NordenBladet — Valtioneuvosto on linjannut kantojansa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksiin, joiden tarkoituksena on vähentää tie-, meri- ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Ehdotukset koskevat liikenteen osalta päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen ja nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, uusien autojen päästörajojen kiristämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä.– Kaikilla sektoreilla tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Se koskee liikenteen lisäksi kaikkia muitakin inhimillisen tuotannon alueita. EU:ssa ja Suomessa tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– On tärkeää havaita, että EU-jäsenmailla ja erityisesti edistyksellisimmän ilmastolinjan jäsenmailla on nyt erinomainen tilaisuus uudistaa talouttaan ja parantaa kilpailukykyään. Valmiuspaketti tarjoaa elinkeinoelämälle ennakoitavuutta. Yhdistettynä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on odotettavissa todellinen ekologisten investointien aalto, suuren mittakaavan ilmastoteollinen läpimurto, sanoo ministeri Harakka.– Nyt on h-hetkemme hyödyntää käynnissä olevan energiamurroksen mahdollisuudet ja kehittää kestäviä ratkaisuja, teknologioita, tuotteita ja palveluja, joilla on myös globaalia kysyntää, ministeri Harakka jatkaa.Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Valtioneuvoston tavoitteena siis on, että nyt alkavat neuvottelut johtavat siihen, että vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan.EU:n tieliikenteen kattava päästökauppa olisi tasapuolinen, paljon kysymyksiä aukiKomissio ehdottaa tieliikenteen ja rakennusten yhteistä päästökauppaa, joka on erillinen nykyisestä EU:n päästökaupasta. Huutokauppa päästöoikeuksilla alkaisi vuonna 2026. Valtioneuvosto suhtautuu esitykseen uudesta päästökaupasta lähtökohtaisesti myönteisesti.– Ehdotettu päästökauppa ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU-alueella. Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa ja moni tärkeä kysymys on vielä auki, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Uusien autojen CO2-rajojen kiristämistä kannatetaanSuomi kannattaa komission ehdotusta hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista henkilö- ja pakettiautoille. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo olisi 55 prosenttia vuonna 2030 eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.– 55-valmiuspaketin aloitteet tukevat osaltaan Suomen omia kansallisia ilmastotavoitteita. Liikenteen päästöjen puolittamisesta tämän vuosikymmenen aikana päätettiin jo Sipilän hallituksessa, ja Marinin hallitus on etsinyt siihen keinot. Esimerkiksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen sääntely vaikuttaa suoraan siihen, milloin, millaisia ja miten puhtaita ajoneuvoja saamme kotimaan markkinoille. Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä. Tämä tuodaan selkeästi esiin Suomen kannassa, sanoo ministeri Harakka.Lisäksi komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria. Valtioneuvosto tukee pääpiirteittäin ehdotuksen tavoitteita. Hallitus pitää tärkeänä, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla matkareitistä riippumatta. Raskaaseen liikenteeseen voidaan tarvita joustoja harvaan asutuilla alueilla.Merenkulun päästökaupassa huomioitava talvimerenkulku ja vaikutukset kilpailukykyynValtioneuvosto tukee meriliikenteen liittämistä päästökauppaan ja EU-tason toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi meriliikenteessä. Toimien tulee vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioida jäsenvaltioiden kilpailukyky. Lainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutusten arviointia on tärkeää jatkaa.– Suomen maantieteellinen olosuhde on erityinen – harva asutus kaukana Keski-Euroopan markkinoista. Ulkomaankauppamme on lähes täysin merikuljetusten varassa. Meret jäätyvät talvisin. Kuljetuskustannuksemme ovat jo lähtökohtaisesti monia verrokkimaita korkeammat. Erityisenä haasteenamme on se, että talvimerenkulun vaatimukset huomioidaan merenkulun päästökaupassa. Tämä teema tuodaan selkeästi esiin Suomen kannoissa, sanoo ministeri Harakka.Lentoliikenteen päästökaupan tehostaminen tarpeenKomissio hakee lisää tehoa lentoliikenteen päästökauppaan vähentämällä lentoyhtiöille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää. Ehdotuksen mukaan päästöoikeudet siirrettäisiin kokonaisuudessaan huutokaupan piiriin vuonna 2027. Valtioneuvosto tukee lentoliikenteen päästökaupan tehostamista.Jatkoneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten päästökaupan tehostaminen vaikuttaa lentoliikenteen saatavuuteen alueellisesti. On myös arvioitava riskiä, että lentoliikenne ohjautuisi EU:n ulkopuolelle päästökaupan välttelystä johtuen.Lisäksi päästökauppadirektiivin muutoksilla pantaisiin toimeen Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsia (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). EU:n päästökaupan ja Corsian yhteensovittamista tulee vielä jatkoneuvotteluissa arvioida huomioiden maailmanlaajuisten ilmastotoimien tehokas edistäminen.Komissio ehdottaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä myös lentoliikenteessä. Hallitus tukee EU-tason toimia, joilla edistetään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Samalla pitää huomioida lentoliikenteen toimintaedellytykset.Mikä U-kirjelmä?Valtioneuvosto toimitti 30.9. ja 7.10.2021 eduskunnalle U-kirjelmiä Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat 55-valmiuspaketin liikennealoitteita. U-kirjelmissä on kuvattu valtioneuvoston kannat.Mitä seuraavaksi?U-kirjelmät käsitellään suuressa valiokunnassa. EU:n tieliikennettä koskevat lainsäädäntöaloitteet huomioidaan fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanossa.Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelutuloksia voidaan odottaa EU:ssa arviolta vuoden 2023 paikkeilla.Ensimmäiset säädökset voivat tulla voimaan arviolta vuonna 2024.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut ensimmäisen jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvoston viisivuotiselle toimikaudelle. Neuvosto ohjaa ja tukee Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintaa. Neuvoston jäsenet edustavat keskeisiä ministeriöitä ja työelämää.Syksyllä toimintansa aloittava Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä, ja sen perustamiseen liittyvät lait tulivat voimaan 1.9.2021. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen yhteydessä toimii jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka valtioneuvosto nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Neuvoston tehtävänä on palvelukeskuksen toiminnan strateginen suunnittelu. Se päättää merkittävistä lausunnoista ja aloitteista, tekee esityksen palvelukeskuksen toiminnan kehittämissuunnitelmasta ja päättää palvelukeskuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman painopisteistä. Neuvoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat vuorovuosin opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. Neuvoston toimikauden ensimmäisen vuoden puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Toimintansa tueksi neuvosto voi asettaa jaostoja, joihin kuuluu myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto 11.10.2021 – 11.10.2026 alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö 
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö 
lakimies Timo von Boehm, Kirkon työmarkkinalaitos 
johtava asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 
erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry/Akava ry 
koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Laakkonen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 
kehitysjohtaja Markus Lassheikki, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 
digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät ry 
osaamisen kehittämisen asiantuntija Sanja Mursu, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 
asiantuntija Riina Nousiainen, STTK ry 
koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Kirsi Rasinaho, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 
erityisasiantuntija Joni Rehunen, sosiaali- ja terveysministeriö 
budjettineuvos Merja Salmi, valtiovarainministeriö 
johtava asiantuntija Elina Sojonen, Akava ry 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää asteittain kiristyvää vähimmäishenkilöstömitoitusta lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024 alkaen.Asiakasmäärän rajaus koskisi lastensuojelun asiakkuudessa olevia 0–17-vuotiaita lapsia. Tarkoituksena on, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia.Esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. Lapsen edun turvaaminen on lastensuojelun tärkein periaate. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vastuu valvoa lapsen etua ja edistää lapsen oikeuksia.Tutkimustieto osoittaa, että lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta lisäävät työntekijöiden pysyvyys ja aika, joka työntekijöillä on käytettävissään kunkin lapsen asiassa. Henkilöstömitoituksella voidaan vähentää sosiaalityöntekijän työkuormitusta ja näin parantaa sosiaalityöntekijän mahdollisuuksia perehtyä lapsen asioihin ja sosiaalityön tekemiseen lapsen edun mukaisesti. Kunnat vastaavat vuoteen 2023 asti siitä, että lastensuojelulain mukaiset palvelut ovat saatavilla ja niiden järjestämiseen on riittävät voimavarat. Tämän jälkeen lastensuojelulain mukaisten palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2022 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Esitettyä vähimmäishenkilöstömitoitusta tehdään haastavassa henkilöstötilanteessa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärän rajaus vaatisi lain voimaan tullessa 80 ja kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen kaikkiaan 359 uutta työntekijää nykyiseen verrattuna. Uudistus edellyttää myös koulutuslisäyksiä: sosiaalityöntekijöiden aloituspaikkoja lisättäisiin 200 paikalla vuosina 2022 – 2027.