NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen järjestävät perjantaina 24.9.2021 pyöreän pöydän keskustelun, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnassa ja työpaikoilla voitaisiin tehokkaammin vähentää seksuaalista häirintää. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuu muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän ja tasa-arvoasioiden asiantuntijoita.Kansainvälinen Me too -kampanja vuonna 2017 nosti seksuaalisen häirinnän näkyvästi julkiseen keskusteluun myös meillä. Seksuaalinen häirintä on vahvasti sukupuolittunutta: se kohdistuu useimmin nuoriin naisiin, mutta myös eri vähemmistöihin kuuluviin. Myös miehiin voi kohdistua seksuaalista häirintää.  
 
”Seksuaalinen häirintä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, ja tähän ilmiöön on korkea aika saada muutos. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön häirinnän kitkemiseksi ja asenne- ja kulttuurimuutoksen aikaansaamiseksi. Myös meidän miesten on tärkeää puuttua näkemäämme häirintään ja keskustella näistä asioista,” muistuttaa ministeri Blomqvist.  Työpaikoilla tulee keskustella avoimesti seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu voi aiheuttaa vaaraa myös työntekijöiden terveydelle. Seksuaalista häirintää tapahtuu sekä työyhteisöjen sisällä että asiakaskohtaamisissa. Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työympäristöä jatkuvasti ja järjestelmällisesti sekä puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään. Mitä aiemmin häirintään puututaan, sitä helpommin se on yleensä ratkaistavissa.  
 
”Häirintää ja epäasiallista kohtelua ennaltaehkäisevät toimintatavat ja pelisäännöt tulee selkeyttää työyhteisössä niin, että ne ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri työ-paikoilla on avainasemassa myös seksuaalisen häirinnän torjunnassa”, toteaa ministeri Sarkkinen.  Pyöreän pöydän keskustelun teemat Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti elokuussa 2021 asiantuntijatyöpajan, jossa keskusteltiin millaisia toimenpiteitä jo olemassa olevien suositusten ja ohjeiden lisäksi tarvitaan, jotta seksuaalinen häirintä saadaan ennaltaehkäistyä ja kitkettyä yhteiskunnasta ja erityisesti työelämästä. Asiantuntijatyöpajasta nousi esiin neljä teemakokonaisuutta: lainsäädäntö, tiedon tuottaminen, työelämän käytännöt sekä ja yleisen keskustelun lisääminen. Nämä teemat toimivat pyöreän pöydän keskustelun lähtökohtana. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaivoslakia uudistetaan. Lain uudistamista tukeva työryhmä on kokoontunut 13 kertaa. Nyt kolmannen kerran järjestettävän avoimen verkkokuulemisen jälkeen lakiluonnos lähtee poliittiseen ohjaukseen ja lausuntokierrokselle. Työryhmä kokoontuu vielä ainakin marras- ja joulukuussa.Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 29.9. klo 13–15 verkossa Zoom-alustalla. Pyydämme ilmoittautumisia ja puheenvuoropyyntöjä su 26.9. mennessä. Voit ilmoittautua tilaisuuteen tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/kaivoslainverkkokuulemistilaisuusOsallistumislinkki lähetetään sähköpostitse lähempänä tilaisuutta kaikille ennakkoon ilmoittautuneille. Keräämme puheenvuoropyyntöjä jo ennen tilaisuutta. Ilmoittautumislomakkeessa voit ilmoittaa halukkuutesi pitää puheenvuoron tilaisuudessa. Jaamme ennakkoon 15 korkeintaan 3 minuutin puheenvuoroa..Ohjelma: Alustukset: Kuulemis- ja keskustelutilaisuus käynnistyy työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundströmin avaussaunoilla ja johtava asiantuntija Eeva-Maija Puheloisen alustuksella, jossa esitellään valmistelun tilanne.Keskusteluosuus 1: Yhteensä 15 ennakkoon pyydettyä puheenvuoroa (3 min/puheenvuoro).Keskusteluosuus 2:  Jäljellä olevasta ajasta riippuen 5–10 tilaisuuden aikana pyydettyä puheenvuoroa (3 min/puheenvuoro).Lopetus: Yhteenveto ja valmistelun jatkoVoit tutustua ennen tilaisuutta kaivoslain valmistelun aineistoihin osoitteessa: https://tem.fi/kaivoslakiuudistus/keskustelutilaisuudet. Tilaisuus nauhoitetaan ja siitä kirjoitetaan yhteenveto verkkosivuille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi ja Venäjä jatkavat yhteistyötä rakentamisen toimialalla. Yhteistyön uudistettuna tavoitteena on löytää älykkäitä ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kaupunkien kehittämiseen ja rakennusalalle laajemminkin.Maiden välistä tietojen vaihtoa pyritään lisäämään niin asuntorakentamisessa, uudis- ja korjausrakentamisessa kuin rakennusten ja maankäytön suunnittelussa. Tarkemmiksi yhteistyöteemoiksi on tunnistettu muun muassa energianjakelu alueidenkäytön suunnittelussa ja rakennetun ympäristön digitaalisuus, rakennusten energiatehokkuus ja sisäilman laatu sekä elinkaarivaikutukset, huolto ja ylläpito. Myös säädösten ja muiden ohjaustoiminen kehittämisestä on tarkoitus jakaa tietoa entistä enemmän.Käytännössä yhteistyön toivotaan näkyvän myös uusina kumppanuuksina maiden tutkimuslaitosten välillä sekä yhteistyöhankkeina ja entistä kattavampana tietojen ja kokemusten vaihtona erityisesti kunta- ja aluetasolla. Maat pyrkivät myös edistämään vastavuoroisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi tunnistamalla rakenteellisia ja taloudellisia esteitä ja laatimalla ehdotuksia niiden voittamiseksi.Rakentamisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittivat Venäjän puolesta rakentamisen, asumisen ja kunnallistalouden varaministeri Maxim Jegorov ja Suomen puolesta ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen kuunteli 20.9.2021 Vantaan toisen asteen opiskelijoiden ajatuksia tulevaisuuden työelämästä. Keskustelussa nousivat esiin nuorten hyvinvointi sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä töitä EU:n alueella. Tilaisuus on osa valtioneuvoston Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Keskustelua varten oli kerätty tilaisuuteen osallistuvien nuorten mietteitä kyselyllä, johon vastasi 44 toisen asteen opiskelijaa. Kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat tulevaisuuden työelämään melko luottavaisesti. Tärkeimpiä asioita heille tulevaisuuden työelämässä ovat palkka, menestyminen sekä työn ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen.Jaksaminen opintojen aikana ja työelämässä mietityttää– Haluaisin, että työntekijöiden jaksamisesta pidettäisiin huolta, eikä ketään päästettäisi burnoutin partaalle, sanoi Sotungin lukiossa opiskeleva Anni Juulia Tuominen tulevaisuuden työelämää kuvatessaan.Jaksamisen merkitystä korosti myös työministeri Haatainen. Ministeri myös mainitsi Euroopan parlamentin aloitteen työntekijöiden oikeudesta irtautua töistä työajan ulkopuolella. Hän toivoo, että keskustelu siitä jatkuu sekä EU-tasolla että Suomessa.– Jos päässä pyörivät koko ajan työasiat ja olet aina saatavilla, niin väsyt. Tiedän sen itsekin. Pitää pystyä vetämään rajoja. Minulle tämä on ehkä helpompaa, kun en ole niin sanotusti kännykkä kädessä syntynyt kuten te, ministeri Haatainen naurahti.Jaksamisesta on tärkeää huolehtia jo ennen työelämään siirtymistä. Ministeriltä kysyttiin, miten hallitus tukee nuoria koronakriisissä ja sen jälkeen.– Hallitus kantaa erityistä huolta nuorten selviytymisestä. Vastaamme haasteeseen monin toimin, kuten antamalla TE-toimistoille ja Ohjaamoille lisää voimavaroja nuorten palvelemiseen. Ohjaamoihin voi marssia matalalla kynnyksellä oman kysymyksensä kanssa ja saada lyhytkestoista terapiaakin, jos maailma puristaa päätä, työministeri kertoi.EU:n tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntääNuoret toivovat, että opiskelu, harjoittelu ja työnteko toisessa EU-maassa tehtäisiin mahdollisimman helpoksi. Muualla hankittu osaaminen tulisi tunnistaa, eivätkä mahdollisuudet saisi riippua nuoren tai hänen perheensä tulotasosta.Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala viittasi keskustelussa uuteen EU-ohjelmaan, josta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi hiljattain puheessaan. ALMA-ohjelma tarjoaisi nuorille mahdollisuuden hankkia jonkin aikaa työkokemusta toisessa jäsenvaltiossa. Se olisi siis eräänlainen työelämän Erasmus-ohjelma.– ALMA-ohjelman valmistelussa on tärkeää huomioida, että kaikenlaisista taustoista pääsee hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Näin on tarkoitus käsittääkseni tehdäkin, Rajala sanoi.