuuttia
HE 83/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia
HE 82/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelurahastolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
HE 79/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja
alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain 4 ja 8 §:n, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:n ja valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia
HE 81/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden terveysteknologiaan liittyvien tehtävien siirtämistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen koskevaksi lainsäädännöksi
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
HE 74/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Itävallan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan, Slovakian tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan Euroopan unioniin liittymisestä johtuvia muutoksia ja tarvittavia korvaavia mukautuksia koskevien, Amerikan Yhdysvaltojen, Argentiinan, Australian, Brasilian, Ecuadorin, Filippiinien, Hongkongin (Kiina), Intian, Japanin, Kanadan, Kiinan, Kolumbian, Korean tasavallan, Kuuban, Sveitsin, Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen (Kiinan Taipei) ja Uuden-Seelannin kanssa GATS-sopimuksen XXI artiklan perusteella tehtyjen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
HE 75/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden poliisin hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.
Täysistunto keskiviikkona 13.11.2019 klo 14
Keskiviikkona 13.11.2019 kello 14.00 pidettävässä täysistunnossa käydään ajankohtaiskeskustelu lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta (KA 1/2019 vp). Ajankohtaiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron (5 min) käyttää aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ed. Eeva Kalli /kesk. Valtioneuvoston puheenvuoron (5 min) käyttää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Tämän jälkeen puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja (enintään 2 min).
Keskusteluun varataan aikaa 1 tunti.
HE 76/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
– lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia
HE 78/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n ja tuloverolain 64 §:n muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
HE 77/2019 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilastolain muuttamisesta
– lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia
Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi (ei koske ajankohtaiskeskustelua KA 1/2019, jolla on varattu aikaa 1 tunti). Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.
Täysistunto torstaina 14.11.2019 klo 16
KAA 9/2019 vp
Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla
– lähetekeskusteluun varataan enintään 2,5 h
Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan saman päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan asiakohtaan.
Itämeren pohjassa lepäävät aseet ja ammukset, muoviroska ja Berliinin muurin murtuminen 30 vuotta sitten nousivat keskustelujen teemoiksi, kun Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui maanantaina Berliinissä.
Parlamentaarikot muistelivat muurin murtumista ja rautaesiripun romahtamista, jotka käynnistivät Itämeren alueen vuoropuhelun ja yhteistyön 30 vuotta sitten.
Pysyvä komitea oli yhtä mieltä siitä, että ympäristö ei tunne rajoja ja että yhteistyön tehostamiselle on edelleen tarvetta. Yksi käytännönläheinen ja yhteistyötä vaativa ongelma ovat merenpohjassa lojuvat vaaralliset aseet ja vanhat sotilastarvikkeet, jotka uhkaavat Itämeren alueen ympäristöä, turvallisuutta ja jopa kansalaisten terveyttä.
Suomesta kokoukseen osallistunut Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen-valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Sakari Puisto (ps.) toivoi Itämeren maiden hallituksilta konkreettisia ja mahdollisimman pikaisia yhteisiä ratkaisuja ja toimenpiteitä merenpohjan puhdistamiseksi, sillä aika alkaa käydä vähiin.
Kokouksessa keskusteltiin myös yhteisistä toimista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä ilmastonmuutoksen ja merten muoviroskaantumisen torjumiseksi.
NordenBladet —Aloite on kerännyt yhteensä 53 971 kannatusilmoitusta. Aloitteen vireillepanija on Ville Niemelä. Aloitteen tavoitteena on, että kesäaika päätetään pysyväksi ajaksi.
Aloitteen perusteluissa todetaan muun muassa, että ”syksyn ja talven ”normaaliaika” lyhentää koulu- ja työpäivän jälkeistä valoisaa aikaa kesäaikaan verrattuna. Kun olemme pysyvästi kesäajassa, meillä on tunti lisää turvallista liikunta-aikaa ulkoleikeille, työ- ja koulumatkoille, lenkkeilyyn jne.”
Aloitteen vastaanottivat maanantaina 11. marraskuuta eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.
NordenBladet — Eduskunnan kirjaston tutkijainsalissa on haettavana 10 tutkijanpaikkaa, joihin myönnetään käyttöoikeus hakemusten perusteella kuuden kuukauden ajaksi kerrallaan.
Eduskunnan kirjaston tutkijainsalissa on haettavana 10 tutkijanpaikkaa, joihin myönnetään käyttöoikeus hakemusten perusteella kuuden kuukauden ajaksi kerrallaan.
Tutkijainsalin paikat on tarkoitettu eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon tai yhteiskunnallisen tiedon aihealueen tutkijoille. Tutkijaksi määritellään vähintään korkeakoulutasoisia jatko-opintoja suorittava henkilö, joka käyttää tutkimustyössään runsaasti Eduskunnan kirjaston kokoelmia tai arkistoaineistoja. (Eduskunnan kirjaston tutkijainsalin käyttösäännöt, 1 §).
Tutkijanpaikkojen hakuaika kaudelle 2.1.–30.6.2020 alkaa 11.11.2019 ja päättyy 25.11.2019. Hakemusten tulee olla perillä Eduskunnan kirjaamossa 25.11.2019 klo 15.00 mennessä. Diaarinumero 8/29/2019.
