Eduskunnan täysistunnossa oli tiistaina 22. lokakuuta ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä IrakissaVNS 1/2019 vp. Käsittelyn pohjana oli ulkoasianvaliokunnan mietintöUaVM 4/2019 vp. Mietinnössään valiokunta katsoo, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon (ps.) esittelypuheenvuoron jälkeen asiasta käytiin keskustelua. Keskustelun päätteeksi eduskunta hyväksyi ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta.
Talousarvioaloitteiden jättöaika päättyy perjantaina 18. lokakuuta. Kansanedustajat jättivät 403 talousarvioaloitetta liittyen valtion vuoden 2020 talousarvioon.
Perussuomalaisten kansanedustajat jättivät 171 talousarvioaloitetta, kokoomuksen 85, sosiaalidemokraattien 35, ruotsalaisen eduskuntaryhmän 33, kristillisdemokraattien 33, keskustan 27, vasemmistoliiton 16 ja vihreiden 3.
Kaikki edustajien jättämät talousarviot tulevat verkkopalveluun näkyviin lokakuun aikana. Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.
Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Pia Hytönen ja Alviina Alametsä. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä 52 107 kannatusilmoitusta.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan terapiatakuun lisäämistä mielenterveyslakiin. Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Aloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä.
Aloitteen takana ovat ympäristöjärjestöt: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi ja Natur och Miljö. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.
Aloitteen tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä niin, että valtion omistamilla alueilla ei olisi jatkossa mahdollista suorittaa metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Aloitteessa todetaan, että avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta, rasittavat vesistöjä sekä hidastavat ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Avohakkuille on aloitteen mukaan vaihtoehtoja: jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on avohakkuita kestävämpi vaihtoehto, koska siinä metsä pysyy metsäisenä, vaikka sitä myös hyödynnetään taloudellisesti.
Kansalaisaloite sai yhteensä 50 698 kannatusilmoitusta.
Aloitteen eduskunnalle luovuttivat vireillepanijat Iina Palonen ja Binga Tupamäki. Aloitteen vastaanottivat eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kansalaisaloite sai yhteensä yli 76 000 kannatusilmoitusta.
Aloitteen mukaan verkkokalastus Saimaalla kiellettävä, jotta uhanalaista lajia voidaan suojella. Aloitteen perusteluissa todetaan, että vuoden 2005 jälkeen verkkoihin on hukkunut 72 saimaannorppaa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan saimaannorpan todellinen kuolleisuus voi olla jopa kolminkertainen havaittuun verrattuna.
Aloite ei perustelujen mukaan uhkaa Saimaan alueen kalastamista, sillä norppaturvallisia kalastustapoja on olemassa ja kehittyvät kalastusmenetelmät antavat uusia vaihtoehtoja kalastajille.
Eduskunnan puolustusvaliokunta vierailee Virossa 22.–23. lokakuuta. Valiokunta tapaa Tallinnassa Viron parlamentin Riigikogun puolustusvaliokunnan, puolustusministeri Jüri Luikin sekä pääesikunnan päällikön. Valiokunta tutustuu Virossa myös Tapan sotilastukikohtaan.
Valiokuntamatkalle ovat ennakkoon ilmoittautuneet mukaan valiokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) sekä valiokunnan jäsenet Anders Adlercreutz (r.), Atte Harjanne (vihr.), Hanna Holopainen (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Mika Kari (sd.), Kimmo Kiljunen (sd.), Pasi Kivisaari (kesk.), Markus Mustajärvi (vas.), Juha Mäenpää (ps.) ja Tom Packalén (ps.).
NordenBladet —Suuri valiokunta sai tänään työministeri Timo Harakan (sd.) selvityksen EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokouksesta, joka pidetään Luxemburgissa 24. lokakuuta.
Ministerit keskustelevat mm. syrjimättömyyden vahvistamisesta Euroopan unionissa sekä taidoista ja työmarkkinoiden osaamistarpeista muuttuvassa maailmassa. Tarkoituksena on myös hyväksyä hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät.
Hyvinvointitalous on lähestymistapa, jossa talouspolitiikan keskiöön nostetaan myös ihmisten kokema hyvinvointi. Ministeri Harakka kertoi Suomen saaneen paljon hyvää palautetta teeman edistämisestä puheenjohtajuutensa aikana.
Suuri valiokunta keskusteli päätelmistä, joissa painotetaan olemassa olevien rakenteiden ja toimintatapojen nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä ja todetaan, ettei toimivaltamuutoksiin ole tarvetta.
Keskustelussa työmarkkinoiden muuttuvista osaamistarpeista huomio valiokunnassa kiinnittyi mm. siihen, miten ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaikuttavat osaamistarpeisiin ja miten tarvittavien uusien taitojen oppiminen varmistetaan.
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tasa-arvokomitean puheenjohtaja kansanedustaja Petra Bayr Itävallasta kävi torstaina ja perjantaina Suomessa opintomatkalla valmisteilla olevaa raporttiaan varten. Bayrin raportin aiheena on ilmainen ehkäisy, jonka erilaisiin käytäntöihin hän halusi Suomessa tutustua.
Bayr vieraili helsinkiläisessä neuvolassa sekä Helsingin kaupungin 10–29 –vuotiaille tarkoitetussa Tyttöjen Talossa sekä tapasi eduskunnassa kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas.), Mirka Soinikosken (vihr.) sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta Tarja Filatovin (sd.) ja Minna Reijosen (ps.). Bayr sai raporttiaan varten tietoja myös muun muassa opiskelijaterveydenhuoltoa järjestävältä YTHS:ltä. Suomessa kunnat päättävät, tarjoavatko ne ilmaista ehkäisyä vai eivät. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite maksuttomasta ehkäisystä kaikill alle 25-vuotiaille.
Bayrin raportin työotsikko on ”Empowering women: promoting access to contraception in Europe”. Raporttia käsitellään aikanaan ensin yleiskokouksen tasa-arvo- ja syrjimättömyyskomiteassa ja sen jälkeen mahdollisesti yleiskokouksessa.
Yleiskokouksen kansanedustajien raportit toimivat pohjana yleiskokouksen päätöksenteolle. Parhaassa tapauksessa raportin toimenpide-ehdotukset päätyvät lopulta Euroopan neuvoston jäsenmaita koskeviksi suosituksiksi tai sitoviksi sopimuksiksi.
Parlamentaariseen yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 47 jäsenmaasta. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa neljä kertaa vuodessa. Täysistuntojen välissä töitä tehdään yleiskokouksen eri komiteoissa. Eduskunnan EN-valtuuskuntaan kuuluu viisi varsinaista ja viisi varajäsentä.
Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-erosta tänään saavutettua neuvottelutulosta.
Valiokunta sai Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) selvityksen puhelimitse Brysselistä, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) parasta aikaa osallistuu Brexitiä käsittelevään Eurooppa-neuvoston kokoukseen.
Ministeri Tuppurainen esitteli valiokunnalle erosopimukseen tehtyjä muutoksia koskien Irlannin rajaa ja poliittista julistusta tulevasta suhteesta. Sopimuksen mukaan UK on jatkossa oma tullialueensa, mutta Pohjois-Irlantiin saapuviin tavaroihin sovelletaan EU:n tullisääntöjä, Tuppurainen sanoi.
Tuppurainen korosti selvityksessään mm. hallitun eron tärkeyttä, Pitkänperjantain sopimuksen periaatteiden noudattamista ja EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyden turvaamista.
Suuri valiokunta päätti yksimielisesti, että eduskunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan asian käsittelyssä. Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin mm. tullisääntöjen valvontaa ja soveltamista Pohjois-Irlantiin saapuvien tavaroiden osalta sekä EU:n ja UK:n tulevaa suhdetta koskevaa poliittista julistusta.
Tuleva suhde perustuisi vapaakauppasopimukseen ja yksityiskohdista neuvoteltaisiin lähtökohtaisesti vuoden 2020 loppuun kestävän siirtymäajan puitteissa. Suuri valiokunta keskusteli mm. taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden turvaamisesta tulevassa suhteessa.
Komissio suosittelee Eurooppa-neuvostolle tänään saavutetun neuvottelutuloksen hyväksymistä. EU-johtajatkeskustelevat Eurooppa-neuvostossa sopimuksen hyväksymisestä poliittisella tasolla, minkä jälkeen EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevät asiaa. Myös UK:n parlamentin on hyväksyttävä sopimus.
Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset kysyi hallitukselta torstain 17.10. kyselytunnilla perheiden kannusteista lasten hankkimiseen. Hallitus on korottamassa monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä. Perussuomalaiset kysyi, kuinka hallitus kannustaisi perheitä ensimmäisen lapsen hankkimiseen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi, että perhekoosta huolimatta monella perheellä on huolta toimeentulosta. Hallitus on asettamassa parlamentaarisen ryhmän, jonka tehtävänä on valmistella lapsistrategia. Tällä haetaan erilaisia keinoja syntyvyyden kasvattamiseksi, muun muassa etuuksien, palveluiden ja työelämän joustojen avulla.
Kokoomuksen kysymys käsitteli hallituksen ilmastotekoja ja erityisesti hiilineutraaliustavoitetta. Jatkokysymyksissä hallitukselta kysyttiin myös metsien käytöstä ja hiilinieluista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vakuutti hallituksen sitoutuneen vahvaan ilmastopolitiikkaan, jota toteuttamaan on perustettu ministerityöryhmä.
Kristillisten kyselytuntikysymys käsitteli asunnottomuutta ja asumistukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi Liike Nyt -eduskuntaryhmä kysyi hallitukselta Maahanmuuttoviraston resursseista erityisasiantuntijoiden työlupahakemusten käsittelemiseksi.