– Kannustan teitä liikkumaan ja hyödyntämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Opiskelu, harjoittelu ja työskentely ulkomailla kantavat aina hedelmää, ja siitä on hyötyä työelämässä laajemminkin, ministeri Haatainen rohkaisi.Eri polkuja unelmatyöhönAkavan opiskelijoiden edustaja Saana Ylikruuvi ja STTK:n opiskelijoiden varapuheenjohtaja Sonja Tikkanen muistuttivat omiin kokemuksiinsa pohjaten, että välillä elämä vie eri urille kuin alun perin on ajatellut. Tärkeää on opiskella sellaista alaa, joka kiinnostaa.– Osaamista tarvitaan ainakin digitalisaation ja ilmastonmuutoksen saralla, ja työtä tulee varmasti riittämään hoiva-alalla, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vinkkasi.–  Oppiminen ei myöskään ole erillinen saareke tämän päivän työelämästä, koska työelämässäkin tarvitsee uusia taitoja. Oppiminen on siis nähtävä elinikäisenä projektina, työministeri Haatainen summasi.Nuorten ajatukset viedään EU-keskusteluunTyöministerin ja Vantaan toisen asteen opiskelijoiden keskustelutilaisuus kuului valtioneuvoston Eurooppa olemme me -kiertueeseen. Ministerit kiertävät tänä syksynä ja tulevana talvena ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Lisätietoa:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 0295 047 372
johtava asiantuntija Leila Vilhunen, TEM, p. 0295 047 120

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Slovenian EU-puheenjohtajakauden epäviralliset energia- ja liikenneministerikokoukset järjestetään 22.-23.9.2021 Kranjissa. Energiaministerien kokouksessa Suomea edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä ja liikenneministerien tapaamisessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Energiaministerit keskustelevat 55-valmiuspakettiin sisältyvistä EU:n energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta koskevien tavoitteiden kiristämisestä. Liikenneministerien aiheena on valmiuspakettiin sisältyvä asetusehdotus, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa. Liikenne- ja energiaministerien yhteiskokouksen aiheena on sähköinen liikenne.Energiaministerit keskustelevat Slovenian valmisteleman tausta-asiakirjan pohjalta komission heinäkuussa antamaan 55-valmiuspakettiin kuuluvista ehdotuksista uusiutuvan energian direktiivin (REDII) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamiseksi. Komissio on esittänyt muun muassa direktiiveissä käsiteltävien energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta koskevien tavoitteiden kiristämistä, jotta vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 %:n päästövähennystavoite voidaan saavuttaa. Slovenia pyytää jäsenvaltioita huomiota siitä, miten tavoitteisiin pääseminen voitaisiin varmistaa. – On tärkeää varmistaa, että uudistuva sääntely tukee eikä jarruta kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Myös kansalaisten on koettava muutokset oikeudenmukaisina, ministeri Mika Lintilä painottaa. Liikenne- ja energiaministerit keskustelevat yhdessä sähköisen liikenteen edistämisestäEnergia- ja liikenneministerit keskustelevat yhteisessä osuudessa sähköisestä liikenteestä ja siihen liittyvistä haasteista, esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurista ja kansallisten energiamarkkinoiden toimivuudesta. Komission heinäkuussa esittelemän 55-valmiuspaketin aloitteilla edistetään liikenteen sähköistymistä ja sen kautta päästövähennyksiä.Liikenneministerit käyvät erikseen keskustelua ilmastopakettiin sisältyvästä asetusehdotuksesta, joka koskee vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin käyttöönottoa. – Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen on keskeistä liikenteen päästöjen vähentämisessä. Sähköautot yleistyvät nopeasti ja tätä positiivista kehitystä voidaan tukea sillä, että latausjärjestelmät ovat yhteen toimivia ja käyttäjäystävällisiä. Olennaista on myös, että vaihtoehtoisten käyttövoimien tarjonta on riittävää, toteaa ministeri Timo Harakka.Suomi pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena kokonaisuudessaan saavutetaan vuodelle 2020 asetettu 55% ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää. On tärkeää, että neuvottelut etenevät ripeästi, jotta toimeenpanolle jää riittävästi aikaa. Valmiuspaketti myös ohjaa siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta. Siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, joka huomioi luontokadon ehkäisyyn, digitalisaatioon sekä siirtymän oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien maahantulosäännösten jatkamiseksi. Säännöksillä pyritään suojelemaan väestön terveyttää ehkäisemällä ulkomaista alkuperää olevien koronavirustartuntojen leviämistä Suomeen. Hallituksen esityksen mukaisia terveysturvallisuustoimia on käytössä useissa EU-maissa.Suomeen saapuvilta (vuonna 2005 tai sitä aiemmin syntyneiltä) henkilöiltä edellytettäisiin edelleen joko todistusta kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista, saadusta hyväksyttävästä koronavirusrokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta koronavirustestistä. Heidän, joilla on todistus ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta luotettavasta koronavirustestistä tai ensimmäisestä koronavirusrokoteannoksesta, tulisi käydä toisessa testissä 72–120 tunnin kuluessa maahantulosta. Vaihtoehtoisesti henkilön tulisi käydä koronavirustestissä Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 72-120 tunnin kuluessa. Velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koskisi henkilöitä, jotka ovat viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskelleet vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Näistä maista ja alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi tartuntatautilakiin pysyvästi virka-apua täydentävää sääntelyä. Säännökseen lisättäisiin Tulli virka-apuviranomaiseksi. Muutos mahdollistaisi sen, että Tulli voisi antaa virka-apua terveystodistusten tarkastamisessa. Vastaavat tartuntatautilain säännökset ovat voimassa 15. lokakuuta 2021 asti ja nyt ehdotetuilla säännöksillä jatkettaisiin niiden voimassaoloa. Laki tulisi voimaan 16. lokakuuta 2021 ja lain väliaikaiset säännökset olisivat voimassa 31. joulukuuta 2021 saakka.Tänään annettuun hallituksen esitykseen sisältyy myös esitys EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä eli koronapassista. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä eli koronapassista. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi koronatodistusta koskevat säännökset tartuntatautilakiin.Hallituksen esitykseen sisältyisi säännökset myös koronatodistukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä ja viranomaisvalvonnasta. Nämä väliaikaiset säännökset olisivat voimassa tämän vuoden loppuun asti.Tartuntatautilain muutos EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Koronapassi vaihtoehtona toimintaan muutoin kohdistuville rajoituksilleKoronapassina toimisi EU:n koronatodistus, jonka saa Omakannasta (todistus koronarokotuksista, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta). Tarvittaessa todistus on mahdollista saada paperisena versiona terveydenhuollosta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vaihtoehtona valtioneuvoston, aluehallintoviranomaisten ja kuntien asettamille koronarajoituksille rajoitusten kohteina olevat toimijat, kuten elinkeinonharjoittajat, voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä. Koronapassi olisi vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia olisi voimassa. Tällaisia rajoituksia voisivat olla esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevat rajoitukset. Koronapassi ei olisi kuitenkaan vaihtoehto rajoituksille silloin, jos viranomainen on sulkenut tilan tai kieltänyt yleisötilaisuuden kokonaan koronatilanteen vuoksi.Koronapassia voitaisiin edellyttää muun muassa ravintoloissa ja yökerhoissa sekä yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, uimahalleissa ja kylpylöissä, tanssipaikoissa ja ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, huvi- ja teemapuistoissa, eläintarhojen sisätiloissa, sisäleikkipuistoissa ja sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että koronapassia voitaisiin edellyttää 12-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, mutta lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 12–17-vuotiaiden testaaminen koronatodistuksen saamista varten olisi turvattava julkisessa terveydenhuollossa, jos lapsi ei olisi saanut koronarokotteita.Tällä hetkellä Suomessa koronarokotteen voivat saada 12-vuotiaat ja tätä vanhemmat.Koronapassi luettaisiin mobiilisovelluksellaHallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapahtuman järjestäjä voisi lukea koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saisi maksutta sovelluskaupasta. Koronatodistuksen lukija ei keräisi tai tallentaisi todistusten tietoja.Tavoitteena edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamistaKoronapassin käyttöönoton tavoitteena on estää koronatartuntojen leviämistä kokoontumisissa ja siten osaltaan edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Koronapassin avulla voisi järjestää laajemmin erilaisia tilaisuuksia, vaikka toimintaan muutoin kohdistuisi rajoituksia. Koronapassia käyttämällä asiakkaat ja osallistujat pääsisivät erilaisiin tiloihin terveysturvallisesti.Tänään annettuun hallituksen esitykseen sisältyy myös esitys tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien maahantulosäännösten jatkamiseksi.Lisätietoahallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, STM, [email protected] (koronapassia koskeva lainsäädäntö)
lakimies Maija Neva, STM, [email protected] (maahantuloa koskeva lainsäädäntö)
hallitusneuvos Joni Hiitola, OKM, [email protected] (koronapassi: kulttuuri ja liikunta)
hallitusneuvos Liisa Huhtala, TEM, [email protected] (koronapassi)
tietoarkkitehti Mika Pihlajamäki, THL, [email protected] (Koronatodistuksen lukija -sovellus)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteiskuntatieteiden maisteri Satu Mäki-Lassila ja valtiotieteiden kandidaatti Miikka Pynnönen ovat aloittaneet puolustusministeri Antti Kaikkosen erityisavustajina 20.9.2021.

Satu Mäki-Lassilan vastuulla ovat kotimaan asiat sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuranta keskustan ministeriryhmälle. Mäki-Lassila siirtyy ministeri Kaikkosen avustajaksi eduskunnan puhemiehen erityisavustajan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa useiden ministerien erityisavustajana tällä ja aiemmilla hallituskausilla sekä virkamiehenä opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Miikka Pynnönen siirtyy ministeri Kaikkosen avustajaksi keskustan eduskuntaryhmän viestintäasiantuntijan tehtävästä. Hän avustaa ministeri Kaikkosta viestinnässä ja mediasuhteissa.

Puolustusministerin erityisavustajana jatkaa myös valtiotieteiden maisteri Janne Torvinen, jonka vastuulla ovat puolustuspoliittiset kysymykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että lain tavoitteiden puuttuminen esitysluonnoksesta vaikeuttaa vaikutusten arviointia.Hallituksen esitysluonnoksia arvioidessaan lainsäädännön arviointineuvosto tukeutuu hallituksen esitysten laatimisohjeisiin ja säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeeseen ja edellyttää ohjeiden noudattamista.Lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että opetushallitukselle annettaisiin toimivalta määrätä tutkinnon perusteissa siitä, miltä osin Suomessa käytettävistä tutkinnon perusteista voidaan poiketa tilauskoulutuksessa tai Euroopan ulkopuolella järjestettävässä tutkintokoulutuksessa. Lakiesityksestä puuttuu lain tavoitteita kuvaava osio. Kun lain tavoitetta ei kuvata, on epäselvää, miksi sääntelyä tehdään ja mihin esityksellä halutaan vaikuttaa.  Lain tavoitteiden puuttuminen esitysluonnoksesta vaikeuttaa vaikutusten arviointia. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa ei ilmaista riittävän selkeästi ja täsmällisesti nykytilaa, esitettyjen muutosten perusteita ja niiden vaikutuksia. Lakiehdotuksessa tulisi myös esittää tarkempia arvioita vaikutuksista erilaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjiin, tilaajiin ja opiskelijoihin. Arviointineuvosto on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta.Hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi