NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään mallia, joka laajentaisi audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa. Selvitettävänä on mahdollisuus velvoittaa av-toimijoita investoimaan kotimaisen sisällön tuottamiseen.Työryhmän tehtävänä on selvittää audiovisuaaliseen mediapalveludirektiivin (AVMS) mediapalveluiden investointivelvollisuuteen liittyvät toteuttamismallit ja niiden vaikutukset. Direktiivin mahdollistaman sääntelyn kautta tuleva lisärahoitus olisi arviolta 6–20 miljoonaa euroa vuosittain. Käytännössä mediapalveluilta perittävät rahoitusosuudet voitaisiin toteuttaa sisällöntuotantoon ja oikeuksien hankintaan tehtävinä suorina sijoituksina tai kansallisiin rahastoihin maksettavina osuuksina. – Pidän tärkeänä, että selvitämme kaikki keinot, joiden avulla voimme vahvistaa Suomen luovien alojen toimijoiden kilpailukykyä. Tavoitteena on vauhdittaa koko audiovisuaalisen sektorimme asemaa kansainvälisessä kilpailussa, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Kotimaisilla sisällöillä on tärkeä rooli suomalaisille. Niiden kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Onkin hyvä, että työryhmä selvittää EU-lainsäädännön mahdollistamien velvoitteiden vaikutukset nyt tarkasti, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo. Työryhmä antaa selvityksensä elokuun 2022 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Jäsenet ovat yksikön johtaja Emil Asp (liikenne- ja viestintäministeriö), erityisasiantuntija Sirpa Sillstén (liikenne- ja viestintäministeriö), kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä (opetus- ja kulttuuriministeriö), toimitusjohtaja Lasse Saarinen (Suomen elokuvasäätiö) ja lakimies Eliisa Reenpää (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom). Työryhmän tulee kuulla ja osallistaa myös alan yrityksiä, tutkijoita, viranomaisia, järjestöjä ja muita keskeisiä toimijoita.Tilausohjelmapalvelut, kuten esimerkiksi Netflix, Amazon tai HBO, ovat merkittävä osa kuluttajien median käytöstä. Useat maat Euroopassa suunnittelevat direktiivin 13.2 artiklan mahdollistaman investointivelvollisuuden käyttöön ottoa tällaisille mediapalveluille. Suomi ei toistaiseksi ole ottanut velvoitetta käyttöön.Suomessa asiaa on pohjustettu vuonna 2020 Petri Kemppisen tekemässä selvityksessä. Selvityksessä ei tuolloin tarkasteltu eri sääntelyvaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia eri toimijoille. Kemppinen ehdotti, että rahoitusvelvoite voitaisiin ulottaa myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin mediapalvelun tarjoajiin, joiden kohdeyleisöt sijaitsevat Suomessa. Maksu määriteltäisiin prosenttina mediapalvelun tarjoajan liikevaihdosta tai vaihtoehtoisesti Suomeen kohdistuvien tilausmäärien pohjalta. Työryhmän hanketiedot ja toimeksiantoSelvitys kotimaisen audiovisuaalisen sisällöntuotannon rahoituspohjan vahvistamisen uusista mahdollisuuksista
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisen seurantaryhmän. Laajapohjaisen ryhmän tehtävänä on tukea asiakkaan ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön valmistelua, tuottaa asiantuntijatietoa sekä osallistua vaihtoehtojen ja ehdotusten sekä niiden vaikutusten arviointiin. Asiakkaan ja potilaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa voidaan parantaa eri keinoin. Tänä vuonna käynnistyneessä uudistustyössä valmistellaan muutoksia sekä lainsäädäntöön että toimintatapoihin.Tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan osallisuutta ja vähentävät rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Hanke on laaja, joten uudistusta toteutetaan vaiheittain. Hallituksen esitys ensimmäisen vaiheen muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden aikana.Seurantaryhmällä on tärkeä rooli laajassa hankkeessaSeurantaryhmässä on mukana muun muassa järjestöjen, palvelujärjestelmän ja viranomaisten edustajia. Ryhmän ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 5. lokakuuta. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila korosti avauspuheenvuorossaan seurantaryhmän huomattavaa merkitystä valmistelutyön tukena ja nosti esiin itsemääräämisoikeushankkeen syvällisen yhteyden eettisin arvoihin ja perusoikeuksiin. Varhila myös painotti, että lainsäädännön lisäksi toimintatapoja tulee kehittää ja lainsäädännön kehittämisessä ottaa huomioon käytännön tarpeet.Seuraavissa kokouksissa seurantaryhmä jatkaa hankkeen käsittelyä eri teemojen kautta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ajokorttilain muuttamiseksi. Lausuntojen määräaika on 17. marraskuuta 2021.Ajokorttilakia uudistettiin vuonna 2018. Tässä yhteydessä eduskunta edellytti, että lakimuutoksen toteutumisesta ja vaikutuksista tehdään seurantatutkimus. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin maaliskuussa 2021.Selvityksen mukaan nuorten kuljettajien onnettomuudet ovat vähentyneet vuosina 2019 ja 2020. Sen sijaan 17-vuotiaiden loukkaantumiset henkilöauton kuljettajina lisääntyivät vuonna 2020, ja 17-vuotiaat syyllistyivät lähes kaksi kertaa useammin ajokieltorikkomuksiin kuin 18-vuotiaat.Ajokorttilain muutoksilla pyritään vastaamaan erityisesti nuoria kuljettajia koskeviin huolenaiheisiin. Samalla tarkoituksena on joustavoittaa ajokortin hankintaa ja viranomaisten toimintaa.– Haluamme mahdollistaa nuorten liikkumisen myös jatkossa. Se edellyttää, että liikenneturvallisuuteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Keskeiset ehdotukset1. Kuljettajaopetusta kehitettäisiin lisäämällä riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia ja edellyttämällä liukkaalla ajon opettamista pääsääntöisesti ajoharjoitteluradalla. Muutosten johdosta riskientunnistamiskoulutuksen tuntimäärää lisättäisiin kahdella tunnilla (tunti teoriaopetusta ja tunti ajo-opetusta).2. Ajokieltokoulutus ulotettaisiin koskemaan ajokorttiluokkia AM/120, AM/121 ja T sekä väliaikaiseen ajokieltoon poliisin määräämiä kuljettajia.3. Luovutaan poikkeuslupamenettelystä. Jatkossa B-luokan ajokortin (B-luokan rajoitettu ajo-oikeus) suorittaminen 17-vuotiaana olisi mahdollista huoltajan suostumuksella.4. 17-vuotiaiden B-luokan ajo-oikeuden omaavien kuljettajien autoilua rajoitettaisiin kieltämällä ajaminen lauantaisin klo 00-05 ja sunnuntaisin klo 00-05. Rajoitus päättyisi kuljettajan täyttäessä 18 vuotta.5. 17-vuotiaille kuljettajille esitetään velvoitetta käyttää autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta, kunnes kuljettaja täyttää 18 vuotta.6. Yleisempänä liikenneturvallisuutta edistävänä toimenpiteenä esitetään, että kuljettajantutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistymisestä säädettäisiin seuraamus: kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua kokeeseen, ja kokeessa käytetylle tulkille kuuden kuukauden mittainen kielto tulkata teoriakokeessa.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Lain valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.
NordenBladet — Keskiviikkona 6. lokakuuta järjestetyn huippukokouksen aiheena oli yhteistyön syventäminen unionin ja Länsi-Balkanin maiden välillä. Erityisesti kokouksessa olivat esillä Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysperspektiivi, taloudellisen yhteistyön syventäminen sekä koronaviruskriisin hoito.Kokouksessa todettiin EU-maiden sitoutuminen ehdollisuuteen perustuvaan laajentumisprosessiin. Varsinainen laajentuminen ei ollut kuitenkaan kokouksen asialistalla. Länsi-Balkanin alue on EU-maiden keskellä ja alueen vakaus on tärkeää EU:lle ja Suomelle. Jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset modernisoivat yhteiskuntia ja hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyden toteutumista. Jäsenyysperspektiivin vahvistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa suurvaltojen vaikuttaminen Länsi-Balkanin alueella voimistuu.Kokouksessa keskityttiin erityisesti taloudellisen yhteistyön syventämiseen Länsi-Balkanin ja EU:n välillä. Komissio julkisti lokakuussa 2020 Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman sekä alueen vihreän agendan toimintasuunnitelman. Niiden avulla tuetaan alueen kilpailukykyä, vihreää ja digitaalista siirtymää, yhteyksien kehittämistä, alueellisen yhteismarkkinan luomista sekä kauppaa ja EU-lähentymistä. Keskeisiä aloja ovat kiertotalous, jätehuolto, ilmanlaadun parantaminen, liikenneyhteydet sekä roaming-maksujen alentaminen EU:n ja Länsi-Balkanin välillä.EU on Länsi-Balkanin maiden merkittävin tukija koronakriisiin vastaamisessa. Länsi-Balkanin maat ovat saaneet unionilta huomattavia avustuksia ja ne ovat voineet hyödyntää esimerkiksi EU:n yhteishankintasopimusta rokoteostoissaan. EU myös tukee alueen kykyä vastata kriiseihin jatkossakin. Länsi-Balkan on yksi EU:n rokotetuen ensisijaisista kohdealueista. Pandemiatilanne on alueen maissa edelleen huolestuttava ja rokotekattavuus alhainen.Kokouksen julkilausumassa sekä EU että Länsi-Balkanin maat vahvistavat myös sitoutumistaan tehokkaisiin toimiin järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja radikalisaation, ihmiskaupan ja rahanpesun estämiseksi.Pääministeri Marin tapasi kokouksen yhteydessä kahdenvälisesti sekä Kroatian pääministeri Andrej Plenkovićin ja Kosovon pääministeri Albin Kurtin kanssa.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 4.10. työkokoukseen keskustelemaan sosiaaliturvan arvoista, periaatteellisista valintakysymyksistä ja niihin liittyvistä käsitteistä. Keskustelun perustana ovat komitean kannanottojen luonnoksen työstämisessä esiin nousseet kysymykset ja kommentit.Keskustelukysymykset oli jaettu neljään paneeliin: Syyperusteisuus ja velvoitteet, Etuuksien väliin putoamiset ja tulottomuus,Työkyky ja palvelut, Asuminen ja nuoret.Syyperusteisuus ja velvoitteetEnsimmäisessä paneelissa sosiaaliturvakomitea keskusteli, millä perusteella ensisijaista sosiaaliturvaa tulevaisuudessa myönnetään. Edellytetäänkö edelleen syytä? Koskeeko valinta sekä perusturvaa että ansioturvaa? Voiko turva olla yksilöllistä, jos se ei ole syyperusteista? Voiko yhteisö asettaa ehtoja ja odotuksia etuuden saannille?Komitealle kuvattiin pohjoismaisen syyperustaisen järjestelmän tavoittelevan ”kirurginveitsen tarkkuudella annosteltua oikeudenmukaisuutta”. Syyperusteisuus antaa mahdollisuuden tähdätä turvan yksilölliseen räätälöitymiseen, toisaalta se lisää myös monimutkaisuutta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna rahaetuuksien maksaminen jatkuu Suomessa pitkään ilman muita tukitoimenpiteitä, kuten pääsyä tai velvollisuutta osallistua palveluihin. Toisaalta Suomi on onnistunut hyviin poistamaan sosiaaliturvaan liittyviä stigmoja. Syyperusteisuudesta keskusteltiin sekä ideologisena, arvoihin ja ihmiskuvaan perustuvana valintana että käytännöllisenä kysymyksenä. Vastaako nykyinen järjestelmä nykyyhteiskunnan riskeihin? Entä tulevaisuuden? Komitea keskusteli vilkkaasti myös vaihtoehtoisista sosiaaliturvan malleista, erityisesti perustulosta, mutta myös perustilistä ja negatiivisesta tuloverosta. Keskustelussa nousi esiin tarve tehdä selvitystä vaihtoehtoisista malleista, vaikka syyperusteisen järjestelmän ongelmia työstetäänkin samaan aikaan. Keskustelun aiheita olivat myös muun muassa perusturvan ja ansioturvan erilaiset logiikat, syyperusteisten etuuksien