NordenBladet — Valtioneuvosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteisen sähköpostiosoitteen. Loppuvuoden 2021 aikana kaikki ministeriöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat gov.fi-päätteisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ottavat päätteen käyttöön 20. syyskuuta alkaen.Näiden ministeriöiden henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa pääsääntöisesti muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Ministeriöiden yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin vuoden 2021 aikana. Tämä koskee esimerkiksi kirjaamoiden osoitteita. Muutos ei vaikuta ministeriöiden verkkosivujen osoitteisiin, jotka säilyvät ennallaan.Myös oikeuskanslerinvirasto ottaa käyttöön gov.fi-sähköpostipäätteen 20. syyskuuta alkaen. Viraston yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat myöhemmin.Gov.fi käyttöön kaikissa ministeriöissäGov.fi-pääte on jo otettu käyttöön suuressa osassa ministeriöitä. Päätettä käyttävät nyt liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Ulkoasiainhallinnon gov.fi-käyttöönoton aikataulu vahvistetaan myöhemmin.Korkeaa varautumista ja turvallisuutta vaativissa tehtävissä työskentelevien sähköpostiosoitteiden päätteeksi tulee govsec.fi. 5. lokakuuta alkaen sisäministeriössä koko henkilöstön sähköpostiosoitteet muuttuvat muotoon [email protected]Yhteisellä sähköpostiosoitteella halutaan lisätä valtioneuvoston yhtenäisyyttä ja helpottaa kansalaisten mahdollisuutta ottaa yhteyttä valtioneuvostoon. Muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.Gov.fi-pääte valittiin, koska se on helposti tunnistettava ja sama malli on käytössä muissa maissa. Yhtenäinen osoitteisto sujuvoittaa myös henkilöstön liikkuvuutta eri ministeriöiden välillä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen aiheina Brysselissä tiistaina 21. syyskuuta ovat lokakuun Eurooppa-neuvoston asialista, tilannekatsaukset koronatoimista sekä EU:n ja Britannian suhteesta, Euroopan komission strateginen ennakointiraportti sekä suunnitelmat vuoden 2022 työohjelmaksi, Slovenian puheenjohtajuusohjelma sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Puheenjohtajavaltio Slovenia esittelee kokouksessa puheenjohtajakautensa prioriteetit:EU:n kriisinkestävyys (resilienssi), elpyminen ja strateginen autonomiaEuroopan tulevaisuuskonferenssieurooppalainen elämäntapa ja oikeusvaltioperiaateuskottava ja turvallinen EU.Neuvosto aloittaa lokakuun Eurooppa-neuvoston (21.–22.10.2021) valmistelun keskustelemalla kokouksen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita ovat koronapandemia, digitalisaatio ja ulkosuhteet.Neuvosto saa myös tilannekatsaukset EU:n ja Britannian suhteista sekä koronatoimien koordinoinnista unionissa.”Saamme kokouksessa komission varapuheenjohtaja Šefčovičin tilannekatsauksen EU:n ja Britannian suhteista. Keskeiset huomiot liittynevät Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöön. Suomi antaa luonnollisesti tukensa komission maltilliselle ja rakentavalle lähestymistavalle. Koronatoimissa rokotukset ovat edenneet, mutta työ rokotekattavuuden nostamiseksi jatkuu sekä EU:n sisällä että globaalilla tasolla. Meidän on myös jatkettava keskustelua kriisin opetuksista, jotta EU olisi jatkossa paremmin varautunut”, eurooppaministeri Tuppurainen sanoo.Komissio esittelee yleisten asioiden neuvostolle vuoden 2021 strategisen ennakointiraporttinsa, jonka teemana on avoin strateginen autonomia, sekä suunnitelmiaan vuoden 2022 työohjelmakseen.”Suomi pitää tärkeänä, että sisämarkkina- ja teollisuuspolitiikan painotusten kesken vallitsee tasapaino. Tuemme eurooppalaisen huoltovarmuuden kehittämistä sekä EU:n strategisten riippuvuuksien vähentämistä ja parempaa hallintaa. Se ei kuitenkaan saa olla kiertoilmaus protektionismille. Unionin strategisen autonomian ja kilpailukyvyn on perustuttava sen omien vahvuuksien kehittämiselle sekä reilulle kilpailulle ja maailmantalouteen osallistumiselle”, ministeri Tuppurainen toteaa.Yleisten asioiden neuvosto saa kokouksessaan myös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa kriisitilanteita koskevan valtionhallinnon kansalaisviestinnän uudistamistarpeita.Toimikautensa aikana työryhmä valmistelee ehdotukset uudistetuksi valtionhallinnon kriisiviestinnän prosessiksi, eli sellaisiksi ohjeistuksiksi ja teknisiksi ratkaisuiksi, joilla kansalaiset ja sidosryhmät saisivat häiriötilanteiden aikana helposti tietoa ja toimintaohjeita yhdestä osoitteesta sekä ohjeita arjen varautumisen tueksi. Työryhmä hyödyntää työssään havaintoja ja kokemuksia viime aikaisista laajamittaisista kriiseistä, kuten käynnissä olevasta koronapandemiasta ja Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta. Työssä huomioidaan myös viranomaisten varautumisen ja valmiuden kehittämistyö sekä informaatioympäristössä nousevat uhat, kuten informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja siihen vastaaminen.Työryhmän puheenjohtajana toimii johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta. Työryhmässä on edustus ministeriöistä, virastoista ja aluehallintoviranomaisista. Työryhmä kuulee työnsä aikana eri laajasti hallinnonalojen virastoja ja sidosryhmiä. ”Työryhmän tavoitteena on häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestinnän sujuvoittaminen valtionhallinnossa. Vakavassa ja pitkäkestoisessa kriisissä väestön tiedontarve kasvaa voimakkaasti. Kun tilanteeseen liittyy lukuisia viranomaisia, jotka ohjeistavat kansalaisia ja sidosryhmiään oman toimialansa tiedoilla, tieto pirstoutuu ja kokonaiskuvan saaminen hankaloituu. Tällöin myös ristiriitaisen tiedon ja disinformaation riskit korostuvat. Siksi kansalaisviestinnän kehittäminen on erityisen tärkeää”, puheenjohtaja Jussi Toivanen summaa.Työryhmän toiminta alkaa syyskuussa 2021 ja kestää toukokuun 2022 loppuun saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Globaalin yhteistyön merkkitapahtumana tunnettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa 20. syyskuuta. Suomelle yleiskokousviikko tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita ja tuoda esiin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeitä teemoja. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko on globaalin yhteistyön merkkitapahtuma. Suomen ohjelmassa korostuvat koronapandemia, ihmisoikeudet ja ilmastokysymykset. Kuva: Evan Schneider/YKYK:n yleiskokous kokoontuu 76. kertaa. Yleiskokous on YK:n kuudesta pääelimestä ainut, jossa kaikilla jäsenmailla on tasa-arvoinen edustus: yksi maa, yksi ääni. Tämän vuoden yleiskokouksessa teemana on resilienssi ja kestävä jälleenrakentaminen koronapandemian jälkeen, planeetan tarpeisiin vastaaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja YK:n uudistaminen.Yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa maanantaina 20. syyskuuta. Korkean tason viikko kokoaa New Yorkiin vuosittain maailman valtioiden johtoa sekä kansainvälisiä organisaatioita. Varsinaisen yleiskokouksen rinnalla järjestetään myös muita tilaisuuksia ja tapaamisia. Tänä vuonna korkean tason viikko järjestetään hybridimuotoisena pandemiatilanteesta johtuen.  Lue lisää yleiskokouksesta YK:n yleiskokouksen virallisilta sivuilta (englanniksi).Korkean tason viikko tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteitaSuomen YK-toiminnan lähtökohtina ovat kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja monenvälisen yhteistyön vahvistaminen. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Suomen yleiskokoustavoitteissa korostuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohja: ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.Ajankohtaisina teemoina Suomen valtuuskunnan ohjelmassa korostuvat koronapandemia ja terveysturvallisuus, ilmastokysymykset, ihmisoikeuksien edistäminen, sekä Etiopian ja Afganistanin tilanteet. Lisäksi asialistalla on muun muassa Suomen ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024 sekä YK:n vahvistaminen.Suomen valtuuskuntaa yleiskokouksessa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu New Yorkissa ministeritason tilaisuuksiin sekä tapaa paikan päällä kahdenvälisesti ministerikollegoja ja YK:n edustajia. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea viikon aikana useissa korkean tason virtuaalitilaisuuksissa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Suomen puheenvuoron yleiskokouksessa tiistaina 21.9. noin kello 23.15 Suomen aikaa. Useita korkean tason viikon julkisia puheenvuoroja lähetetään suorana lähetyksenä YK:n netti-TV:stä.Twitterissä yleiskokoustunnelmia voi seurata tunnisteilla #UNGA76 ja #UNGA, erityisesti Suomen osallistumista tunnisteella #FIUNGA76.LisätietoaTiedote 17.9.: Ministeri Haavisto matkustaa New Yorkiin YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolle, ministeri Skinnari edustaa Suomea korkean tason virtuaalitilaisuuksissaSuomi ja YK Suomen pysyvän YK-edustuston sivuillaSuomen ihmisoikeusneuvostokampanja (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 17.9.2021. Kokouksen pääaiheena oli hallituksen esitysluonnoksen yleisperustelujen vaikutuksen arvioinnit yritys- ja ympäristövaikutuksista.TEM:n arvion mukaan yritystasolla sääntelytaakka kasvaa vuositasolla noin 300 000 eurolla. Suurimmat taloudelliset vaikutukset liittyvät epäsuoriin kustannuksiin. Alueellisesti vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Lappiin ja harvaan asutuille seuduille. Esityksessä on myös reilua kilpailua edistäviä tekijöitä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi lakiesityksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Uudistuksella voidaan ympäristökeskuksen mukaan nähdä olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, mutta vaikutukset ovat verrattain vähäisiä. Epävarmuutta arvioinnille aiheuttaa osin se, että voimassa oleva kaivoslaki on ollut vasta vähän aikaa voimassa ja sen aiheuttamista vaikutuksista on siksi niukasti tietoa.SYKEN mukaan esitetyt muutokset myös yhdessä muiden lainmuutosten kanssa lisäävät viranomaisresurssien tarvetta. Ympäristökeskus huomauttaa, että kaivostoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia sääntelevät useat muut lait, ei niinkään nyt valmisteilla oleva kaivoslain uudistus. Ympäristövaikutusten kannalta keskeinen on ympäristönsuojelulaki. Riskiä ristiriitaisuuksista tai päällekkäisyyksistä voisi vähentää ympäristö ja kaivosluvan samanaikainen käsittely ja viranomaisten välinen yhteistyö.Esitysluonnoksesta järjestetään avoin kuulemistilaisuus verkkotilaisuutena 29.9. Kutsu jaetaan TEM:n verkkosivuilla (www.tem.fi)  ja sosiaalisessa mediassa (twitter: @TEM_uutiset) viikon 38 alussa. Kuulemistilaisuuden jälkeen lakiluonnos lähtee poliittiseen ohjaukseen ja lausuntokierrokselle. Työryhmä kokoontuu vielä ainakin marras- ja joulukuussa. Kaivoslakiuudistus
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perintälakiin muutoksia, joilla rajoitetaan myös muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on entistä tehokkaammin estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen yritysvelallisilta. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Tällä on haluttu estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellisen ahdingon syveneminen korkeiden perintäkulujen vuoksi. Nyt sääntelystä on tarkoitus tehdä pysyvää.Työryhmän ehdotuksen mukaan perintälakiin lisättäisiin pysyvästi yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat yritysten saatavien lisäksi myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yhdistysten saatavien perintää.Tavoitteena parantaa yritysvelallisten asemaaEsityksen mukaan lakiin lisättäisiin muiden kuin kuluttajasaatavien osalta säännökset siitä, minkälaisista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Laissa rajoitettaisiin myös yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärää. Esityksessä pyritään myös turvaamaan yritysvelallisille riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia perintätoimia. Aikarajojen pidennyksen tarkoituksena on myös parantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksellisuutta. Lisäksi esityksellä halutaan edistää sähköisten perintäkirjeiden käyttöä niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä.Tarkoituksena on, että muutokset tulisivat voimaan ensi toukokuun alussa. Nyt voimassa oleva väliaikainen laki on voimassa ensi huhtikuun loppuun. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 29.10.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen (1.1.2022‒31.7.2025) tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta.Määräaikaista virkasuhdetta hakevat seuraavat henkilöt:Alkiora Petri, oikeustieteen lisensiaattiEnqvist Måns, Doctor of Science in LawHeinämäki Anna-Kaisa, hallintotieteiden maisteriHietanen Arto, hallintotieteiden maisteriHolopainen Samppa, oikeustieteen lisensiaatti Karjalainen Mika, filosofian tohtoriKoivuniemi Tiina, filosofian tohtoriKuokkanen Jan    Laitinen Marko, kasvatustieteen tohtoriMuttilainen Vesa Petteri, yhteiskuntatieteiden tohtoriNieminen Mika, filosofian tohtoriRantaeskola Satu, oikeustieteen tohtoriRikander Henri, oikeustieteen tohtoriSyrjä Juha, Doctor of Criminal JusticePoliisiammattikorkeakoulun rehtori johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hän käsittelee ja ratkaisee ne sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä tarkastelleen työryhmäraportin ehdotusten pohjalta. Työryhmä ei kuitenkaan runsaan kahden vuoden valmistelun aikana ole löytänyt sellaista ratkaisua, jonka kaikki työryhmässä mukana olleet olisivat hyväksyneet. Työryhmä on tehnyt laajaa selvitystyötä. Sillä on ollut myös useita alatyöryhmiä, jotka ovat selvittäneet yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöoikeuksia asiakastietoihin. Lisäksi saman aikaisesti pyydetään lausuntoja potilasasiakirja-asetuksen muutoksista.Lausuntokierros päättyy 27.10.2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi -sivustolta. Annetut lausunnot ovat julkisia.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissä: käyttöoikeusasetusAnna lausunto lausuntopalvelu.fissä: potilasasiakirja-asetusAsetukset perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki, 784/2021). Laki tulee voimaan 1.11.2021.Käyttöoikeuksien on perustuttava asiakastietolain 15 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakas- ja potilastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on käyttöoikeus vain työtehtävissään tarvitsemiinsa välttämättömiin asiakastietoihin, joihin hänellä on tiedonsaantioikeus. Asiakastietolain 15 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat enintään käyttää.Potilasasiakirja-asetukseen tehdään tässä yhteydessä asiakastietolaista johtuvat teknisluonteiset muutokset.Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta infotilaisuuden 27.9.2021 klo 13-15.Seuraa tilaisuutta (videonet.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 20. syyskuuta Kokkolassa. Pääministeri tapaa vierailunsa aikana kaupungin johtoa ja keskustelee alueen ajankohtaisista asioista. Ohjelmassa on myös vierailu Kokkolan koulutusyhtymässä, jossa pääministeri tutustuu organisaatioon ja tapaa koulutusyhtymän edustajia ja opiskelijoita.Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi