lauantai, 26 heinäkuun, 2025

:::UUTISET:::

Toimintaympäristön muutos vaatii poliisin toiminnan kehittämistä: Poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämiseksi 50 suositusta

NordenBladet — Muutokset poliisin toimintaympäristössä ja samanaikainen henkilöstön väheneminen ovat pakottaneet poliisin asettamaan valvonta- ja hälytystehtäviä tärkeysjärjestykseen sekä ottamaan toiminnassaan korostetusti huomioon työturvallisuuden ja suorituskyvyn ylläpitämisen. Uhkakuvana on tasapuolisen palvelukyvyn vaarantuminen.
Tämä ilmenee Poliisihallituksen valvonta ja hälytystoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportissa, joka julkistettiin 9.12.2019. Helsingissä.
Raportissa kuvataan 50 toimintasuositusta siitä, miten poliisi nykytilanteesta selviää. Ne liittyvät esimerkiksi poliisiin kohdistuvaan luottamukseen, kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen, harvaan asuttujen alueiden hälytyspalveluihin sekä poliisin operatiivisen toiminnan ja suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
– Selvitystyön tavoitteena oli vastata kysymykseen siitä, millainen on valvonta- ja hälytystoiminnan tila tänä päivänä ja millä keinoilla sitä tulisi kehittää, jotta toiminnan tehokkuus, tuottavuus, suorituskyky ja vaikuttavuus ovat parhaalla mahdollisella tasolla nyt ja lähitulevaisuudessa ottaen huomioon muun ohella toimintaympäristö ja sen ennustetut muutokset, selvityshenkilönä toiminut Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta kertoo.
Karnaranta tarkasteli valvonta- ja hälytystoiminnan tilaa sekä tilastoanalyysien että asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui noin 300 henkilöä kaikista poliisilaitoksista, muutamasta hätäkeskuksesta, sisäministeriön poliisiosastolta, Poliisihallituksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta, Keskusrikospoliisista, Suojelupoliisista sekä Suomen Poliisijärjestöjen liitosta.
Poliisilla miljoona tehtävää vuodessa
Poliisi suorittaa hälytystehtäviä ja ns. oma-aloitteisia, pääasiassa erilaiseen valvontaan liittyviä tehtäviä vuosittain noin miljoona kappaletta. Määrä on varsin vakiintunut tuolle tasolla. Näistä 700 000 on hätäkeskuksen poliisille antamia, kansalaisten ilmoittamia hälytysluonteisia tehtäviä.
Kiireellisesti hoidettavia A-kiireellisyysluokan tehtäviä on noin 70 000 vuodessa. Myös se on varsin vakiintunut määrä, pois lukien uuden hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) aikana tapahtunut voimakas A- tehtävien lisääntyminen. Poliisin hälytystehtävien kiireellisyysluokat ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Arto Karnarannan mukaan selvitystyössä on pyritty avoimesti konkretisoimaan erilaisten tilastojen ja selvitysten kautta se, mikä vaikutus yhtäältä poliisin negatiivisella resurssikehityksellä ja toisaalta toimintaympäristön muuttumisella on ollut poliisin toimintatapoihin ja tehtävien priorisointiin.
– Poliisin kenttäjohtajat joutuvat kovan paikan eteen tämän tästä suorittaessaan tehtävien tärkeysjärjestykseen asettamista ja tehdessään päätöksiä siitä, mille tehtäville partioita voidaan lähettää ja mille ei tai mikä tehtävä hoidetaan menemällä tapahtumapaikalle ja mikä hoidetaan esimerkiksi puhelimitse tai menemällä paikalle joskus myöhemmin, Karnaranta toteaa.
Saavatko kansalaiset tasavertaisesti poliisilta hälytyspalveluita?
Poliisin suorituskyky on kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa tänä päivänä vähintäänkin kohtuullisen hyvä. Hälytystehtävistä noin 97 prosenttia kohdistuu alueille, missä asuu 95 prosenttia väestöstä.
– Harvaan asutumpien alueiden valvonta- ja hälytyspalveluiden näkökulmasta tilanne on aina ollut haasteellinen. Vuosien mittaan tilanne on kuitenkin entisestään vain huonontunut. Hälytystehtävistä maaseudulle kohdentuu noin kolme prosenttia ja siellä asuu noin viisi prosenttia väestöstä. Usein poliisia joutuu siellä odottamaan kovin pitkään, aina se ei tule välttämättä paikalle ollenkaan, Karnaranta sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskunnallinen haaste onkin, miten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa turvataan kansalaisille mahdollisimman tasapuoliset poliisin hälytyspalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta.
– Poliisiasemaverkko tulee mitä ilmeisimmin tulevina vuosina harvenemaan jo siksikin, että henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat suuria siellä, mistä asukkaat muutoinkin vähenevät. Millaista poliisipalvelua yhteiskunta on valmis kansalaisille tuottamaan ja millainen hinta siitä ollaan valmiita maksamaan. Ja toisaalta, millaista palvelua ja kuinka nopeasti annettuna kansalaisilla on kaupungeissa ja maaseudulla lupa odottaa, Karnaranta pohtii.
Nämä ovat Karnarannan mukaan arvovalintoja, joiden osalta tarvitaan erityisesti yhteiskunnallisia päätöksiä ja linjauksia ja taloudellisia satsauksia.
– Poliisin tahtotila on varmistaa kansalaisten tasavertainen kohtelu hälytyspalveluissa. Kansalaisen tulee saada poliisilta konkreettista apua silloin kun hän itse kokee olevansa avun tarpeessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla resursseilla tasavertaisen palvelun tuottaminen ei ole mahdollista, Karnaranta sanoo.
Karnaranta korostaa, että yhteiskunnallisesti merkityksellistä on määritellä, miten poliisin kykyä jatkossa mitataan, millaista poliisipalvelua yhteiskunta kansalaisille on valmis tuottamaan ja mikä hinta siitä ollaan valmiita maksamaan.
– Mitä kovempia tavoitteita poliisille asetetaan, sitä kovempi hinta siitä pitää olla valmis maksamaan, hän sanoo.
Toimenpidesuosituksia luottamuksen säilyttämisestä, poliisimiesten määrästä ja tasa-arvosta
Nyt julkistetussa raportissa kuvataan 50 toimenpidesuositusta poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan kehittämiseen. Keskeisiä suosituksia ovat esimerkiksi:

