NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu Lissabonissa 28.5.2021 järjestettävään EU:n epäviralliseen puolustusministerikokoukseen. Kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista EU:n puolustusyhteistyön kysymyksistä, kuten puolustusyhteistyön strategisesta arviointi- ja ohjausprosessista sekä strategisesta kompassista suorituskykyjen kehittämiseen ja uusiin murroksellisiin teknologioihin keskittyen. Lisäksi ministereiden on määrä keskustella EU:n Afrikka-kumppanuudesta yhdessä afrikkalaisten alueellisten järjestöjen sekä YK:n kanssa. Lisätietoa kokouksen agendasta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140048, sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. +358 295 140123.
NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 13 miljoonaa euroa oppimisen tuen ja inkluusion kehittämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessaAvustuksen avulla pyritään osaltaan varmistamaan, että jokainen lapsi ja nuori saa varhaiskasvatuksessa ja koulussa tarvitsemansa tuen. Avustuksella kunnat voivat tuottaa yhdessä kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä matalan kynnyksen palveluja.varhaiskasvatusesi- ja perusopetusOpetusneuvos Kirsi Alila, puh. 0295 330 365Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216Esi-ja perusopetusOpetusneuvos Jussi Pihkala p. 0295 330 256Projektisihteeri Aili Tervonen p. 0295 330 216
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja metsätuhojen torjunnasta annetun lain muutoksia koskevasta lakiesitysluonnoksesta. Muutosten tavoitteena on pienentää ilmaston lämpenemisen myötä kasvanutta riskiä metsätuhoihin. Aikaa lausunnoille on 12.7.2021 asti.
NordenBladet – Ivanka Shoshanalla oli tänä vuonna kaksi syntymäpäivää – yksi 16. toukokuuta, kun vietettiin Ivankan ja Estellan vieraiden kanssa yhteissyntymäpäivää, ja toinen 23. toukokuuta, kun hänen todellinen syntymäpäivänsä oli. Minun tipuseni on jo 13-vuotias! Tein hänelle vielä kerran kakun, minun tekemäni kermavaahtoinen mansikka-banaanikeksikakku on koko perheen suosikki. Amerikasta täti Katrin (minun isoäitini sisarentytär) lähetti syntymäpäiväksi myös jo kauan haaveillut pehmeät The Loud House -lelut – Lanan ja Lunan, jotka saapuivat tällä viikolla Viroon. Lisa, jota syntymäpäiväsankari myös niin kovin toivoi, oli valitettavasti loppunut Nickelodeonin kaupasta. Nickelodeonistä hän pitää kovin ja hän sanoi, että kun hän täyttää 18, hän haluaa ehdottomasti käydä siellä. Hienoa, kun ihmisellä on toiveita, tavoitteita, olkoot ne sitten millaisia tahansa! Uskon, että tarkalleen visualisoidut haaveet ovatkin niitä, jotka vievät meitä elämässä eteenpäin!
Pääosan lahjoista Ivanka sai jo 16. toukokuuta, joten oikeana päivänä 23. toukokuuta hän sai minulta sydämellä valmistetun kotoisen kakun (lisäsin koristeeksi myös Oreo-keksejä – ne ovat hänen suuret suosikkinsa!) ja isän lähettämään rahaan lisäsin hieman ja ostin hänelle hänen tämänhetkisen suosikkikirjansa Andrus Kivirähkin Keksijäkylän Lotta -kirjan toisen osan: Lotta ja kuukiven salaisuus. Kotona kirjaan itse tutustuessani huomasin, että ohooo… toista kirjaa ei olekaan kirjoittanut Kivirähk, vaan Janno Põldma. Kuvitus on edelleen Heiki Ernitsan tekemä. Upea kirja, kiva lastenelokuva! Trio Andrus Kivirähk, Janno Põldma ja Heiki Ernits on minun mielestäni ikuistanut itsensä historiaan yhtä vahvasti kuin Astrid Lindrgren mahtavan kuvittajan Ilon Wiklandin kanssa. He ovat toteuttaneet yhden minun henkilökohtaisista haaveistani – kirjoittaa lastenkirja, tehdä siitä elokuva ja ”kirsikkana kakun päällä” – luoda omaa nimeä kantava lastenpuisto (huvipuisto). Supersaavutus, I think! Lotte-maalla kävin lasten kanssa, kun he olivat pieniä, ja oikeastaan sinne voisi mennä joskus vielä uudelleenkin. 🙂
(blogi jatkuu synttärikuvien jälkeen)
No, katsokaa minun kissaani! Kissa ’Pandu the Cat’ osaa nauttia elämästään koska tahansa. Sille elämä on aina ylellistä ja täynnä nautintoja, kissa yksinkertaisesti tietää, mikä on hyvää, ja ohittaa leikiten sen, mikä on huonoa. Osaisipa itsekin olla yhtä suuri elämästä nauttija kuin se. Millaista ylellisyyttä se olisikaan! On mitä oppia! Tunnen usein, etten osaa nauttia elämästä. Yritän jatkuvasti korjata sitä virhettä yhä enemmän.
Mutta nyt arkielämän pariin! Minulla on viime aikoina ollut niin suuri stressi/masennus, että tunnen, että ehkä en pian tule sen kanssa omin voimin toimeen. Olen hermostunut, ärsyynnyn helposti, minulla on paniikkikohtauksia, sanon asioita, joita myöhemmin kadun, pelkään tulevaisuutta, tunnen olevani vastuussa asioista, jotka eivät edes ole vastuullani jne. LUONTO ja PUUTARHA ovat tähän asti olleet ne, jotka minun stressiäni vähentävät edes vähän. Teen paljon ruumiillista ja raskasta työtä ja en ehdi stressiä ajatella – jotain sellaista… Tavallisesti nautin puutarhatöistä, viime aikoina sen sijaan pakenen puutarhaan – haen kouristuksen omaisesti työtä hukuttaakseni huoleni.
Se on tietysti vaikuttanut puutarhaan myönteisesti 😀 Kaikki on niin kaunista – yksinkertaista mutta kaunista! Olen hemmotellut puutarhaa viime aikoina paljon, sijoittanut siihen paljon vaivaa ja energiaa. Näen kauneutta kukkivassa omenapuussa, leppäkertussa ruiskukassa ja kimalaisessa luumupuun kukinnoissa. Sanon suoraan, että minusta yksi nautittavimmista asioista on se, että kun olen puuhannut puutarhassa pitkään ja saanut jonkin osan valmiiksi… katselen ja ihailen sitä. Katselen monta kertaa ja ihailen (vaikka sisimmässäni tiedänkin, että viikon päästä kaikki on taas rikkaruohoista ja villiä). Sellaista on elämä maalla. Villiä, raskasta, yksinkertaista, luovaa, omaperäistä.
Puutarha on paikka, johon voin sijoittaa rahaa loputtomasti. Viimeisin suurempi sijoitus on uusi tuija-aita. Kaksisataa uutta taimea! Tuplasti on parempi! Nyt on puutarhan ympärillä kuusiaidan lisäksi myös tuija-aita! Hyvin kaunis ja suloinen siitä tuli!
Viikonloppuna jäi hetki vieraillekin… Vuosia sitten työskentelin televisiolehdessä Nädal ja kirjoitin haastattelun avioparista, joka asui San Franciscossa Amerikassa. Artikkelin ilmestymisen jälkeen jatkoin heidän kanssaan yhteyden pitämistä myös sosiaalisessa mediassa ja kerran tapasimmekin noin 10 vuotta sitten. Nyt he ovat taas asettuneet Viroon asumaan ja niin hienoa oli tavata heidät! Grillasimme puutarhassa, kunnes ilma viileni, ja puhuimme kaikesta, mitä välillä oli tapahtunut! Viimeiset kaksi kuvaa ovat meidän illastamme (ruokapöydästä). 100-prosenttista laatuaikaa!
NordenBladet — Suomi lähettää Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua Nepaliin maan vaikean covid-19-tilanteen vuoksi. Suomen materiaaliapu koostuu kasvomaskeista ja -visiireistä, suojakäsineistä sekä suojatakeista.Nepalin viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi. Nepal on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Avustusmateriaali lähetetään EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta osana unionin yhteistä avustusoperaatiota. Euroopan komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.Sisäministeriö on tehnyt asiassa yhteistyötä ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, jonka ylläpitämästä valtion varmuusvarastosta pääosa materiaalista lähetetään. Materiaaliapua ovat lahjoittaneet myös Medifon Oy, Logonet Oy Ltd, Mediwear Ltd sekä Röntgentekno Oy ja heidän yhteistyökumppaninsa Fiberone Oy.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisia yrityksille suunnattuja rahoitushakuja on avautumassa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla syksyllä 2021. Hakuja on tarkoitus avata muun muassa energiajärjestelmän murroksen, teollisuuden energia- ja kiertotalousratkaisujen sekä TKI-investointien tueksi.Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua.– Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pistetään vauhtia talouden uudelleen käynnistämiseen ja elpymiseen koronakriisin kourista. Ohjelma antaa mahdollisuuden tukea elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteiden uudistumista myös pidemmällä aikavälillä. Se tukee ja mahdollistaa yksityisiä investointeja, joiden avulla on mahdollista luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua myös tulevaisuudessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on tehnyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan päätöksen ja rahoituksen sisältävä talousarvio on hyväksytty eduskunnassa. Alustavan aikataulun mukaisesti neuvoston odotetaan tekevän päätöksensä suunnitelmasta kesän 2021 aikana. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion 27. toukokuuta. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät ensimmäiset kestävän kasvun ohjelman rahoituserät. Lisätalousarviossa on mukana TKI-investointeihin, kiertotalouteen, luovien alojen rakennetukeen ja kestävään matkailuun liittyvää rahoitusta. Rahoitusta tulevat pääosin myöntämään työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland. Rahoitusta kanavoidaan myös ELY-keskusten ja Energiaviraston kautta. Ohjelman rahoitus on vuosille 2021– 2026. Hauista tullaan tiedottamaan tarkempia tietoja myöhemmin.Energiajärjestelmän ja teollisuuden energiaratkaisujen investoinneilla mahdollistetaan uusien vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoSuomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään toimilla, jotka mahdollistavat uutta teknologiaa hyödyntävien vähähiiliratkaisujen käyttöönoton.Syksyllä 2021 on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja, jotka liittyvät energia-infrastruktuuriin, uusiin energiateknologioihin, vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Suunnitteilla on avata aiehaku ennen varsinaisia rahoitushakuja. Niin sanottuun vety-IPCEI-prosessiin liittyvä kansallinen haku käynnistyy kuitenkin jo kesäkuussa. Energia-infrastruktuuriin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa. Uusiin energiateknologioihin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa.Vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa.Teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 60 miljoonaa euroa.Tarkoituksena on myös avata myöhemmin rahoitushaku, jolla edistetään fossiilisten polttoaineiden korvaamista tukemalla julkista liikennesähkön, biokaasun ja uusien käyttövoimien jakelu- ja tankkausinfrastruktuuria. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa. Teollisuuden sivu- ja jätevirtojen kierrätyksellä tavoitellaan luonnonvarojen käytön vähentämistäSyksyyn 2021 mennessä on tarkoitus avata hakuja, joilla vauhditetaan teollisuuden sivu- ja jätevirtojen, kuten akkujen sekä muiden keskeisten materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Rahoitus kohdistetaan muun muassa pilotti- ja demonstraatiolaitoksiin, ensimmäisiin kaupallisiin laitosinvestointeihin ja niihin kytkeytyvään TKI-toimintaan.Tavoitteena on päästä tekemään rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 110 miljoonaa euroa.TKI-rahoituksella tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja ja osaamistaSuomen kestävän kasvun ohjelman TKI-rahoitusta kohdennetaan vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin. Digitalisaatiota edistävillä tutkimusinfrastruktuuri-investoinneilla ja uudistuksilla tuetaan innovaatiotoiminnan kehitystä ja osaamistason nostoa.Vuoden 2021 aikana on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja veturiyrityshankkeisiin, avainteknologioiden vauhdittamiseen sekä kasvuyritysten innovaatiotoimiin. Tavoitteena on päästä tekemään ensimmäisiä rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Jo kesällä 2021 on tarkoitus avata veturiyrityksille kaksivaiheinen haastekilpailu.Veturiyrityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 100 miljoonaa euroa. Veturiyrityshankkeita tukevien avainteknologioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 27 miljoonaa euroa.Innovaatioinfrastruktuurien kehityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 25 miljoonaa euroa.Innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa. Luovien alojen uudistumisen tuella vahvistetaan alan kilpailukykyäSyksyllä 2021 on tarkoitus avata rahoitushaku luovien alojen ja tapahtumateollisuuden yritysten kehityshankkeille toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on päästä tekemään rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 10 miljoonaa euroa.Matkailualan digitalisaatiota ja kestävää kasvua edistetäänVuoden 2021 loppupuolella on tarkoitus avata kestävää matkailua ja digitalisaatiota edistävä haku, jonka koko ohjelmakauden rahoitus on viisi miljoonaa euroa. Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa matkailuyritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.
Yrityksille ja tutkimusorganisaatioille myönnettävän rahoituksen lisäksi matkailualan kestävää kasvua tuetaan Visit Finlandin kautta yhteensä 15 miljoonalla eurolla.Myöhemmin avautuvia rahoitushakuja yrityksilleBusiness Finlandin vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja digitaalista uudistumista sekä teollisen palveluviennin kasvattamista tukevaan ohjelmaan tulee rahoitusta 4 miljoonaa euroa. Terveys- ja hyvinvointiosaamisen ja –teknologioiden kärkiohjelmaan on tulossa lisärahoitusta 4 miljoonaa euroa.Myöhemmin käynnistetään mikroelektroniikkaa (15 milj. euroa) ja 6G:n, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisympäristöjä (10 milj. euroa) koskevat haut. ELY-keskusten pienten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelmaan tullaan ohjaamaan lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa. Eri toimenpiteisiin kohdennettavan rahoituksen määrä täsmennetään tarvittaessa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan neuvoston päätöksen ja vuonna 2022 vahvistuvan enimmäisrahoitusosuuden mukaisesti.
NordenBladet — Keskiviikkona julkistettu Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää yhteensä yli miljardilla eurolla, ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa. Suomi suuntaa puolet kaikesta elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta vihreään siirtymään.Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Ensimmäiset hankkeet pääsevät vauhtiin jo loppuvuoden aikana, kun saataville tulee lisää tukea mm. öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latausinfran rakentamiseen ja tuulivoimakaavoitukseen.”Kestävän kasvun ohjelma on Suomen historian suurin ilmastopanostus ja se näyttää esimerkkiä myös tulevaisuuden talousratkaisuille. Signaali eri toimijoille on selvä: nyt on oikea aika investoida kestävään tulevaisuuteen. Rahoituksella vauhditamme etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea ja nostamme samalla Suomea jaloilleen koronakriisistä. Tärkeä periaate koko elvytyspaketille on se, ettei mikään elvytystoimi saa haitata ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Investointien arvioidaan vähentävän päästöjä vuosittain vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodesta 2026 lähtien, mikä vastaa noin kuutta prosenttia Suomen päästöistä. Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.Hallitus antaa torstaina 27. toukokuuta esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka sisältää rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ensimmäiset rahoitushaut käynnistyvät vielä loppuvuoden aikana.Lisärahaa öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan”Öljylämmityksen vaihtaminen kestävään lämmitysmuotoon on kiinnostanut kansalaisia todella paljon, joten on hienoa, että voimme jatkaa avustusten myöntämistä saumattomasti. Samoin pidän erittäin tärkeänä sitä, että sähköautojen latausinfraan myönnettävät avustukset saavat lisäpontta. Kattava latausinfra on välttämätön edellytys liikenteen sähköistymiselle ”, ministeri Mikkonen sanoo.Öljylämmityksestä luopumista tuetaan 70 miljoonan euron lisärahalla, mikä mahdollistaa noin 15 000 rakennuksen siirtymisen pois öljylämmityksestä ja tuottaa noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset taakanjakosektorilla. Tukea voivat saada yksittäiset kotitaloudet, kunnat, seurakunnat ja yhdistykset. Tämän vuoden lisätalousarvioissa on varattu 25 miljoonaa euroa pientalojen avustuksiin.Pientalojen omistajat hakevat avustusta Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Avustuksiin ohjataan 65 miljoonan euroa jo aiemmin tehtyjen panostusten jatkoksi. Kunnat hakevat avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Myös seurakunnat ja yhdistykset voisivat hakea avustusta 2022 lähtien. Avustuksiin varataan viisi miljoonaa euroa. Sähköautojen latausinfran avustuksiin tulee 20 miljoonan euron lisäys, josta 17 miljoonaa suunnataan asuinrakennuksiin ja 3 miljoonaa euroa yritysrakennuksiin. ARA:n myöntämää avustusta on tarkoitus laajentaa yrityksille vuonna 2022. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa avustuksiin on varattu 7,5 miljoonaa euroa.Ym.fi: Öljylämmityksestä luopuminenAra.fi: Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseenYrityksille investointitukea kiertotalouden, uusien puhtaiden teknologioiden ja prosessien vähähiilisyyden edistämiseksiYritykset voivat hakea rahoitusta muun muassa akku-, bio-, muovi-, tekstiili-, rakennus- ja elektroniikkamateriaalien sekä teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistäviin innovatiivisiin laitehankintoihin sekä prosessien kehittämiseen. Yhteensä 110 miljoonan euron investointituki tulee haettavaksi Business Finlandilta syksyyn mennessä. Ensimmäiset 20 miljoonaa euroa tarkoitukseen varataan hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa. Rahoituksella tuetaan kiertotalousohjelman sekä valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa sekä vauhditetaan kansallista akkustrategiaa ja Suomen biotalousstrategiaa.Lisäksi tukea on tarjolla teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen (60 miljoonaa euroa) sekä investointeihin, jotka liittyvät vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin hyödyntämisen, kuten puhtaan vedyn tuotanto- ja varastointiteknologian kaupalliseen skaalaukseen (150 miljoonaa euroa). Tuet auttavat teollisuudenaloja toteuttamaan vähähiilisyyden tiekarttojaan. Rahoitukset tulevat haettaviksi Business Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kautta loppuvuoden aikana.Vihreää siirtymää tukevien lupaprosessien käsittelyyn varataan 12 miljoonaa euroa, jolla lisätään väliaikaisia voimavaroja. Summasta kaksi miljoonaa euroa varataan jo tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa. Kunnille ja maakuntien liitoille tarjottaviin tuulivoima-avustuksiin tehdään 1,5 miljoonan lisäys, jonka tarkoituksena on tukea erityisesti merituulivoiman kaavoitusta ja lupamenettelyjä. Tästä vuoden kolmannessa lisätalousarviossa varataan 250 000 euroa.Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämistä tuetaan 40 miljoonan euron ohjelmakokonaisuudella, jossa panostetaan vähähiilisyyttä vauhdittavaan tutkimukseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Tänä vuonna käynnistyvästä ohjelmasta vastaavat ympäristöministeriö ja Business Finland, ja hankkeet valitaan pääosin vuosina 2022-2023. Hanke käynnistyy kolmannessa lisätalousarviossa allokoidun miljoonan euron rahoituspäätöksen myötä.Maanviljelijöille tukea peltojen kipsikäsittelyyn, ravinteiden kierrätykseen lisävauhtiaPeltojen kipsikäsittelyyn suunnataan 15 miljoonaa euroa. Peltojen kipsikäsittely on uusi ja tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Käsittelyä on tähän mennessä kokeiltu Varsinais-Suomessa Saaristomeren kuormituksen vähentämiseksi.Viljelijät voivat hakea käsittelyä keväästä 2022 lähtien. Toteutus painottuu vuosille 2022-2023, jolloin on tarkoitus käsitellä 80 prosenttia tavoitteena olevasta 50 000 hehtaarin pinta-alasta. Soveltuvat kohteet on tunnistettu valtioneuvoston asetuksessa maatalousmaan kipsikäsittelyyn myönnettävästä tuesta, ja tiedot tarkentuvat peltolohkojen tasolle rahoitushaun alkuun mennessä. Kipsi ja sen levitys on maksutonta ja verovapaata, eikä sen tilaaminen vaikuta viljelijöiden maataloustukiin. Kipsikäsittely täydentää muita vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa esitettyjä rehevöitymisen torjuntakeinoja.Ravinteiden kierrätystä vauhditetaan ohjaamalla viisi miljoonaa euroa hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää innovaatioita ja investointeja sekä kehittää ohjauskeinoja, joilla ravinteiden kierrätyksestä syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Hankkeet toteutettaisiin vuosina 2021-2025 ja tuen osuus olisi 40-60 prosenttia kustannuksista. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia tekniikoita ja menetelmiä sekä tuottaa korkean jalostusasteen lopputuotteita, jotka vähentävät ravinteiden päätymistä vesistöihin. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle on varattu miljoona euroa.www.kipsinlevitys.fiym.fi/ravinteidenkierratysRahoituksella tuetaan käynnissä olevia rakenteellisia uudistuksiaEU:n ehtona on, että hankkeet tukevat ja vauhdittavat yhteiskunnan rakenteellisia uudistuksia niin Suomessa kuin muualla EU:ssa. Suomi on sitoutunut rahoituksen vastineeksi viemään läpi maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja ilmastolain uudistukset. Rahoituspäätökset tuettavista hankkeita tulee tehdä viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä ja hankkeiden tulee valmistua viimeistään elokuuhun 2026 mennessä.Suomen kestävän kasvun ohjelma vaatii vielä komission hyväksynnän, ja lisätalousarvion rahoituspäätökset eduskunnan siunauksen.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelmassa määritellään, miten Suomi tulee käyttämään EU-elpymisvälineestä tulevan rahoituksen. Ohjelmalla vauhditetaan esimerkiksi digitalisaatiota ja investointeja vihreään siirtymään. Lisäksi ohjelmalla edistetään työllisyysasteen nostoa ja hoitoon pääsyn nopeuttamista. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on myös tukea alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.Ohjelma jakautuu neljään pilariin, joista sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ovat Pilari 4: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen sekä osin Pilari 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Pilari 4:n valtionavustuksilla tuetaan vaikuttavia uudistus- ja kehittämishankkeita, joilla puretaan korona-epidemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, edistetään nykyistä nopeampaa hoitoon, palveluihin ja kuntoutukseen pääsyä sekä vahvistetaan monialaisia kynnyksettömiä palveluja, ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Lisäksi vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden käyt-töönottoa tullaan tukemaan osana näitä kaikkia tavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oleva Pilari 3 keskittyy työllisyyden edistämiseen ja työ-markkinoiden kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevissa Pilari 3:n osissa laajennetaan Työkykyohjelman ja IPS-Sijoita ja valmenna-toimintamallin käyttöönottoa, sekä vahvistetaan mielenterveyttä ja työkykyä työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä. Näillä pyri-tään lisäämään työkyvyn tuen palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä tukemaan työikäis-ten mielenterveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja työmarkkinoilla pysymistä. Li-säksi mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseksi tuodaan työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön vaikuttavia työkyvyn tuen menetelmiä. Kriteerit valtionavustushankkeilleRahoitettavien valtionavustushankkeiden tulee täyttää kansallisesti määritellyt kriteerit, jotka tu-kevat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden sekä Suomen kestävän kas-vun ohjelman tavoitteiden toteutumista.Valtionavustusasetus annetaan syysistuntokaudella 2021, jonka lisäksi valmistellaan hakuohje täsmentäen hakukriteerejä, seurantaa ja raportointia. Pilari 4:n valtionavustusta voivat hakea hallituksen kunnat ja kuntayhtymät, jotka muodostavat yhdessä hallituksen esityksen 241/2020 mukaisen hyvinvointialueen sekä Helsingin kaupunki (22 aluetta ja 22 hanketta). Ensimmäinen valtionavustushaku avataan vuoden 2021 lopulla. Pilari 3:n sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät, jotka eivät vielä ole mukana jo käynnissä olevissa ohjelmassa. Alueellisten toimenpiteiden tueksi toteutetaan myös kansallista kehittämistä.
NordenBladet — Suomen kestävän kasvun ohjelman ensimmäiset uudistukset ja investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna, mutta suurin osa rahoituksesta kohdistuu vuosille 2022–2023. Kolmannessa lisätalousarviossa hallitus esittää investointeja muun muassa tutkimukseen, jatkuvaan oppimiseen, nopeaan hoitoonpääsyyn ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Esitys sisältää 238 miljoonaa euroa rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmaan.Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä maanantaina 24. toukokuuta. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä suunnitelma torstaina 27. toukokuuta. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Suomen kestävän kasvun ohjelma muun muassavähentää päästöjä muun muassa vauhdittamalla investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaanopeuttaa kestävää talouskasvualuo mahdollisuuksia talouskasvulle pitkällä aikavälillänopeuttaa hoitoonpääsyätukee työllisyyttä edistäviä uudistuksia.Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Ohjelma sisältää rahoitusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan noin 700 miljoonaa euroa.”Jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmilla tuetaan elpymistä ja pyritään muuttamaan talouden rakenteita, joten ne voivat kohentaa pysyvästi EU:n talouskasvua. Suomen suunnitelma on osa tätä isompaa eurooppalaista kokonaisuutta. Suunnitelma on tasapainoinen yhdistelmä uudistuksia ja investointeja, jotka tukevat talouden kestävää kasvua ja korjaavat koronan aiheuttamia haittoja”, sanoo Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla mutta myös avata suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen. Suomalaiset yritykset voivat hakea rahoitusta myös muiden maiden elpymishankkeista.Euroopan komissio ennustaa, että investoinnit nousevat ensi vuonna EU:ssa ennätyksellisen korkealle tasolle. Kevätennusteen mukaan elpymis- ja palautumistukiväline nostaa EU:n bruttokansantuotetta noin 1,2 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoden 2022 loppuun mennessä.Suomen bruttokansantuote voi olla 0,3 prosenttia suurempi vuonna 2026 kuin ilman Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, arvioi valtiovarainministeriö. Pitkällä aikavälillä ohjelman uudistukset ja investoinnit voisivat kasvattaa bruttokansantuotetta enimmillään 0,8 prosenttia. Pitkän aikaväliin vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.Suunnitelman sisältö pysyi pääosin ennallaanSuomi toimitti alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 15. maaliskuuta. Sen jälkeen ministeriöt jatkoivat keskusteluja Euroopan komission kanssa ja viimeistelivät suunnitelman näiden keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaan ei tullut jatkovalmistelussa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.Elpymis- ja palautumissuunnitelma linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Kokonaisuus on EU-lainsäädännön mukaisesti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023 (1,9 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä sovittaa näiden ohjelmien sisällön yhteen nyt hyväksyttävän suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle on arviolta 2,9 miljardiin euroa nykyhinnoin (2,7 miljardia vuoden 2018 hinnoin).Rahoitusta liikkeelle tutkimukseen ja päästöjen vähentämiseenHallitus antaa torstaina 27. toukokuuta eduskunnalle esityksen vuoden kolmanneksi lisätalousarvioiksi, joka aloittaa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon. Lisätalousarvioesityksen rahoitus jakautuu ohjelman sisältämien neljän pilarin mukaan seuraavasti:vihreä siirtymä 48,5 miljoonaa euroadigitalisaatio 9,5 miljoonaa euroatyöllisyys ja osaaminen 134,9 miljoonaa euroasosiaali- ja terveyspalvelut 45 miljoonaa euroa.Pilarista 3 hallitus esittää määrärahoja muun muassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Esitys sisältää Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta määrärahoja 45 miljoonaa ja myöntämisvaltuuksia 62 miljoonaa. Lisätalousarvio aloittaa myös jatkuvaa oppimista edistävät uudistukset.Osana vihreää siirtymää rahoitusta tulisi esimerkiksi erillisöljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan. Kasvihuonepäästöjä vähentävät myös investoinnit teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden investoinneilla käynnistetään hoitotakuuta tukevia digitaalisia palveluita sekä aloitetaan palvelu- ja hoitovelan purku. Digitalisaation investoinnit alkavat rahanpesun estämisellä, yritysten digitalouden ja huoneistotierojärjestelmän kehittämisellä, rautatieliikenteen digitalisoinnilla ja kyberturvallisuuden kehittämisellä.Tämän tiedotteen liitteenä on listaus siitä, mitkä lisätalousarvion menot liittyvät Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoon. Ministeriöt ja niiden alaiset organisaatiot järjestävät rahoituksen haun nyt liikkeelle lähtevistä toimista omalla hallinnonalallaan ja viestivät siitä erikseen.Tavoitteet saavutettava rahoituksen saamiseksiLisätalousarvion toimien rahoitus tulee EU:lta ennakkomaksatuksena, kun unioni on hyväksynyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman. Ennakkomaksatuksen osuus on 13 prosenttia kokonaisuudesta. Jatkossa jäsenmaat hakevat EU:lta maksatuksia kahdesti vuodessa sen perusteella, miten tavoitteita ja välitavoitteita on saavutettu. Jokainen jäsenmaa raportoi suunnitelmaansa sisältyvien tavoitteiden saavuttamisesta Euroopan komissiolle. Maksatuspyynnöistä keskustellaan myös jäsenmaiden kesken.”On tärkeää, että elpymisrahojen käyttöä valvotaan tarkasti, kuten EU-lainsäädäntökin edellyttää. Kansallisen ja komission valvonnan lisäksi tämä toteutuu myös jäsenmaiden kesken, kun yhdessä arvioidaan tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista maksatusten ehtona. Tieto on avointa, jolloin myös kansalaisilla on mahdollisuus perehtyä kunkin maan suunnitelmiin ja raportteihin”, ministeri Vanhanen sanoo. Rahoituksen käyttöä valvotaan paitsi EU-tasolla myös kansallisesti. EU-lainsäädäntö velvoittaa kunkin jäsenmaan laatimaan luotettavat ratkaisut hallinto-, valvonta- ja tarkastustoiminnaksi. Suomessa tämän organisointi on valtiovarainministeriön vastuulla.Mitä seuraavaksi?Valtiovarainministeriö toimittaa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman EU:lle. Euroopan komissiolla on kaksi kuukautta aikaa arvioida jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Sen jälkeen EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelmat. Jatkossa määrärahat sisällytetään valtion talousarvioihin. Kukin ministeriö viestii osaltaan määrärahojen hakuprosesseista.
NordenBladet — Metsäneuvosto kokoontui 24.5.2021 keskustelemaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja luonnonsuojelulain (LSL) uudistushankkeista. Keskustelun tarkoituksena oli syventää ymmärrystä näistä ajankohtaisista uudistuksista ja niihin liittyvistä haasteista sekä mahdollistaa monien erilaisten näkökulmien esilletulo.Teamsin kautta järjestetyssä tilaisuudessa käytiin avointa ja aktiivista keskustelua sekä hankkeiden hyvistä puolista että vielä kehitystä vaativista kohdista. Mukana olivat myös lakien valmistelusta ympäristöministeriössä vastaavat asiantuntijat, ja keskustelua käytiin dialogihengessä erilaisia mielipiteitä ja niiden perusteluja esittäen. Tilaisuuteen osallistuivat myös ympäristöministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Esillä olleita teemoja olivat muun muassa viherrakenteet ja viheryhteydet, ekologinen kompensaatio, luontotyyppien luokittelu, alueiden virkistyskäyttö, digitalisaatio, varovaisuusperiaate sekä maanomistajien selvilläolovelvoite. Myös lakien tarkkarajaisuus, selkeys, ymmärrettävyys ja hyväksyttävyys herättivät paljon keskustelua.Onnistumisiksi koettiin erityisesti digitalisaatioon ja hyvän hallinnon korostamiseen liittyvät esitykset. Kehitettävää löytyi puolestaan epäselvistä käsitteistä ja puutteellisiksi koetuista vaikutusarvioinneista. Tulkintaongelmien välttämiseksi pidettiin tärkeänä, että epäselvät käsitteet avataan ja määritellään sekä laissa että sen perusteluissa huolellisesti. Ministeri Leppä korosti tilaisuuden lopussa pitämässään puheenvuorossa lakien selkeyden merkitystä. Säännösten tulee hänen mukaansa olla myös oikeasuhtaisia. Esimerkkeinä oikeasuhtaisuudesta Leppä nosti esiin viherrakenteiden erilaisen merkityksen kaupungeissa ja maaseudulla, metsästyksen monet myönteiset vaikutukset sekä omaisuudensuojan, josta täytyy myös tulevaisuudessa pitää kiinni. Poliittinen sopu on ministeri Lepän mukaan vielä saavuttamatta molemmissa hankkeissa. Tämän vuoksi työtä ja keskustelua tulee vielä jatkaa, jotta yhteisymmärrys kaikkien osapuolten välillä saavutettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla.Molempien lakiuudistusten valmistelu jatkuu edelleen. Esitys luonnonsuojelulaiksi on lähdössä lausunnoille jo ennen kesälomia, ja hallituksen esitys pyritään antamaan tammikuussa 2022. Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelu- ja lausuntoaikataulu tarkentuu myöhemmin.Lisätietoa lakihankkeista:Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus (ym.fi)Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu (mrluudistus.fi)
