NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt Kotimaisten kielten keskuksen johtajaksi filosofian tohtori Leena Nissilän. Johtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 1. lokakuuta 2021.Nissilä on toiminut Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtajana tammikuusta 2021. Vuodesta 2004 alkaen hän on työskennellyt Opetushallituksen eri tehtävissä, muun muassa päällikkönä Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus -yksikössä sekä yksikön päällikkönä ja opetusneuvoksena Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikössä. Vuosina 1995–2004 Nissilä on toiminut erilaisissa suomen kieleen liittyvissä opetus- ja opetushallinnon tehtävissä Suomessa ja Virossa.Nissilällä on alaansa liittyviä luottamus- ja muita toimia sekä kansainvälisiä tehtäviä ja julkaisutoimintaa. Hän on muun muassa toiminut vuodesta 2007 Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä ja vuodesta 2019 lautakunnan varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan Nissilä on filosofian tohtori suomen kielen alalta.Kotimaisten kielten keskus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Keskuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Lisäksi keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa.Kotuksen johtaja johtaa, valvoo ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Johtajan virkaa haki 16 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden valtioneuvostolle toteuttamassa tutkimushankkeessa.Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä resurssien oikein kohdentamiseksi. Arviointityökalut auttavat kohdentamaan ja täsmentämään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimia. Siten ne toimivat tiedolla johtamisen ja toimintastrategioiden suunnittelun välineinä.Hankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa. Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, kuten mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä. Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö edellyttää niiden kontekstisidonnaisuuden huomiointia. Erilaisen palvelurakenteen, painopisteiden, rahoituspohjan tai ajallisen etäisyyden vuoksi tunnistetut työkalut tai niiden osat eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin.Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua. Riskinä on, että ne muodostavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen laaja-alaisuuteen nähden pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi on huomioitava edistämistoimien vaikutusten viive ja hitaus sekä intervention ulkopuolelta vaikuttavat tekijät, joita arviointityökalulla ei tavoiteta.Arviointityökalujen näyttöönperustuvuus ja niiden kehittäminen monialaisesti ja poikkihallinnollisesti ovat on edellytyksiä arviointityökalujen luotettavalle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle. Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla.Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja on tarpeen suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin esimerkiksi verotuksen vaikutusten arvioimiseksi.Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Laajakaistarakentamisen tukea koskevaan lakiin tehdään muutoksia, jotta se on jatkossakin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä ja valtioneuvoston asetuksesta 27. syyskuuta 2021 mennessä.Nykyiseen lakiin sovelletaan EU:n yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, jossa säädetään muun muassa siitä, millä edellytyksillä laajakaistainfrastruktuuria voidaan tukea. Asetusmuutokset tulivat voimaan 3.8.2021.Aiemmasta poiketen asetuksessa on erilliset vaatimuksensa kiinteän ja langattoman verkon tukemiselle. Myös tukikelpoisten nopeiden viestintäyhteyksien vähimmäisnopeusvaatimukset ovat nousseet. Lisäksi asetuksessa on aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset muun muassa suunnitellun hankealueen kartoituksesta, julkisesta kuulemisesta ja kilpailuvaikutusten arvioinnista.Vuoden alussa voimaan tulleesta kansallisesta laajakaistatukiohjelmasta poiketen päivitetyssä ohjelmassa ei voitaisi tukea enää 5G-verkkojen langattomien liittymien rakentamista. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peitto kattaa 99,9 prosenttia väestöstä.Laki laajakaistarakentamisen tuesta tuli voimaan 1.1.2021 ja sen nojalla annettu asetus 15.3.2021. Tukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin. Laajakaistatukea varten on varattu valtion budjetissa vuonna 2021 viisi miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi on hakenut EU:n elpymisvälineestä laajakaistan tukemiseen 50 miljoonaa euroa, jolla täydennettäisiin kansallista laajakaistatukiohjelmaa vuodesta 2022 alkaen.Maakunnan liitot järjestävät hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenne- ja viestintävirasto valmistelee parhaillaan suunnitelluista hankealueista markkina-analyysejä, joiden valmistuttua kilpailutukset voidaan aloittaa.Mitä seuraavaksi?Laki- ja asetusluonnokset ovat lausunnoilla 27. syyskuuta 2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Laajakaistaohjelmalle haetun elpymisvälineen rahoituksen takia laki käsitellään budjettilakina, minkä vuoksi hallituksen esitys on saatava eduskunnan käsittelyyn viimeistään lokakuun lopussa 2021. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä laajakaistatukiohjelmalle esitetään 15 miljoonan euron määrärahaa.EU:n valtiontukisääntelyn vaatimat muutokset on saatettava voimaan viimeistään 3.2.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja matkalippujen tarkastajien ja tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutusta koskevasta asetusluonnoksesta. Lausuntoaika päättyy 31.10.2021.Ehdotuksen tarkoituksena on joustavoittaa matkalippujen tarkastajien koulutusvaatimuksia niin, että tarkastusmaksuoikeuden saaneet kunnat ja kuntayhtymät pystyvät mitoittamaan tarkastajien ja tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutuksen omalle joukkoliikennealueelleen tarkoituksenmukaiseksi.Muutos on tärkeä erityisesti niille pienemmille joukkoliikennealueille, joilla on tarve vain muutamille tarkastajille kerrallaan.Uudessa asetuksessa säädettäisiin matkalippujen tarkastajien koulutukseen sisältyvistä asiakokonaisuuksista pitkälti voimassa olevaa asetusta vastaavasti. Asetuksessa ei säädettäisi koulutuksen vähimmäistuntimäärästä ja opetuksen toteutustavasta, vaan nämä jätettäisiin koulutuksenjärjestäjien harkittaviksi.Lisäksi uudessa asetuksessa säädettäisiin mahdollisuudesta soveltuvin osin hyväksi lukea matkalippujen tarkastajien koulutuksen asiakokonaisuuksia aiemmasta koulutuksesta tai työkokemuksesta.Koska matkalippujen tarkastajien koulutusta koskevasta vähimmäistuntimäärästä luovutaan, ehdotetaan johdonmukaisuuden vuoksi myös tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutuksen pituuden jätettävän koulutuksen järjestäjien päätettäväksi.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnos on lähetetty lausunnoille 14.9.2021. Lausuntoaika päättyy 31.10.2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu virkatyönä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustestaus kohdistuu jatkossa ensisijaisesti virukselle altistuneiden, rokottamattomien oireisten sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiiden henkilöiden testaamiseen, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön päivitetyssä kansallisessa covid-19-testaus- ja jäljitysstrategiassa.Nykyisen testaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpito kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja voi alueellisesti johtaa muiden palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. Korkea rokotuskattavuus vähentää erityisesti vakavien koronatapausten määrää ja kapasiteettia voidaan nyt hallitusti vähentää muiden toimintojen turvaamiseksi.Valmius nostaa kapasiteettia tarvittaessa uudelleen on ylläpidettävä. Jatkossakin tarvitaan koko maassa kykyä todeta tartuntaryppäät nopeasti, jäljittää tartuntaketjuja ja estää tartuntojen leviämistä sekä havaita mahdolliset uudet, huolestuttavat virusmuunnokset.Testiin pitäisi edelleen päästä vuorokaudessaYhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin tutkimuksiin.Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa. Samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa. Sitä mukaa kun rokotuskattavuus etenee, tautitaakka pienenee, ja tartunnoista huolimatta vakava sairastuminen koronavirustautiin vähenee. Koronavirustartunnan jäljityksen tavoitteena on tunnistaa tartunnalle altistuneet rokottamattomat henkilöt mahdollisimman varhain ja keskittyä tilanteisiin, joissa on laaja leviämisriski. Jos tartunnanjäljitys ruuhkautuu merkittävästi, tulee ensisijaisesti jäljittää korkean tartuntariskin altistumistilanteet. Testaus ja jäljitys on osa kuntien lakisääteistä tehtävää, jota sairaanhoitopiirit tukevat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi. Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa tulee huomioida alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen kohdentamisesta.Kansallinen testaus- ja jäljitysstrategia on luonteeltaan suositus, joka täydentää sosiaali- ja terveysministeriön hybridistrategian toimintasuunnitelmaa. Pandemian laantuessa toimenpiteitä päivitetään uudestaan.Kansallinen COVID-19 testaus- ja jäljitysstrategia, 14.9.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian kesäkuussa asettaman parlamentaarisen TKI-työryhmän työ on käynnistynyt. Työryhmän tehtävänä on etsiä keinoja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen.Työryhmä on aloittanut työnsä yhteisen tilannekuvan luomisella Suomen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmästä. Työryhmä on myös saanut katsauksen kehys- ja talousarviojärjestelmiin ja niiden reunaehtoihin pitkäjänteisen t&k-rahoituksen näkökulmasta. Jatkossa työryhmä syventää tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän tilannekuvaa tarkastelemalla yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan määrään vaikuttavia toimintaympäristön tekijöitä. Työryhmä tulee myös käsittelemään t&k-järjestelmän kehittämisen periaatteita.”On välttämätöntä, että julkisen TKI-rahoituksen kasvuun sitoudutaan pitkäjänteisesti. Siksi parlamentaarinen yhteistyö ja sitoutuminen ylivaalikautisesti on tärkeää. Tämä luo ennakoitavuutta, jonka pohjalle niin yritykset kuin julkiset TKI-toimijat voivat toimintaansa suunnitella. Kyse on Suomen kestävän kasvun ja tuottavuuden kivijalasta, joka rakennetaan yhteistyössä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoo. Osana tilannekuvatyötä työryhmä järjestää 29. syyskuuta avoimen kansainvälisen seminaarin. Seminaarin tarkoituksena on tuottaa näkymää viimeisimpiin kansainvälisiin tutkimustuloksiin ja kokemuksiin julkisen t&k-rahoituksen perusteista ja vaikuttavuudesta sekä parhaista käytännöistä, joilla t&k-toimintaa on pystytty lisäämään. Yhteinen tilannekuva pohjustaa työryhmän työn seuraavaa vaihetta, jossa kartoitetaan ja arvioidaan vaihtoehtoja julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Työryhmä toimii avoimesti ja toivoo aktiivista julkista keskustelua Suomen TKI-järjestelmän ja rahoituksen tulevaisuudesta. Sidosryhmiä kuullaan eri tavoin, kuten järjestämällä avoin lausuntomahdollisuus. Keskustelua vauhditetaan myös tuottamalla asiantuntijakirjoituksia eri maiden t&k-rahoituksen kehityksestä ja sen pitkäjänteisyyttä tukevista menettelyistä.  Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti. Pääministeri Marinin hallitus päätti puoliväli- ja kehysriihessä huhtikuussa 2021 perustaa parlamentaarisen TKI-työryhmän. Valtioneuvoston kanslia asetti 18. kesäkuuta työryhmän, jossa kullakin eduskuntapuolueella on yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän työn määräaika on 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajoituksia muutetaan nykyisestä siten, että ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa pidennetään tunnilla. Perustasolla ei enää vaadita jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa sisätiloissa. Lisäksi Pohjois-Karjalassa otetaan käyttöön perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan torstaina 16.9.2021 ja se on voimassa 31.10.2021 asti.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 16.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-23 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-24.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 16.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-02. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa 16.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö Solidium Oy omistaa 6,3 prosenttia teräsyhtiö SSAB AB:n osakkeista ja 8,0 prosenttia äänivallasta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan 14.9.2021 SSAB:n osakkeiden siirtämistä Solidium Oy:stä valtion suoraan omistukseen, sekä SSAB:n omistukseen liittyvää valtion strategisen intressin määritelmää. Omistus siirretään valtion suoraan omistukseen ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen pääoman palautuksena.Hallitusohjelman ja omistajapoliittisen periaatepäätöksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on Suomen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Teollisuudessa tehtävien päästövähennysten merkitys tavoitteen saavuttamiseksi on merkittävä. Valtio-omistajan näkökulmasta on tärkeää, että Suomen suurin teollinen hiilidioksidipäästäjä konvertoi toimintansa vähähiiliseksi. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö on nyt määritellyt omistukselle strategisen intressin, ja omistus siirretään Solidiumista valtion suoraan omistukseen. SSAB on hiilivapaan teräksen valmistuksen kehittämisessä johtava yritys maailmassa. Raahen terästehtaan siirtyminen hiilivapaaseen tuotantoon mahdollistaa Suomen suurimman yksittäisen hiilidioksidipäästölähteen (4 milj. tn/v) korvaamisen ilmastoneutraalilla ratkaisulla ja edistää hiilivapaan teräksen käyttöönottoa myös globaalisti. Strateginen intressi on vaikuttaa yhtiön vähähiilistämistrategian nopeaan toteuttamiseen sekä laajemmin alan osaamisperustan kehittymiseen Suomessa.”Valtio-omistaja tekee hallitusohjelman mukaisesti pitkäjänteistä, dynaamista ja valtion strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa. Nyt tehty päätös siirtää valtion SSAB-osakkeet Solidiumista valtioneuvoston kanslian suoraan omistukseen tukee osaltaan tavoitetta hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemän strategisen intressinmukaisesti Suomen valtiolla on halua vauhdittaa SSAB:n siirtymää kohti fossiilivapaata teräksenvalmistusta yhdessä yhtiön ruotsalaisomistajien kanssa. Toimimme tässä aktiivisen ja vastuullisen omistajuuden keinoin”, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen.SSAB valmistaa erikoisteräksiä. Vuonna 2020 yhtiön liikevaihto oli 6,5 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 14 000. Solidium on yhtiön kolmanneksi suurin omistaja 6,3 prosentin osuudella osakkeista ja 8,0 prosentin osuudella osakkeiden tuottamista äänistä. SSAB:n Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Raahessa ja Hämeenlinnassa. Yhtiön osake on noteerattu Tukholman ja Helsingin pörsseissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen meriteollisuudella on hyvät tulevaisuudennäkymät. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää, että ala kehittyy kokonaisvaltaisesti tavoitteenaan kilpailukyky ja menestys maailmanmarkkinoilla, arvioidaan 14.9.2021 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä. 
Meriteollisuus on kasvuala, joka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia innovatiivisille ja kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille. Suomesta löytyy kansainvälisesti vahvoja, innovatiivisia meriteollisuusyrityksiä, ja uusia syntyy. Selvityksen tekijät korostavatkin, ettei meriteollisuus ole ”auringonlaskun ala” vaan sillä on vahva tulevaisuus.
 
– Globaali kilpailu vaatii alan toimijoiden tiivistyvää yhteistyötä sekä osaamisperustan pitkäjänteistä uudistamista julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien kautta. Vähähiilisyyttä edistävät teknologiat, digitaaliset ratkaisut sekä tehokkaat arvoketjut ovat meriteollisuudessakin avain menestykseen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
 
– Ehdotusta meriteollisuuden strategisesta kehittämisohjelmasta on harkittava tarkoin. Ohjelmassa voitaisiin koota yhteen nykyisiä toimenpiteitä ja yrityspalveluja, varmistaa niiden tarkoituksenmukaisuus sekä käynnistää tarpeen mukaan täydentäviä toimia vastaamaan alan uudistumistarpeisiin, sanoo Lintilä.
 
Meriteollisuus koostuu eri alustyypeille ratkaisuja tuottavien yritysten keskittymistä. Keskittymät ovat osin päällekkäisiä ja niiden yritykset vahvasti ristiinkytkeytyneitä. Selvityksen mukaan verkostoja ja yhteistyötä on syytä vahvistaa edelleen. Erityisesti aiempaa tehokkaampien arvoketjujen muodostaminen on välttämätöntä, jotta innovaatiotoiminta laajenee koko ketjuun ja siten parantaa kokonaisuuden globaalia kilpailukykyä.
 
Koronapandemian vaikutukset kansainväliseen risteilyliiketoimintaan heijastuvat myös Suomessa toimiviin risteilyalusten rakentamiseen keskittyviin meriteollisuusyrityksiin. Selvityksen mukaan kilpailutilanteen epäedullisen kehittymisen aihiot olivat olemassa jo ennen pandemiaa. Kilpailutilanteen muutos voi johtaa kotimaisten yritysten palvelemiseen keskittyneiden alihankkijoiden fuusioihin. Prosessin seurauksena Suomeen voi syntyä entistä vahvempi kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten joukko.
 
Valtioiden rooli meriteollisuudessa ja sen kehittämisessä on perinteisesti ollut merkittävä, eikä rooli selvityksen mukaan ole jatkossakaan heikkenemässä.
 
Selvityksen toteutti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta Reddal Oy. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen NB8-yhteistyön koordinaattorina. NB8-maiden ulkoministerikokous järjestetään 15.9. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Samassa yhteydessä 14.9. järjestetään NB8-maiden yhteiskokous Visegrád-maiden (V4) kanssa ulkoministeritasolla. V4-maaryhmään lukeutuvat Unkari, Puola, Slovakia ja Tshekki.Ulkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä 14. syyskuuta kello 18.15 alkaen:

Lähde: Valtioneuvosto.fi