NordenBladet — Lakko kuitenkin vaikuttaa henkilökorttien kansalaisvarmenteen aktivointitunnuslukujen toimittamiseen sekä kirjeitse lähetettäviin noutoilmoituksiin. Noutoilmoitukset lähetetään ensisijaisesti tekstiviestillä ja/tai sähköpostilla, joten lakon ei ennakoida vaikuttavan olennaisella tavalla kansalaisten mahdollisuuksiin noutaa heille osoitettua passin tai henkilökortin sisältämää lähetystä.
Muiden lupakorttien, kuten ampuma-aselupien, toimituksissa on viiveitä lakon vuoksi.
Neuvostoa sovittelukomiteassa edustavan valtiosihteeri Kimmo Tiilikaisen mukaan neuvostolla ja EP:llä on talousarviossa useita yhteisiä painopisteitä, kuten ilmastonmuutoksen hillintä, tutkimus ja kehitys, nuorisotyöttömyyden torjunta, sisäinen turvallisuus ja muuttoliike.
Kannat eroavat toisistaan määrärahojen ja maksusitoumusten suuruuden osalta. Jäsenmaita edustava neuvosto on kannassaan korostanut budjettikuria ja säästeliäisyyttä ehdottaen EP:ia pienempää talousarvion kokonaissummaa. Budjetin koko on noin 166–168 miljardia euroa ja ero neuvoston ja EP:n kannoissa n. 6 mrd. euroa määrärahoissa ja n. 4 mrd. euroa maksusitoumuksissa.
Suuri valiokunta keskusteli mm. Suomen kansallisten tavoitteiden edistämisestä puheenjohtajan roolissa, budjettineuvottelujen suhteesta käynnissä oleviin vuosien 2021–27 rahoituskehysneuvotteluihin sekä maatalousrahoituksen tasosta.
Suuri valiokunta päätti, ettei eduskunnalla ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan asiassa. Valtioneuvoston kannan komission alkuperäiseen budjettiesitykseen eduskunta on hyväksynyt viime kesänä.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 15. marraskuuta.
Ecofin-neuvosto päättää vastuualueensa EU-lainsäädännöstä useimmiten yhteistyössä EU:n parlamentin kanssa. Sen tehtäviin kuuluu myös jäsenmaiden talouspolitiikan koordinointi. Ecofin-neuvostoon kuuluvat jäsenmaiden valtiovarainministerit.
Eduskunnan varapuhemies Tuula Haataisen mukaan Berliinin muurin murtumisen kokeneilla eurooppalaisilla on historiallinen velvollisuus muistuttaa ajasta, jolloin vapaus oli nykyistä paljon rajoitetumpaa, jotta menneisyys ei toistuisi. Haatainen puhui eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyssä Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlatilaisuudessa perjantaina. Seminaari oli varapuhemies Haataisen ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän järjestämä.
”Berliinin muurin murtuminen on ollut monelle meistä sukupolvikokemus. Murtumisen sijaan voitaisiin kuitenkin puhua sen murtamisesta, sillä muuri ei murtunut itsestään. Sen mursivat ihmiset ja heidän aatteensa vapaudesta ja ihmisten oikeuksista”, Haatainen totesi.
Jos joku hetken luuli, että muurin murtumisesta alkanut kehitys olisi johtanut demokratian ja ihmisoikeuksien vääjäämättömään voittokulkuun kaikkialla maailmassa, oli hän väärässä.
”Vapautta ja ihmisoikeuksia haastetaan nyt monelta suunnalta, niin sisältä kuin ulkoa. Itä-Ukrainassa ja Syyriassa pakotetaan väellä ja vallalla toisia tottelemaan ja alistumaan. Vapaus rapistuu, kutistuu ja kuihtuu, ellei sitä puolusta ja sen puolesta puhu ja toimi.”
Demokratiaa kyseenalaistetaan myös vetoamalla siihen, miten autoritääriset tai keskusvaltaisesti johdetut valtiot ovat menestyneet taloudellisesti ja ihmisten elintaso on noussut.
”Itse koen, että tämä tie ei ole silti kestävä. Harvainvallan perusteita ei ole testattu, eikä sen lujuuslaskelmia julkaistu. Jos demokratia on pahimmillaankin enemmistön vallan väärinkäyttöä, saavat vapaat ihmiset sen halutessaan vaihtaa. Autoritäärisissä valtioissa tätä vapautta ei ole.”
Haatainen interreilasi jaettuun Berliiniin vuonna 1985 ja koki häivähdyksen pelosta, jossa itäsaksalaiset elivät, kun Haataisen ja hänen puolisonsa jokaista liikettä kaduilla, kahviloissa ja museoissa seurasi äänetön varjo.
”Se, mikä meille näyttäytyi vain hetkellisenä ahdistuksena, oli monelle todellisuutta vuosikymmeniä. Tämän pelon ja vääryyden voivat ymmärtää täysin vain ne, jotka joutuivat niiden kanssa elämään. Meidän sukupolvellamme, joka muistaa Berliinin muurin, on muistamisen lisäksi velvollisuus muistuttaa niitä, jotka ovat syntyneet vapaudessa eivätkä muusta tiedä – ei asein tai voimakeinoin vaan pysymällä vapaina ja oikeudenmukaisena”, Haatainen vetosi.
Haataisen lisäksi Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa puhuivat Brandenburgin osavaltion sisä- ja kuntaministeri Karl-Heinz Schröter, Saksan Suomen suurlähettiläs Detlef Lingemann, emeritusprofessori Seppo Hentilä ja eduskunnan Saksa-ystävyysryhmän puheenjohtaja Elina Lepomäki (kok.).
