NordenBladet —Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin tiistai-iltana 29. lokakuuta pidetyssä juhlallisessa tilaisuudessa Tukholman Konserttitalossa. Vuosittain jaettavat viisi palkintoa ovat kirjallisuuspalkinto, lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto, elokuvapalkinto, musiikkipalkinto ja ympäristöpalkinto.
Vuoden 2019 kirjallisuuspalkinto jaettiin tanskalaiselle kirjailijalle Jonas Eikalle novellikokoelmasta Efter Solen (”Auringon jälkeen”, suomentamaton).
Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon sai norjalainen kirjailija Kristin Roskiften kuvakirjasta Alle sammen teller (”Kaikilla on merkitystä”, suomentamaton).
Elokuvapalkinto meni tanskalaiselle elokuvalle Queen of Hearts, jonka on ohjannut May el-Toukhy, käsikirjoittanut el-Toukhy ja Maren Louise Käehne, tuottaneet Caroline Blanco ja René Ezra.
Musiikkipalkinnon sai islantilainen esiintyvä taiteilija Gyða Valtýsdóttir.
Ympäristöpalkinto annettiin Greta Thunbergille, mutta hän kieltäytyi palkinnosta vedoten ilmastotoimien puutteellisuuteen.
Palkintojen tarkoituksena on tehdä maiden tiivistä kulttuuriyhteistyötä tunnetuksi ja lisätä kiinnostusta Pohjoismaiden kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin. Ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panostuksesta Pohjoismaiden kestävään kehitykseen. Palkinnot ovat kukin suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua, noin 47 000 euroa. Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat Pohjolan arvostetuimpia.
Palkinnot jaetaan vuosittain Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Tänä vuonna istunto pidetään Tukholmassa 29.10.-31.10. Istuntoa voi seurata suorana lähetyksenä www.norden.org/session2019 sekä Facebookissa ja Twitterissä käyttämällä aihetunnisteita #nrsession, #nrpol. Palkintojenjakotilaisuudella on aihetunniste #nrpriser.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toivoo pohjoismaisten parlamenttien ja niiden valiokuntien tekevän entistäkin tiiviimpää yhteistyötä vanhojen rajaesteiden poistamiseksi ja uusien välttämiseksi. Vanhanen puhui aiheesta Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä pidetyssä pohjoismaisessa puhemieskonferenssissa tiistaina.
”Yhtä tärkeää kuin rajaesteiden poistaminen on ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Pohjoismaiden on syytä terästää koordinaatiota ja tiedonvaihtoa uusien kansallisten sääntöjen käyttöönotossa, erityisesti maiden toimeenpannessa EU-direktiivejä. Meidän pitäisi vaatia ministeriöiltä ja hallituksilta, että EU-direktiivejä implementoidaan samalla tavalla kaikissa pohjoismaissa ja siten ei ainakaan näistä syistä synny lainsäädännöllisiä eroavaisuuksia ja sitä kautta pohjoismaisia rajaesteitä”, Vanhanen painotti.
”Myös kansallisilla toimilla voidaan ehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä. Esimerkiksi lakiehdotuksen valmisteluun yhteydessä olisi tärkeä selvittää ehdotuksen seurauksia pohjoismaiden sisällä muuttaville”, hän jatkoi.
Rajaesteellä tarkoitetaan lakeja ja julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka haittaavat henkilöiden liikkuvuutta tai yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Usein rajaeste johtuu sinällään oikean ja voimassa olevan säännön tai lain soveltamisesta, jonka rajaestevaikutuksista viranomaiset eivät ole tietoisia. Yksilötasolla merkittävimmät rajaesteet liittyvät verotukseen, sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin.
Vanhanen muistutti, että Pohjoismaiden pitkä perinne kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta tukee myös talouskasvua ja työllisyyttä.
”Hallitusten hankkeessa, jossa mahdollistetaan kansallisen sähköisen henkilötunnuksen käyttö kaikissa Pohjoismaissa, on toteutuessaan suuri merkitys sekä kansalaisille että elinkeinoelämälle. Siitä voi tulla pohjoismaisen yhteistyön uusi virstanpylväs, mahdollisesti yhtä tärkeä kuin passiunioni aikoinaan”, hän arveli.
Pohjoismaisten puhemiesten tapaamisen yhteydessä Vanhanen tapasi kahdenvälisesti myös Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin, minkä lisäksi puhemiehet osallistuivat yhdessä kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.
