NordenBladet —

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Ranskan Strasbourgissa 24.–28.6. Istuntoviikon pääteemat ovat Venäjän osanotto-oikeus yleiskokoukseen sekä Euroopan neuvoston uuden pääsihteerin vaali. Suomi osallistuu kokoukseen uudella valtuuskunnalla, jota johtaa kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja jonka varapuheenjohtajana toimii Anne-Mari Virolainen (kok.).

Keskustelu Venäjän valtuuskunnan mahdollisesta paluusta yleiskokoukseen alkaa maanantaina iltapäivällä. Yleiskokouksen sääntökomitea on esittänyt yleiskokouksen sääntöjen muuttamista niin, että valtuuskuntien valtakirjat voitaisiin hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa. Sääntömuutoksesta äänestettäneen maanantai-iltana. Jos sääntömuutos hyväksytään ja Venäjä sen jälkeen haluaa palata yleiskokoukseen, sen valtakirjojen hyväksymistä käsitellään tiistain istunnossa. Myös siitä voidaan äänestää.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri valitaan keskiviikkona. Ehdokkaina ovat Belgian ulko-, EU- ja puolustuministeri Didier Reynders ja Kroatian ulko- ja EU-ministeri Marija Pejčinović Burić.

Istuntoviikon muut aiheet käsittelevät muun muassa naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimia, Syyrian tilannetta ja mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksia. Istuntoviikon vieraspuhujiin kuuluvat muiden muassa Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Ranskan edustaja ja Portugalin presidentti Marcelo Rebelo de Sousa.

Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen verkkosivuilla.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat sen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen lisäksi Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Mika Niikko (ps.) ja Jussi Saramo (vas.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan vuoden 2019 kesäkokous pidetään Turussa ja Ahvenanmaalla 24.-26. kesäkuuta. Kesäkokouksen teemoina on terveyden epätasa-arvon vähentäminen, työelämän tasa-arvon lisääminen ja parempien ehtojen laatiminen syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Valiokunnan jäsenille on rakennettu ohjelma näiden teemojen ympärille. Turussa maanantaina 24.6. jäsenille on järjestetty vierailu Syvälahden monitoimitalolla, jossa esitellään kansallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman paikallista toteutusta. Valiokunnan jäsenet vierailevat myös Maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa, jossa saadaan tietoa siitä, miten maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille tuetaan. Valiokunta tutustuu Pansion Me-taloon, jossa saadaan tietoa kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä aluetyössä. Tämän lisäksi valiokunnalla on tapaamiset Turun kaupunginjohtajan Minna Arven ja talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvistin kanssa Turun kaupungintalolla. Turusta valiokunnan kokousmatka jatkuu Kustavin kautta Brändön saaristokuntaan Ahvenenmaalla. Valiokunnan varsinainen kokous pidetään Maarianhaminassa 26. kesäkuuta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta järjestää kokouksen ohjelman Turussa 24.6.

Valiokunnan varsinaisessa kokouksessa Maarianhaminassa käsitellään kysymystä sähköisistä resepteistä Pohjoismaissa. Ehdotuksena on, että sähköisten reseptien tulee olla kansalaisten käytettävissä kaikkialla Pohjoismaissa. Matkustamisen, työmatkaliikenteen, muuttamisen ja työskentelyn tulee olla Pohjoismaiden välillä mutkatonta. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että rajaesteisiin liittyvät ongelmat on ratkaistava. Tämä koskee kaikkia osa-alueita, esimerkiksi terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Reseptilääkkeiden noutaminen toisessa Pohjoismaassa ilman paperista reseptiä ei tällä hetkellä ole helppoa tai mutkatonta. Siksi ehdotetaan, että pohjoismaisten sähköisten reseptien tulisi olla voimassa koko Pohjolassa.

Kokouksessa keskustellaan myös jäsenehdotuksesta, joka koskee diktatuureista tai turvattomista maista tehtävien adoptioiden lakkauttamisesta. Ehdotuksen taustalla on pyrkimys toteuttaa ulkomaiset adoptiot kestävällä tavalla, mikä vähentäisi laittomien adoptioiden määrää. Ehdotuksessa esitetään, että adoptiot sallitaan ainoastaan maista, jotka kunnioittavat lapsen oikeuksien sopimuksia.

Valiokunnan kesäkokouksessa käsitellään myös jäsenehdotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on, että tutkimusalalla sekä viranomaisten kesken tehtävää pohjoismaista yhteistyötä kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi syvennettäisiin. Tämän lisäksi selvitetään, millaisia ennaltaehkäiseviä toimia Pohjoismaissa on tehty kunniaväkivallan ja kunniasorron torjumiseksi niiden eri ilmenemismuodoissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin edustajien konferenssi COSAC järjestetään Bukarestissa, Romaniassa 23.–25. kesäkuuta.

Eduskunnasta konferenssiin osallistuvat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.), valiokunnan jäsen Johannes Koskinen (sd.) sekä varajäsenet Pia Kauma (kok.) ja Jouni Ovaska (kesk.).

Konferenssin ohjelmassa painottuvat talousaiheet: EU:n kauppasuhteet, eurooppalainen koulutusalue sisämarkkinoiden vahvistajana sekä parlamenttien rooli innovaatio- ja teknologiaperusteisen talouden kehittämisessä.

Suomesta tulee EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Romanian jälkeen 1. heinäkuuta. Eduskunta järjestää puheenjohtajakauden parlamentaariset EU-kokoukset. Suomen puheenjohtajakauden COSAC-konferenssi järjestetään Helsingissä 1.–3. joulukuuta 2019.

Lisätietoja Suomen puheenjohtajakauden parlamentaarisista kokouksista osoitteessa parleu2019.fi.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puhemiesneuvosto valitsi keskiviikkona 19.6. jäsenet neljään kansainväliseen valtuuskuntaan, jotka toimivat parlamenttienvälisissä järjestöissä. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan valittiin Niina Malm (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Minna Reijonen (ps.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Satu Hassi (vihr.)

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan valittiin jäseniksi Riitta Mäkinen (sd.), Paula Werning (sd.), Sakari Puisto (ps.), Kai Mykkänen (kok.) ja Hanna Kosonen (kesk.) sekä varajäseniksi  Mari Rantanen (ps.), Saara-Sofia Sirén (kok.), Joonas Könttä (kesk.), Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) ja Mai Kivelä (vas.).

Välimeren Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan valittiin jäseniksi Mari Rantanen (ps.), Janne Heikkinen (kok.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) sekä varajäseniksi Eveliina Heinäluoma (sd.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Heli Järvinen (vihr.)

Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskuntaan kuuluvat alkaneella vaalikaudella Erkki Tuomioja (sd.), Jenna Simula (ps.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puhemiesneuvosto on jo aiemmin asettanut Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan, johon kuuluvat Ilkka Kanerva (kok.), Mika Kari (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Mikko Savola (kesk.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunta valitsi keskiviikon täysistunnossaan 19.6. jäsenet eduskunnan hallintoa ja taloutta johtavaan kansliatoimikuntaan, minkä lisäksi täysistunnolle ilmoitettiin valiokuntien puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavalinnat. Kaikki muut paitsi tiedusteluvalvontavaliokunta ovat nyt järjestäytyneet. Tiedusteluvalvontavaliokunnan vaali toimitetaan täysistunnossa ensi keskiviikkona 26. kesäkuuta. 

Kansliatoimikuntaan valittiin Antti Lindtman (sd.), Mika Niikko (ps.), Jukka Kopra (kok.) ja Eeva Kalli (kesk.) sekä varajäseniksi edustajat Heli Järvinen (vihr.), Jari Myllykoski (vas.), Anders Adlercreutz (r.) ja Antero Laukkanen (kd.) Kansliatoimikuntaan kuuluvat myös eduskunnan puhemies ja molemmat varapuhemiehet. 

Tiistain täysistunnossa valitut parlamenttienvälisten järjestöjen Suomen valtuuskunnat ovat myös järjestäytyneet.

Valiokuntien 18. ja 19.6. valitut puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat:

Suuri valiokunta:
puheenjohtajaksi Satu Hassi (vihr.)
1. varapuheenjohtajaksi  Jani Mäkelä (ps.)
2. varapuheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.)

Perustuslakivaliokunta:
puheenjohtajaksi Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
varapuheenjohtajaksi Antti Häkkänen (kok.)

Ulkoasiainvaliokunta:
puheenjohtajaksi Mika Niikko (ps.)
varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja (sd.)

Valtiovarainvaliokunta:
puheenjohtajaksi Johannes Koskinen (sd.)
varapuheenjohtajaksi Antti Rantakangas (kesk.)

Tarkastusvaliokunta:
puheenjohtajaksi Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
varapuheenjohtajaksi Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.)

Hallintovaliokunta:
puheenjohtajaksi Riikka Purra (ps.)
varapuheenjohtajaksi Mari-Leena Talvitie (kok.)

Lakivaliokunta:
puheenjohtajaksi Leena Meri (ps.)
varapuheenjohtajaksi Sandra Bergqvist (r.)

Liikenne- ja viestintävaliokunta:
puheenjohtajaksi Suna Kymäläinen (sd.)
varapuheenjohtajaksi Ari Torniainen (kesk.)

Maa- ja metsätalousvaliokunta:
puheenjohtajaksi Anne Kalmari (kesk.)
varapuheenjohtajaksi Ritva Elomaa (ps.)

Puolustusvaliokunta:
puheenjohtajaksi Ilkka Kanerva (kok.)
varapuheenjohtajaksi Jari Ronkainen (ps.)

Sivistysvaliokunta:
puheenjohtajaksi Paula Risikko (kok.)
varapuheenjohtajaksi Eeva-Johanna Eloranta (sd.)

Sosiaali- ja terveysvaliokunta:
puheenjohtajaksi Anu Vehviläinen (kesk.)
varapuheenjohtajaksi Mia Laiho (kok.)

Talousvaliokunta:
puheenjohtajaksi Juhana Vartiainen (kok.)
varapuheenjohtajaksi Arto Pirttilahti (kesk.)

Tulevaisuusvaliokunta:
puheenjohtajaksi Joakim Strand (r.)
varapuheenjohtajaksi Pirkka-Pekka Petelius (vihr.)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta:
puheenjohtajaksi Anna Kontula (vas.)
varapuheenjohtajaksi Katja Taimela (sd.)

Ympäristövaliokunta:
puheenjohtajaksi Hannu Hoskonen (kesk.)
varapuheenjohtajaksi Tiina Elo (vihr.)

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan kansliatoimikunta päätti esittää valtion 2020 talousarvioon eduskunnan pääluokkaan määrärahoja yhteensä noin 126,9 miljoonaa euroa. Summassa on kasvua 1,6 % kuluvan vuoden tasosta.

Eduskunnan kanslian toimintamenot olisivat vuoden 2020 talousarvioesityksessä 53,4 miljoonaa euroa. Palkkamenoja kasvattavat mm. työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja varautuminen siihen, että kilpailukykysopimuksen myötä vuosina 2017-2019 leikatut lomarahat palautuvat täysimääräisiksi vuodesta 2020 lukien.

Menoja lisää myös Suomen EU-puheenjohtajuuden puitteissa vielä keväällä 2020 järjestettävät kaksi suurta kokousta, joista aiheutuu eduskunnalle arviolta noin 0,5 miljoonan euron kustannukset.

Eduskunnan peruskorjauksen investointimenoja ei ole esitetty talousarvioon vuoden 2018 jälkeen. Vuodelta 2018 siirtynyttä määrärahaa käytetään kuitenkin vielä vuonna 2020 mm. eduskunnan turvallisuutta parantaviin muutostöihin.

Kansanedustajien toimintamenoihin on varattu 22,2 miljoonaa euroa. Menolisäykset johtuvat palkkiotoimikunnan jo aiemmin päättämistä edustajanpalkkioiden korotuksista sekä kotimaan hieman kasvaneista matkustusmenoista.

Eduskuntaryhmille maksettavan ryhmäkansliarahan määräraha nousee 2,9 %, millä katetaan toiminnan kustannusten kasvua.

Kansanedustajien avustajajärjestelmän menot ovat 560 000 euroa eli 6,9 % suurempia kuin vuoden 2019 talousarviossa. Avustajamäärärahojen budjetoinnissa on huomioitu muun muassa rakenteelliset muutokset avustajajärjestelmässä sekä avustajien työehtosopimuksen mukainen palkankorotus.

Eduskunnan kansliatoimikunta päättää eduskunnan kanslian, kansanedustajien ja eduskuntaryhmien menojen ohella myös muiden eduskunnan yhteydessä toimivien virastojen määrärahaesityksistä niiden tekemän valmistelun pohjalta. Eduskunnan oikeusasiamiehen menoiksi 2020 esitetään 6,3 miljoonaa euroa (lisäystä 7,1 % vuoden 2019 tasosta) ja Ihmisoikeuskeskuksen menoiksi 0,8 miljoonaa euroa. Määräraha on vuoden 2019 talousarvion tasolla. Ulkopoliittisen instituutin vuoden 2020 talousarvioesityksen menot ovat 3,5 miljoonaa euroa (lisäystä 1,6 % vuoden 2019 tasosta) ja Valtiontalouden tarkastusviraston menoesitys 15,6 miljoonaa euroa. Määräraha on saman suuruinen kuin vuoden 2019 talousarviossa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Tiistain täysistunnossa valitut Euroopan neuvoston, Pohjoismaiden neuvoston ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnat ovat järjestäytyneet ja valinneet itselleen puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Kiljunen (sd.) ja varapuheenjohtajaksi Anne-Mari Virolainen (kok.).

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaa johtaa Vilhelm Junnila (ps.) varapuheenjohtajanaan Johannes Koskinen (sd.).

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.) ja varapuheenjohtajaksi Lulu Ranne (ps.). 

Tiedot valtuuskuntien kokoonpanoista ovat eduskunnan verkkopalvelun välilehdellä Kansainvälinen toiminta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Suuri valiokunta sai tänään pääministeri Antti Rinteen (sd.) selvityksen tämän viikon lopulla järjestettävien Eurooppa-neuvoston ja eurohuippukokouksen asioista. 

Eurooppa-neuvosto käsittelee korkean tason EU-nimityksiä ja EU:n strategista ohjelmaa vuosille 2019–24. Pääministeri Rinne arvioi nimitysten nousevan huippukokouksen kärkiaiheeksi. Rinne kertoi keskustelleensa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin kanssa kokonaisuudesta ja mm. suomalaisista vaihtoehdoista Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi.

Eurooppa-neuvosto nimittää ehdokkaan Euroopan komission puheenjohtajaksi, valitsee Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, nimittää ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja päättää Euroopan keskuspankin pääjohtajasta.

Eurooppa-neuvoston muista aiheista nousivat suuressa valiokunnassa keskusteluun mm. Brexit, EU:n ilmastotavoitteiden kunnianhimon taso sekä jäsenyysneuvottelujen mahdollinen avaaminen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa.  

Eurohuippukokouksen aiheena on Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n syventäminen euroalueen talousarviovälineen, Euroopan vakausmekanismiin (EVM) tehtävien muutosten ja pankkiunionin vahvistamisen kautta. Suuri valiokunta käsitteli asiaa viime viikolla ennen euroryhmän valmistelevaa kokousta.

Suuri valiokunta jatkoi pääministerin kanssa keskustelua eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta EVM:ia koskevien muutosehdotusten jatkokäsittelyssä. Valiokunta päätti, että eduskunta yhtyy asian käsittelyssä valtioneuvoston kantaan korostaen perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 1/2019) ilmeneviä valtiosääntöisiä arvioita.

Huippukokousten ohella suuri valiokunta sai selvityksen koheesiopolitiikkaa käsittelevästä yleisten asioiden neuvostosta (25.6.), energianeuvostosta (25.6.) ja ympäristöneuvostosta (26.6.). Selvitykset valiokunnalle antoivat eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Suuren valiokunnan puheenjohtajaksi Satu Hassi, varapuheenjohtajiksi Mäkelä ja Arhinmäki

Hallituksen muodostamisen jälkeen eduskunnan valiokunnat asetettiin tällä viikolla uudelleen ja myös suuren valiokunnan kokoonpanossa tapahtui muutoksia. Suuren valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin tämän päivän kokouksessa Satu Hassi (vihr.), 1. varapuheenjohtajaksi Jani Mäkelä (ps.) ja 2. varapuheenjohtajaksi Paavo Arhinmäki (vas.).

Suuren valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajisto on listattu valiokunnan sivulla eduskunnan verkkopalvelussa. Tiedot päivittyvät sivulle puheenjohtajiston osalta viimeistään torstaina 20.6.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansalaisaloite ”Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa” luovutettiin tänään eduskunnalle. Aloitteen laatijat esittävät, että jokaiseen Suomen alakouluun pitäisi saada terapeuttisia valmiuksia omaava aikuinen, joka pystyisi lisäämään kouluhyvinvointia ja vahvistamaan turvallista koulunkäyntiä.

Aloitteella on 52 600 allekirjoittajaa. Aloite pantiin vireille viime marraskuussa. Sen vireillepanija oli huhtikuun vaaleissa kansanedustajaksi valittu Ari Koponen (ps.), joka keskiviikkona luovutti aloitteen lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovedelle. Aloitteen koko sisältöön voi tutustua Kansalaisaloite.fi –palvelussa.

Eduskunnalle on luovutettu yhteensä neljä kansalaisaloitetta alkaneella vaalikaudella. Aiemmin luovutetut aloitteet löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittely alkaa täysistunnon lähetekeskusteluilla, jotka on aikataulutettu tulevalle syksylle.

Lue lisää kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelystä.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Vietnamin parlamentin ulkoasiainvaliokunta vieraili eduskunnassa tiistaina tavaten sekä varapuhemies Tuula Haataisen että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä sen puheenjohtajan Laura Huhtasaaren (ps.) johdolla.

Vietnamilaisten kymmenhenkistä valtuuskunta johti ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Nguyen Manh Tien. 

Varapuhemies Haataisen tapaamisen keskustelunaiheet liittyivät kansainväliseen politiikkaan, talouteen, Suomen tulevaan EU-puheenjohtajakauteen sekä Suomen ja Vietnamin kahdenvälisiin suhteisiin. Haatainen onnitteli Vietnamia sekä valinnasta YK:n turvaneuvoston jäseneksi että toimimisesta Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön ASEANin puheenjohtajamaana. 

Vietnamille Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota aiheuttaa suurta huolta, samoin kuin ilmastonmuutos ja Korean niemimaan tilanne. Haatainen kiitti vietnamilaisia Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen presidenttien tapaamisen järjestämisestä Vietnamin Hanoissa alkuvuodesta.

”Suomea ja Vietnamia yhdistää myös halu ja kyky tarjota diplomaattisia palveluja kansainvälisten ristiriitojen ratkaisemiseksi”, Haatainen huomautti.

Suomella on Vietnamissa hyvä maine yli 40 vuotta kestäneen kehitysyhteistyön vuoksi. Metsä- ja vesihuoltohankkeiden lisäksi Suomi tunnetaan innovaatioiden ja korkean teknologian maana, jonka osaaminen sopii Vietnamin tarpeisiin. 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tapaamiseen osallistuivat puheenjohtaja Huhtasaaren lisäksi Saara-Sofia Siréni(kok.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Inka Hopsun (vihr.). 

Lähde: Eduskunta.fi