NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät selvityshenkilöt ovat selvittäneet lukiodiplomijärjestelmän kehittämistä. Esitys luovutettiin opetusministeri Jussi Saramolle tiistaina 12.1.
Lukiodiplomi on asiakirja, jolla opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Lukiodiplomi on lukion päättötodistuksen liite. Diplomin suorittamisen ohjeet, arviointikriteerit ja todistuksen sisällön antaa Opetushallitus. Selvitysryhmä esittää, että lukion opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa määriteltyjen taito- ja taideaineiden lukiodiplomit tulisivat vastedes kaikkia lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Näitä oppiaineita ovat kuvataide, liikunta ja musiikki. Muissa kuin kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeissa lukiodiplomien järjestäminen säilyisi vapaaehtoisena.
Lisäksi esitetään, että opiskelija voisi sisällyttää lukiodiplominäytön osana ylioppilastutkintoonsa ja siten korvata yhden viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta. Ylioppilastutkintoa suorittava kokelas tekisi siinä tapauksessa äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluu matematiikan-, toisen kotimaisen kielen-, vieraan kielen- ja reaaliaineen koe sekä lukiodiplomin.
Selvitys tehtiin, koska eduskunta edellytti nykyisen lukiolain säätämisen yhteydessä, että selvitetään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi.
Selvitysryhmä toteutti kyselyn lukioiden rehtoreille ja lukiokoulutuksen järjestäjille keväällä 2020. Erilliseen sidosryhmäkyselyyn vastasivat Opetushallituksen edustajat, Kuntaliitto, Ylioppilastutkintolautakunta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Lukiolaisten Liitto.
NordenBladet — Kaikkien esittävän taiteen toimintayksiköiden, joiden tavoitteena on olla valtionosuusjärjestelmän piirissä vuodesta 2022 alkaen, tulee tehdä valtionosuuden piiriin pääsyä koskeva hakemus opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Hakuaika alkaa 12. tammikuuta ja päättyy 15. helmikuuta.
Uusi laki esittävästä taiteesta tulee voimaan 1.1.2022, ja valtionosuudet vuodelle 2022 myönnetään uuden lainsäädännön mukaan. Uusi laki, joka korvasi teatteri- ja orkesterilain, kattaa kaikki esittävän taiteen muodot eikä vos-järjestelmän piiriin pääsemistä ole rajattu enää vain tiettyihin esittävän taiteen muotoihin.Valtionosuuden piiriin hyväksyminen edellyttää, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa. Esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta sekä esittävän taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille. Esittävällä taiteella tarkoitetaan yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden piiriin valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Valtionosuuden edellytykset täyttäviä toimintayksiköitä voidaan siis hyväksyä valtionosuuden piiriin rajoitetusti. Myös valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä vahvistetaan valtion talousarvion asettamissa rajoissa eikä henkilötyövuosia voida välttämättä myöntää täysimääräisinä. Haku on kaksiosainen. Kaikkien hakulomakkeen täyttäneiden hakijoiden tulee lisäksi täyttää vuosia 2019 ja 2020 koskevat kustannus- ja toimintatietokyselylomakkeet, jotka Opetushallitus lähettää kaikille valtionosuutta hakeneille maaliskuussa 2021. Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntonsa hakemuksista.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksiin, jotka koskevat Keski-Pohjanmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on muun muassa METSO-ohjelman kautta valtiolle hankittuja alueita.
Keski-Pohjanmaan maakuntaan on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 22 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 14 590 hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 16 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan noin 507 hehtaaria. Yhteensä luonnonsuojelualueita perustettaisiin noin 15 097 hehtaaria.
Nyt lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa.
Alueella muun muassa dyynejä, vanhoja metsiä ja soitaLuonnonsuojelualueet perustettaisiin monipuolisesti Keski-Pohjanmaan maakuntaa edustavien dyynien, hiekkarantojen, lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueet turvaisivat myös rakennetun kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien ylläpitämistä ja tukisivat retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.
Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Alajärven, Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kuntien tai kaupunkien alueella. Laajimpia perustettavista suojelualueista ovat Etelänevan – Viitasalonnevan – Seljäsennevan noin 2630 hehtaarin suuruinen alue Kannuksessa ja Kokkolassa ja Ritanevan – Vipusalonnevan – Märssynevan noin 2306 hehtaarin suuruinen alue Kannuksen, Toholammen ja Kokkolan alueella.
Valtaosa eli yli 11 000 hehtaaria perustettavien luonnonsuojelualueiden pinta-alasta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Alueissa on osia myös useista eri luonnonsuojeluohjelmista. Alueet ovat monipuolisia ja merkittäviä soiden ja pienvesien sekä vanhojen metsien ja harjumetsien luontotyyppien ja lajiston suojelualueita.
Alueet säilytetään luonnontilaisina, hirven metsästys sallittaisiin pääosalla alueistaSuojeltavat alueet säilytettäisiin luonnontilaisina. Niiden häiriötön kehitys turvattaisiin tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Jokamiehenoikeuksien puitteissa alueita voisi käyttää myös esimerkiksi retkeilyyn, luontoharrastuksiin, tutkimukseen ja opetukseen.
Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Luonnonsuojelulain mukaan pohjoisen luonnonsuojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti sallittua ja eteläisessä Suomessa pääsääntöisesti kiellettyä. Kuitenkin esimerkiksi hirven ajo ja vieraslajien pyynti ovat Metsähallituksen luvalla mahdollisia kaikilla nyt perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus voi lisäksi antaa luvan muun muassa turvallisuus- tai vahinkouhkaa aiheuttavan lajin yksilöiden poistamiseen suojelualueella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös sallia muuta metsästystä, jos se ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai haittaa alueen muuta käyttöä. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven metsästys sallittaisiin laajasti ja osalla alueista lisäksi jäniksen, rusakon, teeren ja metson metsästys. Yhdellä alueella sallittaisiin myös vesilinnustus. Lisäksi linnuston pesinnän suojelemiseksi eräillä alueilla sallittaisiin ketun metsästys.Lausuntoja voi antaa 28.2.2021 saakka lausuntopalvelu.fi-palvelussa.
NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, jotka kehittävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.
”Puun mahdollisuudet ovat monet. Tämä heijastuu tulevassa rahoitushaussa, jossa etsimme hankkeita todella laajalla teemojen kirjolla. Hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi rakentamisen päästöjen pienentämiseen tai digitalisaation edistämiseen, innovatiivisiin puutuotteisiin ja -rakenteisiin tai alan yhteistyöhön ja verkostoihin”, projektiasiantuntija Simon le Roux kertoo.
Tukea myönnetään enintään 40 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, enimmillään 150 000 euroa hanketta kohden. Hankkeet voivat kestää enintään 18 kuukautta aikavälillä 1.4.2021–30.9.2022. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen organisaatio tai niiden konsortio.
”Tuleva viides hakukierros on mahdollisesti tukiohjelman viimeinen, ja haluamme varmistaa, että kaikki puurakentamista nopeasti eteenpäin vievät ideat saavat tuulta siipiensä alle. Tarjoamme hakijoille myös henkilökohtaista sparrausta. Kannustan kaikkia kiinnostuneita tarttumaan tarjoukseen, aikaisemmat kokemuksemme osallistavasta ja avoimesta hakumenettelystä ovat erinomaiset”, le Roux sanoo.
Hakijoilla on mahdollisuus testata ja kehittää hankeideaansa Puurakentamisen ohjelman asiantuntijoiden kanssa ennen hakemuksen jättämistä. Henkilökohtaista sparrausta tarjotaan aikavälillä 25.1. –12.2.2021.
Haku on auki 1.2.–1.3.2021. Hakuohjeisiin voi tutustua verkkosivuilla jo nyt. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2021 loppuun mennessä.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin lähetti maanantaina 11. tammikuuta kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Marin kiittää komissiota koronarokotteiden EU-yhteishankinnan järjestämisestä ja kiirehtii toimia rokotteiden jakelun tehostamiseksi.
Pääministeri Marinin pyytää komissiota tekemään kaikkensa, jotta lääkeyhtiöt tuottavat rokotteita mahdollisimman tehokkaasti ja jotta EU:n yhdessä tilaamien rokotteiden jakelu jäsenmaihin tapahtuu nykyistä ripeämmin. Pääministeri Marin toivoo komissiolta tilannepäivitystä rokotteista EU-maiden johtajien seuraavaan videokokoukseen, joka järjestetään ensi viikolla.
Pääministeri Marin nosti rokotteiden saatavuuden esiin myös illan puhelinkeskustelussa EU:n puheenjohtajamaa Portugalin pääministerin António Costan kanssa. Pääministerit puhuivat lisäksi Portugalin puheenjohtajakauden ohjelmasta. Sen päätavoitetta ovat talouden toipumisen vauhdittaminen vihreällä ja digitaalisella siirtymällä, Euroopan sosiaalisen pilarin edistäminen sekä Euroopan strategisen autonomian vahvistaminen.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin tehtävänä on kansliapäällikön apuna johtaa ja sovittaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia, ohjausta ja toimintamalleja. Tehtävä on uusi.
Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.
Alivaltiosihteerin tehtävään ovat hakeneet:
Tuulia Hakola-Uusitalo
Teija Hakulinen
Kai Heinonen
Ilkka Hietala
Päivi Hutukka
Eeva-Liisa Inkeroinen
Tuomas Mänttäri
Mikko Nieminen
Pasi Patrikainen
Hanna (Hanne) Salonen
Reetta Salonen
Juha Savela
Pekka Sinko
Harri Taivassalo
Tom Venho
11 hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
Hakuaika päättyi maanantaina 11.1.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälisesti suuntautunut asiantuntijaorganisaatio.
Pääjohtajan virkaan ovat hakeneet:
Niina Ahtonen
Olli Breilin
Mikko Eklund
Tommy Grahn
Anni Huhtala
Markku Järvenpää
Kari Knuutila
Jaakko Koppinen
Jarkko Koskinen
Pasi Niemistö
Antti Rautavaara
Markus Sovala
Kimmo Tiilikainen
Antti Toivanen
Saku Vuori
4 hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
Pääjohtajan virka tuli haettavaksi nykyisen pääjohtajan Mika Nykäsen tultua valituksi HSL:n toimitusjohtajaksi.Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälisesti suuntautunut asiantuntijaorganisaatio. GTK tuottaa geologiaan liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. GTK:n tuottama tieto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se tarjoaa laaja-alaisia asiantuntija-, tutkimus- ja laboratoriopalveluita sekä jatkuvasti kehittyviä digitaalisia palveluita. GTK:ssa työskentelee yli 400 asiantuntijaa.
Hakuaika päättyi maanantaina 11.1.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Jüri Ratas keskustelivat 11. tammikuuta puhelimitse Suomen ja Viron kahdenvälisistä suhteista, Covid-19-pandemia torjunnasta ja rokotekattavuuden edistymisestä EU:ssa, muista ajankohtaisista EU-asioista sekä kansainvälisistä kysymyksistä.
Pääministeri Marin kiitti Viroa hyvin hoidetusta Pohjoismaiden ja Baltian maiden niin kutsutun NB8-yhteistyöformaatin puheenjohtajuudesta vuonna 2020. Suomi toimii NB8-yhteistyön puheenjohtajana kuluvana vuotena, jolloin painopisteitä ovat digitalisaatio, innovaatiot ja ilmastopolitiikka.Pääministerit keskustelevat säännöllisesti keskenään koronapandemian hoidosta sekä muista ajankohtaisista kysymyksistä.
NordenBladet — Oikeusministeriö myöntää yhteisöille vuosittain valtionavustuksia paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön.Vuonna 2021 toivotaan hakemuksia erityisesti hankkeisiin, joissa ehkäistään haavoittuviin ryhmiin kohdistuvia verkkorikoksia. Haavoittuvia ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset henkilöt sekä lapset.
Avustuksia on haettavana yhteensä 70 000 euroa. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė keskustelivat 8. tammikuuta puhelimitse Suomen ja Liettuan kahdenvälisistä suhteista, EU-asioista sekä kansainvälisistä kysymyksistä. Pääministeri Marin onnitteli Šimonytėa tuoreesta nimityksestä pääministeriksi. Pääministerit eivät ole vielä tavanneet mutta puhelu käytiin videoyhteydellä.
Keskustelussa nousi esille EU-yhteistyön merkitys koronakoronapandemian torjunnassa ja erityisesti rokotehankintojen varmistamiseksi. Pääministerit vaihtoivat näkemyksiä EU:n elpymistoimien kansallisesta toteutuksesta, vihreästä siirtymästä maatalous-, energia- ja liikennesektoreilla sekä koulutuksesta ja digitalisaatiosta.
Pääministerit vaihtoivat myös näkemyksiä tilaisuuksista tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Suomi on alueellisen niin kutsutun NB8-yhteistyöformaatin puheenjohtaja vuonna 2021, jolloin painopisteitä ovat digitalisaatio, innovaatiot ja ilmastopolitiikka.Lisäksi suhteet Venäjään ja Valko-Venäjän tilanne olivat kattavasti esillä.