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevan 58 d §:n muutoksen vahvistamista. Pykälä koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Pykälästä poistetaan lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku.Lakimuutos ei muuta viranomaisten oikeutta ja velvollisuutta tehdä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi päätöksiä tilanteen niin edellyttäessä. Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan päätökset tilojen käytön edellytyksistä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan merkittäviä tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.Presidentin on tarkoitus vahvistaa lakimuutos perjantaina 8.10. ja muutos tulisi voimaan 11.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolme miljoonaa euroa valtionavustusta yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen käynnistämiseen hallituksen puoliväliriihessä tekemän linjauksen mukaisesti. Rahoituspäätöksen allekirjoitti työministeri Tuula Haatainen.Osaamiskeskuksen toiminta käynnistyy välittömästi ja se jatkuu valtionavustuksen turvin vuoden 2023 loppuun saakka. Hanketta on tarkoitus rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahaston varoin. Osaamiskeskus tarjoaa valtakunnallista neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallista yritystoimintaa harjoittaville tai käynnistäville yrittäjille ja yhteisöille yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta. Samalla se rakentaa verkostomaisesti toimivat asiantuntijapalvelut vahvistamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja lisäämään osatyökykyisten työllistämistä.Valtionavustusta myönnettiin kuuden organisaation verkostomaisesti toimivalle konsortiolle eli yhteishankkeelle. Hanketta koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry. Muut osapuolet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo Oy, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Vates-säätiö sr.Konsortion osapuolet täydentävät osaamisellaan toisiaan niin, että niiden osaamisalueet kattavat koko suomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden kirjon. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisten innovaatioiden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, liiketoiminnan, kestävän kehityksen ja osatyökykyisten työllistämisen näkökulmat.
Osaamiskeskus hyödyntää eri alojen asiantuntijoiden osaamistaVerkostomaisen toimintansa ansiosta osaamiskeskus pystyy hyödyntämään eri tahojen asiantuntijoiden osaamista ja tarjoamaan asiantuntija-apua sitä tarvitseville. Näitä ovat yritysten ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneiden lisäksi esimerkiksi oppilaitokset ja tutkimusyhteisöt, ELY-keskukset ja muutkin julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot. Neuvonta ja ohjauspalvelujen sekä asiantuntija-avun lisäksi osaamiskeskus edistää vaikuttavuusperusteisten liiketoimintamallien käyttöön ottoa, sosiaalisia innovaatioita, tutkimusta, tiedonkeruuta ja koulutusta eri teemoista. Ydintehtäviin kuuluu myös hautomo- ja kiihdyttämötoimintaa.Yritykset saavat osaamiskeskukselta tukea myös sidosryhmätyön kehittämiseen ja uusien kumppanuuksien löytämiseen, hallinnon järjestämiseen sekä apua osatyökykyisten työllistämiseen. Uudenlaiselle liiketoiminnalle on kysyntääYhteiskunnallinen yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan ja tuottaa ns. yhteistä hyvää. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Tavoite on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla mikä tahansa: yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tilaaman selvityksen mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä olisi Suomessa arviolta 1 700, ja niissä työskentelee yli 50 000 ihmistä. Yhteiskunnallisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa. Pääosa yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvointipalveluissa sekä mm kiertotaloudessa ja ympäristöalalla. Yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle ja uusille liiketoimintamalleille on kysyntää muuallakin kuin sosiaali-ja terveysalalla tai ympäristökysymyksissä. Tähän vaikuttavat muun muassa yrittäjyyden monimuotoistuminen, kuten itsensä työllistäjien kasvava joukko. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatuista keinoista rakentaa luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvia työmarkkinoita ja nostaa työllisyysastetta.Osaamiskeskuksen perustamisen taustalla on hallituksen keväällä 2021 puoliväliriihessään hyväksymä yhteiskunnallisten yritysten strategia. Sen päämäärä on lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää niiden osaamista erityisesti toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia. Osaamiskeskus on osa hallituksen Työkykyohjelmaa ja hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. 
