NordenBladet — Mieluisia harrastuksia koulupäivän yhteyteen tuovan Suomen mallin pilotointi käynnistyy keväällä eri puolilla Suomea. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet yhteensä 6,4 miljoonaa euroa avustuksia 112 kunnalle pilottien toteuttamiseen. Avustusta saanut toiminta kattaa yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta.
– Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa aivan jokaisella lapsella ja nuorella perhetautaan ja asuinpaikkaan katsomatta on mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Nyt tästä tulee totta kymmenien tuhansien suomalaisten lasten ja nuorten elämässä. Kuntien hakemuksissa näkyi hienosti koko harrastamisen kirjo. Muun muassa liikuntakerhot, käden taidot sekä taide ja kulttuuri olivat oppilaiden suosikkeja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.
Pilotoinnin tavoitteena on kerätä kokemuksia ja käytäntöjä, jotka helpottavat Suomen mallin vakiinnuttamista kuntien pysyväksi toiminnaksi. Myös piloteissa toteutetaan Suomen mallin lähtökohtaa lasten ja nuorten kuulemisesta ja heidän osallistamisestaan harrastussisältöjen suunnitteluun.
Seuraava haku kunnille aukeaa viimeistään maaliskuun alussa ja koskee syksyllä alkavia harrastuksia.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.
Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän asettaminen
– Pääministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin viran täyttäminenMaaret Suomi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 030
– Talousneuvoston kokoonpanon muuttaminenOikeusministeriöMari Aalto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 502
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 233/2020 vp; EV 213/2020 vp)Lauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 184/2020 vp; EV 220/2020 vp)Anna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134
– Ohjausryhmän asettaminen kansalliskielistrategian valmisteluunPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen
– Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksen ja yli-insinöörineuvoksen tehtäviin määrääminen
– 1) Kymenlaakson käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T13) täyttäminen 3) Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T11) täyttäminenSisäministeriöHannele Taavila, poliisijohtaja p. 0295 488 568
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 235/2020 vp; EV 205/2020 vp)Krista Sirén, asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 287
– Sisäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 talousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2021 talousarvioesityksen (146/2020 vp) täydentämisestä (HE 227/2020 vp; EK 53/2020 vp) vuodelle 2021Milla Kouri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 056
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksiMaa- ja metsätalousministeriöRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain ja yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 20 §:n muuttamisestaSusanna Paakkola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 448
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi huoneistotietojärjestelmästä annetun lain 25 §:n, asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 1 §:n ja huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta (HE 219/2020 vp.; EV 214/2020 vp)Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244
– 1) Valtioneuvoston asetus porovahinkolautakunnasta 2) Valtioneuvoston asetus poronhoitoasetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eläintautilaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 175/2020 vp; EV 208/2020 vp)Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2021Jukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Valtioneuvoston asetus tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisestaSara Vänttinen, hallitussihteeri p. 0295 162 065
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten muuttamisesta (HE 220/2020; EV 222/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 annetun lain muuttamisestaJenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ajoneuvolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2020 vp; EV 215/2020 vp)Risto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Valtioneuvoston asetus biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineistaSosiaali- ja terveysministeriöSarita Friman, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 349
– Maailman terveysjärjestö WHO:n hallintoneuvoston 148. kokous 18.-26.1.2021Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSaara Rahko, hallitussihteeri p. 0295 163 126
– Vakuutustakuun myöntäminen Suomen Keskinäiselle LääkevahinkovakuutusyhtiölleYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445
– Metsähallituksen luontopalvelujohtajan viran täyttäminen
NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyysi 7. joulukuuta lausuntoja verkkokaupan arvonlisäverotuksesta. Uudistus muun muassa toisi pienet verkkokauppaostot EU:n ulkopuolelta arvonlisäverotuksen piiriin.
NordenBladet — Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla oli vuonna 2020 noin 258–276 miljoonaa tiedostoa laillisia yksityisiä kopioita. Vuoden 2019 tutkimuksessa vastaava arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 275–297 miljoonaa musiikki- ja videotiedostoja. Tietoa yksityisestä kopioinnista kerättiin Taloustutkimuksen toimesta edellisen kerran 2019. Tutkimuksessa oli vuonna 2020 mukana 15–79-vuotiaiden lisäksi myös 12–14-vuotiaat lapset.
Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikkia kopioi 203 000 ja videoaineistoa yli 757 000 15–79-vuotiaista Suomessa asuvaa. Musiikki- ja videoaineiston kopioijia on kaiken kaikkiaan yli 900 000. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2014 yksityistä kopiointia tekeviä oli vielä lähes 1,6 miljoonaa.Vuoden 2020 tutkimuksessa tutkittiin myös 12–14-vuotiaiden lasten kopiointia. Heidän kopiointinsa mukaan laskettuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on vuonna 2020 12–79-vuotiaiden keskuudessa 259–278 miljoonaa tiedostoa (vuonna 2016: 400–451 miljoonaa tiedostoa).
Eniten käytetyt musiikin tallennusalustat ovat matkapuhelin ja tietokone. Videomateriaalia tallennetaan eniten digiboksiin. Eniten musiikkia on tallennettu suoratoisto/streaming-palveluissa (offline-tallennus), internetissä ilmaiseksi tallennettavissa olevista tiedostoista (esim. artistien omat internet-sivut) sekä alkuperäisiltä CD-levyiltä. Näistä vain alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettu musiikki on mukana tutkimuksen yksityisen kopioinnin luvuissa. Videotallennukset ovat useimmiten TV-ohjelmien tallennuksia. Yli puolet musiikkia kopioineista olisi hankkinut kopioidun aineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Lähes kolmannes musiikkia kopioineista olisi käyttänyt musiikin hankintaan maksullista lähdettä. Maksullista lähdettä käyttävien osuus on hieman alhaisempi kuin vuoden 2019 tutkimuksessa. Videotiedostoja kopioineista yli kolmannes olisi hankkinut kopioidun videoaineiston jotenkin muuten, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullista lähdettä olisi käyttänyt vajaa viidennes. Videotiedostojen osalta osuudet ovat samalla tasolla kuin vuoden 2019 tutkimuksessa.
Kolme neljästä Suomessa asuvasta on tulostanut, tallentanut, valokopioinut tai skannannut graafista aineistoa yksityiseen käyttöön viimeisen vuoden aikana. Eniten käytetyt kopiointitavat ovat tulostus ja tallennus. Niissä ovat myös suurimmat kappalemäärät (sivumäärät). Valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote, tulostettu aineisto puolestaan valokuva, viranomaislomake, ruokaohje/resepti tai oppimateriaali. Tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (nettisivut tai blogi), jokin yritys (esim. Valio) tai julkishallinto. Arvio yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluvasta sivumäärästä on 535–613 miljoonaa sivua (pohjautuu Kopioston aineistolajiluokitukseen).
– – -Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin määrää koskevien arvioiden lisäksi myös laajan kuvan Suomessa asuvien viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin myös musiikki- ja videomateriaalin kopioimisesta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin graafisen aineiston yksityistä kopiointia.
NordenBladet — EU:n terveysministerit ovat koolla videon välityksellä keskiviikkona 13. tammikuuta. Epävirallisen ministerikokouksen aiheena ovat koronavirusrokotukset jäsenmaissa. Suomea edustaa kokouksessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Epävirallisen ministerikokouksen järjestää tämän vuoden alusta puheenjohtajamaana aloittanut Portugali. Puheenjohtajan johdolla ministerit käyvät keskustelua jäsenmaiden kokemuksista ja mahdollisista ongelmista, joita on ilmaantunut koronavirusrokotusten ensimmäisten viikkojen aikana. Lisäksi ministerit keskustelevat rokotteiden lisähankinnoista.
”EU:n yhteistyö riittävän ja monipuolisen rokotesalkun hankkimiseksi jäsenmaille on ollut olennaisen tärkeää maailmanlaajuisessa kilpailussa rokotteista. Suomi kannustaa komissiota tekemään kaikkensa, jotta koronarokotteiden tuotantoa voidaan nopeuttaa ja rokotteita saadaan toimitettua nopeasti jäsenmaiden tarpeisiin”, Kiuru sanoo.
Jäsenmaiden lisäksi Portugali on kutsunut kokoukseen Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen tuli määräaikaan mennessä 7 hakemusta. Määräaikainen virkasuhde täytetään ajalle 1.2.2021–31.3.2022, mutta kuitenkin enintään viran haltijan virkavapauden ajaksi.
Määräaikaista virkaa hakivat seuraavat henkilöt:
Päivi Hukkanen
Katariina Juhola
Pauli Kariniemi
Antero Kiviniemi
Sami Lindström
Petra Schulze-Steinen
Tuija Kristiina Taos
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto luo rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä sekä vahvistaa puitteita, joissa markkinat voivat toimia. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat kaikissa oloissa luottaa rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan. Valtiovarainministeriö vastaa myös siitä, että ministeriön kansallinen ja kansainvälinen toiminta rahoituskysymyksissä on tuloksellista ja arvostettua.
NordenBladet — Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle*.
”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Valmistelua tuki myös kansalaisten kiertotalousraati, ja ohjelmaa voi kommentoida avoimissa verkkokyselyissä.
”Kiertotalousohjelma on laaja-alainen ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen”, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.”
Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi hiilineutraalisuudesta ja Suomen edelläkävijyydestä kiertotaloudessa ovat antaneet suunnan myös ohjelmatyömme päätavoitteille. Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista ensi keväänä. Silloin se myös näyttää suunnan sille, mitä on koronan jälkeinen elinkeino- ja ympäristöpolitiikka. Siihen tämä ohjelma antaa ratkaisuja”, Karhinen sanoo.
”Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä”, Karhinen linjaa.
Ministeri Mikkonen kertoo, että valtioneuvosto tekee ohjelman pohjalta periaatepäätöksen, joka lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.”Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit. Niiden toteuttamiseen tarvitaan niin valtiota kuin kuntia sekä yrityksiltä uudenlaista tuotesuunnittelua, innovaatioita ja yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.
”Digitalisaation tukema kiertotalous on merkittävä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun uudistamme taloutta ja elvytämme sitä koronaepidemian jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuulemme alkuvuoden aikana”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja
Kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Asiakkaat, yritykset ja kotitaloudet, saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta. Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, kun ne esimerkiksi sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen – ja sen sisältämät resurssit – käytön jälkeen hyödynnettäväksi. Asiakkaan ja kiertotalouden näkökulmasta on hyvä, että tavaroita ei seiso käyttämättöminä tai vähässä käytössä kodeissa ja varastoissa.
Palvelullistamista täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta. Lisäksi kansalaisia täytyy auttaa löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa niiden houkuttelevuutta.
Suomesta digitaalisen kiertotalouden kärkimaa
Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa. Ilman tietoa materiaalivirrat eivät kierrä tehokkaasti ja turvallisesti käyttäjien kesken eivätkä kiertotalouden toimintamuodot, kuten jakamistalous, onnistu. Jotta kiertotaloudelle tärkeää tietoa voidaan hyödyntää, tieto tulee määritellä, kerätä, avata ja linkittää sekä luoda datan käytölle turvalliset pelisäännöt. Tiedon avulla on mahdollista arvioida kiertotalouden edistymistä ja ohjata kiertotaloustoimia. Suomi voi olla edelläkävijä kehittämällä ja koordinoimalla kiertotalouteen sovellettavaa data-arkkitehtuuria eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla.
Kiertotaloudessa tarvitaan uusia taitoja, mikä edellyttää koulutusjärjestelmän ja työelämäosaamisen uudistamista. Esimerkiksi kiertotalous talousjärjestelmän uutena perustana tulee sisällyttää eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.
Kiertotalous elinkeinopolitiikan osaksi
Ohjelma nostaa kiertotalouden yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi. Verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta.
Hallitusohjelman mukaisessa kestävän kehityksen verouudistuksessa tulee arvioida mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Kiertotalouteen tulee ohjata julkista rahoitusta mukaan lukien EU:n elpymisinstrumentin rahoitusta sekä parantaa rahoituksen vaikuttavuutta.
Kiertotalous edellyttää yhteistyötä ekosysteemeissä, joissa toisistaan riippuvaiset arvoketjun tai eri sektoreiden toimijat kehittävät uusia ratkaisuja. Suomeen on perustettava ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä.
Julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.
Luonnonvarojen käytön kansallinen sopimusKiertotalous ei toteudu ilman tekijöitä. Ohjelma nostaa esille erityisesti energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden, kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnat ja alueet. Ohjelmassa ehdotetaan luonnonvarojen käytön kansallista sopimusta, johon yritykset ja kunnat voivat liittyä ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.
Kuntien ja alueiden ehdotetaan sisällyttävän kiertotalouden osaksi kuntastrategiaa, johtamista ja budjetointia. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien tukemiseksi tulee perustaa kansallinen osaamisverkosto.
Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ohjelmassa suositellaan valtionhallintoa, kuntia ja alan yrityksiä ottamaan käyttöön taloudellisia kannusteita ja hankintakäytäntöjä, jotta alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Myös rakentamisen ja kaavoituksen ohjausta pitää kehittää kiertotaloutta tukevaksi. Ohjelma suosittelee kaikkia kiinteistönomistajia tehostamaan tilojen käyttöä ja vähentämään niiden vajaakäyttöä.
NordenBladet — Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtaja Pasi Lehmus on irtisanoutunut tehtävästään. Valtiovarainministeriö käynnistää välittömästi uuden toimitusjohtajan valintaprosessin. Valtorin toimitusjohtajan virka täytetään 1.5.2021 lukien viiden vuoden määräajaksi.
Valtorin nykyinen toimitusjohtaja Pasi Lehmus jatkaa tehtävässään 30.4.2021 asti ja siirtyy 1.5.2021 alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) uudeksi tietohallintojohtajaksi.Valtorin tehtävänä on rakentaa yhdessä asiakkaana olevien virastojen kanssa digitaalista Suomea ja mahdollistaa valtionhallinnon työn sujumisen toimivien ja turvallisten palvelujen avulla. Valtorin asiakkaita ovat muun muassa kaikki valtionhallinnon virastot ja laitokset.
”Valtorin toimintaa on kehitetty määrätietoisesti ja tuloksellisesti Pasi Lehmuksen johdolla usean vuoden ajan. Asiakastyytyväisyys on parantunut ja palveluiden toimintavarmuus on hyvällä tasolla. Covid-19 –pandemian aiheuttamia tietoteknisiä haasteita on myös hoidettu kiitettävällä tavalla. Kiitän Pasi Lehmusta hyvästä työstä” toteaa alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Toimitusjohtajan virka on tarkoitus ilmoittaa haettavaksi lähiaikoina.
NordenBladet — Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen haastavat, mutta niissä nähdään myös mahdollisuuksia. Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä vahvistaa Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana.
Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.
”Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä”, ministeri Saarikko kuvasi.
”Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä.”
Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa, jotka ovat ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön.
”Työryhmä on ansiokkaasti tunnistanut, miten hyvän suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen avulla voidaan edistää monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista”, ministeri Mikkonen kiitteli.
”Panostaminen kaavoituksen ja rakentamisen laatuun vie meitä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä, joka vaalii myös luonnon monimuotoisuutta. Ehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi, kuten kaavoituksen päästövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kiertotalouskorttelin konsepti,” Mikkonen korosti.
Rakennetun ympäristön hyvä suunnittelu tukee elinvoimaisuutta, sosiaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoistuvia elämäntapoja niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseuduilla. Työryhmä nostaa esiin, miten kehittää asukkaiden osallistumista kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin. Ohjelmassa esitetään muun muassa etätyöskentelyä tukevia yhteistiloja sekä asuntorakentamisen laadun arviointiin laadittavaa kriteeristöä. Tietoisuutta rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin halutaan lisätä ja tuoda näiden asioiden välinen yhteys entistä vahvemmin niin sosiaali- ja terveyspoliittiseen kuin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun. Työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle. Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla olisi keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa. Kestävä suunnittelu ja rakentaminen tulee nostaa koulutuksen läpäiseväksi periaatteeksi. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia tulee työryhmän esityksen mukaan vahvistaa kehittämällä eri koulutusasteiden opetushenkilöstön pedagogista osaamista arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa sekä suuntaamalla valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksen rahoitusta arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen hankkeisiin.
Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui yli 20 vuotta sitten vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat toukokuussa 2019 työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli20). Ohjelmaehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään.
NordenBladet — Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitys on valmistunut. Selvitystyön parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Aki Lindén luovutti selvityksen kuntaministeri Sirpa Paaterolle tiistaina 12. tammikuuta.
”Kiitän parlamentaarista ohjausryhmää monipuolisesta ja tehokkaasta työstä monialaisten maakuntien mahdollisen tehtäväalan laajennuksen kartoittamisessa. Nyt valmistunut selvitys tarjoaa erinomaisen pohjan uusien itsehallinnollisten alueiden laajenevan roolin ja tehtäväkirjon hahmottamiseen niiden toiminnan käynnistyttyä”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.
Selvityksessä ehdotetaan, että sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisille hyvinvointialueille siirrettäisiin kuntien nykyisin hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät 1.1.2026. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat terveydensuojelu, tupakkavalvonta, eläinlääkintähuolto ja elintarvikevalvonta. Lainsäädännön valmistelu tulisi suorittaa siten, että hyvinvointialueen tehtäväala olisi tiedossa ennen huhtikuussa 2025 järjestettäviä järjestyksessään toisia aluevaaleja.
”Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto hyvinvointialueille sai parlamentaarisessa ohjausryhmässä laajaa puoluerajat ylittävää kannatusta ja on siksi luonteva selvityksen johtopäätös. Maakuntien liittojen tehtävien mahdollinen siirto herätti runsaasti keskustelua eri näkökulmista ja on aiheena sellainen, jota voisi olla syytä tarkastella myöhemmin tarkemmin”, toteaa parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Aki Lindén.
Selvityksessä esitetäänkin harkittavaksi monialaisten maakuntien tehtävien laajentamisen jatkotarkastelu. Selvityksen mukaan mahdollinen jatkotarkastelu tulisi tehdä toimintaympäristön muuttuessa ja hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuessa myös ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta. Toteutuessaan mahdollinen jatkotarkastelu tulisi selvityksen mukaan kohdistaa maakuntien liittojen nykyisin hoitamiin tehtäviin, mutta mahdollisesti myös muihin alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin tehtäviin. Keskustan eduskuntaryhmän edustajat jättivät selvitykseen eriävän mielipiteen: Keskustan mielestä monialaisen maakunnan tehtäväkentän tulisi olla nyt ehdotettua laajempi ja tavoitteena tulisi olla laaja aluekehitysmaakunta
Selvityksessä kuvataan myös kolme vaihtoehtoa Valviran ja aluehallintovirastojen sote-palvelujen valvonta-, lupa- ja ohjaustehtävien uudelleenjärjestelyiksi. Näitä tulisi vielä erikseen selvittää ja tarkastella perusteellisesti kokonaisuuden kannalta eri näkökulmista ja eri hallinnonalojen tehtävien tarpeista lähtien.