yhdistäminen, elämänkaariajattelu, etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen, koronanjälkeinen yhteiskunta, digitalisaatio, lapset sosiaaliturvassa. Monessa puheenvuorossa nostettiin esiin se, että etuuksille tulee ja on mahdollista tulevaisuudessa asettaa ehtoja ja että ihmisten toimintaan on oikeutettua kohdistaa odotuksia.Etuuksien väliin putoamiset ja tulottomuusToisen paneelin alussa todettiin, miten korona-aika on osoittanut Suomen sosiaaliturvamallin vahvuuden: etuuksilta ei juurikaan putoa kokonaan pois. Järjestelmä ei kuitenkaan ole täydellinen, varsinkaan, jos tavoitellaan tilaa, jossa jokaiselle löytyy ensisijainen etuus.Toimeentulotuen rooli osana sosiaaliturvan rakennetta nousi komitean puheenvuoroissa vahvasti esiin.Komiteaa haastettiin myös pohtimaan käytännön tasolla, miten etuuksien yhdistäminen toteutettaisiin ja mitä se tarkoittaisi. Miten etuuden saajia ohjattaisiin palveluihin? Miten etuuden tarve määriteltäisiin tai tarkistettaisiin?Työkyky ja palvelutKolmas paneeli käsitteli työkykyä ja palveluita. Sen aikana pohdittiin, ohjaako nykyinen järjestelmä keskittymään enemmän työkykyyn vai työkyvyttömyyteen. Keskustelussa nousi esiin erityisesti etuuksien ja palvelujen erillisyys. Keskustelijat pohtivat myös, pitäisikö työkyvyttömyysetuuksia yhdistää. Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä on monessa maassa luovuttu viime vuosina. Nämä uudistukset muissa maissa päätettiinkin käydä läpi pohjustukseksi komitean jatkotyölle. Asuminen ja nuoretNeljäs paneeli yhdisti asumisen ja nuorten kysymykset. Paneelissa pohdittiin asumistuen yksilöllistämistä. Komitealle kerrottiin Kelan tuoreista laskelmista, joiden mukaan tuen yksilöllistäminen nykyisillä ehdoilla ja tasoilla nostaisi huomattavasti sen kokonaismenoja. Keskustelussa käsiteltiin myös laajemmin asumisen kokonaisuutta ja esimerkiksi asumistuen enimmäismääriä ja vuokratasoa.Toiseksi keskusteltiin nuorten itsenäistymisvaiheen tuista. Eritoten käsiteltiin tilanteita, joissa nuorella ei ole opiskelupaikkaa tai työtä. Toimeentulotukea saava nuori ei välttämättä hahmota opiskelun hyödyllisyyttä tai luota siihen ja epäröi opintojen aloittamista opintotuen lainapainotteisuuden vuoksi. Komitea pohti erilaisia yksilöllisiä elämäntilanteita ja tukien merkitystä elämässä etenemisen kannalta.”Miten saamme kaksi asiaa, kimppa-asumisen ja opiskelun, houkuttelevammaksi?” summasi komitean puheenjohtaja Pasi Moisio neljännen paneelin keskustelun.Oikeudet ja tasa-arvo eivät voi toteutua ilman vastuuta ja solidaarisuuttaValtiotieteiden tohtori Markku Lehto alusti hyvinvointiyhteiskunnan arvoista, niiden historiallisesta kehityksestä ja nykyisestä tilasta. ”Ranskan suuren vallankumouksen kolme tavoitetta, vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat toisiaan täydentäen ohjanneet hyvinvointivaltion syntyä ja kehitystä. Menestys on ollut huikea, mutta jotain on jumissa. Solidaarisuus kaipaa herättelyä. Solidaarisuus sitoo osapuolet yhdessä ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi. Se perustuu luottamukseen, osallisuuteen ja yhteiseen käsitykseen vastavuoroisuudesta. Olemme vastuussa toisillemme ja toisistamme”, toteaa Lehto. Komitean jäsenmuutosKomitean jäsenenä aloitti kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen. Hän tulee Juhana Vartiaisen tilalle.Seuraavat kokoukset ja työkokouksetSosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavaan varsinaiseen kokoukseensa maanantaina 11.10.2021. Sen aiheita ovat perusturvan riittävyyden arviointi, vaihtoehtoisten sosiaaliturvan mallien käsittely komiteassa ja kannanottoluonnoksen jatkotyöstö.Marraskuun työkokous 8.11.Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnitteluMarraskuun kokous 29.11.Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväksyminenTammikuun kokous 31.1.Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen periaatteiden hyväksyminenHelmikuun työkokous 14.2. Maaliskuun kokous 21.3. Huhtikuun työkokous 25.4. Toukokuun kokous 23.5.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300 – Valtioneuvoston kanslian määräaikaisesti täytettävän osastopäällikön viran täyttäminenMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöJohanna Ala-Nikkola, kaupallinen neuvos p. 0295 351 122 – Valtioneuvoston asetus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta Slovenian kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöLeena Mäkipää, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 082 – Valtioneuvoston asetus päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen muuttamisestaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen viran täyttäminen – 1) Kainuun käräjäoikeuden laamannin viran (D 17) täyttäminen 2) Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 3) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöJorma Kantola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 488 215 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 12 §:n muuttamisestaAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaElina Rantakokko, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 611 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisestaPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Vaihdos ja tehtävään määrääminen apulaispuolustusasiamieskunnassaValtiovarainministeriöLeo Parkkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 372 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan unionin kehyksen uudistamisesta (uudelleenlaadittu energiaverodirektiivi)Marja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain 8 ja 130 §:n muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 125/2021 vp; EV 124/2021 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisestaIlari Valjus, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 093 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilirajamekanismista (hiilirajamekanismi, CBAM).Opetus- ja kulttuuriministeriöAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisestaRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelupäällikölleSaara Ikkelä, erityisasiantuntija p. 0295 330 109 – Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvoston asettaminen toimikaudeksi 11.10.2021 – 11.10.2026Liikenne- ja viestintäministeriöJanne Mänttäri, hallitusneuvos p. 0295 342 569 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi päästökauppadirektiivin 2003/87/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ilmailun osuudesta unionin koko talouden laajuisen päästövähennystavoitteen edistämisessä ja maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen asianmukaisesta toteuttamisesta (lentoliikenteen päästökauppa)Pinja Oksanen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 182 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain 14 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – Valtioneuvoston asetus ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunnastaPekka Grönlund, teollisuusneuvos p. 0295 064 815 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (uusiutuvan energian direktiivi) muuttamisestaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi riskirahoitusta alkuvaiheen pääomarahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta (HE 239/2020 vp; EV 119/2021 vp)Sari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 102/2021 vp; EV 120/2021 vp)Timo Meling, hallitusneuvos p. 0295 049 084 – Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksiAnne Juutilainen, hallitussihteeri p. 0295 064 929 – Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta – Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudestaRiikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 174 §:n muuttamisestaTarja Virkkunen, johtava asiantuntija p. 0295 048 252 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain, kaivoslain 40 ja 58 §:n ja ydinenergialain 23 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöVeli-Mikko Niemi, osastopäällikkö p. 0295 163 425 – Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmastaTaneli Puumalainen, osastopäällikkö p. 0295 163 280 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta (HE 118/2021 vp, EV 122/2021 vp)Liisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan viran täyttäminenSusanna Hoikkala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 482 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 13 b §:n muuttamisestaEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisestaMilla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261 – Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyväksi toimikaudeksiKaisa Lähdepuro, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 163 419 – Maailman terveysjärjestö WHO:n tupakkapuitesopimuksen yhdeksäs sopimuspuolikokous 8.-13.11.2021YmpäristöministeriöCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364 – Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivisessa kokouksessa 24 päivänä kesäkuuta 2021 hyväksyttyjen toimenpiteiden hyväksyminen – Valtuuskunnan asettaminen Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) ministerikokoukseen 20.10.2021 – Valtuuskunnan asettaminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sopimuspuolten 26. konferenssiin, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan osapuolten 16. kokoukseen sekä Pariisin sopimuksen kolmanteen osapuolikokoukseen 31.10. – 12.11.2021Anna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Virkavapauden myöntäminen ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virastaLaura Aho, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 362 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin, markkinavakausvarantopäätöksen ja MRV-asetuksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi (markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen)Milla Reinilä, kehittämispäällikkö p. 0295 250 110 – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen viran täyttäminen – Virkavapauden myöntäminen tutkimusjohtajan virasta – Ympäristöministeriön tutkimusjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen
NordenBladet — Matkailutoimialan lähiajan suhdanneodotukset ovat merkittävästi paremmat kuin vuosi sitten, mutta tulevaisuudennäkymät koetaan yhä muita toimialoja negatiivisempina. Suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat positiiviset, mutta työllistämisodotukset ovat kuitenkin heikommat kuin toimialoilla keskimäärin.Tiedot julkaistiin TEM Matkailun vuosiseminaarissa 6.10.2021 ja ne perustuvat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta Pk-yritysbarometrista. Matkailualan yleiset suhdannenäkymät ovat hienoisesti koko maata ja vertailutoimialoja myönteisemmät. Toimialan lähiajan suhdanneodotukset ovat positiiviset ja samalla selkeästi vuoden takaista paremmat. Suhdanteen paranemista odottavien osuus toimialalla on kaksinkertainen verrattuna viime vuoteen. Positiivisista odotuksista huolimatta matkailualan tulevaisuudennäkymät koetaan hieman negatiivisempina: useampi vastaaja totesi, ettei yritys toivu kriisiä edeltäneeseen aikaan.Toimialan yrityksistä yhdeksän prosenttia ilmoittaa olevansa voimakkaasti ja 29 prosenttia mahdollisuuksien mukaan kasvuun pyrkiviä. Yleisimmin alalla on toteutettu investointeja ja lanseerattu uusia tuotteita sekä palveluita.Odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat positiiviset ja ne ovat nousseet selkeästi vuoden 2020 tasosta. Matkailuyrityksistä 21 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Merkillepantavaa on, että henkilökunnan määrän supistumista odottavien osuus on laskenut merkittävästi viime vuoteen verrattuna. Toimialan työllistämisodotukset ovat kuitenkin heikommat kuin koko maassa ja vertailutoimialoilla keskimäärin. Matkailualan pk-yritykset kokevat varsinkin yritykselle sopivan työvoiman saatavuuden heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana muita toimialoja enemmän.Matkailualalla yleinen suhdanne- ja taloustilanne on koettu selkeästi merkittävämpänä ulkopuolisena kehityksen esteenä. Kehittämistarpeista markkinoinnin ja myynnin merkitys kehitystoimena korostuu matkailualalla selkeästi. Matkailualalla uskotaan viime vuoden tapaan vahvimmin materiaalien, lopputuotteiden sekä palveluiden hintojen kasvuun sekä palkkakustannusten nousuun. Myös luottamus liikevaihdon sekä tilausten määrän kasvuun on kuitenkin vahvaa. Odotukset ovat selkeästi negatiivisimmat tuonnin ja sen arvon kehityksen osalta. Koronapandemian vuoksi myönnettyjä tukia tai lainoja hakeneista yrityksistä suurin osa koki tukien vastanneen tarpeisiinsa ainakin jossain määrin. Yrityksen toiminaan tukia tai lainaa hakeneista yrityksistä matkailuyritysten määrä korostui useissa tukimuodoissa, erityisesti kustannustuen ja ravitsemisliikkeille suunnattujen tukien ja korvausten osalta.Tiedot käyvät ilmi pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavasta Pk-yritysbarometrista. Matkailutoimialan yrityksiä oli vastaajien joukossa 491 kappaletta. Tiedonkeruu tapahtui kesä-heinäkuussa 2021Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä.
NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaassa Sloveniassa 5. lokakuuta järjestetyssä päämiesten epävirallisessa illalliskokouksessa käytiin strateginen keskustelu Euroopan unionin kansainvälisestä roolista. Esillä olivat erityisesti turvallisuuteen, kauppapolitiikkaan ja EU:n sekä Kiinan suhteisiin liittyvät aiheet.Kokouksessa käsiteltiin laajasti Euroopan turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Esille tuli tarve vahvemmalle unionille ulkoisen toimintakyvyn osalta niin turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä kuin siihen liittyvien resilienssin, strategisen autonomian ja kansainvälisten kumppanuuksien saroilla.
Keskustelu koski myös säännöllisen päämiestason EU–Kiina-yhteyksiä. Pääministeri Sanna Marin toi esille puheenvuorossaan tämän osalta sen, miten unionin on pysyttävä yhtenäisenä ja samalla Kiinalta on odotettava parempaa vastavuoroisuutta yhteistyön kaikilla alueilla.
Varsinaisen asialistan ulkopuolelta keskusteluun nousi myös yhteinen jaettu huoli energian hinnannoususta. Asian käsittely jatkuu lokakuun Eurooppa-neuvostossa.Tänään 6. lokakuuta työskentely jatkuu EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksella.
NordenBladet — Euroopan unionin Itämeristrategia (EUSBSR) on unionin vanhin makroaluestrategia, jonka puitteissa lukemattomat Itämeren alueen toimijat tekevät yhteistyötä. Toiminnan vuosittainen kohokohta on vuosifoorumi, joka järjestetään vuorotellen strategian jäsenmaissa. Vuonna 2022 on taas Suomen vuoro toimia järjestäjänä. Ulkoministeriö kartoittaa nyt suomalaistoimijoiden kiinnostusta vuosifoorumin järjestämiseen.Vuosifoorumeissa jaetaan tietoa ja verkostoidutaanVuosifoorumit levittävät tietoa Itämeri-strategiasta. Niissä saadaan ja jaetaan tietoja ja parhaita käytäntöjä, tavataan ihmisiä ja verkostoidutaan. Niihin on vuodesta 2010 alkaen osallistunut vuosittain 600 – 1200 henkilöä monipuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilta.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja korkovähennysrajoitussäännökseen liittyvästä esityksestä. Esityksessä ehdotetaan muutoksia tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaan poikkeukseen.Korkovähennysrajoitusta ehdotetaan uudistettavaksi estämään nykyistä tehokkaammin verotettavan tulon siirtymistä Suomen verotusvallan ulkopuolelle esimerkiksi pääomasijoitusrakenteissa. Samalla turvataan suomalaisten yritysten investointien korkovähennysoikeus.Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi julkisia infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus korkorajoitussäännökseen julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden osalta. Korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovellettaisi julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta.Samalla ehdotetaan säädettäväksi niiden muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähentämisestä elinkeinotulolähteen verotuksessa, jotka ovat jääneet vähentämättä ennen tulolähdejaon poistamista.Valtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle 6. lokakuuta. Lausuntoaika päättyy 20. lokakuuta. Ministeriö julkaisee saapuneet lausunnot hankesivuilla. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö tekee tarvittavat muutokset lakiluonnokseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Hallitus tulee arvioimaan tasevertailuun nyt ehdotettujen toimenpiteiden riittävyyttä ja on valmis ehdottamaan tarvittaessa lisätoimia verotusvallan turvaamiseksi nopeallakin aikataululla.