NordenBladet – Tammikuun 2020 alusta lähtien Viking Linen ravintolat, baarit ja myymälät saavat valikoimiinsa jälleen uudet laivan viinit. Vuosina 2020–2021 matkustajat pääsevät tutustumaan saksalaiseen valkoviiniin, italialaiseen punaviiniin, kuivaan Proseccoon sekä jo tuttuun Viking Linen yksinoikeudella myymään samppanjaan.
Vuosittain Viking Linen laivoilla myydään yli 3 miljoonaa litraa viinejä. Se tekee laivayhtiöstä yhden Pohjoismaiden suurimman viinikauppiaan. Matkustaja voi valita ostoksensa kaikkiaan noin 600 viinin valikoimasta.
”Kuohuviinien kysyntä on vakiintunut korkealle tasolle ja yleisesti ottaen kiinnostus kuplajuomia kohtaan tuntuu vain kasvavan. Trendikkäät roséviinit ovat olleet tänä vuonna erityisen haluttuja. Myös valko- ja punaviinien kysyntä on vakaassa nousussa,” Viking Linen Tax Free Manager Kim Engblom kertoo.
Matkustajalle laivan viinit ovat helppo vaihtoehto, sillä asiantuntijaraati on ne valinnut satojen, korkealuokkaisten ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisten viinien joukosta. Viking Linella laivan viinit valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Uusi laivan valkoviini on Handwerk Riesling, nuorista ja innovatiivisista viinintekijöistä koostuvan PLOB GmbH -kollektiivin kuiva Riesling Saksasta, Moselin alueelta.
Uusi laivan punaviini puolestaan on Edizione Apassimento, täyteläinen ja hedelmäinen punaviini italialaiselta Puglian alueelta.
Uusi laivan kuohuviini on Val d’Oca Prosecco DOC Treviso Extra Dry, joka valmistetaan laadukkaana tunnetuista italialaisen Valdobbiadenen alueen rypäleistä.
Valikoimissa jatkaa myös Essi Avellanin yksinoikeudella Viking Linelle valitsema laivan samppanja, Piper-Heidsieck Essentiel by Essi for Viking Line.
Uudet laivan viinit tulevat myyntiin kaikille Viking Linen aluksille 1. tammikuuta 2020.
NordenBladet – Ott Tänakin jättävän Toyotan, Ilta-Sanomat kertoo. Rallin MM-sarjan mestaruuden viikonloppuna varmistanut virolainen jatkaa uraansa Hyundailla, vahvistaa Ilta-Sanomat lähteisiinsä vedoten.
Lehden tietojen mukaan sopimus allekirjoitettiin jo viikkoja sitten. Tänak ei ollut tyytyväinen auton luotettavuuteen tai Toyota-tallin johtamiseen ja sai Hyundailta paremman tarjouksen.
Tänakin lähtö on paha takaisku Toyotalle, joka suunnitteli miehestä tähtikuskia myös tulevalle sesongille.
Kris Meeken ja Kalle Rovanperän uskotaan ajavan ensi kaudella japanilaistallin riveissä. Kolmannen kuskin paikalle on nyt huhuiltu Sebastien Ogieria, jolla on tosin jo sopimus Citroenin kanssa.
Kestävä Pohjola -valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 28. lokakuuta käsittelemään merten happamoitumiseen liittyvää jäsenehdotusta. Valiokunta katsoo jäsenehdotuksen olevan ajankohtainen. Pohjoismaissa on jo käynnissä muun muassa hanke, jossa tarkastellaan pohjoisten aluevesien happamoitumista ja sen vaikutuksia merten ekosysteemeihin. Hankkeessa seurataan myös happamoitumisen sosioekonomisia vaikutuksia. Merten happamoitumiseen liittyy myös YK:n Kestävän kehityksen alatavoitteisiin, jonka päämääränä on minimoida ja torjua merten happamoitumisen vaikutuksia esimerkiksi tehostamalla tieteellistä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Jäsenehdotus on ollut lausunnolla myös Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa–valiokunnassa. Tämän lisäksi Kasvu ja kehitys –valiokunnassa käsittelyssä on jäsenehdotus, joka koskee Pohjoismaiden johtoasemaa kestävän vesiviljelyn ja meritalouden alalla. Tavoitteena on selvittää mahdollisia synergioita näiden kahden eri valiokunnan ehdotuksen välillä.
Kestävä Pohjola -valiokunnassa käsitellään tiistaina lisäksi uusiokäyttöstrategiaa ja jäsenehdotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä hiilinielujen hyödyntämiseksi ilmastotyön tehostamisessa. Valiokunnalla on myös perinteinen tapaaminen pohjoismaiden ympäristöministerien kanssa. Tämän tapaamisen aiheiksi on valittu luonnon monimuotoisuus, ilmasto ja Pohjoismaiden ministerineuvoston julkilausuma Zero Carbon emission sekä kuluttajien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Eduskunnasta Kestävä Pohjola –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Mikko Kärnä (kesk.).
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolla on useita kokouksia Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla.Puheenjohtajisto tapaa Tukholman istuntoviikolla Pohjoismaiden yhteistyöministerit tiistaina 29. lokakuuta. Aiheena on rajaesteet ja lainsäädäntöyhteistyö Pohjolassa.
Puheenjohtajiston tapaamisessaPohjoismaisten ulkoministerien kanssa aiheena on turvallisuustilanne Pohjoismaidenlähialueilla ja Itämeren alueella. Kokous pidetään keskiviikkona Tukholmassa 30. lokakuuta. Tapaamisessa pohditaan myös Pohjoismaiden roolia muun muassa Brexitin, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasodan ja Ukrainan kriisin suhteen. Kokouksessa pohditaan Pohjoismaiden roolia myös ihmisoikeuksien kannalta niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.
Keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajistolla on kokous myös Venäjän liittoneuvoston, valtionduuman ja Luoteis-Venäjän parlamentaarisen yleiskokouksen (PANWR) kanssa. Kokouksessa keskustellaan aiemmasta yhteistyöstä ja sen seurannasta. Niin ikään keskiviikkona 30. lokakuuta puheenjohtajisto tapaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan pääministerin, Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttirin. Tavoitteena on käsitellä Pohjoismaiden ministerineuvoston uutta visiota.
Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Suomesta puheenjohtajiston kokoukseen osallistuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.) ja Wille Rydman (kok.).
Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta kokoontuu Tukholmassa tiistaina 29. lokakuuta Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä. Valiokunta tapaa Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikolla tasa-arvoasioiden ministerineuvostoa. Tähän tapaamiseen osallistuu ministerineuvoston puolesta Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Tapaamisen aiheena on muun muassa #Me too –kampanja ja tasa-arvo työmarkkinoilla. Tasa-arvo ja kulttuuriin liittyvät asiat ovat keskiössä myös Pohjoismaiden neuvoston istunnon oheistapahtumassa torstaina 31.10. Kyseessä on paneelikeskustelu Me Too –liikkeestä ja sen aiheena on Me Too Pohjoismaiden kulttuurisektorilla. Tilaisuudessa keskustellaan Me Too -liikkeen yhteisistä piirteistä ja eroavaisuuksista Pohjoismaiden välillä. Keskustelussa on esillä myös jo tehdyt poliittiset ja kulttuurisektorin toimet.
Valiokunta käsittelee kokouksessaan myös jäsenehdotusta itsemurhien ehkäisemisestä Pohjoismaissa. Ehdotuksen tavoitteena on vähentää itsemurhien määrää kaikissa Pohjoismaissa neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on myös ehkäistä kokonaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten itsemurhat Pohjoismaissa. Ehdotus on ollut lausuntokierroksella Pohjoismaisissa viranomaistahoissa ja organisaatioissa. Useimmat lausunnon antaneet tahot toivovat lisää tiedon- ja kokemustenvaihtoa Pohjoismaiden välillä.
Valiokunnan kokouksessa on esillä myös jäsenehdotus lasten ja nuorten ulottuvilla olevan pornon saatavuuden rajoittamisesta. Jäsenehdotuksessa ehdotetaan muun muassa selvitettävän mahdollisuuksia iänvahvistuspalvelun käyttöönottoon pankkitunnusten avulla. Toimenpiteellä varmistettaisiin pornosivuilla vierailevien täyttäneen 18 vuotta.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksessa esillä muun muassa Pohjoismainen kulttuurirahaston strategia
Valiokunnan kokouksessa 29. lokakuuta Pohjoismaisen kulttuurirahaston edustajat kertovat valiokunnalle rahaston strategian toteutustyöstä ja rahaston tulevaisuudesta. European Museum Academyn ja Jamtlin säätiön edustajat kertovat kulttuuriperintöpedagogiikan pohjoismaisen keskuksen resursseista ja osaamisaloista.
Valiokunta keskustelee pohjoismaisten kulttuuriministerien kulttuuripoliittisesta selonteosta, joka esitellään myös PN:n täysistunnossa tällä viikolla Tukholmassa. Kulttuuriministereiden laatima pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön strategia 2013–2020 on päättymässä ja selonteon tarkoituksena on toimia katsauksena menneeseen nykyisen strategian toimivuuden arvioimiseksi. Selonteko toimii lähtökohtana vuonna 2021 käynnistyvän uuden yhteistyöohjelman laadinnassa.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta pitää istunnon yhteydessä myös perinteisen yhteiskokouksen pohjoismaisten kulttuuriministerien kanssa 30. lokakuuta. Tapaamisen aiheena on pohjoismaisten yleisradiokanavien TV-palveluiden maarajoitusten eli geoblokkauksen poistaminen. Valiokunta keskustelee kulttuuriministerien kanssa lisäksi kulttuuriyhteistyöstä pohjoismaisten naapurikielten ymmärtämisen edistäjänä.
Eduskunnasta Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (valiokunnan varapuheenjohtaja, vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.) ja Ilmari Nurminen (sd.)
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunnan kokouksiin osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Vilhelm Junnila (ps.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (valiokunnan varapuheenjohtaja, ps.) ja Heidi Viljanen (sd.).
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen osallistuu Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä järjestettävään pohjoismaisten puhemiesten kokoukseen Tukholmassa 28.–29. lokakuuta. Puhemiehet keskustelevat muun muassa rajaesteiden vähentämisestä, kansanedustuslaitosten työn uudistamisesta, pohjoismaiden suhteista Isoon-Britanniaan Brexitin jälkeen ja muista ajankohtaisista aiheista. Puhemiehet osallistuvat myös kuningas Kaarle XVI Kustaan tarjoamalle lounaalle.
Puhemieskokouksen ohella Vanhasella on Tukholmassa kahdenväliset tapaamiset Islannin puhemiehen Steingrímur J. Sigfússonin ja Norjan puhemiehen Tone Wilhelmsen Trøenin kanssa, minkä lisäksi hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston 71. istuntoon.
NordenBladet — Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.
Tiistaina 5.11.2019 klo 9.15–10.45 Eduskunnan kirjaston kaikille avoimessa koulutustilaisuudessa on mahdollisuus perehtyä lakien valmistelusta saatavilla oleviin tiedonlähteisiin.
Koulutuksessa saat yleiskuvan lainsäädäntöprosessin eri vaiheista, esivalmistelusta säädöksen julkaisuun asti.
Lainsäädäntöhankkeista ja niiden vaiheista on tietoa monissa eri verkkolähteissä. Koulutuksessa perehdyt tärkeimpiin verkkolähteisiin ja saat vinkkejä käytännön tiedonhakuun. Tutustut myös Eduskunnan kirjaston Lakihankkeiden tietopaketit -palveluun, jossa on kootusti tietoa keskeisistä lainsäädäntöhankkeista.
Koulutuksen kohderyhmänä on työssään tai opiskelussa lakien esitöitä tarvitseva ja jokainen lainvalmistelusta kiinnostunut.
Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin. Osoite on Aurorankatu 6, Helsinki. Ovet avataan klo 9.00. Sisääntulossa on turvatarkastus. Henkilöllisyyttä ei tarkasteta.
Eduskunnan I varapuhemies Tuula Haatainen peräänkuuluttaa toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän estämiseksi puheessaan Euroopan neuvoston puhemieskonferenssissa Strasbourgissa. Haatainen viittaa naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen ja Pekingin julistukseen. 25 vuotta julistuksen jälkeen samat ongelmat jatkuvat. Naisten oikeudet – ihmisoikeudet ovat uhattuina myös Euroopassa kasvavan konservatismin ja nationalismin myötä.
– Vaikka edistystäkin on tapahtunut, naiset kohtaavat yhä enenevässä määrin seksuaalista häirintää ja vihapuhetta niin vaikuttajina, toimittajina kuin päättäjinäkin. Greta Thunbergiin kohdistunut pilkka ja vähättely on siitä esimerkki, varapuhemies toteaa.
Viime aikainen #MeToo-kampanja paljasti naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän työpaikoilla, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Kampanja alleviivasi vahvempia toimia häirinnän kitkemiseksi. Naisiin kohdistuva vihapuhe yhdessä vähättelevän asenteen kanssa rajoittaa naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia.
– Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, mutta silti naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma. Ruumiillisen väkivallan lisäksi ongelma on häirintä sosiaalisessa mediassa. Naiset halutaan hiljentää, Haatainen sanoo.
Varapuhemies Haatainen toteaa Suomen hallituksen tavoitteen luoda toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Hallitus on myös sitoutunut selvittämään sukupuolivaikutukset kaikissa suurissa hankkeissa.
– Suomi tukee Euroopan neuvoston aloitetta vastustaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa parlamenteissa. Viestin tulee olla selkeä. Seksuaalista häirintää ja vihapuhetta on mahdoton hyväksyä. Lainsäädäntö on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme muutoksen asenteisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla, varapuhemies Haatainen painottaa.
