NordenBladet —

​Poliittinen osallistuminen ja yhteiskunnallinen keskustelu elävät muodoiltaan jatkuvasti. Sosiaalinen media on tullut uudeksi tupaillaksi ja twiitit ovat korvaamassa kiihkeän taukokeskustelun työpaikoilla.

Henkilökohtaisten kontaktien mahdollisuutta ja merkitystä äänestäjän ja päättäjän välillä ei pidä silti väheksyä tai unohtaa. Sekin hakee uusia muotoja. Poliitikot tapaavat äänestäjiä toreilla ja perinteisissä vaalitilaisuuksissa. Samoin erilaiset muut kansalaisjärjestöt ylläpitävät yhteyttä kunnan ja valtion luottamushenkilöihin. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä. Keskustelin juuri uuden kansanedustaja Pekka Aittakummun kanssa Oulun vaalipiiristä. Hänellä oli ollut 170 vaalitilaisuutta. Sosiaalisesta mediasta huolimatta, monet äänestäjät odottavat yhä mahdollisuutta suoraan henkilökohtaiseen tapaamiseen.
Ajatukseni syntyi käydessäni Kansalliskirjastossa, jossa oli tavanomainen pyyntö olla kirjastosalissa hiljaa – ettemme häiritsisi muita.

Eikö toisaalta juuri kirjojen ja lehtien pitäisi inspiroida keskusteluun? Kirjastoissa käyvät ihmiset ovat yleensä uteliaita ja haluavat kerätä vaikutteita ja taide-elämyksiä.

Sitran innoittamana uusi Antti Rinteen hallitus jalkautti kesällä ministerit esittelemään hallitusohjelmaa kirjastoissa järjestettävissä tilaisuuksissa. Voitaisiinko tätä ideaa soveltaa paljon laajemminkin? Pohdin sitä, että toriteltan pystyttämisen sijasta kunnallisilla luottamushenkilöillä, kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä saisi olla oikeus järjestää kansalaisten vastaanotto kirjastoissa. En niinkään ajattele ”puhetilaisuuksia” vaan palvelutiskiä. Kirjastossa voisi olla tiski tai pöytä, jolle luottamushenkilö voisi tuoda puolueensa ja oman kylttinsä ja olla kansalaisten tavattavissa. Ja tätä ”päivystystä” saisi mainostaa ja kirjasto ylläpitää juoksevaa listaa vieraista omilla sivuillaan. Ja tärkeä periaatteellinen linjaus olisi se, että tiskiä ei käytettäisi parlamentaarisen koon mukaisessa järjestyksessä vaan aktiivisuusjärjestyksessä. Aktiivinen poliitikko saisi halutessaan aikoja.

Kun asuinalueen asemakaavaa ollaan muuttamassa voisi kaavalautakunnan jäsen ja jäsenet tai alueen valtuutettu olla kaavakartan kanssa ottamassa asukkaiden palautetta. Kansanedustaja voisi maanantaina järjestää vaalipiirinsä alueella tapaamisajan jne. Toimintamallilla olisi monta etua. Tapaamispaikka olisi tiloissa, joihin on helppo tulla, kansalainen ei kokisi ”leimautuvansa” tullessaan tapaamiseen koska kirjaston tila on kaikille yhteinen ja luottamushenkilöille järjestäminen olisi helppoa ja ilmaista lukuun ottamatta mahdollista maksullista mainostamista. Samalla kirjastoista tai ainakin niiden nurkkauksista tulisi kansalaiskeskustelun paikkoja.

Siis sen sijasta, että sanotaan sshhh, kysyttäisiin mitä sinulle kuuluu.

Matti Vanhanen
Eduskunnan puhemies

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen osallistuu Women Political Leaders Global Forum –konferenssiin Islannin Reykjavikissa 18.–19. marraskuuta. Haatainen puhuu konferenssin Naiset, rauha ja turvallisuus –osiossa parlamenttien roolista rauhanvälityksessä sekä siitä, miten kansalliset parlamentit ovat vastanneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin haasteeseen naisten aseman parantamisesta.

Women Political Leaders (WPL) on 2014 perustettu naispoliitikkojen globaaliverkosto, jossa naispäättäjät keskustelevat ja jakavat ideoita ja ratkaisumalleja yhteiskuntien kehittämiseksi. Nykyinen puheenjohtaja Silvana Koch-Mehrin (Saksa) on Euroopan parlamentin entinen varapuhemies. Verkostoon kuuluu muun muassa politiikkoja, parlamentaarikkoja, ministereitä, ja kaupunginjohtajia. Verkoston tapahtuma Global Forum järjestetään toista kertaa Islannissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Suuressa valiokunnassa oli kuultavana neljä ministeriä perjantaina 15. marraskuuta. Valtioneuvoston jäsenistä paikalla olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). 

Valiokunta kuuli ministeri Leppää maatalous- ja kalastusneuvoston tulevasta kokouksesta 18. marraskuuta. Kokouksen keskeisenä aiheena on EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) koskeva uudistus. Kokouksessa uudistusta koskeviin kysymyksiin liittyvät sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen että kokouksessa käsiteltävä ohjelmakausien väliin sijoittuvan siirtymäkausi. Keskeisiä kysymyksiä ovat siirtymäkauden kesto, silloin noudatettavaa säännöstö sekä rahoitus. Suomi pyrkii maatalouspolitiikan uudistuksessa puheenjohtajuuskauden tavoitteidensa mukaisesti yhdistämään korkeamman ympäristö- ja ilmastokunnianhimon ja joustavuuden.
Yleisten asioiden neuvoston kokous pidetään 19. marraskuuta ja kokousta koskevia asioita esitteli valiokunnalle eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Kokouksen aiheita ovat EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys, joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistaminen unionissa ja EU:n laajentuminen. Valiokunnan kokouksessa esillä olivat muun muassa oikeusvaltioperiaatteita koskevat sekä ilmastonmuutosta koskevat kysymykset, jotka ovat vahvoina painotuksina myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Suomi on painottanut erityisesti jäsenvaltioiden välistä dialogia, vertaisarviointia ja  oikeusvaltioperiaatteiden sitomista osaksi rahoituskehystä.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toi esiin tulevan ulkoasiainneuvoston (kauppaministerit) 21. marraskuuta pidettävässä kokouksessa käsiteltävän erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistamista,  Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kauppasuhteita sekä EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kertoi valiokunnalle koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokouksessa 21.-22. marraskuuta käsiteltävistä aiheista. Kokouksessa käsitellään laajasti nuoriso-, kulttuuri- ja urheilukysymyksistä muun muassa hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista urheilusektorilla, joka lähtökohtana toimisi myös edellytyksenä urheilun julkiselle rahoitukselle. Valiokunnan käsittelyssä nousi esiin tasa-arvotyötä sekä tätä koskevan merkityksen esille. Suomi on toimii monin eri tavoin tasa-arvon edelläkävijänä tasa-arvokysymyksissä ja tasa-arvon merkitystä tulee painottaa jäsenmaiden yhteistyössä keskeisesti myös kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön aloilla.

Suuren valiokunnan seuraava kokous pidetään keskiviikkona 20. marraskuuta kello 12.30 alkaen.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n.  8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla.

Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty.
Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin.
Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä.

Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla.
Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme.

Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunta käsitteli suullisella kyselytunnilla 14.11. turvapaikkaprosessien jouduttamista, eläkejärjestelmän kestävyyttä, vanhustenhoitoa sekä Postia. 

Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen sai suurin oppositiopuolue perussuomalaiset. Perussuomalaisten kysymys koski turvapaikkaprosesseja, minkä lisäksi jatkokysymyksissä tiedusteltiin, miten Euroopan unionin laajuiset toimenpiteet vat edenneet Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana kuluvana syksynä. Pääministeri Antti Rinne korosti, että erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin resursseja on lisätty. Myös sisäministeri Maria Ohisalo totesi, että hallitus on puuttunut erityisesti turvapaikkaprosessin alkuvaiheen sujuvuuteen.

Kokoomuksen kysymys koski eläkejärjestelmän kestävyyttä. Pääministeri Rinne totesi hallituksen tavoitteena olevan eriarvoisuuden korjaaminen eri tulotasojen välillä. 

Kristillisten eduskuntaryhmän kysymys koski vanhustenhoidossa ilmenneitä ongelmia, muun muassa riittävää hoitohenkilökunnan määrää.

Kyselytunnin viimeisen kysymyksen kysyi Liike nyt -eduskuntaryhmän Harry Harkimo. Hän kysyi ministeri Sirpa Paaterolta Postin operatiiviseen toimintaan puuttumisesta. Lisäksi jatkokysymyksissä ministeriltä tiedusteltiin, kuinka luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan palautettua, jos lakkoherkkyys kasvaa ja vaikuttaa kansainväliseen kauppaan. Ministeri Paatero vastasi, että valtiosihteereistä koostuva työryhmä on ratkaisemassa Postin kilpailukyvyn kehittymistä ja siihen liittyviä kysymyksiä.  

Kyselytunnin tallenteen voi katsoa eduskunnan verkkopalvelusta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Ulkoasiainvaliokunta järjesti yhdessä ulkoministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa ”Juridiikan ihmisyys tänään ja huomenna – Geneven sopimukset 70 vuotta” -juhlaseminaarin Pikkuparlamentin auditoriossa torstaina 14. marraskuuta kello 13–16.30. Seminaarissa keskusteltiin ihmisen ja inhimillisyyden roolista sodassa ja sodan oikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta niin kansainvälisen oikeuden ja politiikan kuin etiikan ja uuden teknologiankin näkökulmista. Tilaisuuden verkkotallenne on katsottavissa myöhemmin tänään palvelussamme.

Ohjelma

Seminaarin avaus / SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila

Kansainvälisen yhteisön mahdollisuus ja vastuu edistää sodankäynnin sääntöjen kunnioittamista / ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.)

Ihmisen rooli humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisessä maailmalla: Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa globaalisti sodan osapuolten toimintaan / ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori (vihr.)

Keskustelu

Maailman ja Geneven sopimusten matka vuodesta 1949 –pohdintoja oikeuden roolista ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmisten ja valtioiden toimintaan / oikeustieteen tohtori, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari 2002–2019 Allan Rosas

n. klo 14.30 Kahvitauko

Yksittäiset ihmiset totuuden ja loukkausten selvittämisessä – verkostoituneen avoimen digitaalisen maailman luomat mahdollisuudet vapaaehtoiselle kansalaisaktivismille / Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen

Tekoälyn ja autonomian asettamat haasteet sodan oikeussäännöille / oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino, SPR 

Yritysten vastuu ihmisestä ja inhimillisyydestä tekoälyteknologian kehityksessä / Teemu Birkstedt, Saidot Oy 

Eettisiä pohdintoja haasteista ja mahdollisuuksista, jota tekoäly tuo ihmisyydelle ja ihmisen roolille yhteiskunnassa / filosofi, valtiotieteen tohtori, kirjailija Maija-Riitta Ollila

Keskustelu

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Kolme suomalaista kansanedustajaa matkustaa Valko-Venäjälle tarkkailemaan maassa sunnuntaina järjestettäviä ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Vilhelm Junnila (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.) osallistuvat Etyjin parlamentaarisen leiskokouksen ja Kimmo Kiljunen (sd.) Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vaalitarkkailuoperaatioon. Junnila tarkkailee vaaleja Grodnassa, ja Koskinen ja Kiljunen Minskissä ja sen lähialueilla.

Vaaleissa valitaan 110 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi Valko-Venäjän parlamentin alahuoneeseen. Voimakkaan presidentinvaltaisessa maassa parlamentin tosiasiallinen valta on pieni. Presidentti Aljaksandr Lukashenka hajotti parlamentin vuotta ennen vaalikauden päättymistä. Valko-Venäjän perustuslaki ei vaadi parlamentin hajottamiseen erityistä syytä.

Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin pitkäaikaiset vaalitarkkailijat ovat olleet maassa seuraamassa vaaleihin valmistautumista lokakuun puolivälistä lähtien. Vaaliviikonlopuksi maahan tulee heidän lisäkseen satoja lyhytaikaisia vaalitarkkailijoita, jotka seuraavat muun muassa toimintaa äänestyspaikoilla ja ääntenlaskentaa. Osa lyhytaikaisista vaalitarkkailijoista on Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenmaiden kansanedustajia.

Valko-Venäjä on Etyjin mutta ei Euroopan neuvoston jäsenmaa. Euroopan neuvoston jäsenyyden esteenä on muun muassa Valko-Venäjällä yhä voimassa oleva kuolemanrangaistus ja muut ihmisoikeusoikeusongelmat.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan täysistunnossa käytiin keskiviikkona 13. marraskuuta keskustelu, jonka aiheena oli lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentaminen. Lähtökohtana oli keskustelualoite (KA 1/2019), jonka ensimmäisenä allekirjoittajana on kansanedustaja Eeva Kalli (kesk).

Aloitteessa todetaan, että Suomeen syntyy koko ajan vähemmän lapsia ja syntyvyys laskee jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Aloitteessa tuodaan monia esiin monia lapsiperheiden elämään vaikuttavia epävarmuustekijöitä, mutta keskeisenä tekijänä kehityssuunnan muutoksille parempaan nähdään yhteiskunnassa vallitseva ilmapiiri ja asenteet. ”On rakennettava Suomea, jossa jokainen perheen perustamista pohtiva ja vanhempi voi kokea riittävänsä ja jossa perhevapaat eivät ole riski äitien eivätkä isien kohdalla. Sekä työmarkkinajärjestöt että ennen muuta poliittiset päättäjät — hallitus ja eduskunta — voivat toimia suunnannäyttäjinä lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisessa. Yhteisen keskustelun ja ratkaisujen hakemisen aika on nyt”, aloitteessa lausutaan.

