keskiviikko, 14 toukokuun, 2025

:::UUTISET:::

Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto 29.10.-31.10. Tukholmassa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston 71. istunto kokoaa pohjoismaiden kansanedustajia ja ministereitä Tukholmaan 29.10.-31.10. Tämän vuoden istunnon pääaiheita ovat ilmasto, kestävä kehitys ja nuorten osallistuminen.

Pohjoismaiden neuvoston täysistunto alkaa tiistaina 29. lokakuuta pääministerien huippukokouksella, jossa käsitellään siitä, miten pohjoismaista yhteiskuntamallia voi kehittää. Istunnossa Tanskan pääministeri esittelee Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2020 puheenjohtajakauden ohjelman. Istunnossa on myös ensimmäisessä käsittelyssä useita uusia jäsenehdotuksia.

Keskiviikkona 30. lokakuuta istunnossa on ulkoministerien ja puolustusministerien selonteot, ministerineuvoston ehdotuksia sekä muun muassa puheenjohtajiston ehdotus Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategiasta.

Viimeisenä istuntopäivänä torstaina 31. lokakuuta istunnossa on ajankohtaiskeskustelu ilmastosta. Torstain istunnossa valitaan Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti vuodelle 2020. Islanti toimii ensi vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana, minkä vuoksi presidentti ja varapresidentti tullaan valitsemaan Islannin valtuuskunnasta. Istunnon päätteeksi vastavalittu presidentti esittelee Pohjoismaiden neuvoston ensi vuoden puheenjohtajuuskauden ohjelman. 

Istuntoviikon yhteydessä järjestetään useita oheisohjelmia. Maanantaina järjestetään muun muassa puheenjohtajamaa Ruotsin delegaation järjestämä demokratia-aiheinen tilaisuus. Tilaisuuden aihe noudattelee puheenjohtajakauden teemaa ”Pohjoismaat arjessa – demokratia ja kansalaisten tuki”. Torstaina 31.10 järjestetään paneelikeskustelu #metoo-liikkeestä Pohjoismaiden kulttuurisektorilla.

Istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä https://www.norden.org/fi/session2019,Twitterissä käyttämällä aihetunnisteita #nrsession, #nrpol ja #nrpriser tai Facebookissa facebook.com/nordensk (skandinaaviska), facebook.com/PMNPN (suomeksi).

Istuntoon osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet, kansanedustajat Erkki Tuomioja (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Lulu Ranne (valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kim Berg (sd.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Tutustu Eduskunnan kirjaston laatimaan tietopakettiin Pohjoismaisesta neuvostosta.

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin. Pohjoismaiset poliittiset yhteistyöasiat käsitellään pääosin Pohjoismaiden neuvoston neljässä valiokunnassa ja neuvostoa johtavassa puheenjohtajistossa. Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. Ruotsi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa. 

Kuva: norden.org

Lähde: Eduskunta.fi

Vuoden kolmas lisätalousarvio hyväksytty

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2019 kolmannen lisätalousarvion. Lisätalousarvio hyväksyttiin valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 5/2019) mukaisena.

Lisätalousarviossa korotetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 237 milj. eurolla. Korotuksella aikaistetaan vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio vuodelle 2019. Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille tasasuuruisesti 43,22 euroa asukasta kohden.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö

Lähde: Eduskunta.fi

Tietopaketti EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämistä muutostarpeista kansalaisaloitelakiin

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on laadittu tietopaketti lakihankkeesta, jossa on kyse EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämistä kansalaisaloitelain muutostarpeista.

Eduskunnan kirjastossa on laadittu tietopaketti lakihankkeesta, jossa on kyse EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämistä kansalaisaloitelain muutostarpeista.

​Kansalaisaloitelaki säädettiin vuonna 2012 ja sitä muutettiin kesällä 2019. Nyt lakia on tarkoitus täydentää vastaamaan vuoden 2020 alusta voimaan tulevaa kansalaisaloiteasetusta (EU) 2019/788.  Asetuksella halutaan keventää menettelytapoja sekä helpottaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttämistä.

Kannatusilmoituksia tarkastavan Väestörekisterikeskuksen tehtävät siirtyvät vuoden 2020 alusta uudelle Digi- ja väestötietovirastolle.

Hallituksen esitys HE 57/2019 on annettu eduskunnalle 24.10.2019 ja lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Tietopakettiin on koottu lakihankkeen tausta-aineistoa, kuten tietoa aiheen käsittelystä eduskunnassa sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusaineistoa.

Lisätietoa tietopaketista: tietoasiantuntija Sari Koski, puh. 09 432 4493 tai s-posti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Tutustu tietopakettiin EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämät muutostarpeet Suomen kansalaisaloitelakiin

Muita Eduskunnan kirjaston asiantuntijoiden laatimia lakihankkeiden tietopaketteja

Lähde: Eduskunta.fi

Poliisin resurssit ja valtion taloudenhoito esillä kyselytunnilla

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset kysyi sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) torstain 28.10. kyselytunnilla poliisin resursseista. Kyselytunnin toisena aiheena oli valtion taloudenhoito.

Edustaja Mari Rantanen (ps.) totesi perussuomalaisten esittävän poliisien resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat uutta poliisia. Hän kysyi sisäministeri Ohisalolta, voiko hallitus sitoutua tavoitteeseen.

Ohisalo vakuutti, että hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää tullaan nostamaan 7 500:n. Hän totesi määrärahalisäysten synnyttävän vuonna 2020 kahdeksankymmentä uutta henkilötyövuotta. Määrärahalisäyksiä on Ohisalon mukaan tulossa myös seuraavina vuosina.

Kokoomuksen edustaja Petteri Orpo (kok.) kysyi pääministeri Antti Rinteelta (sd.) valtion taloudenhoidosta. Orpo vaati selkeää suunnitelmaa talousongelmien ratkaisemiseksi. Rinne vastasi hallituksen tekevän päätösperusteisia toimia, joiden myötä työpaikkojen määrä tulee kasvamaan 60 000:lla.

Kristillisten kyselytuntikysymys käsitteli opintukea, Liike Nyt -eduskuntaryhmä kysyi hallitukselta Maahanmuuttoviraston resursseista ja RKP kertakäyttömuovijätteen kierrättämistä. 

Katso tallenne kyselytunnista.

Lähde: Eduskunta.fi

Pienimpiin eläkkeisiin tulossa korotuksia

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa pienten verorahoitteisten eläkkeiden korottamista. Valiokunta antoi torstaina 24. lokakuuta asiasta mietinnön (StVM 4/2019).

Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa vuoden 2020 alusta. Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa vuonna 2020. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.

Samalla muutetaan eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajaa ja kerrointa siten, että eläkkeiden korotus ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajana asumistuen määrään ja siten vähennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua.

Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta.

Valiokunnan mietintö StVM 4/2019

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan arkiston aarteita – tutkija teki vaalimainoksista kirjan

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan kirjaston tutkija-asiakkaan, Susanna Virkin kirjan ”Politiikan kuvat” lehdistötilaisuus pidettiin kirjastossa 23.10.2019. Kirja pohjautuu eduskunnan arkiston vaalimainoskokoelmaan sekä poliitikkojen haastatteluihin.

Eduskunnan kirjaston tutkija-asiakkaan, Susanna Virkin kirjan ”Politiikan kuvat” lehdistötilaisuus pidettiin kirjastossa 23.10.2019. Kirja pohjautuu eduskunnan arkiston vaalimainoskokoelmaan sekä poliitikkojen haastatteluihin. 

​Eduskunnan arkiston vaalimainoskokoelma koostuu yli 5000 vaalimainoksesta vuodesta 1945 lähtien. Kokoelma on ainutlaatuinen, vaikka ei katakaan kaikkia julkaistuja vaalimainoksia, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti.

Susanna Virkki tarkastelee vaalimainoksia visuaalisen viestinnän näkökulmasta.

Virkki on kirjaa varten haastatellut useita poliitikkoja. He arvioivat vaalimainoksiaan ja kertovat niiden taustoista.

Kirjan lehdistötilaisuudessa kirjailija Virkin haastattelussa puhemies Matti Vanhanen, kansanedustaja Päivi Räsänen ja ex-kansanedustaja Hannele Luukkainen kertoivat omista vaalikuvistaan. 

Videokooste lehdistötilaisuuden haastattelusta
Kirjan saatavuus Eduskunnan kirjastossa

www.eduskunta.fi/kirjasto

Lähde: Eduskunta.fi

Varapuhemies Haatainen Euroopan neuvoston puhemieskokoukseen

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

​Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen osallistuu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puhemieskokoukseen 24.-25.10.2019 Strasbourgissa.

Joka toinen vuosi järjestettävän kokouksen teemoina ovat yhteinen eurooppalainen kotimme, parlamenttien rooli kestävän kehityksen YK-tavoitteiden toteutuksessa sekä naisten rooli politiikassa ja julkisuudessa. Viimeksi mainitusta aiheesta Haatainen käyttää puheenvuoron perjantaina.

Haatainen osallistuu myös Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokoukseen puheenjohtajan Liliane Mayry-Pasquierin järjestämään naispuhemiesten tapaamiseen. Kahdenkeskisen tapaamispyynnön ovat esittäneet Montenegron ja Slovenian puhemiehet.

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt – luento Tarinoita Arkadianmäeltä -sarjassa 30.10.

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet — Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Lisäksi toimintaan vaikuttavat useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta keskiviikkona 30.10. klo 16.30–17.30.

Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Lisäksi toimintaan vaikuttavat useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta keskiviikkona 30.10. klo 16.30–17.30.

Eduskunta tekee työtään näkyväksi järjestämällä lokakuussa luentosarjan, jolla neljä pitkään eduskunnassa työskennellyttä virkamiestä kertoo Eduskuntatalosta, eduskunnan toiminnasta ja omasta urastaan mielenkiintoisissa tehtävissä. Luennoilla syvennytään perinteiseen eduskuntatyöhön ja sen eri puoliin, mutta kuullaan myös kulissientakaisia kertomuksia, joita ei muualta kuule. 

EU on arkeamme, puheenjohtajuus juhlaa

Jäsenyys EU:ssa tarkoittaa eduskunnalle yleensä aivan tavallista arkista puurtamista.
Meneillään oleva EU:n puheenjohtajuuskausi sen sijaan antaa mahdollisuuden suurempiin linjavetoihin. Aiheesta luennoi Suuren valiokunnan valiokuntaneuvos Peter Saramo keskiviikkona 9.10. klo 16.30 –17.30.

”Mitä ihmettä se kansanedustaja siellä Strasbourgissa tekee? Suomen eduskuntaanhan se valittiin!”

Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen kertoo parlamenttivierailuista, sattumuksista ja muista merkittävistä tapahtumista pitkän uransa ajalta keskiviikkona 16.10. klo 16.30 –17.30.

Eduskuntatalon historia

Apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Eduskuntatalon syntyvaiheista. Millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomi rakensi itselleen parlamenttitalon ja itsenäisyysmonumentin, joka vielä tänään on ajankohtainen ja merkityksellinen? Luento järjestetään keskiviikkona 23.10. klo 16.30 –17.30.

Eduskunnan kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt

Eduskunnan toimintaa ohjataan monilla virallisilla säännöillä. Kansanedustajien ja talon virkamiesten toimintaan vaikuttavat lisäksi useat perinteet ja tavat – niin sanotut kirjoittamattomat säännöt. Johtava tietoasiantuntija Timo Turja luennoi aiheesta, josta juuri kukaan ei koskaan puhu keskiviikkona 30.10. klo 16.30–17.30.

Luennot pidetään Eduskunnan kirjaston Aurora-salissa, Aurorankatu 6. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Sisäänkäynnillä on turvatarkastus.

Lisätietoja Kristiina Hakala, puh. 09 432 3471, sähköposti etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Eduskunnan kirjasto, avoimen tiedon asialla.
www.eduskunta.fi/kirjasto

Lähde: Eduskunta.fi

Itämeri-parlamentaarikot Euroopan maahanmuutto- ja kotouttamisfoorumissa

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä kokoontuu Hampurissa 23.–25. lokakuuta. Lisäksi edustajat osallistuvat Hampurissa samaan aikaan järjestettävään Euroopan maahanmuutto- ja kotouttamisfoorumiin.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin, EU:n Itämeren alueen strategian (EUBSRS) ja HIBB-ammattikorkeakoulun järjestämän foorumin tavoitteena on tiivistää yhteistyötä; jakaa kotouttamisen parhaita käytäntöjä Itämeren alueen maiden, parlamenttien ja kotouttamisesta vastaavien laitosten kesken.

Itämeren alueen kaupungit, oppilaitokset ja muut toimijat esittelevät foorumissa muun muassa, miten maahanmuuttajien kynnystä koulutukseen ja työelämään on onnistuttu madaltamaan. Suomen kokemuksista ja parhaista käytännöistä kertovat Humanistisen Ammattikorkeakoulun Humakin ja Turun kaupungin edustajat. Suomesta kokoukseen ja foorumiin osallistuu työryhmän jäsen, edustaja Kai Mykkänen (kok.).

Vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 11 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, 11 alueellisen lainsäädäntöelimen sekä 5 parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Järjestö ja maahanmuutto- ja kotouttamistyöryhmä on perustettu Suomen aloitteesta.

Lähde: Eduskunta.fi

Suuri valiokunta sai pääministerin selvityksen Eurooppa-neuvoston kokouksesta

Tekijä
Helena-Reet Ennet
-

NordenBladet —

Suuren valiokunnan kokouksen aiheena oli tänään Eurooppa-neuvoston kokous, joka pidettiin 17.–18. lokakuuta. Valiokunta kävi pääministeri Antti Rinteen (sd.) antaman selvityksen jälkeen keskustelua mm. EU:n laajentumisesta, Turkin toimista sekä EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevista neuvotteluista.

Eurooppa-neuvosto päätti, ettei jäsenyysneuvotteluja Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa avata, vaan asiaan palataan ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

Rinne piti Eurooppa-neuvoston päätöstä valitettavana. Pääministerin mukaan neuvottelut lisäisivät vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia Balkanilla. Valiokunnassa keskusteltiin mm. päätöksen vaikutuksista alueen geopoliittiseen tilanteeseen sekä ehdokasmaiden haluun jatkaa jäsenyyteen vaadittavia uudistuksia.

Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään Turkkia lopettamaan sotilaalliset toimensa Syyriassa, vetämään joukkonsa pois ja noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Jäsenmaat ovat myös päättäneet lopettaa asevientilupien myöntämisen Turkkiin.

Suuren valiokunnan keskustelussa käsiteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa Turkkiin taloudellisin toimin sekä arvioitiin Turkin tavoitteita koskien Syyrian-operaatiota ja laittomaksi todettua poraustoimintaa Kyproksen rannikolla.

Neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä Eurooppa-neuvosto kehotti Suomea laatimaan luvut sisältävän ns. neuvottelulaatikkoasiakirjan ennen joulukuun 2019 Eurooppa-neuvostoa. Suuri valiokunta keskusteli pääministerin kanssa mm. jäsenmaiden tavoitteiden ja komission esityksen yhteensovittamisesta kehyksen kokonaistasoa määriteltäessä.

Eurooppa-neuvosto (Artikla 50) hyväksyi lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) erosopimukseen ja tulevaa suhdetta koskevaan poliittiseen julistukseen tehdyt muutokset. 

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

1...571572573...617Sivu 572 / 617