NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on allekirjoittanut päätöksen, jolla Suomi hyväksyy Davosin julistuksen. Julistuksella halutaan edistää ja lisätä kiinnostusta hyvää rakennuskulttuuria kohtaan, sekä vahvistaa kulttuurisia näkökulmia rakentamisessa ja ympäristön suunnittelussa talouden ja tekniikan rinnalla. Davosin julistus on alun perin julkistettu Maailman talousfoorumin yhteydessä vuonna 2018.Davosin julistus koskee sekä uudisrakentamista että kulttuuriperintöä olemassa olevan ympäristön osana. Julistus painottaa rakennetun ympäristön laadun merkitystä hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja kestävälle kehitykselle.– Pidän tärkeänä, että Suomi on myös valtiona aktiivinen arkkitehtuurin saralla. Rakennetun ympäristön kestävyydestä, terveellisyydestä ja viihtyisyydestä huolehtiminen on meidän kaikkien asia, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Parhaimmillaan laadukas elinympäristö edistää myös yhteisöllisyyttä. Tämän huomioimista pidän keskeisenä koronan jälkeisissä jälleenrakennustoimissa. Ihmiset tarvitsevat paikkoja ja tiloja, joissa kohdata toisiaan, Kurvinen jatkaa.Davosin julistuksen sisältö kytkeytyy useisiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteisiin, mm. rakentamisen laadun parantamista ja kestävän kaupunkikehityksen tukemista sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista koskeviin kirjauksiin, arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimeenpanoon sekä kulttuuriperintöstrategian laatimiseen.Julistus hyväksyttiin kulttuuriministereiden epävirallisessa kokouksessa Maailman talousfoorumin yhteydessä 2018, jossa Suomi ei ollut mukana. Kyseessä on poliittinen julistus, eikä oikeudellisesti sitova valtiosopimus.Davosin julistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu edellyttää ajattelutapojen muuttamista ja erilaisten ristiriitojen tunnistamista. Etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla kävely ja pyöräily tulee nostaa strategioissa ja suunnittelussa ensisijaisiksi kulkutavoiksi. Tämä käy ilmi 16. syyskuuta julkaistusta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksesta.Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, johon kuuluu myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Lisäksi hallituksen tavoitteena on parantaa ulkoilun ja arkiliikkumisen, kuten kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä.Vuonna 2018 valmistuneessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 prosentin matkamäärien kasvu. Se tarkoittaa noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuoteen 2030 mennessä ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nousua 35–38 prosenttiin.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnat, valtio, työnantajat ja koulut voivat edistää kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi tutkittiin, mikä hidastaa siirtymistä kestävään liikkumiseen.Tutkimuksessa esitetään kahdeksan suositusta:Kävely ja pyöräily ensisijaisiksi liikkumisvaihtoehdoiksi etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla
Jalankulku ja pyöräily tulee nähdä omina itsenäisinä kulkutapoinaan. Kummallekin tulee laatia omat tavoitteensa ja edistämisohjelmansa. Näissä tulee erityisesti panostaa kävelyn edellytysten parempaan ymmärtämiseen ja kävelijän olosuhteiden parantamiseen.Lisää taloudellisia kannustimia
Taloudellisilla ohjauskeinoilla vaikutetaan kulkutapavalintaan. Useissa EU-maissa käyttöön otetut sähköpyörien hankintatuet ovat lisänneet pyöräilyä ja osaltaan vaikuttaneet henkilöautoilun vähentymiseen. Taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksia tulisi selvittää sekä niiden käyttöönottoa edistää esimerkiksi kokeilujen avulla.Tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken ja vastuut selviksi
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen koskee liikenne- ja ympäristösektorien ohella myös muun muassa opetus-, terveys- ja sosiaalialaa. Hallinnonalojen välinen yhteistyö niin valtio-, seutu-kuin kuntatasolla on avain kävely- ja pyöräilymäärien kasvuun. Kävelyn ja pyöräilyn poikkihallinnollinen edistäminen edellyttää strategista johtamista, erilaisten intressien tunnistamista sekä selkeää vastuuttamista eri hallinnonaloilla.Selkeät tavoitteet ja tarkempaa seurantaa
Eri hallinnonalojen strategisissa asiakirjoissa tulisi asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Kulkumuotojakauman mittarina tulisi käyttää matkojen määrän sijaan toteutuneita kilometrejä, mikä antaisi paremman kuvan kokonaistilanteesta. Lisäksi tarvitaan ajantasainen ja selkeästi vastuutettu seurantajärjestelmä.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ristiriidat ratkaistava tutkittuun tietoon perustuen
Vastakkainasettelun pelko aiheuttaa usein kielteisen vastarinta-varovaisuus-kehän. Päätöksentekijöiden on eri lähteissä todettu ennakoivan sidosryhmien vastustusta lievillekin autoilua rajoittaviksi koetuille toimille ja esittävän siksi varovaisia kävely- ja pyöräliikenteen ratkaisuja. Liikennepoliittinen muutos voi lähteä yhtä hyvin ruohonjuuritasolta kuin ylimmästä johdosta, mutta edellyttää aina ristiriitojen tunnistamista ja ratkomista kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia koskevaan tutkittuun tietoon perustuen.Kävely- ja pyöräilyinfraa kehitettävä nopeammin
Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin nykyistä nopeampi kehittäminen on keskeinen edellytys aktiivisen liikkumisen lisääntymiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisten väestöryhmien tarpeisiin, kuten koululaisten liikkumiseen. Kävely- ja pyöräreittien jatkuvuus tulee turvata, ja kuntien ja valtion on varattava riittävät resurssit kattavan reittiverkoston luomiseen. Nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja, kuten omien pyöräkaistojen rajaamista ajoradalle pyöräilijöiden tilaa suojaavin elementein, on onnistuneesti käytetty maailmalla lukuisissa kaupungeissa koronapandemian aikana.Kävely ja pyöräily ympärivuotisiksi
Pyöräily ja kävely tulee nähdä ympärivuotisina kulkutapoina. Pyöräily- ja kävelyolosuhteet tulee taata ympäri vuoden, mistä hyviä esimerkkejä ovat Oulu ja Joensuu. Väylien talvihoitoa sekä talvihoidosta kertovien ajantasaisten karttapalveluiden tarjontaa tulee parantaa. Kaupunkipyöräpalveluiden jatkamista ympärivuotisiksi on myös syytä selvittää.Digitaaliset sovellukset käyttöön
Digitaaliset sovellukset tukevat kävelijää ja pyöräilijää. Ne helpottavat reitinvalintaa ja motivoivat liikkumaan enemmän. Myös liikkumisen seurannan ja osallistumisen sovelluksia tulee kehittää eri toimijoiden yhteistyöllä ja tarvittaessa uusilla hankintamenettelyillä. Helppokäyttöisten sovellusten avulla on taattava liikkujille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua olosuhteiden parantamiseen.Nyt julkaistu kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen sekä asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluihin. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin eri maissa kokeiltuja ja käytössä olevia edistämiskeinoja. Haastateltavina oli valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen asiantuntijoita, tutkijoita sekä kouluja ja työnantajia.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Monikanavarahoituksen purku on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Työryhmän toimikausi on 15.9.2021-15.11.2021.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa ollut perinteisesti monikanavainen. Rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta.  Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Pohjana valmisteluryhmien taustatyö Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa 2020 valmisteluryhmät, joiden tehtävänä oli myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi koota ratkaisuvaihtoehtoja aiempien hallituskausien aikana tehtyjen työryhmätöiden ja muiden selvitysten pohjalta sekä selvittää vaihtoehtojen vaikutuksia (VN/22558/2020, STM148:00/2020). Valmisteluryhmien toimikausi oli 15.11.2020—31.5.2021.Valmisteluryhmät eivät tehneet ehdotuksia, vaan selvityksiä eri toteuttamisvaihtoehdoista. Nyt asetettava parlamentaarinen työryhmä ottaa omassa työssään vaihtoehtoihin kantaa. Valmisteluryhmien sekä asettavan parlamentaarisen työryhmän toimikauden aikana koottua ja työstettyä taustamateriaalia on saatavilla soteuudistus.fi – verkkosivuilla osoitteessa:TyöryhmätValmisteluryhmien työssä monikanavarahoituksen purkamisella tarkoitettiin sairausvakuutuslain sairaanhoitovakuutuksen etuuksista hoito- ja tutkimuskorvauksia, matkakorvauksia, Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta ja lääkekorvauksia. Tavoitteet ja tehtävätParlamentaarisen työryhmän tehtävänä on tehdä tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset monikanavarahoituksen purkamiseksi kunkin seuraavan asiakokonaisuuden osalta erikseen: Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset (ns. kela-korvaukset)Kelan järjestämä ja korvaama lääkinnällinen kuntoutus (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus)Matkakorvaukset (sis. sairaankuljetuksen korvaukset eli ensihoito- ja siirtokuljetusten korvaukset, taksimatkojen korvaukset ja muut matkakorvaukset) LääkekorvauksetParlamentaarinen ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut liikunta- ja urheiluseurojen haettavaksi avustuksen, jolla turvataan lasten ja nuorten harraste-, kilpa- ja huippu-urheilutoimintaa koronaepidemian aikana. Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin, joka sisältyy vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen.Avustuksella turvataan yhdistysmuotoisten liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan jatkumista koronapandemian aiheuttaminen taloudellisten vaikutuksien osalta. Avustuksella voi kattaa tappioita ja kustannuksia, joita on syntynyt esimerkiksi toiminnan väliaikaisesta keskeytymisestä tai uudelleenjärjestelyistä sekä vuokra- ja palkkakustannuksista.Avustusta voi hakea 1.6.–31.8.2021 aiheutuneisiin kustannuksiin. Ministeriö voi käyttää avustuksiin enintään 5,2 miljoonaa euroa.Hakuaika päättyy 20.10.2021 klo 16.15. Päätökset avustuksista tehdään marraskuussa.Perehdy hakuohjeisiin: Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021Usein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoministeriön viestintäjohtajan viran täyttäminen määräajaksi
– Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)
– Virkavapauden myöntäminen ulkoasiainhallinnon kaupalliselle neuvoksellePasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisestaOikeusministeriöSatu-Maaria Natunen, hallitusneuvos p. 0295 150 456
– Ahvenanmaan maakunnan taloutta koskevien asioiden valtioneuvoston esittelijän määrääminenMaija Leppä, hallitussihteeri p. 0295 150 301
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä yleissopimukseen ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissaNina Oksanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 404
– Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisestaPuolustusministeriöFrans Peltonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 021
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Corelase Oy:lle Isoon-BritanniaanValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTero Meltti, finanssineuvos p. 0295 530 770
– Suomen valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminenMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 8 ja 130 §:n muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain muuttamisestaJonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182
– Hallituksen esitys eduskunnalle rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksiOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– 1) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 14 ja 18 §:n muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen 14 §:n muuttamisesta
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922
– Esitys Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettaviksi yhteistyöohjelmiksi kaudelle 2021─2027Tapani Kojonsaari, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 070
– Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitean asettaminenKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Sovittelijan määrääminenEleonoora Eilittä, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 253
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain muuttamisestaEmilia Tiuttu, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 127
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (tuoteturvallisuusasetus)Sosiaali- ja terveysministeriöEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksiEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöLeila Suvantola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 433
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Neuvottelukunta kokoontui nyt ensimmäisen kerran toimikaudellaan 3.5.2021–30.4.2024. Samalla neuvottelukunnan nimi muutettiin muotoon vakuutusjärjestelmätoiminnan kehittämisen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävät säilyvät ennallaan.Vakuutusjärjestelmätoiminnan kehittämisen neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää sosiaalivakuutusjärjestelmän toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta siihen. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä vakuutuslääkäreiden koulutusta ja hoitavien lääkärien osaamista sosiaaliturvajärjestelmästä. Neuvottelukunta koostuu useiden alan järjestöjen ja ministeriöiden edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajan toimii sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asuinrakentaminen vauhdittunut ennätystasolle – ylikuumenemisen vaara olemassa, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä.Talouskasvu kiihtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla odotuksia voimakkaammin, ja myös rakennusalan tilanne on kohentunut selvästi kevään aikana. Rakentamisen suhdannetta vahvistavat matalat korot ja kuluttajien hyvä luottamus talouteen. Lisäksi ammattimaiset asuntosijoittajat ovat edelleen aktiivisia. Asuntojen uudisrakentaminen on vilkastunut lähes ennennäkemättömän paljon, ja sen arvioidaan jatkuvan hyvin vilkkaana myös ensi vuonna. Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan on olemassa vaara asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Valtion historiallisen korkeita asuntotuotannon tukitasoja olisi nyt tarkistettava suhdannetilanteeseen paremmin sopiviksi, suosittelee rakennusalan suhdanneryhmä 15. syyskuuta julkaisemassaan raportissa. Nopeasti kasvanut kysyntä on kääntänyt rakentamisen kustannukset ja hinnat nousuun ja vaikeuttanut monien tuotteiden saatavuutta. Urakkatarjousten saaminen on vaikeutunut. Myös rakentamisen työvoimakustannukset ovat nousseet, ja samalla pula ammattityövoimasta on noussut alan suurimmaksi ongelmaksi. Rakentamisen kiivain vaihe loppuvuonna ja ensi vuoden alkupuolellaKokonaisuudessaan vuoden 2021 rakentaminen jää vuoden 2020 tasolle tai ylittää sen enintään parilla prosentilla. Rakentamisen kiivain vaihe on vuoden 2021 jälkipuoliskolla ja vuoden 2022 alkupuoliskolla.Asuntorakentaminen hidastuu vuonna 2022 nykyisestä, mutta toimitilarakentamisen arvioidaan puolestaan vauhdittuvan. Sen merkittävin kasvu on nähtävissä vasta vuoden 2022 puolella. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa, että rakentamisen määrä kasvaa kokonaisuudessaan 2–4 prosenttia vuonna 2022. Rakennusalan työllisten määrän arvioidaan kasvavan jonkin verran kuluvan vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja ensi vuonna tuntuvammin.Korjaaminen vauhdittuu, infrarakentaminen hidastuu vähitellenRakennusten korjaaminen lisääntyi viime vuonna koronasta huolimatta mutta selvästi aiempia vuosia vähemmän. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa korjausrakentamisen kasvun nopeutuvan jonkin verran lähivuosina.  Maa- ja vesirakennusinvestoinnit lisääntyivät poikkeuksellisen voimakkaasti vuonna 2020 julkisten investointien tukemina. Myös tänä vuonna maa- ja vesirakentaminen lisääntyy. Vuonna 2022 maa- ja vesirakentamisen ennustetaan hieman vähenevän.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatusikäisille, 4–6-vuotiaille lapsille suositellaan kolme tuntia liikkumista päivittäin, josta vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tuoreiden tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista.Yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen saavutti vain 46–85 prosenttia lapsista. Varhaiskasvatusikäiset lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Tulokset saatiin Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa vuosina 2019–2021 valittiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää pienten lasten liikkumisen seurannassa. Liikkumisen lisäksi mitattiin myös monipuolisesti lasten motorisia taitoja, jotka luovat liikkumisen perustan.Hankkeen tulosten mukaan pojat olivat keskimäärin tyttöjä aktiivisempia. Lasten motoriset taidot eli staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot olivat sitä parempia, mitä vanhempia lapset olivat. Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.– Tuloksissa liikkumisen määrä vaikuttaa kokonaisuudessaan positiiviselta, mutta reipasta ja vauhdikasta liikkumista kaivataan edelleen lisää, vaikkapa hippaleikin ja trampoliinihyppelyn muodossa, muistuttaa tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Likesiltä.– Lasten välillä on yksilöllisiä eroja. Aktiivisuuden määrän lisäksi tuleekin kiinnittää erityistä huomiota liikkumisen monipuolisuuteen, erilaisten taitojen opetteluun sekä liikkumisen iloon, kommentoi apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.Suomessa ei ole vielä systemaattista seurantajärjestelmää varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen osalta. – Meidän on lisättävä lasten liikettä ja liikkumista monipuolisesti eri keinoin. Tavoitetta tukee parempi ymmärrys liikkumisesta ja liikunnan määrään vaikuttavista tekijöistä. Kouluikäisille meillä on olemassa erinomaiset liikkumisen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmät jopa maailman mittakaavassa. Piilo-hanke viitoittaakin tietä uudelle tiedonkeruulle, jonka avulla saadaan tietoa pienten lasten liikkumisen määrästä, motorisista taidoista ja liikkumiseen liittyvistä tekijöistä, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen Piilo-hankkeen taustoja.Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kolmivuotisen Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat tutkimukseen pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Likes ja Jyväskylän yliopisto. Hanke on osa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutusta.Tietoa hankkeesta ja tuloksista > Piilo: Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan tutkimus- ja kehittämishanke (Likes)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.Asunnot energiatehokkaampia, terveellisempiä ja turvallisempiaAsuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansiosta. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunutSuomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet. Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä ”opiskelija-asuntokonseptilla”, jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.Eilisen kaksio on tämän päivän kolmio – elinkaarijoustavuus heikentynytAsuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta. Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet. Erilliskeittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.VTT:n selvityksestä tietoa keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi”Selvitys antaa meille kattavaa tietoa kehityksestä ja osoittaa paikkoja, joissa lisätutkimusta tarvitaan. Ensi vuonna alkava asukasbarometri kartoittaa asukkaiden kokemuksia, joiden avulla saamme entistä laajemman kokonaiskuvan asumisen laatuun liittyvistä kehittämistarpeista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.VTT:n selvitys tuottaa tietoa asuntotuotannon laadun kehittymisestä keskustelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syyt muutoksiin sekä kartoittaa muutosten vaikutuksia asuinrakennusten ja asuntojen toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristöominaisuuksiin ja viihtyisyyteen. Tarkastelussa ovat myös asuntotuotannon laadun, kustannusten ja asuntojen hinnan keskinäiset riippuvuudet. Edellinen selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.Asuntotuotannon laatumuutokset 2005–2020: Korkeampaa, tiiviimpää, energiatehokkaampaa

Lähde: Valtioneuvosto.fi