Ilmapiirin ja asenteiden lisäksi Kalli painotti esittelypuheenvuorossaan käytännön tekoja. ”Työ ja perhe on voitava sovittaa paremmin yhteen. Johtaminen ja työpaikan käytännöt ovat tässä kaikista tähdellisimpiä. Joustava työajat, etätyömahdollisuus, työvuorojen suunnittelu yhdessä työntekijän kanssa, mahdollisuus osa-aikatyöhön sekä sijaisjärjestelyt ovat esimerkkejä lapsi- ja perhemyönteisen työpaikka käytännöistä. Joustavuuden lisääminen palvelee koko työyhteisön etua, ja kaikki voittavat. Myös lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa”, Kalli sanoi.

Ajankohtaiskeskustelulle oli varattu täysistunnossa aikaa noin tunti ja sen aikana edustajat ehtivät käyttää aiheesta 29 puheenvuoroa.  Monissa näistä painotettiin tavoitetta lapsiperheköyhyyden poistamiseksi sekä aiheita kuten perhepolitiikka, syntyvyyden nousu, perhevapaamalli ja tasa-arvo. Kaikkien puhujien yhteisenä tavoitteena oli tukea perheiden hyvinvointia ja niitä edellytyksiä, jotka tekisivät Suomesta maailman lapsi- ja perhemyönteisimmän yhteiskunnan. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) lausuikin, että ”ensimmäistä kertaa kestävän muutoksen tueksi lapsi- ja perhepolitiikassa tarvitaan myöskin lapsistrategia, jonka laatiminen on käynnistynyt. Lapsistrategia tulee olemaan kaikille hallituskaudet ylittävä ja eri hallintoalat yhdistävä lapsi- ja perhemyönteinen visio siitä, miten lasten ja perheiden hyvinvointia voidaan ja pystytään lisäämään”.

Asian käsittely eduskunnassa päättyi eikä keskustelualoitetta käsitellä valiokunnissa.

Avaa linkki keskustelualoitteeseen

Avaa linkki täysistunnoissa pidettyihin puheenvuoroihin 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Ulkoasiainvaliokunta järjestää yhdessä ulkoministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa ”Juridiikan ihmisyys tänään ja huomenna – Geneven sopimukset 70 vuotta” -juhlaseminaarin Pikkuparlamentin auditoriossa torstaina 14. marraskuuta kello 13–16.30. Seminaarissa keskustellaan ihmisen ja inhimillisyyden roolista sodassa ja sodan oikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta niin kansainvälisen oikeuden ja politiikan kuin etiikan ja uuden teknologiankin näkökulmista. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.

Ohjelma

Seminaarin avaus / SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila

Kansainvälisen yhteisön mahdollisuus ja vastuu edistää sodankäynnin sääntöjen kunnioittamista / ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.)

Ihmisen rooli humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämisessä maailmalla: Suomalaisten mahdollisuus vaikuttaa globaalisti sodan osapuolten toimintaan / ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.)

Keskustelu

Maailman ja Geneven sopimusten matka vuodesta 1949 –pohdintoja oikeuden roolista ja mahdollisuudesta vaikuttaa ihmisten ja valtioiden toimintaan / oikeustieteen tohtori, Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari 2002–2019 Allan Rosas

n. klo 14.30 Kahvitauko

Yksittäiset ihmiset totuuden ja loukkausten selvittämisessä – verkostoituneen avoimen digitaalisen maailman luomat mahdollisuudet vapaaehtoiselle kansalaisaktivismille / Helsingin Sanomien politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen

Tekoälyn ja autonomian asettamat haasteet sodan oikeussäännöille / oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino, SPR 

Yritysten vastuu ihmisestä ja inhimillisyydestä tekoälyteknologian kehityksessä / Teemu Birkstedt, Saidot Oy 

Eettisiä pohdintoja haasteista ja mahdollisuuksista, jota tekoäly tuo ihmisyydelle ja ihmisen roolille yhteiskunnassa / filosofi, valtiotieteen tohtori, kirjailija Maija-Riitta Ollila

Keskustelu

Lähde: Eduskunta.fi