NordenBladet — Helsingissä käynnistettiin Kalakumous tiistaina 5.10. Uusi vaikuttajaverkosto haluaa lisätä erityisesti kotimaisen kalan käyttöä. Tästä hyötyisi koko yhteiskunta, koska kalan syöminen on hyväksi terveydelle, ympäristölle ja ilmastolle.Maa- ja metsätalousministeriö kutsui koolle laajan joukon kotimaisesta kalasta innostuneita vaikuttajia. Edustettuna on tutkimus, media, ravintola-ala, elinkeino, kauppa ja ympäristöpuoli. Pelkän puhumisen ja papereiden laatimisen sijaan ryhmä haluaa ratkaista ongelmia ja tarttua mahdollisuuksiin käytännön toimien avulla. Muutos syntyy teko ja toimi kerrallaan. Toimintatapaa on rakennettu yhdessä viestintätoimisto Ellun Kanojen kanssa.Lopullisena määränpäänä siintää kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoite innostaa suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen, kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tämä edellyttää vahvoja kalakantoja, kotimaisen kalan tarjonnan lisäämistä, uusia innovatiivisia kalatuotteita sekä kalan käyttöön liittyvän kulttuurin ja asenteiden muutosta.Mukana Kalakumouksessa ovat Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo, Kalatukku Erikssonin toimitusjohtaja Mikko Poikolainen, Nordic FoodTech VC:n sijoitusjohtaja Lauri Reuter, toimittaja Mikko Peltola, kalastaja Jarno Aaltonen,  Kalaneuvos Oy:n Ilkka Mäkelä, kokki ja Food Designer Linnea Vihonen, WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen, ProKala ry:n toiminnanjohtaja Kati Partanen, S-Ryhmän myyntijohtaja Antti Oksa, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä sekä Laitakarin Kala Oy:n toimitusjohtaja Timo Karjalainen. Tällä porukalla saadaan varmasti aikaan kumouksellista jälkeä! Ei muuta kuin kohti muutosta, yksi käytännön askel kerrallaan. 
 Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411, timo.halonen(at)gov.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen keittiöjulistuksen tuoreutusprosessi on käynnissä. Tavoitteena on luoda rakentavan keskustelun malli pohjoismaisesta ruokakulttuurista ja sen muutosvoimista kohti kestävää elämäntapaa. Pohjoismaat haluavat vahvistaa paikkaansa vastuullisuuden edelläkävijöinä. Tuoreutustyön aloituswebinaari 27. syyskuuta keräsi yhteen yli 150 ruokajärjestelmän päättäjää, kehittäjää, ammattilaista, yrittäjää, tutkijaa, opettajaa ja opiskelijaa Pohjoismaista.Pohjoismaisen yhteistyön ytimessä on ruokakulttuurin ja sen innovaatioiden monipuolinen edistäminen. Tuoreutuksessa avataan ja syvennetään ruokasektorin kestävyysnäkökulmia, ja pohjoismaista keittiöjulistusta hyödynnetään yhteisenä arvopohjana. Yhteistyö, verkostoituminen ja yhteinen vaikuttaminen ovat menestyksen avaimia. Erityisesti huomioidaan ruoka- ja ravintola-alan nuoren ammattilaissukupolven näkemykset ja ideat kestävyydestä .

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viiden metsäisen EU-maan – Suomen, Ruotsin, Saksan, Slovakian ja Itävallan – metsäministerit kokoontuivat 5.10.2021 Itävallan aloitteesta epäviralliseen kokoukseen Wieniin. Myös puheenjohtajamaa Slovenia oli edustettuna kokouksessa. Kokouksen jälkeen ministerit julkaisivat metsäyhteistyön edistämisestä yhteisen lausuman, jolle myös Ranska on antanut tukensa.Metsäministerien keskustelussa nousivat esiin muun muassa seuraavat asiat:Kestävän metsänhoidon määrittelyn olisi jatkossakin hyvä perustua vuodesta 1990 alkaen Euroopan metsäyhteistyötä edistäneen FOREST EUROPE -prosessin linjauksiin. Prosessissa, johon kuuluvat muun muassa säännölliset metsäministereiden kokoukset, tehdään jatkuvasti työtä metsien kestävän hoidon ja käytön kriteerien ja indikaattoreiden määrittelemiseksi sekä niihin liittyvien seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämiseksi.Metsiä koskevassa päätöksenteossa tulisi tunnistaa Euroopan eri maissa useiden sukupolvien aikana kertynyt metsäalan asiantuntemus ja tietämys. Kansallisella metsäpolitiikalla ja lainsäädännöllä on vuosikymmenten ajan kehitetty korkeatasoista osaamista, jota on myös menestyksellä hyödynnetty. Metsiin liittyviä ratkaisuja on tuettu metsänomistajien ja metsäammattilaisten käytännön kokemuksilla sekä vankalla tieteellisellä työllä.Yhteistyön edistäminen EU:n jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja muiden alueen merkittävien kumppaneiden välillä on tärkeää, koska monissa metsäpolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä tarvitaan koordinointia ja yhteisiä toimia. Useilla metsiin liittyvillä kysymyksillä on vaikutuksia yli valtio- ja sektorirajojen, esimerkkeinä muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät haasteet sekä luonnon monimuotoisuuden ja biokiertotalouden edistäminen. Yhteistyön tulisi olla avointa, kattavaa ja osallistavaa.”Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Samanaikaisesti on tärkeää, että vahvistamme yhteistyötämme ja jaamme parhaita käytänteitä keskenämme metsien käytön kokonaiskestävyys huomioiden. Ratkaisevan tärkeää on lisäksi, että markkinapohjaiset kannustimet ohjaavat metsänomistajia pitämään hyvää huolta metsistään. Kansalliset metsäinventoinnit ja muu metsiä koskeva tieto muodostavat vahvan pohjan luotettavalle päätöksenteolle”, korosti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puheenvuorossaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt viidelle kiertotaloushankkeelle yhteensä miljoona euroa. Rahoituksella käynnistetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöohjelmia, jotka hyödyntävät kiertotaloutta sekä tukevat innovaatioita ja osaamista.Hakemuksia saapui 4.6.2021 asetettuun määräaikaan mennessä yhteensä 25. Rahoitettavia hankkeita valittaessa työ- ja elinkeinoministeriö painotti sitä, miten hanke edistää kiertotaloutta viemällä sitä perusselvityksistä seuraaviin vaiheisiin, millaista yhteistyötä sillä luodaan ja millaisia vaikutuksia hankkeella on alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti.Rahoitettavat tahot ja hankkeet ovat: •    GBC Suomi ry, Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden osaamiskeskus 2.0 (84 000 e),
•    Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, CCEF – Climate & Circular Economy Factory ( 375 802 e),
•    Paimion parantola -säätiö sr., PARANTOLA – Uudistavan rakennetun ympäristön osaamiskeskus (207 213 e),
•    Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Kiertotalouden synbio (175 000 e),
•    Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta (123 750 e).Hankkeilla on tarkoitus luoda uusia toimintamalleja, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kiertotalouden edistäminen on yksi hallituksen tavoitteista, jolla tuetaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö avaa uudelleen haun innovatiivisten tulevaisuuden kiertotalousratkaisujen edistämiseen myönnettävästä avustuksesta. Avustuksiin on myönnetty miljoonan euron määräraha, josta on vielä käyttämättä 575 000 euroa. Tuen hakuaikaa on 28.10.2021 saakka.Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja, edistää ilmastotavoitteita ja edistää toimintatapojen muutosta kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Avustus on tarkoitettu joko investointeihin tai investointeihin tähtääviin kehittämishankkeisiin. Kiertotaloutta edistävät investoinnit voivat liittyä teknologiaan tai tukea uusia toimintatapoja tai palveluja. Kehittämishankkeita voivat olla merkittävien investointien vaatimat selvitykset tai investointien toteuttamiseen tarvittavien verkostojen ja yhteistoiminnan luominen. Avustusta voi hakea myös työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen. Tällöin avustusta voi saada myös kolmannen sektorin toimija. Tällä avustuksella toteutettavat hankkeet tulee toteuttaa 30.6.2023 mennessä. Tuen määrä on enintään 200 000 euroa yhtä yritystä kohden de minimis -ehtoisesti. Avustusta voi hakea torstaihin 28.10.2021 klo 16.15 mennessä. Hakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kiinan uusi markkinoillepääsyyn liittyvä riskienarviontiprosessi laajenee. Tämän myötä kaikkien Kiinan markkinoille elintarviketuotteita valmistavien ja vievien yritysten tulee tehdä rekisteröinti Kiinan uusien riskinarviointi- ja rekisteröintisäädösten mukaisesti lokakuun loppuun 2021 mennessäKiina kiristää markkinoilleen pääsevien elintarviketuotteiden riskienarviointiprosessia koskemaan aiempien eläinperäisten korkean riskin tuotteiden lisäksi 14 uutta elintarvikekategoriaa.Vaatimus ei koske sianlihan, maitotuotteiden ja kalastustuotteiden tai protokollan mukaista kauran ja ohran vientiä, joita Kiinaan vievät yritykset/laitokset on jo rekisteröity.Mikäli yrityksesi vie jotain seuraavista tuotekategoriasta Kiinan markkinoille, ole pikaisesti yhteydessä Ruokavirastoon [email protected], kuitenkin viimeistään 10.10.2021. Tuotteiden vienti ei ole mahdollista enää 1.11. jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö ja muut turvallisuusverkkoa (TUVE) käyttävät ministeriöt ottavat käyttöön uuden @govsec.fi-sähköpostipäätteen 5. lokakuuta alkaen. Päätettä käytetään TUVE-sähköposteissa. Muutos on osa valtioneuvoston sähköpostijärjestelmien ja -osoitteiden yhtenäistämistä.Sisäministeriön sähköpostiosoitteet ovat jatkossa muotoa [email protected] Vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit tulevat perille vielä kahden vuoden ajan.Myös sisäministeriön yleiset sähköpostiosoitteet muuttuvat. Muutos koskee esimerkiksi kirjaamon osoitetta, joka on uudistuksen jälkeen [email protected] Ajantasaiset yhteystiedot kannattaa tarkistaa sisäministeriön verkkosivuilta.Muutos ei vaikuta ministeriön verkkosivujen osoitteeseen, joka säilyy ennallaan.TUVE-sähköposti on korotetun tietoturvallisuuden vaatimukset täyttävä palvelu, jota turvallisuusviranomaiset käyttävät. Palvelua käytetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkoon liitetyillä työasemilla ja laitteilla.TUVE-sähköpostia käytetään sisäministeriön ohella myös muissa ministeriöissä. Uudet TUVE-sähköpostiosoitteet ovat muutoksen jälkeen muotoa [email protected] Kaikilla ministeriöiden henkilöstöllä ei ole käytössä TUVE-osoitetta.Sähköpostiosoitteet muuttuvat kaikissa ministeriöissäKoko valtioneuvoston sähköpostiosoitteet muuttuvat. Suurin osa ministeriöistä on jo ottanut käyttöön uuden @gov.fi-päätteen. Päätettä käyttävät liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Ulkoasiainhallinnon gov.fi-osoitteen käyttöönoton aikataulu vahvistetaan myöhemmin.Sähköpostiosoitteiden muutos tehdään osana normaalia sähköpostijärjestelmän ajantasaistamista. Uudistuksen yhteydessä parannetaan myös koko valtioneuvoston sähköpostiliikenteen tietoturvallisuutta ja kykyä havaita mahdollisia tietoturvapoikkeamia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on vastannut Suomen lausuntopyyntöön Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Kummunlampien-Uikulanjärvien Natura 2000 -alueen läheisyydessä tapahtuvasta ja suunnitellusta louhinnasta. Komission näkemyksen mukaan käynnissä olevat louhintatoimet eivät saa heikentää edelleen Natura 2000 -alueen luonnonarvoja ja ne on tarvittaessa keskeytettävä. Alueelle jo aiheutuneet luonnonarvojen heikennykset eli suon kuivuminen on ennallistettava. Jos se ei ole mahdollista, on aiheutunut heikennys kompensoitava.Vasikkasuon alueen kiviaineksenottotoiminnan lupien taustalla on ollut arvio, että toiminta ei vaikuta Kummunlammit-Uikulanjärvi -Natura-alueeseen ja siten luvat on voitu myöntää. Toiminta on edennyt lupien ja yleissuunnitelman mukaisesti. Toteutetuissa seurannoissa todettiin kesällä 2013, että kiviaineksen ottotoiminnalla on selkeä kuivattava vaikutus Natura-alueeseen. Pohjavesi vuotaa louhosalueelle ja Heinisuon alun perin rimpipintainen suoalue kuivuu. Merkittävintä haittaa aiheutuu alueen aapasoille ja niiden lajistolle.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on edellyttänyt toiminnalle luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura- arviointia, joka tehtiin 2016. Alueen toiminnanharjoittajat hakivat kiviaineksenottamisluvan jatkamista ja laajentamista uuden yleissuunnitelman mukaisesti Oulun kaupungilta elokuussa 2016. Oulun kaupunki toimitti asian ympäristöministeriölle valtioneuvoston poikkeusluvan valmistelua varten maaliskuussa 2017 ja ympäristöministeriö pyysi asiassa lausuntoa Euroopan Unionin komissiolta saman vuoden elokuussa. Vastauksessaan 2.10.2021 komissio toteaa, että se ei voi tällä hetkellä antaa asiassa luontodirektiivin 6 artiklan 4 kohdan nojalla myönteistä lausuntoa.Komissio katsoo, että mikäli kaivannaistoiminnan lupamenettelyjä alueella aiotaan jatkaa, on Suomen varmistettava, ettei Natura 2000 -alueelle ja erityisesti ensisijaisesti suojellulle aapasuo -luontotyypille aiheuteta enää lisävahinkoa. Kummunlampien-Uikulanjärven Natura 2000 -alue tulee komission mukaan saattaa tilaan, jossa se oli vuonna 1998, kun sitä esitettiin yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi ja se luokiteltiin erityisten suojelutoimien alueeksi. Kaikki sellaiset aiemman kaivannaistoiminnan alueella aiheuttamat heikennykset, joita ei voida kokonaisuudessaan korjata paikan päällä, on kompensoitava vastaavilla luontoarvoilla.Seuraavaksi ympäristöministeriö ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen selvittävät, voidaanko kalliokiviaineksen ottamista alueella jatkaa, ja onko pohjaveden taso mahdollista palauttaa ennalleen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 6.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n ilmastopaketista (ns. 55-valmiuspaketti), EU:n metsästrategiasta ja EU:n neuvottelutavoitteista Glasgow’n ilmastokokoukseen. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Komissio antoi heinäkuussa 2021 massiivisen ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin. Niin sanotun 55-valmiuspaketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetettu velvoite vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministerit keskustelevat niistä säädösehdotuksista, joiden käsittely kuuluu ympäristöneuvostolle (päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvot ja asetus ilmastotoimien sosiaalirahastosta).”Olennaista on, että ilmastopaketin tavoite 55 prosentin päästövähennyksistä saavutetaan tai ylitetään. Lukuisten ehdotusten käsittelyssä on varmistettava, että kokonaisuuden ilmastokunnianhimon taso ei heikkene, vaan ennemmin vahvistuu ja tukee EU:n siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.Glasgow’n ilmastokokouksen (COP26) keskeisenä tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Maiden odotetaan ilmoittavan tiukemmista sitoumuksistaan ennen kokousta. Varsinaisella neuvotteluagendalla ovat Pariisin sopimuksen sääntökirjan viimeistely, ilmastotoimien rahoitus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti Glasgow’n ilmastokokoukseen.”Neuvotteluissa keskeistä on saada säännöt kansainvälisille markkinamekanismeille. Vahvat säännöt mahdollistaisivat sellaiset toimet, jotka tukevat Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoista toimeenpanoa ja välttävät kaksoislaskennan”, ministeri Mikkonen sanoo.Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta neuvoston päätelmiksi. Päätelmät muodostavat hyvän pohjan EU:n neuvottelumandaatille Glasgow’n ilmastokokouksessa ja kattavat kaikki keskeiset asiat.Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n metsästrategiasta, jonka komissio julkaisi ilmastopaketin yhteydessä heinäkuussa 2021. Suomi näkee EU:n metsästrategiassa paljon hyvää. Metsiin liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulmat ovat hyvin mukana strategiassa ja metsästrategia on kytkeytynyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan tavoitteita erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitysluonnoksen mukaan työllisyyden kuntakokeilujen voimassaoloa jatketaan vuoden 2024 loppuun saakka. Kokeilulain jatkamisella on tarkoitus välttää tilanne, jossa kokeilukuntien asiakkaat siirrettäisiin takaisin työ- ja elinkeinotoimistoihin nykyisen kuntakokeilulain voimassaolon päätyttyä 30.6.2023, eli ennen kuin TE-palvelut siirretään pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle.Samalla esitetään kuntakokeilulain täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja työttömyysturvalakiin. Taustatietoa työllisyyden kuntakokeiluista ja aikatauluistaTyöllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021. Kokeilulaki on voimassa nykyisellään 30.6.2023 saakka. TE-palvelut siirretään kuntiin vuoden 2024 aikana. Sujuvan siirron varmistamiseksi kuntakokeiluille säädetään jatko siihen saakka, kunnes TE-palvelut siirtyvät kunnille. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuntakokeilulaissa määritettyihin tehtäviin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi