NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 12. lokakuuta, että valtiovarainministeriön ohjaamasta Maakuntien tilakeskus Oy:sta muodostetaan hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluita.Osaamiskeskuksen muodostamisesta hyvinvointialueille on säädetty laissa. Muodostettavan osaamiskeskuksen omistus siirretään hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.Valtion omistusosuus yhtiössä täsmentyy jatkovalmistelussa. Omistuksen siirrossa ja hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun osallistumisessa kuullaan hyvinvointialueita. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus osallistuu hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvään valmisteluun. Lisäksi osaamiskeskus päivittää strategiansa sekä kehittää palvelujaan ja niiden hinnoittelua. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluitaYhteisellä tilatietojärjestelmällä taataan ajantasainen vertailutieto hyvinvointialueiden toimitiloista ja mahdollistetaan tarvittaessa yhdenmukainen vuokranmääritys. Tilatietojärjestelmä sisältää kiinteistökohtaiset tiedot hyvinvointialueen hallinnassa olevista toimitiloista, niiden laajuudesta ja kunnosta. Tiedoilla on merkittävä rooli hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden investointisuunnitelmia laadittaessa. Erityisesti kuntien tilatiedot ovat keskenään hyvinkin erilaisia ja sijaitsevat eri tietolähteissä. Kuntien kiinteistöjen tasearvo on noin 35 miljardia euroa, ja sairaanhoitopiireille on valmistumassa kymmenen seuraavan vuoden aikana arviolta 5 miljardin euron investointihankkeet.Osaamiskeskuksella on velvollisuus antaa vuosittain hyvinvointialueille ja valtioneuvostolle selvitys hyvinvointialueiden tekemistä toimitiloja koskevista investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueen talouteen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen, jossa perustetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä varten itsehallinnolliset hyvinvointialueet. Kiinteistöjen tai tilojen omistusta tai hallintaa ei keskitetä edellisen hallituskauden sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa suunnitelulla tavalla.
NordenBladet — Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajien valtionrahoitus vähenee kompensaatiosta huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 43 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tuottojen vähenemä ensi vuoden budjetissa on nyt kohdennettu hallituksen kehysriihessä päättämien jakosuhteiden mukaisesti.Marinin hallituksen kehysriihessä linjaaman mukaisesti vuodelle 2022 rahapelitoiminnan tuottojen vähenemistä kompensoidaan yhteensä 330 miljoonalla eurolla. Hallitus linjasi asiasta kehysriihessä keväällä 2021.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatioksi ensi vuodelle hallitus on sopinut 174 miljoonaa euroa. Kuluvaan vuoteen nähden hallituksen linjaus merkitsee 43 miljoonan euron säästöjen kohdentamista taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen. Näiden leikkausten tarkempi kohdentaminen on nyt linjattu.Taiteeseen ja kulttuuriin osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta noin 18,4 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna (11 %). Leikkaukset kohdennetaan siten, että niiden haitallinen vaikutus jäisi mahdollisimman vähäiseksi sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen, lainsäädäntöön perustuvien tehtävien, kansainvälisten sopimusten velvoitteiden sekä taide- ja kulttuuripolitiikan linjausten toteuttamisen kannalta.Leikkauksia ei kohdennettaisi muun muassa lakisääteisiin valtionosuuksiin eikä avustuksiin, kuvataiteen tekijöiden lakisääteisiin apurahoihin eikä kulttuuritapahtumia koskeviin avustuksiin.Suurimmalla osalla taiteen ja kulttuurin niistä toimijoista, joiden toiminta rahoitetaan rahapelivaroista, rahoitustaso alenee noin 15 prosentilla. Sen mukaisesti vähenevät avustukset eri taiteenaloille, mediakasvatukseen, kulttuuriin osallistumiseen ja sen saavutettavuuden edistämiseen, kuntien ja alueellisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen, kulttuurivientiin, erikoismuseoille, alan yhteisöille sekä lastenkulttuuriin ja kulttuuri-instituuteille.Taiteen ja kulttuurin alalla keskimääräistä vähemmän leikataan muun muassa kansallisten taidelaitosten sekä kulttuuripoliittisen tutkimussäätiö Cuporen toimintaan osoitettavaa rahoitusta, joita leikataan 5 prosenttia ja yleisten kirjastojen kehittämiseen varattuja määrärahoja, joita leikataan 6 prosenttia. Elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen ja jakelun edistämiseen varattuja määrärahoja leikataan 8 prosenttia ja kulttuurilehdille kohdistettuja avustuksia 9 prosenttia.Merkittävimmät prosentuaaliset leikkaukset (noin 50 %) kohdentuvat valtion taideteostoimikunnan rahoitukseen, kulttuuritilojen hankkimista, perustamiskustannuksia ja peruskorjauksia koskeviin avustuksiin, seurantalojen korjausavustuksiin ja neuvonta- ja ohjaustyöhön sekä taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Kulttuurimatkailun kehittämisavustusten sekä taiteen eri alojen opetusjärjestöjen toiminnan rahoitus laskee noin neljänneksellä. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen ja kirjastoille maksettavan kulttuurilehtien tilaustuen rahoitukset on tarkoitus lopettaa kokonaan.Nuoriso- ja liikuntatyön sekä tieteen ja tutkimuksen osuus rahapelitoiminnan tuotoistaNuorisotyöhön osoitettavat rahapelitoiminnan tuotot ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 4,3 milj. euroa vuonna 2022. Nuorisotyön budjetti pienenee kokonaisuutena noin 4,5 miljoonaa euroa (5,5 %). Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustuksiin käytettävissä oleva määräraha pienenee noin 700 000 euroa (4 %). Saman suuruinen 700 000 euron vähennys kohdistuu paikallisen harrastustoiminnan tukiin. Etsivää nuorisotyötä ei enää rahoiteta rahapelitoiminnan tuotoilla lainkaan, mutta sillä on merkittävä rahoitus yleisten budjettivarojen puolella.Liikuntaan ja urheiluun osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 11,9 milj. euroa vuonna 2022. Säästöt on pyritty kohdentamaan niin, että ne kohdistuisivat mahdollisimman vähäisesti toimintaan kuten urheiluseuroihin.Suurin leikkaus vuoden 2022 liikuntabudjetissa kohdistuu liikuntapaikkarakentamiseen. Myös liikunnan kansalaistoiminnan avustamiseen tarkoitetut määrärahat pienevät 2,8 miljoonaa euroa (noin 6 %). Käytännössä valtakunnallisten järjestöjen avustuksia ja seuratukia ei kuitenkaan jouduta vähentämään, koska seuratukiin pystytään käyttämään edelliseltä vuodelta siirtyvää rahoitusta.Tieteen ja tutkimuksen edistämiseen osoitettavat rahapelivarat ja tuoton alenemisen kompensaatio pienenevät 8,3 miljoonaa euroa (10,9 %) kuluvaan vuoteen verrattuna. Siitä noin 40 % kohdistetaan yksityisen arkistotoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuslaitosten saajaryhmiin ja etenkin niille, joille veikkausvoittovarojen rahoitusosuus on vähäinen.Pienempiä leikkauksia kohdistetaan tieteen yhteisten tietojärjestelmien ylläpitämiseen. Ulkomailla toimivien tiedeinstituuttien tuki vähenee keskimäärin 8 prosenttia, Heurekan ja muiden tiedekasvatuksen edunsaajien rahoitus supistuu 7 prosenttia ja poliittisten ajatuspajojen rahoitus 5 prosenttia. Tieteellisten seurain valtuuskunnan avustus laskee 3 prosenttia.Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen rahoitus on siirretty yleisten budjettivarojen puolelle.Leikkausten kohdennuksissa on otettu huomioon toiminnan tiedepoliittinen merkitys ja rahapelitoiminnan tuoton painoarvo edunsaajan rahoituksen kokonaisuudessa. Linjauksissa on otettu huomioon myös valtiosopimukset, jotka sitovat Suomea rahoittamaan toimintaa tietyllä tasolla.