Ylläpidetään kansalaisten luottamus poliisiin korkealla tasolla muun muassa pitämällä yllä hyvää toimintavalmiutta kiireellisissä hälytystehtävissä.
Turvataan poliisin toiminnan edellytykset lisäämällä poliisimiesten määrää lähemmäs keskimääräistä pohjoismaista tasoa.
Kehitetään poliisin toimintavalmiuden ajallista mittaamista määrittelemällä olemassa olevia resursseja vastaavat valtakunnalliset ja alueelliset toimintavalmiusaikatavoitteet.
Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävissä muun muassa varmistamalla naisten ja miesten tasapuolinen sijoittuminen erilaisiin kenttätehtäviin.
Tehostetaan poliisin ja yksityisen turvallisuusalan välistä yhteistyötä alueellisesti ja koko maan kattavasti muodostamalla yhteistyön pelisäännöt valtakunnallisella yhteistoimintasopimuksella.
Kehitetään henkilöstön rekrytointikeinoja harvempaan asuttujen alueiden poliisiasemille tai saneerataan poliisin toimipaikkaverkostoa.

Raportti on kokonaisuudessaan poliisin verkkosivuilla osoitteessa https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut

Lähde: Poliisi.fi

Tietopaketti kansalaisaloitteesta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi

NordenBladet — Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.

Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on kerännyt Kansalaisaloite.fi -palvelussa kaikkiaan 59 609 kannatusilmoitusta.

Lähde: Eduskunta.fi

Eduskunnan kirjaston käyttäjäkysely 2.–31.12.2019

NordenBladet — Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.

Pyydämme kirjaston asiakkaita vastaamaan lyhyeen kyselyyn. Vastaamalla autat meitä kehittämään kirjaston palveluja.

Lähde: Eduskunta.fi

​Eduskunta keskusteli julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–23

NordenBladet —

Eduskunta käsitteli tänään valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 11/2019) pohjalta valtioneuvoston antamaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–23 (VNS 2/2019). 

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) esitteli puheenvuorossaan mietinnön ja valiokunnan päähuomiot valtioneuvoston selontekoon.

Koskinen totesi, että hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat edellyttävät hallitukselta aktiivista talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Tasapainotavoitteen saavuttamiseksi on myös toimeenpantava rakenteellisia uudistuksia, joista tärkeimpiin kuuluu edelleen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, Koskinen sanoi ja totesi hallituksen linjausten antavan sen valmisteluun hyvät lähtökohdat. 

Lisäksi keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, Koskinen totesi. On myös huolehdittava riittävistä talouden puskureista, jotta julkinen velka ei aiheuta ongelmia seuraavien taantumien aikana, hän jatkoi.

Koskisen puheenvuoron jälkeen kuultiin eduskuntaryhmien puheenvuorot ja valtiovarainministeri Mika Lintilän vastauspuheenvuoro.

Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Eduskunta äänestää mietinnöstä keskiviikkona 27.11. klo 14 alkavassa täysistunnossa.

Valtioneuvoston selontekoon, valtiovarainvaliokunnan mietintöön ja muiden valiokuntien lausuntoihin voi tutustua asian käsittelytietosivulla.

Täysistunnon pöytäkirja

Videotallenne täysistunnon keskustelusta

Lähde: Eduskunta.fi

​Puhemies Vanhanen kiitti jatkosodan virolaisia vapaaehtoisia

NordenBladet —

Eduskunnan puhemiehillä on ollut tapana pyrkiä tekemään ensimmäiset viralliset ulkomaanmatkansa naapurimaihin Ruotsiin ja Viroon. Puhemies Matti Vanhanen piti kiinni tästä perinteestä, ja käytyään syyskuussa Tukholmassa hän vei viisihenkisen valtuuskuntansa maanantaina 25.11. Tallinnaan. Vierailun ohjelmassa oli koko Viron ylimmän valtionjohdon tapaamiset sekä ikimuistoinen hetki Metsäkalmistun hautausmaalla virolaisten Suomen jatkosodissa taistelleiden vapaaehtoisten muistomerkillä.

Valtuuskunta, johon Vanhasen lisäksi kuuluivat neljän suurimman eduskuntaryhmän edustajina Johannes Koskinen (sd.), Arja Juvonen (ps.), Arto Satonen (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.), tapasi ensimmäiseksi Viron parlamentin Riigikogun puhemiehen Henn Põlluaasin. Põlluaas puhuu suomea ja halusi käyttää sitä tapaamisen kielenä. Viron todettiinkin olevan maailmassa ainoa maa, jossa vierailevat suomalaiset voivat parlamentin virallisessa tapaamisessa puhua äidinkieltään. Kun maiden ja parlamenttien välisten suhteiden ja vierailuvaihdon oli todettu olevan erinomaisella tolalla, puhemiehet pääsivät vaihtamaan kokemuksia siitä, mitkä asiat veljeskansat ovat järjestäneet politiikassa eri tavalla. Põlluaas kertoi muun muassa, että Viron parlamentin kaksi tuntia kestävällä kyselytunnilla saa esittää kahden minuutin kysymyksiä ja kolmen minuutin vastauksia, ja että Virossa kansanedustajat saavat olla kotikuntiensa valtuustojen mutta eivät kunnan- tai kaupunginhallituksen jäseninä.

Pääministeri Jüri Ratasin tapaamisen tunnelmaan toi lisäväriä se, että Suomen valtuuskuntaan kuului peräti kaksi entistä pääministeriä. Maanantai oli Ratasille Viron sisäpolitiikassa kiireinen päivä, johon sisältyi muun muassa yhden ministerin erottaminen, mutta hän oli siitä huolimatta valmistautunut huolellisesti suomalaisten tapaamiseen tuomalla mukanaan puheenjohtajan nuijan, jonka Juha Sipilä oli kollegalleen pääministeriaikana omakätisesti tehnyt.

Kolmas virallinen tapaaminen oli presidentti Kersti Kaljulaidin kanssa. Myös hänen kanssaan keskusteltiin maiden välisistä suhteista ja ajankohtaisista kysymyksistä.

Vierailu päättyi tapaamiseen Suomen jatkosodassa taistelleiden virolaisten vapaaehtoisten kanssa sekä muistotilaisuuteen ja seppeleenlaskuun Suomen-poikien muistomerkille Tallinnan Metsäkalmistussa. Tilaisuuteen osallistui Suomen-poikien ja heidän leskiensä ja omaistensa lisäksi reserviläisiä sekä Suomesta että Virosta. Tilaisuuteen osallistuneet kuvasivat hautausmaan hämärtyvän illan, soihtujen, kansallishymnien, muistosanojen ja hiljaisen hetken tunnelmaa ikimuistoiseksi ja koskettavaksi.

Vanhanen totesi puheessaan, että jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata Suomen ja Viron yhteistä historiallista päämäärää, siihen parhaiten sopisi sana ”vapaus”.

”Sukupolvet vaihtuvat, mutta taistelu vapauden puolesta ei koskaan unohdu. Kaikkien suomalaisten puolesta, arvoisat Suomen-pojat, esitän syvän kiitollisuuteni taistelustanne ja työstänne niin Suomen kuin Vironkin hyväksi. Teidän vahva tahtonne kertoo siitä moraalisesta selkärangasta, jonka varaan yhteiskuntamme rakentuvat myös tulevaisuudessa”, hän lausui.

Lähde: Eduskunta.fi

Täysistunnossa pidettiin hiljainen hetki kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle

NordenBladet —

​Eduskunta piti tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.

Muistosanat Antti Rantakankaalle lausui eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen:

”Arvoisat kansanedustajat! Ärade riksdagsledamöter!

Tieto kansanedustaja Antti Toivo Armas Rantakankaan tapaturmaisesta kuolemasta saavutti meidät pyhäpäivänä sunnuntaina – levon päivänä. Pidetyn ja arvostetun työtoverin yllättävä kuolema tuntuu vaikealta uskoa, saati hyväksyä. Levon päivän valtasi levottomuus ja epäusko, lopulta järkytys ja syvä suru ystävämme kuolemasta. Ystävämme, koska sellaisena Antti Rantakangas näki meidät.

Antti ymmärsi, että kansanedustajan toimi perustuu luottamukseen ja kovaan työhön. Luja kädenpuristus ja katse silmiin varmisti, ettei tämä luottamus ja kova työ koskaan mennyt hukkaan. Uskallan väittää, että tämän saman luottamuksen ja työteliäisyyden ovat minun lisäkseni kokeneet kaikki täällä tänään läsnäolevat sekä tuhannet ihmiset ympäri Suomea. Eturivin vaikuttaja on poissa.

Antti ei ollut tämän salin kovaäänisin, mutta hänen äänensä kantoi. Siitä kertoo se, että hänet valittiin kuudesti kansanedustajaksi. 20 vuotta työtä tässä yhteisössä on jättänyt jälkensä meihin kaikkiin – niin virkakuntaan kuin edustajiinkin.  Teidän kaikkien läsnäolosta huolimatta tämä sali tuntuu tänään tyhjältä. Kukat Antti Rantakankaan paikalla välittävät meille viestiä niin elämän arvaamattomuudesta kuin elämänlangan hauraudesta.

Valmiiksi kirjoitetut sanat harvoin pystyvät tarkasti kuvaamaan ihmisen surua ja tuntoja kuoleman läheisyydessä. Siksi koen sopivaksi lukea teille Tommy Tabermannin runokokoelmasta Tähtiä kämmenellä:

”Jos lähdenkin, en minä kauan viivy. Pian minä luoksesi palaan, sirpin sinä minulta saat, jolla niittää, vasaran, jolla rakentaa, ja ruukkuusi siemeniä ja multaa. Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.”

Tällä haluan sanoa sen, etteivät hyvät ystävät kuole koskaan. He elävät muistoissamme, sydämissämme ja ajatuksissamme. Heidän elämänsä ja työnsä jatkuu niin kauan, kuin me muistamme.

Omasta ja koko eduskunnan puolesta tahdon osoittaa myötätunnon ja osanoton sanat kansanedustaja Antti Rantakankaan omaisille ja läheisille. Me olemme menettäneet ystävän ja työtoverin. Suru on suurimmillaan niillä, jotka ovat menettäneet perheenjäsenen. Toivomme heidän saavan lohtua siitä tiedosta, että Antti Rantakangas oli tässä talossa pidetty työtoveri, ystävä ja arvostettu kansanedustaja.

Jag vill på mina egna och hela riksdagens vägnar framföra vårt varma deltagande till riksdagsledamot Antti Rantakangas anhöriga och närstående.

Riksdagen håller nu en tyst minut  för att hedra minnet av Antti Rantakangas.

Eduskunta hiljentyy nyt hetkeksi kunnioittamaan Antti Rantakankaan muistoa. ”

Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.

”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”

Lähde: Eduskunta.fi

Suora verkkolähetys tarkastusvaliokunnan julkisesta kuulemisesta keskiviikkona 27.11. kello 11.30

NordenBladet —

Eduskunnan tarkastusvaliokunta järjestää keskiviikkona 27.11.2019 klo 11.30-13.00 julkisen kuulemisen aiheesta säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen. 

Julkinen kuuleminen liittyy tarkastusvaliokunnan käsittelyssä olevaan omaan asiaan (O 48/2019 vp) säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen – nykytila ja kehittämistarpeet.  Valiokunta pyrkii selvittämään, kuinka hyvin eri vaikutusten arvioinnit toteutuvat säädösvalmistelussa ja millaiset tekijät vaikuttavat vaikutusarviointien laatuun.

Valiokunnan kuultavana ovat:
Lainsäädännön arviointineuvosto, puheenjohtaja Leila Kostiainen
Itä-Suomen yliopisto, tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja
Aalto-yliopisto, professori Otto Toivanen
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, toimitusjohtaja Petri Virtanen
Tampereen yliopisto, yliopistotutkija Anna Elomäki 
Sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Raija Volk

Lähde: Eduskunta.fi

Täysistunnossa pidetään tänään hiljainen hetki Antti Rantakankaan muistolle

NordenBladet —

Eduskunta pitää tänään täysistunnon alussa hiljaisen hetken kansanedustaja Antti Rantakankaan muistolle.

Puhemies Matti Vanhanen välitti sunnuntaina koko eduskunnan osanoton Rantakankaan perheelle ja läheisille.

”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”

Verkkolähetys täysistunnosta alkaa klo 14.

Lähde: Eduskunta.fi

Puhemies Matti Vanhanen esittää surunvalittelunsa Antti Rantakankaan perheelle ja läheisille

NordenBladet —

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen välittää koko eduskunnan osanoton menehtyneen kansanedustaja Antti Rantakankaan perheelle ja läheisille. ”Tunsin hänet nuoruudestamme saakka. Antti omistautui asialleen, edusti tahdonvoimaa, tunnusti juurensa ja tiesi aina, keiden edustajana hän valtiopäivillä toimi.”

Eduskunta viettää tiistaina 26.11. täysistunnon alussa muistohetken Antti Rantakankaan muistoksi.

Lähde: Eduskunta.fi

EU:n kehitysrahoituksen uudistaminen suuren valiokunnan aiheena

NordenBladet —

​EU-maiden kehitysministerit kokoontuvat ulkoasiainneuvostoon 25. marraskuuta. Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.), joka antoi tänään suurelle valiokunnalle selvityksen kokousaiheista. Kokous on Suomen EU-puheenjohtajakauden ainoa kehitysministereiden neuvostokokous.

Ministeri Skinnari painotti selvityksessään EU:n kehitysrahoitusarkkitehtuurin uudistamista. Keskustelun pohjana on lokakuussa julkaistu ns. ”viisaiden ryhmän” muistio kehitysrahoituksen eurooppalaisen rahoitusrakenteen tulevaisuudesta. Suomi on puheenjohtajamaana edistänyt jäsenmaiden välistä keskustelua uudistusten eri vaihtoehdoista tavoitteenaan löytää tehokkain tulevaisuuden toimintamalli.

Suomi on Skinnarin mukaan korostanut keskusteluissa kysymyksen laajaa merkitystä EU:n ulkopolitiikalle ja poliittiselle painoarvolle, liittyen mm. ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja hauraiden maiden investointitarpeisiin. Ministerin mukaan on myös kyettävä viestimään paremmin, mitä kehitysrahoituksella saadaan aikaan.

Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin neuvoston aiheista lisäksi mm. Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maiden kanssa käytäviä Post-Cotonou -neuvotteluja sekä Afrikan maiden keskinäisen kaupan vahvistumista.

Suuri valiokunta sai kokouksessaan selvityksen myös EU:n kilpailukykyneuvoston tulevasta (28.–29.11.) kokouksesta, jossa käsitellään mm. kuluttajanoikeuksien kehittämiseen liittyvää edustajakannedirektiiviä sekä suurten kansainvälisten yritysten tuloverojen julkistamisvelvoitetta koskevaa ehdotusta.

Ulkoasiainneuvostossa kokoontuvat EU-maiden ulkoministerit tai käsiteltävien asioiden mukaan puolustusministerit (yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka), kehitysministerit (kehitysyhteistyö) tai kauppaministerit (yhteinen kauppapolitiikka). Ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana toimii EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, tällä hetkellä Federica Mogherini.

Kilpailukykyneuvostossa kokoontuvat aiheista riippuen jäsenmaiden kauppa-, talous-, teollisuus-, tutkimus- ja innovointi- sekä avaruusasioista vastaavat ministerit. Käsittelyssä olevista asioista vastaavat EU-komissaarit osallistuvat myös istuntoihin.

Lähde: Eduskunta.fi