Suomi: Arkkitehtuurin on reagoitava yhteiskunnan muutoksiin
NordenBladet — Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen haastavat, mutta niissä nähdään myös mahdollisuuksia. Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä vahvistaa Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana.
Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.
”Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä”, ministeri Saarikko kuvasi.
”Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä.”
Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa, jotka ovat ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön.
”Työryhmä on ansiokkaasti tunnistanut, miten hyvän suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen avulla voidaan edistää monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista”, ministeri Mikkonen kiitteli.
”Panostaminen kaavoituksen ja rakentamisen laatuun vie meitä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä, joka vaalii myös luonnon monimuotoisuutta. Ehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi, kuten kaavoituksen päästövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kiertotalouskorttelin konsepti,” Mikkonen korosti.
Rakennetun ympäristön hyvä suunnittelu tukee elinvoimaisuutta, sosiaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoistuvia elämäntapoja niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseuduilla. Työryhmä nostaa esiin, miten kehittää asukkaiden osallistumista kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin. Ohjelmassa esitetään muun muassa etätyöskentelyä tukevia yhteistiloja sekä asuntorakentamisen laadun arviointiin laadittavaa kriteeristöä. Tietoisuutta rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin halutaan lisätä ja tuoda näiden asioiden välinen yhteys entistä vahvemmin niin sosiaali- ja terveyspoliittiseen kuin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun. Työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle. Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla olisi keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa. Kestävä suunnittelu ja rakentaminen tulee nostaa koulutuksen läpäiseväksi periaatteeksi. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia tulee työryhmän esityksen mukaan vahvistaa kehittämällä eri koulutusasteiden opetushenkilöstön pedagogista osaamista arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa sekä suuntaamalla valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksen rahoitusta arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen hankkeisiin.
Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui yli 20 vuotta sitten vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat toukokuussa 2019 työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli20). Ohjelmaehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
