NordenBladet —

Puhemies Matti Vanhasen johtama yhteensä viisihenkinen puhemiesvaltuuskunta vierailee Tallinnassa 25. marraskuuta. Valtuuskuntaan kuuluvat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.).

Vanhanen valtuuskuntineen tapaa Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin, presidentti Kersti Kaljulaidin, pääministeri Jüri Rataksen sekä useiden Riigikogun valiokuntien edustajia.

Puhemies Vanhanen odottaa vierailulta mielenkiintoisia keskusteluja Suomen ja Viron yhteisistä kiinnostuksen kohteista muun muassa politiikan ja talouden saralla.

”Viro on Suomelle tärkeä naapuri, ja maittemme väliset suhteet ovat erinomaiset. Meillä on paljon yhteistyötä, josta yksi ajankohtainen esimerkki on Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputkihanke, joka on valmistumassa aikataulussa ja joka otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 alussa. Samalla Suomi liittyy osaksi eurooppalaista maakaasuverkkoa ja EU:n yhteistä kaasumarkkinaa”, Vanhanen toteaa vierailun alla.

Vierailun yhdenlainen kohokohta tulee olemaan myös Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten Suomen-poikien tapaaminen ja seppeleenlasku Metsakalmistun muistomerkillä.

”Saamiemme ennakkotietojen mukaan tilaisuuteen olisi tulossa kahdeksan Suomen-poikaa ja muutamia jo edesmenneiden veteraanien leskiä. Suomen-poikien keski-ikä on 95 vuotta, joten heidän tapaamisensa tulee olemaan ikimuistoinen ja todennäköisesti ainutkertainen tilaisuus meille”, Vanhanen ennakoi.

Jatkosotaan osallistui yhteensä noin 3500 virolaista vapaaehtoista, joita kutsuttiin viroksi nimellä Soomepoisid eli Suomen-pojat.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suuri valiokunta tapasi tänään suomalaisia europarlamentaarikkoja. Valiokunnan tarkoituksena oli kuulla europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen 25-vuotisesta EU-jäsenyydestä sekä pohtia keskeisiä seikkoja, jotka vaikuttavat Suomen jäsenyyteen nyt ja tulevaisuudessa.

Tilaisuus alkoi lyhyillä puheenvuoroilla, joissa europarlamentaarikot esittelivät oman työnsä painopisteitä Euroopan parlamentin alkaneella kaudella. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi totesi, että puheenvuoroissa nousivat selvästi esille myös Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkeät painopistealueet, kuten ilmastonmuutos, uudet turvallisuusuhat sekä oikeusvaltion vahvistaminen.

Keskustelussa europarlamentaarikkojen ja kansanedustajien välillä käsiteltiin lisäksi mm. EU:n maatalouspolitiikan ja metsästrategian uudistamista, seuraavan komission ”European Green Deal” -suunnitelmaa, EU:n ja Kiinan suhdetta, kauppapolitiikkaa, digitaalisen talouden sääntelyä, EU:n laajentumista, turvapaikkapolitiikkaa sekä unionin panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja väylähankkeisiin.

Puheenjohtaja Hassi toivoi, että suorana lähetetty julkinen keskustelu muistuttaisi osaltaan siitä, että suomalaiset vaikuttavat EU:n päätöksiin kaikilla tasoilla ja että EU tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia. Hassin mukaan on tärkeää rakentaa Eurooppaa, joka on reilu kaikille maille myös pitkällä aikavälillä. Kreikka oli huolissaan syvästä lamasta toipuneen Suomen EU-jäsenyydestä 1990-luvun alussa, Hassi muisteli.

Tallenteen keskustelusta voi katsoa eduskunnan verkkolähetyspalvelussa: Suuren valiokunnan ja suomalaisten europarlamentaarikkojen tapaaminen

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan torstain suullisella kyselytunnilla oppositio esitti kysymyksiä muun muassa Postin tilanteesta, lastensuojelun epäkohdista, vuoden 2020 talousarvioesityksen vaikutusarvioista ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin 18. marraskuuta 1994 eli lähes täsmälleen 25 vuotta sitten äänestystuloksella jaa 152, ei 45, tyhjiä 1, poissa 1. Suomesta tuli EU:n jäsen 1. tammikuuta 1995.

Ulkoasiainvaliokunta toimi asiassa mietintövaliokuntana ja katsoi mm., että EU on toimintakykyisin ja tehokkain toimija laaja-alaisen turvallisuuden edistämiseksi Euroopassa ja että on Suomen ja suomalaisten etu olla mukana vahvistamassa tätä turvallisuutta EU:n kautta. 

Hallitus on luvannut antaa EU-poliittisen selonteon Suomen meneillään olevan EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen. 

Suuri valiokunta haluaa nyt kuulla suomalaisten europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen 25-vuotisesta jäsenyydestä sekä pohdintoja niistä teemoista ja asioista, jotka viitoittavat Suomen jäsenyyttä seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin asti sekä seuraavan neljännesvuosisadan aikana.

Keskustelua voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa verkkolahetys.eduskunta.fi. Puheenjohtajana toimii suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.). 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansalaisaloite Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi on torstaina lähetekeskustelussa. 

Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi mielenterveyslakiin uusi pykälä nk. terapiatakuusta (”4 a §, Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsy”) ja muutettavaksi terveydenhuoltolain 27 §:n 2 momentin 3 kohtaa.

Aloitteen perusteluissa todetaan, että ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Terapiatakuu toteuttaa terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksen (23.11.2018), jonka mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Suosituksen mukaan niitä tulee olla tarjolla osana eriasteisten häiriöiden tavoitteellista ja tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta.

Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia. 

Mikäli potilas tarvitsee mielenterveyden oireen tai häiriön varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin.

Koko aloite eduskunnan verkkosivuilla: 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Tänään keskiviikkona  pidettävässä täysistunnossa käydään keskustelu perussuomalaisen eduskuntaryhmän, kokoomuksen eduskuntaryhmän, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista.

Opposition vaihtoehtobudjetit löytyvät eduskunnan verkkosivuilta keskustelualoitteina: 

Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020
Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020
Keskustelualoite kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020
Keskustelualoite Liike nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2020

Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen (7 min /eduskuntaryhmä) jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Mika Lintilä (7 min).

Ministerin puheenvuoron jälkeen seuraa debatti, joka alkaa siten, että kullekin vaihtoehtobudjetille varataan osa debatista. Debatti etenee ryhmien suuruusjärjestyksessä ja puhemies määrittelee kuhunkin vaihtoehtobudjettiin käytettävän ajan ryhmän koon huomioon ottaen.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Lapsen oikeuksien foorumin ÄÄNI19:n julkilausuma Osaavat yhteisöt lapsen tukena luovutettiin eduskuntaryhmille keskiviikkona. Julkilausuman vastaanotti ryhmien puolesta sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.

Osaavat yhteisöt lapsen tukena -julkilausumassa esitetään, että 

1. Valtakunnallisella tasolla tulee jatkaa tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaa hallinnonalat ylittävää kehittämistä, kehittää monialaista koulutusta, luoda näyttöön perustuvalle psykososiaaliselle tuelle kansalliset rakenteet ja lisätä lasten osallisuutta. 

2. Tulee parantaa lasta odottavien perheiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä ja varmistaa vanhemmuuden, parisuhteen ja erotilanteen varhainen tuki sekä turvata pari- ja perheterapian palvelut. 

3. Matalan kynnyksen vanhempainryhmätoiminta tulee vakiinnuttaa.  

Julkilausuman ovat laatineet Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Hämeenlinna kaupunki, Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Lastensuojelun Keskusliitto,Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori Kirkko ry, Pelastakaa Lapset ja Unicef.

Vuoden 2019 Lapsen oikeuksien foorumi ÄÄNI-tapahtuman teema oli tänä vuonna osaavat yhteisöt lapsen tukena. Sillä halutaan korostaa peruspalveluiden ja lähiyhteisön roolia lapsen kasvun aikana. Suomessa liian suuri osuus lapsista ja nuorista päätyy lastensuojelun tai psykiatristen palveluiden piiriin. Sen sijaan he tarvitsisi-vat laadukasta tukea aikaisemmin, omissa kasvuympäristöissään.  

Joulukuussa 2017 eduskunta päätti lahjoittaa Itlalle 50 miljoonan euron pääoman ja nimetä Itlalle kansanedustajista koostuvan valtuuskunnan. 

Julkilausuma ja lisää tietoa Itlan sivuilla myöhemmin tänään. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Arktisen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ehdottaa kansainvälistä sopimusta Arktisen alueen suojelemiseksi. Hassi puhui aiheesta Norjan Bodøssa meneillään olevassa Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarikkokonferenssissa.

”Arktinen alue on planeetallamme ainutlaatuisen kaunis ja haavoittuva. Tarvitsemme kansainvälisen sopimuksen suojelemaan sen ympäristöä. Suojelutyön kulmakivi on ilmastonmuutoksen hidastaminen, koska sen vaikutukset näkyvät voimakkaimpina Arktisella alueella ja heijastuvat muun muassa jäätiköiden sulamisen kautta koko maailmaan”, Hassi totesi.

Jäätiköt sulavat nyt jopa ennustettua nopeammin, mikä toisten ennusteiden mukaan voi heikentää pohjoista Eurooppaa lämmittävää Golfvirtaa.

”Kahden Nature-tiedelehdessä tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Golfvirta on hitaampi kuin kertaakaan 1600 vuoteen. Se tarkoittaa, ettemme voi lainkaan varmoja siitä, että ilmastonmuutos merkitsee meille ilmaston lämpenemistä”, Hassi varoitti.

Hän toivoi Arktisen alueen maiden ottavan mallia Itämeren alueen yhteistyöstä, jonka avulla Itämeren tila on parantunut ja joka on jatkunut poliittisista jännitteistä huolimatta. Toimivaksi työkaluksi on osoittautunut Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli niin sanottu Helsingin sopimus, joka astui voimaan vuonna 1980. Myös Itämeren valtioiden neuvosto ja Suomen aloitteesta syntynyt Euroopan unionin Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ovat edistäneet ympäristöyhteistyötä.

”Pohjoisen ulottuvuuden lippulaivaprojekti on ollut Pietarin jätevedenpuhdistamojen parantaminen sekä Venäjän että kansainvälisten rahoituslaitosten rahoituksella, mikä on merkinnyt, että puolentoista miljoonan ihmisen jätevesienpuhdistus on tuotu nykyaikaiselle tasolle”, Hassi mainitsi.

Pohjoisen ulottuvuuden parlamentaariseen foorumiin osallistuvat Hassin lisäksi eduskunnasta Arktisen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Kärnä (kesk.) ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Heli Järvinen (vihr.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.

Eduskunnan kirjastossa on esillä valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kuvaama Toivoa etsimässä -näyttely 13.11.−3.12.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen toivoi lisää naisia rauhanvälittäjiksi ja –neuvottelijoiksi, kun hän puhui maailman naispäättäjien konferenssissa Islannin Reykavikissa aiheesta ”Naiset, rauha ja turvallisuus”.

”On tärkeää, että myös haavoittuvassa asemassa olevilla naisilla ja tytöillä on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, olipa sitten kyse politiikasta, taloudesta, turvallisuudesta tai sosiaalikysymyksistä, ja konfliktitilanteissa olla mukana pöydissä, joissa rauhasta neuvotellaan. Kestävään rauhaan ja kehitykseen päästään vain, jos mikään väestönosa ei koe itseään syrjityksi”, hän totesi.

Naisten osuuden lisääminen rauhanvälitystyössä ja rauhanvälittäjinä toimivien naisten tukeminen on yksi Suomen ulkopolitiikan tavoitteista. Myös poliitikkojen asiantuntemusta kannattaisi käyttää hyväksi, kun yhteiskuntia rakennetaan uudestaan konfliktien jälkeen.

”Kansanedustajat tietävät, miten päätöksentekoprosessi käytännössä toimii, miten rekrytoidaan ja koulutetaan ehdokkaita, miten käydään vaalikampanjoita ja hallitusneuvotteluja, ja miten oppositiossa toimitaan”, hän luetteli.

Haatainen korosti demokratian merkitystä ylipäätään. Vaikka demokratialla on puutteensa, se on silti tähän asti keksityistä keinoista paras tapa järjestää yhteiskunta.

”Menestyneimmät yhteiskunnat ovat demokratioita. Demokraattisten valtioiden todennäköisyys joutua sotaan on myös muita pienempi siitä yksinkertaisesta syystä, että sodanjulistukseen tarvitaan kansan tuki ja parlamentin enemmistö. Demokratia ja rauhan kulkevat käsi kädessä hyödyttäen toisiaan.”

Haatainen harmitteli, että demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää vastaan hyökätään nyt monelta suunnalta samaan aikaan, kun naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo kyseenalaistetaan.

Haataisella oli maailman naispäättäjien konferenssissa myös toinen puheenvuoro, jossa käsiteltiin sitä, miten eri parlamenteissa on reagoitu YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin vetoomukseen naisten aseman parantamiseksi. Haataisen oli helppo kertoa, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet jo vuonna 1906 ja että naisten osuus kansanedustajista on nyt korkeampi kuin koskaan eli 47 prosenttia. Hän kertoi myös eduskunnan naisverkoston puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä ja lainsäädännön sukupuolivaikutusten arvioinnista jo valmisteluvaiheessa.

”Mutta maailma ei ole valmis meilläkään. Suomessa haasteita ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, palkkatasa-arvo ja naisten osuus liikeyritysten johtopaikoilla. Yhtenä askeleena eteenpäin etsimme lainsäätäjinä parhaillaan keinoja, joilla sukupuolivaikutukset otettaisiin paremmin huomioon valtion talousarvion laatimisessa”, hän kertoi.

Women Political Leaders Global Forum -konferenssin verkkolähetystä voi seurata täältä.

Lähde: Eduskunta.fi