NordenBladet — Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission 16. kokous ja puheenjohtajatapaaminen järjestetään Helsingissä 14.10.2021. Talouskomission puheenjohtajina toimivat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ja Venäjän teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov. Kokouksessa käsitellään Suomen ja Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä, potentiaalisia yhteistyösektoreita ja talouskomission työryhmien ajankohtaisia asioita. Ministerit tapaavat myös suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajia.Talouskomission tehtävänä on tukea yritysten toimintamahdollisuuksia ja luoda yhteyksiä yritysten välille Suomessa ja Venäjällä. Talouskomission alaisuudessa toimii toimialakohtaisia ja alueellisia työryhmiä. Edellisen kerran talouskomission kokous järjestettiin Pietarissa vuonna 2018. Talouskomission puheenjohtajat tapasivat edellisen kerran Pietarissa tämän vuoden kesäkuussa Pietarin kansainvälisen talousfoorumin yhteydessä. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (vas) ja teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov.”Talouskomission työ on tärkeää suomalaisten Venäjällä toimivien yritysten kannalta ja myös keskeinen väylä viranomaisten yhteistyössä. Olen iloinen, että voimme järjestää kokouksen täällä Helsingissä tänä vuonna. Odotan keskustelua ministeri Manturovin kanssa erityisesti yhteistyömahdollisuuksista metsäsektorilla. Meillä on myös erillinen tapaaminen suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa”, ministeri Skinnari toteaa. ”Tämän tapaamisen osalta tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja East Office.”Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaa ministeri Manturovin talouskomission kokouksen yhteydessä. Keskusteluaiheina ovat ajankohtaiset teemat työ- ja elinkeinoministeriön hoitamien talouskomission työryhmien osalta.”Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista bio- ja kiertotalouden sekä energiateknologian aloilla ja uskon, että talouskomissioyhteistyön avulla voimme kasvattaa kaupallis-taloudellista yhteistyötä entisestään. Suomella ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita muun muassa energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä”, Lintilä sanoo.Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 15 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa. Kauppaa käydään Venäjän kanssa sekä EU:n talous- ja sektoripakotteiden että Venäjän vastapakotteiden asettamissa rajoissa. Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin vuoksi EU:n Venäjälle asettamista pakotteista pidetään edelleen kiinni.
NordenBladet — EU-puheenjohtajamaan Slovenian järjestämässä epävirallisessa terveysministereiden videokokouksessa 12.10.2021 keskustellaan muun muassa koronavirusrokotteista, lääkkeiden saatavuudesta, EU:n varautumisesta terveyshätätilanteisiin sekä terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisesta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Koronaviruspandemia on nostanut esille haasteita lääkkeiden saatavuudessa. Suomi kannattaa EU-yhteistyötä lääkintähankinnoissa sekä muiden välttämättömien tarvikkeiden saannin turvaamisessa. EU-tason hankinnat eivät kuitenkaan saa rajoittaa kansallisia varautumistoimintoja. Erityisesti pitää varmistaa mahdollisuus kansallisiin huoltovarmuuden kannalta kriittisiin hankintoihin. Suomi on vahvasti sitoutunut rokotesolidaarisuuteen ja tukee rokotteiden saatavuutta kansainvälisen COVAX-rokotusyhteistyön kautta. Rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti on välttämätöntä pandemian lopettamiseksi. Kolmansien maiden rokotuskattavuuden edistäminen palvelee myös EU:n terveysturvallisuutta ja taloutta.
Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen epidemioiden ja muiden pitkän aikavälin terveysuhkien varalta on yksi uuden EU4Health -terveysohjelman keskeisiä tavoitteita. Suomi pitää tärkeänä, että koronaviruspandemian myötä entistä ajankohtaisemmiksi tulleiden kokonaisturvallisuutta, varautumista ja kriisinsietokykyä tukevien toimien rinnalla uusi terveysohjelma painottaa myös edelleen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista.
