NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvioesityksen torstaina 27. toukokuuta.Määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi 2,2 miljardilla eurolla ja varsinaisia tuloja vähennettäväksi 185 miljoonalla eurolla. Tämä lisää valtion nettolainanoton tarvetta 2,4 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Esitykseen sisältyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisten uudistusten ja investointien käynnistämiseen liittyviä määrärahalisäyksiä 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021.Kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vuoden 2021 kehysvarausta kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti Opetushallituksen pääjohtajaksi filosofian tohtori Minna Kelhän. Virka täytetään ajalle 7.6.2021 – 6.6.2026.Kelhä on työskennellyt opetusministerin valtiosihteerinä vuodesta 2019 lähtien. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pääsihteerinä 2016 – 2019 ja eduskuntasihteerinä 2015 – 2016, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehittämispäällikkönä 2014 – 2015, kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustajana 2011 – 2014, kansanedustajan avustajana 2009 – 2011. Kelhän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöstutkimus valmistui vuonna 2009.Opetusministerin valtiosihteerinä Kelhä on johtanut hallitusohjelman keskeisten koulutuspoliittisten uudistusten lainsäädäntöhankkeita sekä ohjelmien sisällöllistä valmistelua.Kelhä on mm. vastannut oppivelvollisuuden laajentamisen, jatkuvan oppimisen uudistuksen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Oikeus oppia- sekä ammatillisen koulutuksen Oikeus osata -hankkeiden valmistelusta.Opetushallitus kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. Pääjohtaja johtaa viraston toimintaa ja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta. Pääjohtajan virkaa haki 17 henkilöä.
NordenBladet — Tapahtumatakuun tarkoitus on vähentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Takuu on ennakkoon sovittu maksusitoumus, joka annetaan tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma perutaan tai sen laajuutta rajoitetaan lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksetaan toteutuneista kustannuksista.Tapahtumajärjestäjät hakevat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Haku on kaksivaiheinen. Tapahtumatakuun hakuaika on 1.6.– 31.8.2021. Tapahtumatakuuseen perustuvaa korvausta on haettava erikseen. Korvauksen hakuaika on 15.9.–7.12.2021. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmista tapahtumatakuun hakuohjeista 28.5.2021.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiä – alueelliset rajoitukset huomioidaan takuun myöntämisessäTapahtumatakuun piirissä ovat esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat.Tapahtumatakuu voidaan myöntää, jos seuraavat ehdot täyttyvät:Kyseessä on yleisötapahtuma, johon osallistuu vähintään 200 henkeä.Tapahtuma järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana.Tapahtumajärjestäjä on vakiintunut ja ammattimainen eli sillä on Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 liikevaihto yli 150 000 euroa. Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.Viranomaisten alueelliset ohjeistukset sallivat tapahtuman järjestämisen niin, että siihen voi osallistua vähintään 200 henkeä.Tapahtumatakuuta ei myönnetä säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi viikoittainen esitys-, konsertti- ja teatteritoiminta tai sarjamuotoiset urheilutapahtumat.Tapahtumatakuu perustuu ennakkoon ilmoitettuihin ja toteutuneisiin kustannuksiinTapahtumajärjestäjän on hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu ajankohta, paikka ja kesto, kustannusarvio sekä tapahtuman alihankkijat. Tapahtumatakuuta hakee tapahtumajärjestäjä, mutta Valtiokonttori maksaa korvauksen myös tapahtumajärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille alihankkijoille.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, kustannuksista korvataan 85 prosenttia. Korvauksen voi saada vain toteutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kohtuullisista kustannuksista. Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksestä, jos korkeintaan 90 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus.Tapahtuma voidaan katsoa peruuntuneeksi myös, jos laki tai viranomainen määrää, että siihen voi osallistua enintään 85 prosenttia sen suunnitellusta osallistujamäärästä. Tämä tarkoittaa, että tapahtumajärjestäjä voi tällaisessa tilanteessa peruuttaa tapahtuman ja saada tapahtumatakuun mukaisen korvauksen. Tapahtumajärjestäjä voi myös järjestää tapahtuman rajoitusten mukaan suppeampana, jolloin tapahtumatakuu korvaa tapahtuman kustannuksia osittain.Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtumien järjestämistä koskevat suositukset, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirastot tekevät päätökset. Suosituksissa on alueellisia eroja sen mukaan, miten paha koronaepidemia alueella on.Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki tapahtumille haettavissaOpetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haun taide- ja kulttuurifestivaalien ja kesäteattereiden korona-avustuksille. Ministeriö tukee avustuksillayleishyödyllisenä toimintana järjestettäviä taide- ja kulttuurifestivaalejaliiketaloudellisin periaattein toimivia taide- ja kulttuurifestivaaleja, kun järjestäjän arvonlisäverollinen liikevaihto oli enintään 150 000 euroa vuonna 2019ammattimaista tai ainakin osittain taiteen ammattilaisia työllistävää kesäteatteritoimintaa.Avustukset on tarkoitettu tukemaan toimintaa, joka on vaikeutunut tai estynyt koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten takia 1.1.–30.9.2021. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Avustusten hakuaika päättyy 22.6.2021.Tapahtumatakuuseen on varattu 80 miljoonaa euroaAiemmin samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet otetaan huomioon tapahtumatakuuta myönnettäessä. Koronatuet eivät yhteenlaskettuina saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa. Tällaisiin huomioitaviin tukiin kuuluu esimerkiksi kustannustuki. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön samaa tarkoitusta varten myöntämät avustukset vähennetään tapahtumatakuusta.Hallitus on varannut tapahtumatakuuseen 80 miljoonaa euroa ja koko kulttuuri-, taide-, liikunta- ja tapahtuma-alan tukipakettiin noin 230 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto esitti 27.5.2021, että presidentti vahvistaisi kustannustukilain muutoksen, joka mahdollistaa tapahtumatakuun. Laki tulee voimaan 1.6.2021.
NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (ns. toisiolain) siirtymäsäännöstä muutettavaksi siten, että lain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta 1.5.2022 alkaen. Alun perin vaatimuksia oli tarkoitus soveltaa 1.5.2021 alkaen.Esityksen tavoitteena on, että toisiolain tietoturvalliselta käyttöympäristöltä edellytettäviä vaatimuksia sovellettaisiin vasta, kun alan keskeiset toimijat ovat voineet auditoida tietoturvalliset käyttöympäristönsä. Ennen 1.5.2022 tietoja voitaisiin kuitenkin luovuttaa luvansaajan käsiteltäväksi lain nojalla, vaikka tietolupahakemuksessa ei osoitettaisi laissa tarkoitettua tietoturvallista käyttöympäristöä tietojen käsittelylle. Tietojen luovuttaminen edellyttäisi tällöin määräajaksi annettua tietolupaa, joka olisi voimassa enintään 30.4.2022 asti. Lisäksi siirtymäsäännöstä esitetään muutettavaksi siten, että lain merkittäviin kliinisiin löydöksiin perustuvia oikeuksia, velvoitteita ja toimenpiteitä sovellettaisiin 1.1.2024 alkaen.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian. Tietoturvallinen käyttöympäristö turvaa yksilön henkilötietojen suojaaTietoturvallinen käyttöympäristö on toisiolain hallituksen esitykseen kirjoitettu keskeinen toimi, joka turvaa yksilön henkilötietojen suojaa. Tietoturvallisella käyttöympäristöllä on merkittävä rooli väärinkäytösten estämisessä ja kyberturvallisuuden toteuttamisessa. Korkea tietoturvan taso on myös kilpailuetu Suomelle, koska se osoittaa, että Suomessa huolehditaan vahvasti arkaluonteisten henkilötietojen suojasta. Myös yleisessä tietosuoja-asetuksessa edellytetään riittäviä suojatoimia arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyssä.
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 27.5.2021 U-kirjelmän EU:n asetusehdotuksesta tekoälyn harmonisoidusta sääntelystä Euroopan Unionissa. Hallitus painottaa, että yritysten ja talousalueiden välinen globaali kilpailutilanne vaatii, että EU:sta luodaan tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö.Tiukennettua sääntelyä esitetään tekoälyjärjestelmien korkean riskin käyttötapauksiin, jotka voisivat aiheuttaa merkittävän haitan ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi ehdotuksessa määritellään kokonaan kiellettävät tekoälyjärjestelmät, kuten sosiaaliset pisteytysjärjestelmät. EU:n asetusehdotuksen tavoitteena on, että EU:sta muodostuu tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa ympäristö, joka edistää investointeja ja vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta. Komissio julkaisi tekoälyasetusehdotuksensa 21.4.2021. Ehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädetään tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämistä koskevan direktiivin edellyttämistä tuotekielloista ja tuotteiden merkintävaatimuksista. Nämä vaatimukset Suomen on toteutettava sellaisenaan eli kansallista liikkumavara ei ole. Asetusta täydennettäisiin myöhemmin myös muiden direktiiviin vaatimusten toteuttamiseksi Suomessa.Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Asetuksen mukaiset tuotteiden myyntikiellot koskevat kaikkia oxo-hajoavaa muovia sisältäviä tuotteita sekä seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat vanupuikot,ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot),lautaset,muut kuin lääkelaitedirektiivien soveltamisalaan kuuluvat pillit,juomien sekoitustikut,ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit,vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut yhden annoskoon syömävalmiin ruuan elintarvikepakkaukset,vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina javaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina.Asetuksen mukaiset merkintävaatimukset koskevat seuraavia kertakäyttöisiä muovituotteita:terveysiteet, tamponit ja tamponien asettimet,henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet,suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa jajuomamukit.Merkintävaatimukset on toteutettava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/2151 vahvistetulla tavalla. Tämän vuoksi asetuksessa viitattaisiin komission täytäntöönpanoasetukseen. Jokaiselle merkintävaatimusten piiriin kuuluvalle tuoteryhmälle on komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetty tietty kuvanmerkintä ja tietty tietoteksti, josta ilmenee, että tuote sisältää muovia tai että se on tehty muovista. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty myös yksityiskohtaiset säännökset merkinnän sijainnista joko pakkauksessa tai tuotteessa, ja siitä, millä kielellä teksti on esitettävä. Komission täytäntöönpanoasetuksessa on myös yksilöity käytettävät kirjaisinkoot ja -värit.Tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan ja sitä alettaisiin soveltaa direktiivin mukaisessa aikataulussa eli 3.7.2021 alkaen.Asetuksen mukaisia tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia valvoisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Tukes on jo kevään 2021 aikana valmistautunut tulevaan valvontatehtävään neuvonnalla. Neuvonnan toteuttamiseksi Tukes on avannut muun muassa tuotekieltoja ja merkintävaatimuksia koskevan verkkosivuston.Direktiivi edellyttää sen soveltamisalaan kuuluville tuotteille tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia, merkintävaatimuksia, erilliskeräysvaatimuksia, laajennettua tuottajavastuuta, kuluttajavalistusta sekä tiedonkeruuta ja EU-raportointia. Muiden direktiivin vaatimusten kansallisesta täytäntöönpanosta on valmisteilla erillinen hallituksen esitys, joka pyritään saamaan lausunnoille lokakuussa 2021. Tässä yhteydessä myös asetustason sääntelyä täydennettäisiin.Lausunnot pyydetään toimittamaan 10.6.2021 mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut aluehallintovirastoja, kuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitusta covid-19-tartuntojen torjunnasta rajat ylittävässä liikenteessä sisä- ja ulkorajapäätösten muuttuessa. Rajojen terveysturvallisuustoimilla on tärkeä merkitys Suomen koronaepidemian torjunnassa.Tartuntatautilain mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien torjuntatyöstä alueellaan. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät tukevat kuntia tässä työssä. Aluehallintovirastot sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan tartuntatautilain muutosta, jonka tavoitteena on edelleen parantaa terveysturvallisuutta rajat ylittävässä liikenteessä. Muutosesitys on lausunnolla 31.5. saakka. Nykyistä toimintamallia on ylläpidettävä ja kehitettävä kunnes uutta lainsäädäntöä on käytettävissä.Kaikista Suomessa viikolla 18 todetuista uusista tapauksista 7,3 % oli saatu ulkomailla. Näistä tartunnoista aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,7 % kaikista tartunnoista.Alueilla on varauduttava Suomeen saapuvien matkustajien määrien nousuunAluehallintovirastojen, kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien pitää varautua siihen, että maltillisetkin helpotukset sisä- tai ulkorajat ylittävään liikenteeseen lisäävät rajat ylittävien henkilöiden määrää. Maahan saapumisen prosessi on siksi suunniteltava mahdollisimman sujuvaksi. Terveysturvallisuustoimet maahan tullessa kohdistetaan ensisijaisesti henkilöihin, joilla ei ole mukanaan covid-19-ennakkotodistuksia. Ennakkotestissä tai testissä välittömästi rajanylityksen jälkeen käyneet henkilöt on ohjattava aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen otettavaan toiseen testiin.Aluehallintovirastojen on arvioitava, onko päätös pakollisesta terveystarkastuksesta välttämätöntä henkilöihin, joilla on mukanaan covid-19-ennakkotodistus. Toinen testi maahan saapumisen jälkeen laskee tartuntariskiä merkittävästiSosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että aluehallintovirastojen, kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien on hyödynnettävä lainsäädännön keinoja ja huolehdittava siitä, että Suomeen saapuvat henkilöt ohjataan toiseen koronatestiin aikaisintaan 72 tuntia maahan saapumisen jälkeen.Toisen testin toteutumisen varmistaminen on tärkeää. Se voidaan tehdä rekisteröimällä toisen testin kohderyhmään kuuluvien maahan saapuvien henkilöiden tiedot. Tarvittaessa tiedot välitetään oleskelupaikkakunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavalle viranomaiselle.Sähköiset työkalut, kuten Finentry, käyttöönTodistusten lukemisessa ja matkustajien ohjauksessa pitää mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sähköisiä työkaluja, kuten Finentryä. Sen avulla matkustajia voidaan informoida, kerätä heistä tietoja ja varata aika koronatestiin. Myös testin toteutumisen seuranta onnistuu Finentryn avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ottaisivat mahdollisuuksien mukaan Finentry-palvelun käyttöön ja viestisivät sen käytöstä maahan saapuville.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta Helmi-elinympäristöohjelmasta. Ohjelmassa on 40 toimenpidettä eri elinympäristöjen ennallistamisen, hoidon ja suojelun vauhdittamiseksi. Helmi-ohjelma on merkittävä toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä.”Odotettu Helmi-ohjelma määrittää suuntaviivoja 2020-luvun työlle monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Laajalla yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla luontokato voidaan pysäyttää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Helmi-ohjelmassa tehdään yhdessä töitä luonnon monimuotoisuuden eteen. Mukana on koko ympäristöhallinto sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. Ohjelma on hyvä esimerkki siitä, että luontoa voidaan auttaa monin eri tavoin ja parhaaseen tulokseen päästään vapaaehtoisilla toimilla”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Laadun heikkeneminen tarkoittaa elinympäristön muuttumista lajien kannalta huonoon suuntaan esimerkiksi rehevöitymisen, vieraslajien, lisääntyneen kulumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Helmi-ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä ennallistetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, metsiä, pienvesiä ja rantoja, lintuvesiä ja -kosteikkoja. Ennallistamalla elinympäristöjä palautetaan kohti luonnontilaa.Luonnon monimuotoisuutta turvaavat ja palauttavat, hyvin kohdennetut ennallistamis- ja kunnostustoimet tukevat myös lajien ja luontotyyppien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Rakenteeltaan ehjien ja toimivien ekosysteemien säilyminen tarjoaa hyvinvoinnille välttämättömiä ekosysteemipalveluita, kuten hiilensidontaa, tulvasuojelua ja pölytystä myös muuttuvassa ilmastossa.Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössäHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Helmi-ohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Kunnostus- ja hoitotoimia keskitetään, jotta ne olisivat luonnon monimuotoisuuden kannalta mahdollisimman vaikuttavia.Helmi-ohjelma on sidosryhmien laajasti kannattama. Ohjelman valmisteluun osallistui kymmeniä eri elinympäristöjen asiantuntijoita, järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Ohjelman ollessa lausunnoilla kaikki lausunnonantajat kannattivat Helmi-ohjelmaa ja monet ilmaisivat halukkuutensa osallistua ohjelman toteuttamiseen. Lausunnonantajat katsoivat, että arvokkailla luontoalueilla on paljon hoito- ja kunnostustarpeita, joihin ei ole aiemmin pystytty riittävästi vastaamaan puuttuvien resurssien takia.
Valtioneuvoston periaatepäätökseen Helmi-ohjelmasta sisältyy päätös METSO-ohjelman jatkosta vuosille 2026–2030. METSO-ohjelma jatkuu kunnianhimoisin tavoittein, joita täsmennetään ennen nykyisen METSO-ohjelmakauden päättymistä. Vuosina 2021-2025 Helmi-ohjelmassa tehdään METSO-ohjelmaa täydentäviä toimia metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.Poimintoja ohjelman toimenpiteistä:Valtakunnallisesti arvokkaiden soiden vapaaehtoinen suojelu saa vauhtia Helmi-ohjelman myötä. Tavoitteena on suojella 60 000 hehtaaria.Soita ennallistetaan yhteensä 59 300 hehtaaria, jonka lisäksi vesiä palautetaan suojelusoille 400 kohteella.Arvokkaita lintuvesiä kunnostetaan 200 kpl, jonka lisäksi kunnostetaan ja perustetaan 500 kpl suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja.Hoidettujen perinnebiotooppien määrää kasvatetaan 52 000 hehtaariin.METSO-ohjelman tavoitteita täydennetään suojelualueiden ja valtion monikäyttömetsien ennallistamisella ja luonnonhoidolla. Ennallistamiskulotuksia tehdään 750 hehtaarilla suojelualueilla ja 2200 hehtaarilla valtion monikäyttömetsissä.Puroja kunnostetaan yhteensä 600 km ja kalojen vaellusyhteyksiä palautetaan 700 pienvesikohteelle.
NordenBladet — YK:n väestörahasto UNFPA toi viime vuonna seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut 41 miljoonan naisen ja nuoren ulottuville. Tänä vuonna Suomi tukee UNFPA:n toimintaa 33 miljoonalla eurolla.Suomen tuki UNFPA:lle on yleisrahoitusta, jotta järjestö voi suunnata työtään joustavasti sinne, missä tarve on suurin. Tuella edistetään hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyön painotuksia, joihin myös naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet kuuluvat.UNFPA tekee tehokasta ja tuloksekasta työtä sukupuolten tasa-arvon ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi, mukaan lukien perhesuunnittelu. Suomen UNFPA:lle kanavoidulla yleistuella vuoden 2019 aikana yli 1,2 miljoonalle nuorelle varmistettiin pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, yli 840 000 suunnittelematonta raskautta ja lähes 2300 äitikuolemaa ennaltaehkäistiin ja yli 31 000 naista ja tyttöä pystyi käyttämään sukupuolittuneen väkivallan uhreille suunnattuja palveluita.Suomi nostaa esiin vammaisten ihmisten asemaaYhteistyössään UNFPA:n kanssa Suomi pyrkii vaikuttamaan siten, että erityisesti nuorisoystävällisten palveluiden ja laadukkaan seksuaalikasvatuksen saatavuutta parannettaisiin. Suomelle on myös tärkeää, että vammaisten ihmisten asema ja oikeudet vahvistuvat järjestön toiminnan tuloksena. Pandemian vuoksi heikentyneessä globaalissa tilanteessa Suomi painottaa YK-järjestöjen innovatiivisia ratkaisuja, uusia kumppanuuksia ja pitkäjänteistä työtä, joilla voidaan vahvistaa kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja saavuttaa kestäviä tuloksia.Suomi tukee tuloksellista toimintaaUNFPA on kansainvälisissä arvioissa todettu tehokkaaksi ja tuloksekkaaksi järjestöksi. Järjestön työllä on suora vaikutus kehitysmaiden naisiin ja tyttöihin, joiden tilanne uhkaa koronapandemian takia merkittävästi heikentyä. Vuonna 2020 UNFPA:n tuella:41 miljoonaa naista ja nuorta sai seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita;478 000 terveysalan työntekijää sai koulutusta koronapandemiaan liittyvissä tehtävissä;506 000 väkivallan uhriksi joutuneelle tytölle ja naiselle mahdollistettiin pääsy mielenterveys ja psykososiaalisen tuen palveluihin;1,2 miljoonaa naista 60 maassa sai käyttöönsä hygieniatarvikkeita;86 % ohjelmamaiden koronapandemiasuunnitelmista sisälsi toimia sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi ja uhrien auttamiseksi;83 % ohjelmamaista sisällytti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut kansallisiin koronapandemiasuunnitelmiinsa;UNFPA:n ja YK:n Maailman ruokaohjelma WFP:n yhteistyössä kehittämä e-voucher -järjestelmä auttoi Syyriassa noin 70 000 raskaana olevaa ja imettävää naista tarjoamalla ruoka- ja hygieniatarvikkeita;Yli 25:ssä UNFPA:n ohjelmamaassa perustettiin auttava puhelin, jolla tuettiin väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ja tyttöjä COVID-19-pandemia aikanaVarmistettiin 1,9 miljoonaa turvallista synnytystä 42 maassa;5,3 miljoonaa ihmistä sai perhesuunnittelupalveluita 52 maassa.
NordenBladet — Epidemiatilanne on pysynyt Suomessa tasaisena viime viikkojen ajan. Koronavirustartuntojen määrä lähti selvään laskuun maaliskuun lopulla, lasku loiventui kohti vappua ja tartuntojen määrä on pysynyt tasaisena toukokuun alusta lähtien.Epidemiatilanne on kaksijakoinen. Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen sekä herkemmin tarttuvat koronavirusvariantit voivat lisätä tartuntojen määrää. Samanaikaisesti rokotusten edistyminen ja taudin kausivaihtelu parantavat tilannetta. Tämä selittää osaltaan viikoittaisten tartuntojen määrän pysymistä tasaisena.Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,95–1,15 (90 % todennäköisyysväli). Luku on hieman korkeampi kuin viime viikolla. Koko huhtikuun ajan arvioitu tartuttavuusluku oli alle yhden.Viikolla 20 (ajalla 17.−23.5.) todettiin noin 1 300 uutta koronatapausta, mikä on reilu 100 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Sataatuhatta asukasta kohden uusia tartuntoja todettiin kahden viimeisen kalenteriviikon aikana 49, ja kahden niitä edeltävän viikon aikana 52. Positiivisten osuus testatuista oli 1,1 prosenttia viikolla 20, joka on hieman matalampi kuin edellisellä viikolla.Viikolla 20 uusista tartunnoista 35 prosenttia todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Viikolla 19 vastaava luku oli 40 prosenttia.Tartuntoja todettiin viikolla 20 huomattavasti vähemmän 20-29-vuotiailla kuin edellisellä viikolla. Koronavirustartuntoja todettiin vähemmän myös alle 20-vuotiailla.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista oli 6,9 prosenttia ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,8 prosenttia kaikista tartunnoista. Osuudet olivat samalla tasolla kuin edellisillä viikoilla.Sosiaalisten kontaktien lisääntyminen voi näkyä alueellisina tartuntaryppäinäKoronavirustilanne on hyvin erilainen eri puolilla maata. Maan etelä- ja lounaisosissa tartuntoja todetaan selvästi eniten. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tapauksia todettiin viime viikolla kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin edellisellä viikolla. Koronavirustapausten ilmaantuvuus oli viikolla 20 korkein Keski-Pohjanmaalla, mutta tautitilanne on kuitenkin parantunut edellisviikosta selvästi. Kanta-Hämeessä epidemiatilanne on puolestaan heikentynyt.Maan itä- ja pohjois-osissa puolestaan tartuntoja todetaan monilla alueilla alle 10 viikossa. Pohjois-Suomessa huolta herättää Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin heikentynyt tautitilanne.Rokotusten edistyminen ja taudin kausivaihtelu edesauttavat epidemiatilanteen hillitsemistäKoko maassa yli 90 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista yli 50 prosenttia. Kaikkien halukkaiden 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuun loppuun mennessä.Myös rokotuksen saaneiden on tärkeää yhä muistaa pitää turvaväliä, käyttää maskia sekä noudattaa muita hygieniaohjeita. Myös rokotettujen on syytä hakeutua testiin, jos on lieviäkin oireita. Rokotusten eteneminen ja epidemiatilanteen paraneminen kevättalvesta näkyy myös sairaalahoidon kuormituksessa. Tehohoidon tarve oli korkeimmillaan maaliskuun puolivälin jälkeen. Maaliskuun lopussa ja huhtikuun aikana tehohoidossa olevien potilaiden määrä väheni selvästi. Toukokuun ensimmäisinä viikkoina tehohoidon tarpeessa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta viimeksi kuluneen viikon aikana tehohoidon tarve on edelleen pienentynyt.Potilaita oli 26.5.2021 perusterveydenhuollon osastoilla 25, erikoissairaanhoidon osastoilla 58 ja tehohoidossa 18. Sairaalahoidossa olevien Covid-19-potilaiden yhteenlaskettu lukumäärä oli 101 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 26.5.2021 raportoitu yhteensä 946.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit löytyvät THL:n verkkosivuilta. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
