NordenBladet —

Pääministeri Antti Rinne (sd.) antoi tiistaina 26.6. eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta. Puheenjohtajakauden slogan on Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus.

Keskeinen kauden painopiste on Euroopan unionin globaali ilmastojohtajuus.

”Se tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä”, Rinne totesi.

Ohjelman muut painopisteet ovat

• yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen

• kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni

• kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen

Suomi haluaa panostaa myös koulutukseen ja osaamiseen.

”Korkea osaaminen luo pohjaa eurooppalaisten ihmisten menestykselle. Opiskelijavaihtoa ja oppilasyhteistyötä on lujitettava. Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, super-Erasmuksen, kehittämistä”, Rinne sanoi.

Muita painopisteitä tulevat olemaan vapaakaupan puolustaminen kestävän kehityksen ja työntekijöiden oikeuksien kautta, Afrikan vakauden tukeminen ja tasavertainen kumppanuuden rakentaminen sekä hybridiuhkien torjunnan vahvistaminen.

Suomen kolmas EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta 2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolen vuoden välein.
 
Lue lisää: 
Suomen EU-puheenjohtajuusohjelma sivustolla EU2019.FI
Eduskunnan järjestämät puheenjohtajuuteen liittyvät EU-kokoukset: PARLEU2019.FI

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan täysistunnossa toimitettiin keskiviikkona 25.6. uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali. Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on 11 jäsentä ja 2 varajäsentä.

Valiokuntaan jäseniksi valittiin:

Mika Kari sd

Tarja Filatov sd

Veronica Rehn-Kivi r

Riikka Slunga-Poutsalo ps

Mari Rantanen ps

Sofia Vikman kok

Pauli Kiuru kok

Antti Kurvinen kesk

Päivi Räsänen kd

Heli Järvinen vihr

Markus Mustajärvi vas

Varajäseniksi valittiin:

Antti Lindtman sd

Hanna-Leena Mattila kesk

Tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävänä on toimia siviili- ja sotilastiedustelutoiminnan parlamentaarisena valvojana. Valiokunta toimii lisäksi suojelupoliisin muun toiminnan parlamentaarisena valvojana.

Valiokunta kokoontuu järjestäytymistä varten tänään tiistaina 26.6. klo 16:15.

Lisätietoja valiokunnasta eduskunnan verkkopalvelussa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan suuri valiokunta sai tänään pääministeri Antti Rinteen (sd.) selvityksen juhannusviikon huippukokouksista, jotka käsittelivät mm. EU:n tulevaa strategiaa, korkean tason nimityksiä ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventämistä (eurohuippukokous 21.6.).

Eurooppa-neuvosto (20.–21.6.) hyväksyi EU:n strategisen ohjelman vuosille 2019–2024. Ohjelmassa on neljä pääaihetta: kansalaisten ja vapauksien suojelu, vahvan ja elinvoimaisen taloudellisen perustan kehittäminen; ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen sekä Euroopan etujen ja arvojen edistäminen globaalisti. 

Pääministeri Rinne kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että Suomelle tärkeät arvot, kuten oikeusvaltioperiaate, kestävä kasvu, sosiaalinen ulottuvuus ja ilmastoneutraalius saatiin mukaan ohjelmaan. Suomi ryhtyy EU:n puheenjohtajamaana jalkauttamaan ohjelmaa neuvoston työhön, Rinne sanoi. 

Eurooppa-neuvoston keskustelu korkean tason nimityksistä jatkuu ylimääräisessä huippukokouksessa tulevana sunnuntaina.

Suuren valiokunnan keskustelussa pääministeri Rinne kertoi suurelle valiokunnalle, että puheenjohtaja Donald Tusk on jatkanut keskusteluja Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Yksikään ehdokas komission puheenjohtajaksi ei saanut Eurooppa-neuvostossa tuekseen EU-maiden johtajien enemmistöä.

Suuri valiokunta kävi pääministerin kanssa keskustelua esillä olleista ehdokkaista sekä niin sanottuun kärkiehdokasmenettelyyn liittyvistä haasteista. Eurooppa-neuvoston tehtävänä on ehdottaa Euroopan parlamentille komission puheenjohtajaa europarlamenttivaalien tulos huomioiden. Parlamentti päättää valinnasta jäsentensä enemmistöllä.  

Suuri valiokunta sai tänään selvityksen myös epävirallisesta kilpailukykyministerien kokouksesta, joka on ensimmäinen ministerikokous Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Kokous järjestetään Helsingissä 4.–5. heinäkuuta.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Pääministeri Antti Rinne (sd.) antaa keskiviikkona 26. kesäkuuta klo 14 alkavassa eduskunnan täysistunnossa pääministerin ilmoituksen Suomen kansallisesta puheenjohtajuusohjelmasta EU-puheenjohtajakaudelle. Ohjelma määrittelee asiat, joita Suomi vie eteenpäin Suomen kolmannella EU-puheenjohtajakaudella 1.7.-31.12.2019.

Eduskuntakeskustelua voi seurata suorana eduskunnan verkkopalvelusta sekä Yle Areenasta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Vuoden 2019 toisen lisätalousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tiistaina lähetekeskustelulla. Keskustelua hallitsivat liikenteen kehittämishankkeet sekä ammatillinen koulutus.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin 162 miljoonan euron lisäystä ja varsinaisiin tuloihin 298 miljoonan euron lisäystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 298 miljoonalla eurolla. Hallitus esittää lisämäärärahaa muun muassa perusväylänpitoon ja liikennehankkeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä.

Perusväylänpidon määrärahatasoon ehdotetaan 40 miljoonan euron korotusta tälle vuodelle korjausvelan kasvun hillitsemiseksi. Hankkeiden kokonaiskustannus on yhteensä 259 miljoona euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan rahoitusta liikenteen kehittämishankkeille yhteensä 352 miljoonan euron valtuutta ja 71 miljoonan euron määrärahaa.

Hallituksen esitys kokonaisuudessaan löytyy eduskunnan verkkopalvelusta.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä kansanedustajilla on mahdollisuus tehdä omia aloitteita niistä budjettimomenteista, joihin hallitus esittää lisäyksiä tai vähennyksiä. Kansanedustajat ovat tämän lisätalousarvion yhteydessä jättäneet yhdeksän lisätalousarvioaloitetta. Aloitteet löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta.

Lisätalousarviosta keskusteltiin täysistunnossa 4,5 tuntia. Keskustelun päätteeksi esitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu lisätalousarviosta jatkuu torstaina 27.6. ja äänestykset toimitetaan perjantaina 28.6. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin edustajien konferenssi COSAC järjestettiin Bukarestissa 23.–25. kesäkuuta. 

Romanian EU-puheenjohtajuuden viimeinen parlamentaarinen konferenssi keskusteli EU:n kauppasuhteista, eurooppalaisen koulutusalueen merkityksestä sisämarkkinoille sekä innovaatio- ja teknologiaperusteisen talouden vahvistamisesta. 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) kiitti kokouksen päättäneessä puheenvuorossaan Romaniaa erinomaisesta työstä EU:n puheenjohtajana ja toivotti parlamentaarikot tervetulleiksi Suomen puheenjohtajakauden kokouksiin.

Suomen puheenjohtajakauden kansallinen ohjelma esitellään eduskunnan täysistunnossa huomenna pääministerin ilmoituksena. Puheenjohtaja Hassi kertoi ohjelman painottavan hallitusohjelman mukaisesti mm. kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, oikeusvaltioperiaatetta EU:n menestyksen perustana sekä monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista.

COSAC:iin osallistuvat eduskunnasta myös suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.), Johannes Koskinen (sd.), Pia Kauma (kok.) ja Jouni Ovaska (kesk.).

Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäinen parlamentaarinen kokous on COSAC-puheenjohtajien kokous 21.–22. heinäkuuta. COSAC:in yleiskokous järjestetään Helsingissä joulukuun alussa. Lisätietoa eduskunnan järjestämistä puheenjohtajakauden kokouksista on koottu sivustolle parleu2019.fi. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta kokoontuu vuoden 2019 kesäkokoukseen Färsaarille 25.-28.6. Kokouksen aiheina ovat kulttuuriperinnön tutkimus, kulttuurimatkailu, koulutuksen digitalisaatio, nuoret työelämässä ja koulupudokkuus.

Valiokunnan varsinaisessa kokouksessa käsitellään pohjoismaisen kansanopistoyhteistyön ja opiskelijoiden liikkuvuuden parantamisesta. Valiokunnan asialistalla on ollut useasti keskustelu siitä, miten pohjoismaista kansanopistoyhteistyötä ja erityisesti opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjolassa voitaisiin kehittää. Liikkuvuutta on vaikeuttanut kansanopistojen tukijärjestelmän lakkauttaminen uuden Nordplus –vaihto-ohjelman myötä. Vuonna 2004 lakkautettu tukijärjestelmä heikensi kansanopisto-opiskelijoiden, kansanopistojen ja kansanopistojärjestöjen mahdollisuuksia hakea rahoitusta Nordplusista. Valiokunnan tarkoituksena on nyt hyväksyä ehdotus, joka muun muassa antaisi pohjoismaisille kansaopisto-opiskelijoille mahdollisuuden hakea pohjoismaista rahoitusta niitä lisäkustannuksia varten, joita kansanopiston käyminen toisessa Pohjoismaassa aiheuttaa.

Valiokunta käsittelee myös ministerineuvoston uutta ehdotusta liittyen koulutusalan neljän yhteistyöelimen pohjoismaiseen rahoitukseen. Koulutusalan neljä yhteistyöelintä ovat Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA), Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS), Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) ja Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK). Näistä kukin on sidottu tiettyyn isäntäyliopistoon Pohjoismaissa. Ehdotuksen mukaan yhteistyöelinten budjettivarat siirretään NordForskiin siirtymäkaudella 2021–2023. Rahoitus voidaan säilyttää nykyisellä tasolla sillä edellytyksellä, että isäntäyliopistot kantavat täysimääräisesti päävastuunsa ja että toiminnan pohjoismainen hyöty voidaan saavuttaa.

Kokouksen yhteydessä valiokunta tutustuu Färsaarten lukioon, jossa valiokunta saa tietoa koulupudokkuuden ehkäisemisestä Färsaarilla. Valiokunnan vierailulla Färsaarten yliopistossa paneudutaan Färsaarten kulttuuriperinnön tutkimukseen. Ohjelmaan sisältyy myös käynti Färsaarten parlamentissa.

Suomesta Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.) ja Mikko Kinnunen (kesk.). 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suomalaiset kansanedustajat puolustivat maanantai-iltana Ranskan Strasbourgissa Venäjän osanotto-oikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokoukseen, kun yleiskokous keskusteli Venäjän parlamenttivaltuuskunnan paluun mahdollistavasta sääntömuutoksesta.

”Euroopan neuvosto on koko Euroopan ja ehkä koko maailman johtava ihmisoikeusjärjestö. Jos haluamme suojella ihmisoikeuksia kaikissa järjestön jäsenmaissa, mukaan lukien Venäjällä, on yksiselitteisesti parempi, että Venäjä on järjestön jäsen kuin sen ulkopuolella”, valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

Ensimmäisenä askeleena viisi vuotta kestäneen kiistan ratkaisemiseksi yleiskokouksen sääntökomitea on esittänyt yleiskokouksen sääntöjen muuttamista niin, että valtuuskuntien valtakirjat voitaisiin hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa. 

Suomen valtuuskunnan jäsen Petri Honkonen (kesk.) piti saavutettua kompromissia hyvänä.

”Yhteiskunnallinen edistys tapahtuu vain kompromissien kautta. Suomen huhtikuussa päättyneellä puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa neuvoteltiin tämä ratkaisuehdotus, joka turvaa järjestön tulevaisuuden. Euroopan neuvosto ei ole olemassa kansallisvaltioita varten, vaan maanosan ihmisiä ja heidän oikeuksiaan varten”, hän tähdensi.

Honkonen valittiin maanantaina jäseneksi yleiskokouksen monitorointikomiteaan, joka seuraa raporteillaan sitä, miten Euroopan neuvoston jäsenmaat noudattavat jäsenvelvoitteitaan. Hän ja Kiljunen muistuttivat molemmat siitä, että Venäjän täysivaltainen osallistuminen Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan antaa yleiskokoukselle seurantamekanismit, joilla saadaan jatkuvasti tietoa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Venäjällä.

”On tärkeää, että Venäjän kansalaiset pääsevät edes teoriassa näiden Euroopan neuvoston turvaamien oikeuksien piiriin ja että niiden toteutumista valvotaan ja monitoroidaan”, Honkonen perusteli.

Kiljunen puolestaan muistutti, että Venäjän kansalaisille Euroopan neuvoston jäsenyys antaa mahdollisuuden saattaa asiansa käsiteltäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 

”Venäjän jättäminen tämän järjestelmän ulkopuolelle ei ainakaan paranna maan ihmisoikeustilannetta”, hän sanoi. 

Sääntömuutoksesta äänestettäneen maanantain ja tiistain välisenä yönä. Jos sääntömuutos hyväksytään ja Venäjä sen jälkeen haluaa palata yleiskokoukseen, sen valtakirjojen hyväksymistä käsitellään tiistain istunnossa. Myös siitä voidaan äänestää.

Sääntömuutosta koskevan keskustelun pohjana oleva raportti: ”Strengthening the decision-making process of the Parliamentary Assembly concerning credentials and voting”:

Istunnon suora verkkolähetys osoitteessa: http://www.assembly.coe.int/

Lähde: Eduskunta.fi