NordenBladet — Euroopan komissio toivoo laajasti vastauksia kyselyynsä koskien niin sanottua antiboikottiasetusta. Kysely on avoinna 4.11.2021 puoleen yöhön saakka Suomen aikaa.Neuvoston asetuksen muutoksella on tarkoitus torjua EU:n ulkopuolisten maiden laittomien pakotteiden soveltamista EU:n toimijoihin.Samalla on tarkoitus yksinkertaistaa EU:n sääntöjen soveltamista, esimerkiksi pienentää kustannuksia, joita säännösten noudattamisesta koituu EU-kansalaisille ja yrityksille. Komissio etenee lakimuutoksen muotoilussa saamiensa vastausten pohjalta.Kysely on avoin kaikille yksityishenkilöille, yrityksille ja organisaatioille ja siihen voi vastata suomeksi tai millä tahansa muulla EU:n virallisella kielellä.Kyselyyn pääsee vastaamaan Euroopan komission verkkosivuilla. Linkki vie kyselyn englanninkieliselle verkkosivulle, mutta sivun yläosasta voi vaihtaa kielen suomeksi.
NordenBladet — Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat helpottaneet viime vuosina olennaisesti metsiä koskevan tiedon käyttöä. Hyvä niin, koska metsävara-, luonto- ja muuta tietoa tarvitaan koko ajan lisää metsiä koskevan päätöksenteon ja kehitystyön tueksi.Metsät ja metsäsektori ovat Suomelle erittäin tärkeitä: Suomessa on metsiä 73 % pinta-alasta ja metsäteollisuustuotteiden osuus vientituloista on noin viidesosa. Metsien hoidosta ja käytöstä päättää yli 660 000 metsänomistajaa, joiden päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa tietoa ja toimivia palveluita. Metsät ovat lisäksi olennaisessa roolissa Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa, ja metsiä koskevalle tiedolle on myös siksi paljon tarvetta ja käyttöä.Metsien valtakunnallista inventointia (VMI) on tehty Suomessa yhtäjaksoisesti jo sadan vuoden ajan, ja muukin metsätieto ja sen hyödyntämiseen liittyvät tietojärjestelmät ovat maailman huippua. Metsätiedon laatu on kehittynyt viime vuosina olennaisesti laserkeilausaineistojen saatavuuden parantuessa, ja tietoa on lisäksi standardoitu, jotta sitä voidaan siirtää sujuvasti tietojärjestelmästä toiseen. Myös metsänhoidon suositukset ovat nykyään saatavissa digitaalisessa muodossa, ja metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja on muutenkin kehitetty. Esimerkiksi suuren suosion saanutta uutta joutoalueiden metsitystukea on voinut hakea alusta asti sähköisesti.– Aikaisemmin meillä oli käytössä kahdeksan eri julkaisua metsänhoidon suosituksista, nyt ne kaikki löytyvät suomeksi ja ruotsiksi digitaalisina versioina nettipalvelusta. Toimijat voivat lisäksi rajapintojen kautta hyödyntää metsänhoidon suosituksia omissa järjestelmissään. On hienoa, että suositukset pystytään nyt integroimaan eri toimijoiden toiminnanohjausjärjestelmiin ja toimijoiden maanomistajille tuottamiin palveluihin. Sitä kautta saamme ajantasaiset tiedot nopeasti ja tehokkaasti kaikkien metsäsektorin toimijoiden käyttöön, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksiköstä.
NordenBladet — Ministerit haluavat tänä syksynä kuulla suomalaisten näkemyksiään tulevaisuuden EU:sta. Maanantaina 18.10. Kokkolassa keskustellaan elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla siitä, miltä Euroopan tulevaisuus näyttää yrityksien ja elinkeinoelämän näkökulmasta.Millaisia mahdollisuuksia EU:n vihreä siirtymä ja valmiuspaketti-55 tarjoavat suomalaisille yrityksille? Miltä EU:n tulevaisuus näyttää yritysten näkökulmasta? Muun muassa näistä teemoista elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa keskustella Elpymisestä kestävään kasvuun -keskustelutilaisuudessa. ”Kokkola on yksi Suomen keskeisistä akkuteollisuuden keskittymistä. Olemme Suomessa rakentamassa maailmanlaajuisesti johtavaa, kestävää akkujen arvoketjua osana eurooppalaisia markkinoita. Akkuteollisuus on voimakkaasti kasvava teollisuuden ala. Myös EU:n tavoitteena on luoda maanosaan innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus, johon meillä on paljon annettavaa”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.Ministeri Lintilän lisäksi tilaisuudessa puheenvuoron pitää Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen pitää tilaisuudessa videotervehdyksen. Elinkeinojen tulevaisuus ja yrittäjyys -paneelikeskusteluun osallistuvat ministerin lisäksi Kokkolan Sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting ja Nord Starin hallituksen puheenjohtaja Olli Lindkvist.Eurooppa olemme me -kiertueella ministerit kuulevat suomalaisten ajatuksia EU:staEuroopan tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jolla ne haluavat kuunnella kansalaisia ja antaa kansalaisille puheenvuoron Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa. Osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia suomalaiset ministerit kutsuvat suomalaisia ympäri maan keskustelemaan EU:sta ja sen tulevaisuudesta Eurooppa olemme me -kiertueelle.Kiertueelle osallistuu yli puolet suomalaisministereistä. Jokaisella tilaisuudella on oma teemansa ja tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea.
NordenBladet — Maa-ja metsätalousministeriön rahoittama Kestävästi pellolta pöytään –seminaari pidettiin 8. lokakuuta Maarianhaminassa. Seminaari on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa. Pohjoismaiset alustajat käsittelivät puheenvuoroissa ruoka-alan kestävyysnäkökulmia omista lähtökohdastaan.Kriisien, kuten Covid 19:n, vaikutusta ruokailutottumuksiin valaisi ruokakulttuuriasiantuntija, dosentti Richard Tellström. Tutkimusten mukaan perinteinen ruoka kiinnostaa nyt aiempaa enemmän, verkkokaupat kukoistavat ja kotona laitetaan jälleen ruokaa. Ihmisten välillä on kuitenkin eroja. Kun toiset ovat muuttaneet elämäntapojaan terveellisempään suuntaan, niin toiset syövät entistä enemmän epäterveellistä ruokaa.Sweden Food Arenan Marie Gidlundin mukaan elintarvikesektori on kuluvan vuosikymmenen uusi kasvumoottori. Hänen mukaansa Pohjoismailla on fantastiset mahdollisuudet tuottaa hyvää ruokaa niin puhtaan ympäristömme kuin innovaatio-osaamisemme ansiosta. Sara Jervfors MatLust –nimisestä EU-hankkeesta puolestaan kertoi Tukholman alueen kestävyystyöstä. Hanke tarjoaa pienille ja keskisuurille ruoka-alan yrityksille ilmaisia kehitysohjelmia Diet for a green planet –konseptin mukaisesti.Mattias Eriksson Ruotsin maatalousyliopistosta tutkii hävikkikysymyksiä. Hänen mukaansa pandemia on merkittävä stressitesti ruokajärjestelmän toimivuudelle. Baltic Sea Action group taas pyrkii Itämeren alueen ekologisen tasapainon palauttamisteen. Projektipäällikkö Anne Antman kertoi maatalousmaan hiilensidonnan edistämisestä. Työtä viedään Suomen ruotsinkielisillä alueilla eteenpäin koulutuksella, seminaareilla, peltopäivillä ja pienryhmätoiminnalla.Niko Micklin, VisitÅland ja MatÅland 2022, kertoi Ahvenanmaan monipuolisesta työstä kestävän ruokamatkailun saralla. Matkailusektori on Ahvenanmaalla erittäin tärkeä toimiala. Monet alan yritykset ovat jo saaneet Green Key -kestävyyssertifikaatin tai pohjoismaisen Joutsen –ympäristömerkin merkiksi kestävästä toiminnastaan. Projektipäällikkö Erika Gustafsson, Educating Professionals on Islands in GastroTourism, valaisi matkailijoiden ruokailukokemuksia. Matkailijat ovat usein hyvin kiinnostuneita perinteisestä paikallisesta ruuasta ja juomasta, ja Ahvenanmaalla on paljon tarjottavaa tällä sektorilla!Lopuksi projektipäällikkö Bettina Lindfors esitteli hiljakkoin aloitettua pohjoismaista keittiömanifestityötä. Vuonna 2004 laadittu manifesti on Pohjoismaiden ministerineuvoston Ny nordisk mat/Uusi pohjoismainen ruoka –ohjelman strateginen perusta. Sitä tuoreutetaan nyt niin, että ruoka-alan vastuullisuuden eri osa-alueet otettaisiin huomioon siinä entistä vahvemmin. Manifesti katalysoi ruoka-alan pohjoismaista vuoropuhelua ja luo siihen arvopohjaa. Tuoreutustyössä kuullaan erityisesti nuoren ammattilaissukupolven näkemyksiä kestävyydestä ja luodaan työkalu vuoropuhelulle. Tuoreuttamisprosessi sisältää osallistavia seminaareja, työpajoja, verkostoitumistilaisuuksia, viestintää ja dialogia Pohjoismaissa vuosina 2021–2022Hybridimuotoinen seminaari, jota toiminnanjohtaja Lotta Nummelin luotsasi, järjestettiin Högskolan på Ålandin kanssa osana Artesaaniruoka 2021 –tapahtumaa.Voit katsoa seminaarin tallenteen YouTubesta.
NordenBladet — Valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu vuosikokoukseensa tiistaina 12. lokakuuta. Suomella on kokouksessa näkyvä rooli, sillä valtiovarainministeri Saarikko johtaa puhetta yhdessä Indonesian valtiovarainministerin Sri Mulyanin kanssa.Ministerit käsittelevät ilmastokoalition työtä toimintavuonna 2020–2021 ja määrittelevät tavoitteita ensi vuodelle. Kokous järjestetään virtuaalisena Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokousviikon yhteydessä.Ministerit keskustelevat muun muassa • ilmastoasioiden tuomisesta osaksi talouspolitiikkaa ja rahoitusratkaisuja; • ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamista vaikutuksista taloudelliseen päätöksentekoon ja valtiovarainministeriöiden rooliin osana tätä muutosta ja • muutoksen edellyttämistä uudistuksista, kuten hiilen hinnoittelusta, vihreästä budjetoinnista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.Ministerit myös hyväksyvät koalition vuosiraportin. Vuosikokous toimii valmistelevana kokouksena valtiovarainministerien kokoukselle, joka pidetään YK:n ilmastoneuvottelujen yhteydessä Glasgow’ssa Skotlannissa 3. marraskuuta.Valtiovarainministerien lisäksi vuosikokoukseen osallistuu laaja joukko instituutionaalisia yhteistyökumppaneita. IMF:ää edustaa toimitusjohtaja Kristalina Georgieva ja Maailmanpankkia pääjohtaja David Malpass. Myös London School of Economicsin professori Lord Nicholas Stern osallistuu kokoukseen. Hän toimii koalition neuvonantajana ja Grantham Research Instituten puheenjohtajana.Valtiovarainministerien ilmastokoalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitio on kuuden viime kuukauden aikana laajentunut yli 10 uudella jäsenmaalla. Mukana on nyt 64 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kantava ajatus ja tavoite koalition toiminnassa on ilmastoasioiden tuominen talouspoliittisen ja rahoitukseen liittyvän päätöksenteon ytimeen sekä ilmastoriskien ymmärtämiseen osana rahoitusratkaisujen suunnittelua.
NordenBladet — YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous COP15 alkaa tänään 11.10. Kiinan Kunmingissa. Kokouksessa pyritään sopimaan tavoitteista ja toimista globaalin luontokadon pysäyttämiseksi. Varsinaisia päätöksiä odotetaan osapuolikokouksen toisesta osiosta, joka järjestetään huhti-toukokuun vaihteessa 2022.Osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa ministerit kokoontuvat pääosin virtuaalisesti. Heidän on tarkoitus hyväksyä Kunmingin julkilausuma, joka linjaa, miten kunnianhimoista lopputulosta maat yhdessä tavoittelevat. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka puhuu korkean tason osuudessa tiistaina 12.10.”Tavoitteena on määritellä raamit tämän vuosikymmenen työlle luontokadon pysäyttämiseksi. Tarvitsemme kipeästi luontoa vahvemmin kunnioittavaa yhteiskunnallista muutosta. Tavoitteisiin on sitouduttava, ja kansainvälisesti on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä. Koska luontokadon torjunta on aina paikallista työtä, tarvitsemme aktiivisia toimia myös kansallisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Neuvotteluissa on neljä päämäärää, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. Keskeinen kysymys koskee suojeltujen meri- ja maa-alueiden pinta-alaa, joka halutaan nostaa 30 prosenttiin. EU on jo omassa biodiversiteettistrategiassaan sitoutunut tähän. Myös toinen päämäärä, luonnon kestävä käyttö, sisältyy EU:n voimassa olevaan biodiversiteettistrategiaan. Muut päämäärät koskevat geenivarojen saatavuudesta ja käytöstä koituvien hyötyjen oikeudenmukaista jakamista sekä luontokysymyksen valtavirtaistamista, eli sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi vastedes osa kaikkia politiikan ja yhteiskunnan päätöksiä ja niiden toteuttamista.Neljän pitkän tähtäimen päämäärän alle tulee yhteensä noin 20 tavoitetta, joilla edistymistä seurataan tiivisti ja joiden takaraja olisi vuodessa 2030.”Tavoitteiden tulisi olla tarkkarajaiset ja määrälliset, jotta ne oikeasti ohjaavat toimintaa. Lopputuloksena pyritään nettopositiivisuuteen eli siihen, että luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle tuotetaan enemmän hyötyjä kuin haittoja, esimerkiksi ennallistamisen avulla”, sanoo Suomen pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.Linjattavat tavoitteet perustuvat tieteellisiin arvioihin, joita ovat tuottaneet hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.Luontokato uhkaa elämän edellytyksiäLuonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan lajien ja elinympäristöjen kirjoa ja lajien sisäistä perinnöllistä vaihtelua. Monimuotoinen luonto tuottaa mm. puhdasta ilmaa, vettä, ruokaa ja hiilinieluja. Luonto kuitenkin köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n raportin mukaan noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, useat jo seuraavien vuosikymmenten aikana. Suomessakin jo joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen. IPBES:n raportin mukaan suurimpia luontokadon aiheuttajia ovat maankäytön muutokset, eläinten ja kasvien ylihyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet ja haitalliset vieraslajit.Luontokato kytkeytyy ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle ja luontokato nopeuttaa ilmastokriisin etenemistä. Vastaavasti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Tämän takia Suomi ja EU korostavat luontopohjaisten ratkaisujen roolia myös kansainvälisissä neuvotteluissa.Globaali luonnon monimuotoisuustyö perustuu vuonna 1992 solmittuun YK:n biodiversiteettisopimukseen (CBD). Sopimuksen tavoitteena on ekosysteemien ja kaikkien lajien suojelu, luonnon monimuotoisuuden kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuudesta koituvien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimuksen on allekirjoittanut 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. Kahden vuoden välein järjestettävä osapuolikokous si (COP, Conference of the Parties) on sopimuksen ylin päättävä elin.Osana kokousta järjestetään myös Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan (MOP-10) ja Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan (MOP-4) osapuolikokoukset.YK:n biodiversiteettisopimusLuonnos uusiksi tavoitteiksiKansainvälinen biodiversiteettipolitiikka
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (vas) ja teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov.