NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön oli tarkoitus järjestää Ilmastoruokaohjelma todeksi -webinaari torstaina 23.9.2021 klo 9-11.30.Tilaisuudessa olisimme julkaisseet lopullisen ilmastoruokaohjelman ja kertoneet ilmastotyöstä, jota eri organisaatiot ja ihmiset ympäri Suomea jo tekevät.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ministeri Skinnari vierailee Lissabonissa 21.–24.9.2021. Vierailun tavoitteena on lujittaa Suomen ja Portugalin välisiä kaupallisia suhteita. Portugali tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille esimerkiksi bio- ja kiertotalouden, energia-, ilmasto- ja digisiirtymän aloilla.Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan mm. talouden ja digitaalisen siirtymän ministerin Pedro Siza Vieiran, ympäristö- ja ilmastoministeri João Pedro Matos Fernandesin, tiede-, teknologia- ja korkeakouluministeri Manuel Heitorin ja ulkomaankaupasta vastaavan valtiosihteerin Eurico Brilhante Diasin. Keskusteluissa käsitellään Portugalin elpymissuunnitelman keskeisiin prioriteettialueisiin, kuten bio- ja kiertotalouteen, energia-, ilmasto- ja digisiirtymään liittyviä yhteistyömahdollisuuksia sekä ajankohtaisia kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Ohjelmaan sisältyvät myös tapaamiset Portugalin elinkeinoelämän sekä Portugalissa toimivien suomalaisyritysten edustajien kanssa.
Vierailun yhteydessä julkaistaan suomalaisen Demola Global Oy:n kattava yhteistyöhanke Portugalin valtion ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa tulevaisuuden innovaatiotyötä ja vahvistaa vuorovaikutusta korkeakoulusektorin ja elinkeinoelämän välillä. Käynnistysvaiheessa (2021–2023) hankkeeseen osallistuu lähes tuhat korkeakouluopettajaa, noin 600 portugalilaista yritystä ja noin 5 000 opiskelijaa 14 eri ammattikorkeakoulusta Portugalista. ”On tärkeää, että pääsemme elpymissuunnitelman toimeenpanon alkuvaiheessa laajasti esittelemään suomalaista osaamista Portugalissa. Suomella ja yrityksillämme on paljon tarjottavaa erityisesti resilienssin vahvistamisessa sekä ilmasto- ja digitaalisessa siirtymässä. Nämä teemat ovat sekä Suomen että Portugalin elpymissuunnitelmien ytimessä,” sanoo ministeri Skinnari.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Team Finland -verkoston ydintoimijat ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera ja ELY-keskukset järjestävät TF Talks -webinaarisarjan syksyn 2021 aikana.
Sarjan aloittaa ulkoministeriön ”Euroopan elpymisen mahdollisuudet” -webinaari tiistaina 28.9. kello 9-11.15.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Hiilidioksidia sitovat ja varastoivat metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa onkin keskeinen. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa osana Hiilestä kiinni -kokonaisuutta lukuisia hankkeita, joilla metsätuhoja pyritään ehkäisemään ja metsien hiilinieluja vahvistamaan.Suomen tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen kehittymiseen voidaan merkittävästi vaikuttaa niillä ratkaisuilla, joita metsien hoidossa ja käytössä tehdään. – Terveet ja hyväkasvuiset metsät sitovat tehokkaimmin hiilidioksidia ilmakehästä. Metsätuhojen ehkäisy hidastaa osaltaan myös hiilen vapautumista takaisin ilmakehään, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen Luonnonvaraosaston Metsä- ja bioenergiayksiköstä avaa metsätuhojen torjunnan merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.Suomessa metsätuhoja aiheuttavat esimerkiksi tuuli, lumi, metsäpalot, taudit, hyönteiset ja sorkkaeläimet. Torniaisen mukaan kaikki keskeisimmät metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Huomattavimpia haasteita ovat jo meille vakiintuneiden tuhonaiheuttajien, kuten kirjanpainajan, voimakas lisääntyminen sekä havununnan kaltaisten mahdollisten uusien tuhonaiheuttajien ilmaantuminen.– Toistaiseksi Suomessa metsien tila on edelleen hyvä. Ennusteiden mukaan lisääntyvä kesäaikainen kuivuus ja sulan maan aikana tapahtuvat myrskyt kuitenkin luovat suotuisat olosuhteet seurannaistuhojen leviämiseen, Torniainen kertoo.– Tuhojen ehkäisyn ohella on luotava edellytykset ja toimintamallit metsien pitkäaikaisen vastustuskyvyn vahvistamiseksi, kuten sekametsien osuuden lisääminen sekä kuusettumisen vähentäminen erityisesti eteläisessä Suomessa, hän jatkaa.Hiilestä kiinni -hankkeissa tutkitaan kattavasti metsätuhojen aiheuttajia
Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa rahoitetaan tällä hetkellä yli 70 tutkimus-, kehittämis-, tieto- ja innovaatio -hanketta. Lisäksi lokakuussa käynnistyvät uudet rahoitushaut.Uuden tiedon tuottamisen lisäksi Hiilestä kiinni -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.Ilmastokestävää metsätaloutta pyritään hankkeissa edistämään niin, että ilmastovaikutusten lisäksi otetaan huomioon myös monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Toimilla edistetään kestävyyttä kokonaisvaltaisesti sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Metsätuhojen ehkäisemiseen liittyvät Hiilestä kiinni -hankkeet käsittelevät aihetta monipuolisesti. Hankkeissa pyritään muiden muassa muodostamaan kokonaisvaltainen käsitys metsätuhojen laajuudesta ja kustannuksista, tutkitaan sorkkaeläinten aiheuttamien tuhojen vaikutusta metsien terveyteen ja kasvuun ja kartoitetaan lumituhoja laserkeilauksen avulla.Lisäksi monissa hankkeissa tavoitteena on tuottaa eri toimijoiden käytännön työtä auttavia palveluita esimerkiksi metsäpalojen, tuulituhojen ja juurikäävän aiheuttamien tuhojen ennakointiin ja paikantamiseen.– Meillä on varsin kattava joukko hankkeita, joissa pureudutaan käytännössä lähes kaikkiin keskeisiin metsien tuhonaiheuttajiin. Hankkeissa vahvistetaan tietopohjaa, kehitetään uusia menetelmiä ja työkaluja metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. Metsätuhojen ehkäisy ja niiden tehokas torjunta ovat koko alan yhteinen haaste, Torniainen tiivistää.Metsätuhot olivat esillä viime viikolla järjestetyssä Hiilestä kiinni -hankkeen aamukahviwebinaarissa, jossa kahdeksan hankkeen edustajat kertoivat tekemästään tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Voit tutustua tilaisuudessa pidettyihin esityksiin tästä linkistä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Kuuleminen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkon YVA-selostuksesta on alkanut. Kuulemisaika on 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan muun muassa verkossa Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Yleisölle suunnattu kuulemistilaisuus järjestetään Loviisassa torstaina 7.10.Fortum [Power and Heat Oy] toimitti 6.9.2021 työ- ja elinkeinoministeriöön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) jossa on selvitetty Loviisan ydinvoimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksia. Fortumin YVA-prosessissa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien Loviisan molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto nykyisten lupajaksojen päättymisen jälkeen. Loviisa 1 -laitosyksikön nykyinen käyttölupa päättyy vuoden 2027 lopussa ja Loviisa 2 -yksikön vuoden 2030 lopussa.YVA-selostuksessa on arvioitu mm. hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen sekä ympäristöön, vesistöön, pohjavesiin, kalatalouteen, luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi on arvioitu sen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen.Useita vaihtoehtoja antaa lausuntoja ja mielipiteitä YVA-selostuksestaFortumin arviointiselostus on nähtävillä osoitteessa: www.tem.fi/loviisan-yva-selostus TEM pyytää siitä lausuntoja viranomaisilta ja yhteisöiltä 20.9.-18.11.2021. Kuuleminen toteutetaan verkossa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Julkisen hallinnon API-periaatteiden tarkoituksena on edistää julkisen hallinnon tietojen ja toimintojen tarjoamista sekä hyödyntämistä lähtökohtaisesti ohjelmointirajapintojen avulla. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta kirjallisesti Lausuntopalvelu.fi-palvelussa 15.10.2021 mennessä.API-periaatteet muodostavat yhteiset toimintaohjeet ja suositukset julkisen hallinnon ohjelmistorajapintakehitykselle ja digitalisaation edistämiselle. Periaatteiden tukimateriaalit tarjoavat käytännönläheisempiä neuvoja ja esimerkkejä periaatteiden käyttöönoton tueksi. Julkisen hallinnon API-periaatteista on aikaisemmin puhuttu linjauksina, mutta väärinkäsitysten välttämiseksi nimi on muutettu API-periaatteiksi.API-periaatteet on valmisteltu avoimesti eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita osallistaen. Julkisen hallinnon API-periaatteiden valmistelu alkoi syyskuussa 2020, ja loppuvuonna järjestettiin kaksi avointa tilaisuutta, jossa periaatteiden valmistelua edistettiin. Alustavat periaatteet valmistuivat vuoden 2020 lopussa.Alustavat API-periaatteet ja tavoitteet olivat avoimesti sidosryhmien kommentoitavissa tammikuussa 2021 ja tarkennetut periaatteet huhtikuussa 2021. Niitä käsiteltiin myös muun muassa hankkeen kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa helmikuussa ja toukokuussa 2021 sekä Helsinki & North API-daysissa maaliskuussa 2021. Huhtikuussa 2021 toteutettiin pilotointeja yhdessä eri valtion virastojen ja laitosten kanssa.Helmikuussa 2021 asetettiin työryhmä suunnittelemaan API-periaatteiden ylläpitoa ja jatkokehitystä.API-periaatteiden toimeenpanoa tukevien tukimateriaalien ja esimerkkien valmistelu käynnistyi toukokuussa 2021. Työssä on hyödynnetty DigiFinlandin Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen yhdessä teettämää tilannekuva-analyysia.API-periaatteet lausuntopalvelu.fi-palvelussa
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 48 700 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin elokuussa 90 100. Kaikkiaan avoinna oli 155 300 työpaikkaa, mikä on 56 700 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli elokuun lopussa yhteensä 281 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 48 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 48 400 enemmän kuin kaksi vuotta sitten elokuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 41 500:lla.Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 150 500 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna elokuun lopussa 35 700 henkilöä, mikä on 42 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 24 600 henkilöä, mikä on 36 400 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Heinäkuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 7 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 111 800Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 111 800, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita, työttömiä työnhakijoita oli 105 200 eli 10 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 200 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa eli yhteensä 32 800. Nuorten työttömyyksistä 58,6 prosenttia päättyi tammi-elokuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin elokuun aikana 90 100 eli 34 500 enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Kaikkiaan elokuussa oli avoinna 155 300 työpaikkaa, mikä on 56 700 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli elokuun lopussa 105 900 henkilöä, mikä on 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 6,5 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 104 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 73,4 prosenttia, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden elokuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 179 000, mikä oli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,5 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html
Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen uutena erityisavustajana on aloittanut 20.9. Jirka Hakala.Hakala on aikaisemmin toiminut puolustusministeri Antti Kaikkosen erityisavustajana, josta hän siirtyi uuteen tehtäväänsä. Muina ministeri Kurvisen erityisavustajina jatkavat Eeva Kärkkäinen ja Antti Varis.Hakala vastaa erityisesti tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan liittyvistä asioista.Kärkkäinen vastaa kirkollisasioista, kulttuuripolitiikasta sekä viestinnästä ja Varis liikuntapolitiikasta sekä nuoriso- ja opintotukiasioista.Yhteystiedot:Erityisavustaja Jirka Hakala, puh. 0295 140 005, [email protected]
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Lakiesityksen tavoitteena on säätää opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin tehtävissä olevan henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden välisestä sitovasta mitoituksesta. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella turvattaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen nykyistä tasa-arvoisempi saatavuus ja laatu.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen tulee olla selkeä, tiivis ja johdonmukainen, jotta hallituksen esitys voisi palvella päätöksentekoa. Esitysluonnoksen vaikutusten arviointien yhteydessä on kuvattu myös laajasti nykytilaa ja tavoitteita. Arviointineuvosto katsoo, että vaikutusten arviointeja tulisi tiivistää ja tarkentaa.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvataan kuraattori- ja psykologipalveluiden merkitystä lasten ja nuorten edulle, mutta ehdotetun muutoksen vaikutukset lapsiin, nuoriin ja perheisiin jäävät epäselviksi. Esitysluonnoksessa ei ole myöskään arvioitu riittävästi psykologien saatavuuden haasteiden vaikutusta henkilöstömitoituksen noudattamiseen.Arviointineuvosto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta.Hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Tutkimuksen perusteella kaiken kaikkiaan 840 000 Suomessa asuvaa kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Kopioijien määrä on vuosi vuodelta laskenut. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä 15–79-vuotiaiden keskuudessa on vuositasolla tutkimuksen mukaan noin 226–257 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja.Suomessa arvioidaan kopioivan vuoden aikana kaiken kaikkiaan 226–257 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2020 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 258–276 miljoonaa tiedostoa. Vuosina 2013–2017 yksityisen kopioinnin kokonaismäärä aleni 725 miljoonasta n. 260 miljoonaan kopioon ja on sen jälkeen (2017-2021) ollut 257–297 miljoonan kopion välillä.Arvio yksityisen kopioinnin videotiedostojen määrästä on vuonna 2021 alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa, mutta musiikkitiedostoja on kopioitu vuonna 2021 hieman edellisvuotta enemmän. Yksityisen kopioinnin arvioitu kokonaismäärä (musiikki- ja videotiedostot) on alhaisempi kuin vuonna 2020.Musiikkia tallennetaan eniten matkapuhelimeen ja tietokoneeseen. Videomateriaalin käytetyin tallennusalusta on digiboksi. Musiikkia tallennetaan eniten suoratoisto/ streaming-palveluista (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmin TV-ohjelmien tallennuksia.Musiikkia kopioineista yli puolet olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Yli kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullinen suoratoistopalvelu on mainittu lähteeksi useammin kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista alle kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointi-mahdollisuutta ei olisi ollut. Osuus on alhaisempi kuin vuoden 2020 tutkimuksessa. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes.Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Käytetyimmät kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus, joissa on tehty eniten tallennuksia myös kappalemäärittäin (sivumäärät) tarkasteltuna. Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu tai tallennettu aineisto puolestaan viranomaislomake, valokuva, ruokaohje/resepti, oppimateriaali tai artikkeli. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto.Graafisen aineiston osalta arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 415–489 miljoonaa sivua. Arvioinnin pohjana on käytetty Kopioston aineistolajiluokitusta. tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).Tutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Vastaavaa tietoa kerättiin edellisen kerran 2020 Taloustutkimuksen toimesta.Yksityinen kopiointi 2021 -tutkimuksen päätulokset
Lähde: Valtioneuvosto.fi
