NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaan Henrik Janssonin 1.2.2021-31.1.2026 väliseksi ajaksi.
Metsähallituksen luontopalvelut huolehtivat Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä, virkistyskäyttöpalveluista ja muista Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä. Luontopalvelujohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön toimintaa.
Luontopalvelujohtajan virkaan nimitetty Henrik Jansson on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jansson on työskennellyt Metsähallituksen luontopalveluissa vuodesta 2006 alkaen luonnonsuojelu-, kulttuuriperintö- ja luonnon virkistyskäytön tehtävissä sekä viimeiset kolme vuotta Rannikon aluejohtajana.Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaa haki yhteensä 22 henkilöä.
NordenBladet — Vakuutustakuu myönnetään Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle. Vakuutustakuun määrä on 27 miljoonaa euroa. Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle annetaan vastavakuuksia vaatimatta 27 miljoonan euron valtiontakuu koronavirusrokotteen vakuuttamiseksi ajalle 1.1.2021-31.12.2021. Vakuutustakuu kattaa vakuutusyhtiön lääkevahinkovakuutuksesta korvattavat henkilövahingot, jotka johtuvat koronavirusrokotteista.
Valtiontakuu myönnetään, koska jälleenvakuutusta ei ole saatavilla markkinoilta kohtuullisin ehdoin. Takuun saaminen mahdollistaa sen, että Lääkevahinkovakuutusyhtiö voi vakuuttaa koronavirusrokotteesta mahdollisesti aiheutuvat henkilövahingot samalla tavalla kuin muidenkin rokotteiden kohdalla.
Valtiontakuusta peritään 270 000 euron suuruinen takuumaksu. Lääkevahinkovakuutusyhtiö vastaa itse kolmen miljoonan euron omapidätysrajan alle jäävistä ehtojen mukaisista vahinko- tai sarjavahinkokohtaisista korvauksista. Vakuutuksen enimmäismäärä on omapidätyksen ja vakuutustakuun yhteismäärä eli 30 miljoonaa euroa. Vakuutustakuusta huolimatta vakuutuskorvausten maksamisesta vahinkoa kärsineille vastaa aina vakuutusyhtiö.
Laki valtiontakuusta koronavirusrokotteen vakuuttamiseksi tuli voimaan 1.1.2021. Lain mukaan valtioneuvosto voi myöntää valtiontakuun vakuutusyhtiön antamalle henkilövakuutukselle siltä osin kuin siitä korvataan koronavirusrokotteiden aiheuttamia henkilövahinkoja.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän mukaan Veikkaus Oy:n datan aiempaa laajempi hyödyntäminen toisi merkittävää lisäarvoa rahapelihaittojen seurantaan ja ehkäisyyn. Datan tehokkaampi hyödyntäminen näyttäisi kuitenkin edellyttävän muutoksia arpajaislakiin.
Raportissa luodaan katsaus rahapelaamisen toimintaympäristöön ja ilmiöön. Lisäksi siinä esitellään seurannan näkökulmasta olennaisia toimijoita. Työryhmä pyrki määrittelemään sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja kuvaavia indikaattoreita ilmiön eri tasoilta: yksilöstä yhteisöihin ja edelleen koko yhteiskuntaan. Työryhmän johtopäätös on, että saatavilla olevat indikaattorit painottuvat yksilöihin. Työryhmä esittää, että tietopohjaa pitää vahvistaa kehittämällä yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa koskevia indikaattoreita. Lisääntyvä ymmärrys ja yhteisesti hyödynnettävät indikaattorit mahdollistavat ajan mittaan esimerkiksi haittojen kansallisen tavoitetason määrittelyn. Työryhmän raportin taustalla on vuonna 2016 käynnistynyt rahapelijärjestelmän uudistaminen ja sen vaikutusten seuranta sekä muuttuva toimintaympäristö, joka osaltaan haastaa kehittämään seurannan kokonaisuutta. Arpajaislain uudistaminen jatkuu sisäministeriön vetämänä. Arpajaislaki määrittää osaltaan sitä, miten Veikkauksen peli- ja pelaajadataa voidaan hyödyntää rahapelihaittojen seurannassa ja tutkimuksessa sekä osana haittojen ehkäisyn kokonaisuutta.
Arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen työryhmässä valmisteltu ehdotus arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on lähetetty lausuntokierrokselle 7.1.2021. Arpajaislain uudistamisen hankkeesta vastaa sisäministeriö.
Tehokas rahapelihaittojen ehkäisy edellyttää monipuolista ymmärrystä rahapelihaittailmiöstä Suomalaisen rahapelijärjestelmän tavoite on ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Haittojen seuranta ja tutkiminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin. Haittojen seurannalla ja tutkimuksella on useita päämääriä. Yksi tavoite on ymmärtää rahapelihaittailmiön laadullisia ja määrällisiä tekijöitä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietopohjaa rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.
NordenBladet — Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin työskentelystä syntyneet suositukset viitoittavat suuntaa varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämiseen. Suositusten avulla koulutusta tarjoavien tahojen ja sidosryhmien yhteistyö laajenee.
– Laadukas varhaiskasvatus on tärkeää sekä lasten itsensä että koko yhteiskunnan kannalta. Se auttaa kaventamaan oppimiseroja läpi koulutusasteiden ja osaltaan vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista. Varhaiskasvatuksen koulutusten on kehityttävä yhteiskunnan tarpeiden mukana ja siihen tarpeeseen julkaistavat kehittämissuositukset vastaavat, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.
– Varhaiskasvatuksen koulutustarve on ollut tiedossa jo vuosia. Ministeriö on tukenut merkittävällä tavalla koulutuspaikkojen lisäämistä ja erilaisia varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämishankkeita. Tärkeintä on osaajien saatavuuden varmistaminen joka puolella Suomea, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo.
Suositusten mukaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön vastataan ammatillisella osaamisella, jonka on pohjauduttava tutkittuun tietoon perustuvaan perustutkintokoulutukseen. Työuran aikana uutta tietoa omaksutaan jatkuvalla oppimisella ja täydennyskoulutuksissa.
Varhaiskasvatuksen työvoimatarpeeseen vastataan riittävien aloituspaikkamäärien lisäksi huolehtimalla joustavista koulutuspoluista. Ruotsinkielisten, saamenkielisten ja maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten kouluttautumista varten tulee olla erillinen suunnitelma.
Koulutusten kehittäminen yhteistyössä yli oppilaitosrajojen vahvistaa koko kenttää ja tukee tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa lisää tietoisuutta koulutusten uusista sisällöistä ja toisaalta työelämän tarpeet osataan huomioida koulutussisällöissä.
Ymmärrys ja viestintä varhaiskasvatustyön yhteiskunnallisesta merkittävyydestä sekä työn luovasta mutta vaativasta luonteesta edistävät varhaiskasvatustyön vetovoimaa. Työolosuhteiden ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen puolestaan pitää ammattilaiset alalla.
Vuosina 2019–2020 toiminut kehittämisfoorumi kokosi yhteen varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavia tahoja eri koulutusasteilta ja koulutusmuodoista. Suositusten lisäksi foorumin työskentely on tähdännyt yhteisen ymmärryksen luomiseen ja alueellisen tilannekuvan hahmottamiseen.
Suositusten vieminen käytäntöön vaatii eri tahojen erillisiä ja yhteisiä toimia. Seuraava askel onkin konkreettisen toimintasuunnitelman laatiminen kehittämisfoorumin suositusten pohjalta. Ministeriö asettaa työryhmän toimintasuunnitelman laatimista varten vuoden 2021 alussa.
NordenBladet — Euroopan neuvoston urheiluministerikokous järjestetään koronapandemian vuoksi virtuaalisesti perjantaina 15.1.2021. Suomea kokouksessa edustaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Euroopan neuvoston urheiluministereiden virtuaalinen pyöreän pöydän keskustelu kokoaa yhteen 50 Euroopan neuvoston urheiluministerit ja heidän edustajansa. Keskusteluun osallistuvat tarkkailijoina myös urheilun eurooppalaiset järjestöt sekä WADA, KOK, IPC ja FIFA.
Ministereiden odotetaan antavan suuntaviivoja Euroopan urheiluperuskirjan uudistamiselle erityisesti siitä näkökulmasta, miten hallitusten, urheilujärjestöjen ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä tehdään eettistä ja turvallista liikunta- ja urheilutoimintaa yhdenvertaisesti kaikille. Toinen keskustelun pääteema on ihmisoikeuksien edistäminen urheilussa. Ministeri Saarikko osallistuu keskusteluun ja peräänkuuluttaa kaikkien urheilun toimijoiden vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Saarikko toivoo myös, että Euroopan neuvoston puitteissa käydään entistä tiiviimpää keskustelua ihmisoikeuksien huomioimisesta suurkisahauissa sekä -järjestämisissä. Esimerkkinä yhteistyöstä vastuullisen liikuntatoiminnan edistämisestä Saarikko näkee kansallisen yhteistyön liikuntaa edistävien järjestöjen vastuullisuuskriteerien kehittämisessä.
—- Euroopan neuvostossa liikuntasektorin toiminta pohjautuu Euroopan neuvoston kulttuuriyleissopimukseen, Eurooppalaisen urheilun peruskirjaan (European Sports Charter, 1975/ uusittu v. 1992) sekä Urheilun eettiseen koodiin (Code of Sport Ethics, 1992, uusittu v. 2010). Liikunta-alan yhteistyötä järjestössä on vuodesta 2007 tehty urheilun laajennetun osittaissopimus EPAS:n puitteissa, jonka jäsen Suomi on. EPAS:ssa on tällä hetkellä 39 jäsenmaata, mukana on myös Euroopan neuvoston ulkopuolisia maita, kuten Valko-Venäjä ja Marokko.
NordenBladet — Hallitus käsitteli neuvottelussaan keskiviikkona 13. tammikuuta toimia koronavirusmuunnoksen leviämisen ja epidemian kiihtymisen estämiseksi.
Hallitus päätti, että sisäministeriö valmistelee esityksen rajaliikenteen tiukentamiseksi muuntoviruksen leviämisen estämiseksi, nykyisen lainsäädännön ja sen valtioneuvostolle antamien päätösvaltuuksien puitteissa. Lisäksi linjattiin, että ulkoministeriö valmistelee matkustussuositusten päivittämistä.
Hallitus katsoo myös, että kuntien ja alueiden on syytä jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeessä esitettyjä rajoitustoimia. Erittäin tärkeää on, että leviämisvaiheen toimenpiteet toteutetaan täysimääräisesti ja yhdenmukaisesti kaikilla leviämisvaiheen alueilla.
Tämän lisäksi STM ja muut ministeriöt valmistelevat esityksen muista tarvittavista lisätoimenpiteistä muuntoviruksen leviämisen estämiseksi hallituksen ensi viikon neuvotteluihin.
NordenBladet — Uudet koronavirustapaukset, tapausten ilmaantuvuus sekä sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrät ovat hieman laskeneet joulukuun 2020 puolenvälin jälkeen. Uusia tartuntoja on kuitenkin koko maassa edelleen paljon. Huolestuttavaa on se, että ihmiset hakeutuvat testeihin entistä harvemmin.Epidemiatilannetta ja sairaalahoidon tarvetta seurataan tällä hetkellä tiiviisti, sillä tautitilanne on monessa maassa Suomea paljon huonompi. Isossa-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa todetut uudet muuntuneet virusvariantit saattavat tarttua ja levitä aiempaa nopeammin. Epidemiatilanteen laajamittainen, äkillinen heikentyminen koko maassa on siten mahdollista.
Tartuntoja ulkomailta sekä viruksen varianttien leviämistä Suomeen pyritään torjumaan tehostamalla testaamista rajoilla sekä alueellisin rajoituksin ja suosituksin. Tapausten ilmaantuvuus hieman laskenutJoulun ja vuodenvaihteen pelättiin lisäävän tartuntoja, mutta toistaiseksi tartuntojen lisääntymistä ei ole todettu. Vuodenvaihteen tapaamisten vaikutus voidaan vielä nähdä viiveellä. Vuoden 2021 ensimmäisen viikon aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin1787 uutta tapausta, mikä on parikymmentä tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla.
Yli puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 32 tapausta 100 000 asukasta kohden, mikä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (ajalla 28.12.2020-10.1.2021) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 3538 uutta tapausta, mikä on 430 vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 64 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla se oli 72 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,7-0,9 (90 % todennäköisyysväli).
Koronavirustestejä tehdään Suomessa edelleen paljon verrattuna moniin muihin maihin, joskin viikko viikolta vähemmän. Esimerkiksi marras-joulukuussa viikoilla 48-49 testejä tehtiin yli 130 000 viikossa, kun vuoden ensimmäisellä viikolla testejä tehtiin alle 70 000. Viikonloppuisin testejä tehdään usein huomattavasti vähemmän kuin arkena. Joulunajan ja vuodenvaihteen juhlapyhinä testeihin hakeuduttiin selkeästi vähemmän kuin muulloin. Tämä nostaa positiviisten testitulosten osuutta testatuista näytteistä. Viikolla 1 positiivisia tapauksia kaikista näytteistä oli 2,5 %. Matalammat testimäärät voivat olla viite siitä, että kaikki oireiset eivät ole hakeutuneet aktiivisesti testeihin. Tällöin osa tartunnoista jää havaitsematta.
Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä laskussa
Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla. Vanhempien ikäluokkien osuus tartunnoista kasvoi marraskuussa, mutta toistaiseksi tämä huolestuttava kehitys vaikuttaa pysähtyneen.Sairaalahoitoa tarvitsevia covid-19-potilaita oli 13.1. hieman vähemmän kuin edellisillä viikoilla, yhteensä 150. Perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli 52 potilasta, erikoissairaanhoidossa 70 potilasta ja tehohoidossa 28 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 610.
Ulkomailta saatujen tartuntojen jatkotartunnat ovat nousseetSuurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 11 %, ja niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli kolme prosenttia kaikista tartunnoista, mikä on enemmän kuin aiemmin. Tämä voi johtua tautitilanteen heikkenemisestä maissa, joista saavutaan tai palataan Suomeen. Testaamista rajoilla on lisätty loppuvuodesta alkaen, mikä voi myös selittää matkustukseen liittyvien tapausten määrän nousua.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 59 %:ssa tapauksista. Valtaosa tartunnoista saadaan edelleen samassa taloudessa asuvilta. Työpaikoilla ja yksityisissä tilaisuuksissa tapahtuu myös paljon tartuntoja.
NordenBladet — Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista sekä tukea tutkimuksen laadun kehittämistä.Yliopistot valitsevat strategioidensa pohjalta alueet, joissa toteutettaviin toimiin ne hakevat rahoitusta. Toimilla vahvistetaan vahvuuksia, temaattisia tutkimuskokonaisuuksia sekä nousevia tutkimusalueita ja annetaan toimille aikataulu.Suomen Akatemian tiedote rahoituspäätöksistä (14.1.2021)Yliopistojen profiloitumisrahoituksesta Suomen Akatemian verkkosivulla
NordenBladet – Vuosi 2021 on täydessä vauhdissa! Kaksi ensimmäistä viikkoa on mennyt niin nopeasti, etten ole ehtinyt kirjoittaa blogiakaan. Siksi saatte nyt lähiaikoina useita blogeja kerrallaan, sillä kuvamateriaalia ja uutisia on kertynyt paljon. Aloitan kuitenkin vuodenvaihteesta. Vuodenloppu meni kuten enemmistölle ihmisistä, koronarajoitusten vuoksi kotona.
Aloitin vuoden viimeisen päivän urheilullisesti, koska minulla on siitä kaksi sellaista uskomusta – ensimmäisen mukaan uudesta vuodesta tulee sellainen, kuin joulukuun 12 viimeistä päivää olivat, ja toisen uskomuksen mukaan uudesta vuodesta tulee sellainen, kuin oli päättyneen vuoden viimeinen päivä. Siksi yritän aina vuoden lopussa olla oikein reipas ja jos se ei onnistu, niin viimeisenä päivänä on ikään kuin vielä yksi mahdollisuus… hahahaa. Kävin pitkällä kävelyllä, leikin Ivanka Shoshanan kanssa puutarhassa, siivosin, maksoin vielä maksamatta olleet laskut, ajattelin myönteisiä ja menestyviä ajatuksia, tein ruokaa, vaihdoin koko talon lakanat, kävin saunassa jne. Nyt blogiin kuvia ladatessani katsoin, että talo ja sivurakennukset ovat aika surullisen ja väsyneen näköisiä, perusteellista remonttia tarvittaisiin. Viime vuodet (jopa viimeiset kymmenen vuotta) ovat olleet niin kiireisiä, että muuta kuin työtä ja erilaisia projekteja ja perhettä, ei ole ehtinyt ajatella. Se on suurin virhe, minkä elämässäni olen tehnyt – en ole varannut aikaa elääkseni tätä päivää, huomisen sijaan. Kiire, kiire, kiire, niin kiire, että välillä ei huomaa, mitä nenän edessä tapahtuu. Kuulostaa niin kuluneelta, mutta elämässä tulee nauttia jokaisesta hetkestä, jokaisesta päivästä. Nähdä pieniä yksityiskohtia. Katsella ja todellakin nähdä.
(Kuvagallerian jälkeen blogi jatkuu…)
31. joulukuuta 2020 alkoi paistamisella ja päättyi syömällä… hahaa. Tein suolaisesta ruoasta peruna-munasalaattia ja lasagnea ja kaiken makean tällä kertaa ostin (Brita-leivoksia, kinuskileivoksia ja Kissa Artturin leivoksia). Mmmm ne maissipuikot karamellissa ovat yksinkertaisesti hirveän hyviä! Yleisesti teen kaikki ruoat itse, ne ovat minusta maukkaampia ja pidän siitä, että keittiön täyttävät ihanat ruoan aromit! Koska en ole melko pitkään aikaan syönyt kaupan leivoksia, minun täytyy tunnustaa, että ne ovat oikeastaan ihan hyviä. Valitettavasti nyt ei tule valmistaja mieleen, muuten voisin niitä ihan mainostaakin.
Ennen katselin vuodenvaihteessa huumoriohjelmia, mutta olen jo niin kyllästynyt niihin. Haluaisin jotain uutta! Pilailu ei olekaan kovin helppoa, sen voi hyvin ymmärtää. Ajatkin ovat muuttuneet. Ihmiset ovat kaikenlaisesta melusta ja tiedosta kurkkua myöten täynnä. Jos tänään haluaisi jotenkin yllättää – se vaatisi synnynnäistä neroa. Ivanka Shoshana päätti mennä nukkumaan ennen ilotulitusta ja heti kello 12 jälkeen menin itsekin nukkumaan.
Menestyksellistä ja upeaa vuotta 2021, rakkaat lukijat!
Alla vielä joitakin kuvia vuodenvaihteemme pöydästä ja minun ja Estella Elishevan outfiteistä.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona, että Fossiilittoman liikenteen tiekartta voidaan lähettää lausuntokierrokselle. Liikenne- ja viestintäministeriö lähettää tiekartan lausunnoille tammikuun puolivälissä.Tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kohti fossiilitonta liikennettä edetään vaiheittain. Luonnoksen mukaan ensimmäisistä tuista ja kannustimista päätettäisiin jo tänä keväänä. Kokonaisuutta arvioidaan uudelleen syksyllä 2021, jolloin päätetään myös tarvittavista lisätoimista.”
Haluan kiittää hallitusta hyvästä yhteistyöstä. Tämä osoittaa, että hallitus ottaa ilmastotyön vakavasti”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Suomen tulee nykyisen EU-lainsäädännön mukaan vähentää päästöjään päästökaupan ulkopuolella 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. EU:n kiristettyä 2030-tavoitettaan myös Suomen maakohtainen tavoite kiristynee.
Liikenteen päästöt ovat noin 40 prosenttia päästökaupan ulkopuolisista niin sanotuista taakanjakosektorin päästöistä ja noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Tiekartassa ehdotettavat toimet koskevat erityisesti tieliikennettä, jonka osuus liikenteen päästöistä on yli 90 prosenttia. Tiekartta on laadittu fossiilittoman liikenteen työryhmän suositusten sekä vaikutusarviointien pohjalta.
Toimenpideohjelma vauhdittamaan siirtymää pois öljylämmityksestä
Ministerityöryhmä sai myös tilannekatsauksen öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelman valmistelusta. Ohjelmaluonnoksen toimilla kannustetaan yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Mahdollisiksi toimiksi on tunnistettu esimerkiksi tuet ja avustukset, verotusratkaisut, energiatehokkuussopimukset sekä informaatio- ja säädösohjaus.
”Nyt jo haussa olevan tuen suosio öljylämmityksestä luopumiselle on ylittänyt kaikki odotukset. Kysyntä puhtaalle lämmitykselle on suurta. Toimenpideohjelman tarkoitus on löytää lisäkeinoja siirtymän vauhdittamiseen, myös palveluissa ja teollisuudessa. Systemaattisella seurannalla varmistetaan, että toimet riittävät hallitusohjelman tavoitteeseen, jonka mukaan öljyn lämmityskäytöstä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä”, ilmasto- ja ympäristöministeri, ministerityöryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kertoo.
Rakennukset ja rakentaminen tuottavat kolmasosan Suomen ilmastopäätöistä. Julkinen sektori näyttää esimerkkiä siirtymällä pois öljylämmityksestä vuoteen 2024 mennessä.Ohjelmaluonnoksen on valmistellut ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, Senaatti-kiinteistöjen, Tilastokeskuksen sekä Motiva ry:n asiantuntijoiden kanssa, lisäksi näkemyksensä ovat antaneet useat sidosryhmät. Ohjelmaa tultaisiin toteuttamaan ja seuraamaan osana keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Toimenpideohjelma lähetetään lausuntokierroksella alkuvuoden aikana.
Akkustrategia tähtää Suomen roolin kasvattamiseen, julki tammikuun lopussa
Ministerityöryhmä keskusteli myös valmisteilla olevasta kansallisesta akkustrategiasta. Akkustrategia ulottuu vuoteen 2025 ja sisältää tavoitteet ja toimenpiteet, joilla Suomi voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla ja sähköistymisessä. Vastuullisuus on olennainen osa Suomen akku- ja sähköistymissektorin kasvua.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti kesäkuun 2020 lopulla työryhmän valmistelemaan kansallista akkustrategiaa. Työryhmän tehtävänä oli tunnistaa keinoja vahvistaa akkualaa, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähähiilistä talouden kasvua sekä edistää liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Strategia julkistetaan tammikuun lopussa.