Työkykyohjelman tarkoitus on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kokouksessa keskustellaan perusturvan riittävyydestä ja sen arvioinnista. Lisäksi komitea päättää nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle vaihtoehtoisten mallien käsittelystä. Komitea jatkaa myös kannanottojen luonnoksen työstämistä.Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi (30.8.2021 päivitetty versio)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on tehnyt kansainvälisen vertailun ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnasta eri maissa. Selvityksessä avataan erityisesti Norjassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa kehitettyjä viranomaisten yhteistyömalleja. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä käydään läpi myös lainsäädäntöä, jota on otettu käyttöön Alankomaissa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa työvoiman hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Selvityksessä esitellään myös Viron työriitakomiteaa ja Ruotsin henkilön hyväksikäyttö (människoexploatering) -lainsäädäntöä.Selvitys osoittaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttuminen vaatii hyvää rakenteellista yhteistyötä työsuojelulta, poliisilta, verottajalta ja muilta keskeisiltä toimijoilta. Yhteiset toimintatavat ja toimintakulttuuri muodostuvat alueellisella tasolla, kun keskeiset viranomaiset kohtaavat säännöllisesti ja tietoa jaetaan matalalla kynnyksellä. ”Työperusteinen hyväksikäyttö on monimuotoinen ja myös muotoaan muuttava ilmiö. Hyväksikäytön torjunnassa tuleekin olla koko ajan hereillä ja pohtia uusia keinoja niiden jatkoksi, joita tällä hallituskaudella on jo tehty. HEUNIn selvitys antaa uusia näkökulmia tähän tarpeeseen”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Työssä tapahtuvasta hyväksikäytöstä tarvitaan lisää koulutustaPoliisin, rajaviranomaisten ja työsuojelutarkastajien lisäksi hyväksikäyttötilanteita voivat tunnistaa esimerkiksi terveys-, pelastus-, alkoholi- ja verotarkastajat, ammattiliittojen toimitsijat ja luottamusmiehet, sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöstö, järjestöiden ja maahanmuuttajien tukiryhmien edustajat, maahanmuutto- ja lupaviranomaiset, rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyritysten, muiden yritysten ja julkisten hankkijoiden edustajat sekä yksityiset kansalaiset. Eri tarkastusviranomaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta työperäisestä hyväksikäytöstä tulisi lisätä tarjoamalla heille koulutusta ja tietoa siitä, miten epäilyttävissä tapauksissa tulisi menetellä. Selvitys sisältää myös lukuisia muita suosituksia.Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) toteutti selvityksen työ- ja elinkeinoministeriön Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmän toimeksiannosta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Webinaarissa kerrotaan tuoreesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta 2020–2023 sekä yleisemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannasta. Tilaisuutta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä.Oikeusministeriön järjestämässä tilaisuudessa kuullaan myös perus- ja ihmisoikeuskentällä toimivien kommentteja aiheeseen ja keskustellaan toimintaohjelman toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2020–2023 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 23.6.2021. Toimintaohjelmassa vahvistetaan oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa ja tuetaan siten tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, jotka tarjoavat uuden työvälineen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.Tilaisuutta voi seurata Zoomissa 14.10.2021 klo 11.00-14.30. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 11.10.2021Osallistumisohjeet lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta. Tilaisuus järjestetään suomeksi ja tulkataan suomalaiselle viittomakielelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 84 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 72 prosenttia kaksi rokoteannosta 6.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa lokakuun loppuun mennessä, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä jo yli 87 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. 50–59-vuotiaista kaksi annosta on saanut 83 prosenttia ja 40–49-vuotiaista 76 prosenttia. Viimeisen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut eniten 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä (1 prosenttiyksikön, 68 prosentista 69 prosenttiin). Toisen annoksen kattavuus on viikon aikana kasvanut eniten 12–15- ja 16–19-vuotiaiden ikäryhmissä (8 prosenttiyksikköä kummassakin, ollen nyt 12–15-vuotiailla 15 prosenttia ja 16–19-vuotiailla 47 prosenttia). Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon 14 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Sairaalahoidon kuormitus on kasvussa useissa sairaanhoitopiireissä.Tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotekattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellinen ja paikallinen epidemiatilanne voi lisäksi edellyttää, että laaja-alaista informaatio-ohjausta annetaan ja rajoituspäätöksiä tehdään kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella.  Syyskuussa sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia rokottamattomiaUusien sairaalahoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on erikoissairaanhoidossa vaihdellut viimeisen kuuden viikon aikana 60 ja 81:n välillä. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 69 uutta koronaviruspotilasta ja tehohoitoon 22 uutta potilasta. Viikon 39 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 105 koronaviruspotilasta, joista 72 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 33 teho-osastoilla. Viikkoa aikaisemmin vastaavat luvut olivat erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 56 ja teho-osastoilla 25 potilasta. Sairaalahoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50−79-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, ja 18-kertainen ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin nähden. Syyskuun aikana sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia on ollut rokottamattomia. Vakavien tapausten estäminen ja sairaalahoidon tarpeen kääntyminen laskuun edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä.Koronavirustartuntojen määrä kääntynyt kasvuunUusien koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja painottuu rokottamattomaan väestöön. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (20.9.–3.10.) uusia tartuntoja ilmaantui 123 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen uusien koronatapausten määrä on kasvanut yli 800 tapauksella edellisviikkoon nähden: viikolla 39 uusia tapauksia todettiin yhteensä 3 826, kun edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 3 008. Tautiin liittyviä kuolemia oli 6.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 089.  Muuttuneen ohjeistuksen takia testimäärät ovat edelleen vähentyneet, ja viikolla 39 testejä tehtiin noin 10 prosenttia vähemmän edellisviikkoon nähden. Vähentyneet testausmäärät ja testauksen tarkempi kohdentaminen näkyvät positiivisten näytteiden osuuden nousuna. Viime viikolla testatuista näytteistä 4,9 prosenttia oli positiivisia. Osuus on kasvanut verrattuna edelliseen viikkoon, jolloin se oli 3,5 prosenttia. Positiivisten testitulosten osuuden selvä nousu tarkoittaa sitä, että väestössä on raportoitua enemmän tautitapauksia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.Hybridistrategian seurantaraportit (THL) Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) Koronavirus lukuina (HUS) Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (STM:n julkaisuja 2021:30) Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Virtuaalinen ja elämyksellinen Nykytunteen museo on tarkoitettu tukemaan kansalaisten koronapandemiasta aiheutuneiden erilaisten tunteiden reflektointia. Tiedettä ja taidetta yhdistelevä museo taltioi Suomessa pandemia-aikana koettuja tunteita alkaen vuoden 2020 maaliskuusta.Jotta toipuminen voi alkaa, meidän on ensin kohdattava tunteemme. Tähän lähtökohtaan perustuu tänään lanseerattava Nykytunteen museo, joka on virtuaalinen kokoelma ja elämyksellinen kertomus pandemia-ajan tunteista Suomessa.Tunnemuseo on tieteen ja taiteen yhteistyötä Museon luova toteuttaja on hasan & partners ja tekninen toteuttaja Into-Digital Oy. Mukana on ollut päätoimijoiden lisäksi niin ilmiöiden ja ihmisten tutkijoita, taiteilijoita, järjestöjä kuin tietoalan asiantuntijayrityksiäkin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi