NordenBladet — Osana STM:n lääkeasioiden uudistusta toteutettiin vuonna 2020 lääketietovarannon selvitys.
Lääketietoon liittyvällä yhteistyöllä edistetään osaltaan rationaalisen lääkehoidon toteutumista ja lääkehoitoon liittyvien toimintojen nykyistä tavoitteellisempaa kehittämistä, johtamista, valvontaa ja ohjausta. Fimean toteuttamassa selvityksessä kuvataan kansallisen, keskitetyn lääketietovarannon tavoitteita, sisältöä ja toiminnallisuuksia sekä tulevaisuuden kehityspolkua. Selvitystyötä tehtiin yhteistyössä eri virastojen ja sidosryhmien kanssa. Lääketietovarannon selvitys
NordenBladet — Merenpohjan kivi- ja mineraalivarojen kestävästä hyödyntämisestä on julkaistu raportti. Merihiekkaa on toistaiseksi käytetty vähän Suomessa, mutta hyödyntämisen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan etenkin suurten kasvukeskusten läheisyydessä.
Merenpohjan fyysisten muutosten vähentäminen on tärkeää meren hyvän tilan kannalta. Merenpohjan hiekka- ja sora- sekä mineraalivarojen hyödyntäminen vaikuttaa merenpohjan rakenteeseen ja siten meriekosysteemin toimintaan.Hiekkapohjat ovat monien lajien tärkeitä elinympäristöjä. Vedenalaiset niityt, joita muodostavat muun muassa mukulanäkinparta, merisykeröparta ja meriajokas, ovat tärkeitä elinympäristöjä runsaalle joukolle selkärangattomia eliöitä ja kaloja. Etenkin kampeloille hiekkapohjat ovat tärkeitä sekä saalistuksen että lisääntymisen kannalta.
Raportissa esitetään työryhmän laatimia suosituksia hyvistä käytännöistä merenpohjan hiekka -ja mineraalivarantojen kestävän käytön edistämiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haittojen hallitsemiseksi. Raportissa on esitetty myös aiheeseen liittyviä tutkimus- ja selvitystarpeita. Kestävän käytön kehittäminen edellyttää muun muassa ottotoiminnan ympäristövaikutusten selvittämistä ja huomioimista meriluonnon suojelemiseksi.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan rekrytointitukikokeilusta, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten rekrytointikynnystä. Tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja edistää työllisyyttä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Aalto-yliopisto ovat työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun koesuunnitelmaksi.
Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.
– Olen todella tyytyväinen, että koko hallitus on sitoutunut siihen, että kokeiluasetelma ja hallituksen esitys valmistellaan niin, että se ensisijaisesti palvelee vaikuttavuuden arviointia. Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa.
Raportissa esitetään suunnitelma kokeilusta, jolla voidaan luotettavasti arvioida ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen maksettavan tuen vaikutuksia kohdeyritysten toimintaan. Kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana. Rekrytointituen tavoitteena on saada käyntiin positiivisen kasvun kierre, joka kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Kyseessä olisi uusi tukimuoto.
Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.
Kaksi koeryhmää, joista toisessa tarjottaisiin rahallista tukea ja toisessa valmennusta
Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.
Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Koska yritysten rekrytointialttiuteen liittyy epävarmuutta, ehdotetaan kokeilua toteutettavaksi vaiheistaen.Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.
Kokeilun toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.
Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.
Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.
Rekrytointitukikokeilun valmistelun eteneminenKokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.
Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.
NordenBladet — Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisee pian tarjouspyynnön, jossa haetaan tekijää uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelylle. Määrittelyssä kuvataan tietojärjestelmältä vaadittavat toiminnallisuudet, mitä tietoa sen kautta on saatavilla, ja miten tuo tieto liikkuu eri järjestelmien välillä.
SYKE on liittynyt tämän vuoden alusta ympäristöministeriön vetämän Ryhti-hankkeen tiimiin ja toimii rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vastuuviranomaisena. Tietojärjestelmä rakennetaan osaksi SYKE:n organisaatiota, ja SYKE vastaa järjestelmän määrittelyyn ja toteutukseen liittyvästä hankinnasta. EU-kynnysarvon ylittävä määrittelytyön tarjouspyyntö avataan tammikuun 2021 aikana.
Ympäristöministeriö ja SYKE ohjaavat yhdessä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelytyötä. Keskeisessä roolissa ovat hankkeen kumppaniorganisaatiot ja tiedon hyödyntäjät. Määrittelyn avulla Ryhti-hanke rakentaa keskeisiä käyttäjätarpeita palvelevan ratkaisun tietojen hallintaan. Tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön tulevaisuuden digitalisaatiolle ja sen mahdollistamille uusille palveluille niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen lakimuutoksista, joilla osa TE-toimistojen tehtävistä voitaisiin keskittää. Keskitettävät tehtävät liittyisivät työttömyysturvaan ja työllistymistä edistävien palveluiden keskeyttämiseen. Tavoitteena on edistää yhdenmukaista ratkaisukäytäntöä sekä tasata TE-toimistojen työmäärää.
Nykyisin kukin TE-toimisto ratkaisee toimialueellaan, onko työnhakijalla oikeus työttömyysturvaan, ja antaa siitä työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle tai työttömyyskassalle. Lisäksi kukin TE-toimisto päättää toimialueellaan työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämisestä.
Keskittäminen ei muuttaisi työnhakijan asiointia TE-toimiston asiakaspalvelussa. Työnhakijat voisivat siis jatkossakin asioida oman TE-toimistonsa kanssa.Vaativat työttömyysturvatehtävät keskitettäisiin Uudenmaan TE-toimistoonTyö- ja elinkeinoministeriö esittää, että tehtävät keskitettäisiin Uudenmaan TE-toimistoon.Keskitettävä yksikkö toimisi alueellisesti monipaikkaisesti, eli sen henkilöstö voisi jatkaa työskentelyä nykyisten TE-toimistojen sijaintipaikkakunnilla.
Lausuntokierros jatkuu 26.2.2021 asti
Esitys TE-toimistojen tehtävien keskittämistä on lausuntokierroksella 18.1.–26.2.2021. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle maaliskuussa 2021 ja että muutos tulisi voimaan 1.9.2021.
NordenBladet — Lasten ja nuorten tilanteisiin ja tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisiin vastaamisessa ja sen jälkihoidossa, toteaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia koronaepidemian jälkihoidossa pohtinut työryhmä toisessa raportissaan. Työryhmä on huolissaan siitä, että pitkittyvä kriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. Siksi kriisin seurauksia on seurattava pitkäjänteisesti. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat.
”Koronakriisillä on huomattavat sukupolvivaikutukset. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. On panostettava arjen peruspalveluihin, mutta samalla oltava herkkyyttä havaita ja reagoida esiin tuleviin ongelmiin,” toteaa työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmän ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuun 2020 lopulla ja toinen raportti 18.1.2021. Raportit muodostavat kokonaisuuden, ja niitä on tarkoitus lukea yhdessä. Koronatyöryhmän työtä ovat tukeneet monet asiantuntijat, yhdistykset ja muut toimijat.
NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, työministeri Tuula Haatainen, opetusministeri Jussi Saramo ja työmarkkinajohto kokoontuvat tiistaina 19.1. keskustelemaan samapalkkaisuudesta. Tapaamisessa keskitytään siihen, miten vuodenvaihteessa hyväksytty yhteinen samapalkkaisuusohjelma toteutetaan. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa entistä nopeammin.
Tapaamiseen osallistuvat ministereiden lisäksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen.
Kokouksen koollekutsuja, ministeri Thomas Blomqvist odottaa tapaamiselta yhteistä suuntaa ja sitoutumista palkkatasa-arvon toteuttamiseen. ”Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on työelämän tasa-arvon ydin, jonka toteutuminen vaatii vielä paljon työtä. Asiassa on mahdollista päästä eteenpäin, sillä hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelmalle on yhteinen tuki ja ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisiin palkkaeroihin puuttumiseksi.” Edellisen samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotason ero kaventui 17 prosentista 16 prosenttiin. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisessä ohjelmassa on sitouduttu tavoitteeseen, että ero kapenee entistä nopeammin. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa siitä, miten tavoitteeseen päästään. Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023 kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaista, palkkatasa-arvoa edistävää kokonaisuutta. Kokonaisuuteen kuuluu samapalkkaisuusohjelman lisäksi lainsäädäntöhankkeita, tutkimushanke palkkatasa-arvon lisäämiseksi samanarvoisissa töissä sekä tutkimushanke työ- ja virkaehtosopimusten sukupuoli- ja samapalkkaisuusvaikutuksista.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tänään maanantaina 18. tammikuuta Vaasassa ja Seinäjoella.
Vierailun aikana tavataan kaupunkien ja paikallisten yritysten edustajia ja keskustellaan erityisesti alueen ajankohtaisista asioista. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.
NordenBladet – En pysty ymmärtämään, miten ihmiset valittavat ikävyyttä. Minulla kaikki päivät ovat todellakin niin täynnä tapahtumia, että kaikesta siitä kertominen muuttuu hankalaksi. Päivät ovat pitkiä ja täynnä erilaista toimintaa ja kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi kirjoittaa blogiin. Pitäisin todella siitä, että voisin ikuistaa suurimman osan päivittäisistä toimistani, ajatuksistani ja ideoistani, mutta tällä hetkellä se tuntuu olevan täysin mahdotonta. Aika vain ryntää eteenpäin ja en ole niin taitava, että saisin kaiken ikuistetuksi. Päivittäinen blogin pitäminen tuntuu erittäin hankalalta, sillä erilaisia velvollisuuksia on kasoittain.
Leikkasin otsatukan! No siinäpä vasta suuri uutinen… haha… niin teen ehdottomasti joka kerta, kun olen antanut aiemmin leikatun otsatukan kasvaa jonkin aikaa. Minulla on myös tapana leikkiä hiusvärillä – ruskea, tummanruskea, punainen, musta… pidän niistä sävyistä todella ja leikin niillä jatkuvasti. Tällä hetkellä olen punertavaan päähäni hyvin tyytyväinen. Kahden viime päivän aikana ainakin viisi ihmistä on sanonut minulle, että muistutan Osmanien historian Turkin sulttaani Suleimanin ensimmäistä suosikkinaista ja myöhemmin laillista puolisoa Hürrem Sultanaa. No, oikeammin syntyperältään saksalais-turkkilaista näyttelijätärtä Meryem Sahra Uzerlia, joka näytteli TV-sarjassa Vuosisadan rakkaus Suleiman I:n suosikkivaimoa Hürremiä. Mnjahhh… ei ole minun uskoni eikä idolini, mutta mitäpä siitä. Erittäin kaunis, huomiota herättävän kunnianhimoinen ja fiksu nainen, siksi otan sanotun suurena kohteliaisuutena. TV-sarjankin olen nähnyt ja uskon, että se on yksi kiinnostavimmista ja ovelimmin suunnitelluista ja harkituista filmeistä, joita yleensäkään tiedän.
Minun toiveeni on tehdä samaa ”promotyötä” Pohjoismaille… esitellä Skandinavian / Pohjoismaiden kulttuuria perinteitä, kertoa Pohjoismaiden tarina artikkelien, kansantarinoiden, radiolähetysten ja videoklippien (ehkä joskus myös pitempien filmien) avulla – positiivisesti, kiinnostavasti ja vauhdikkaasti. Se on yksi minun missioni NordenBladetissa! Haluan sydämestäni, että pohjoismainen mystiikka ja kulttuuri säilyisivät ja Pohjolan ihmiset pitäisivät yhtä ja meidän perinteemme eivät kuolisi! Meidän kulttuuriperintömme on niin mahtava! Sitä ei pidä edes kaunistella, vahvistaa rakkaustarinoilla tai kyllästää rikkauksilla — se on luonnostaan niin vahva, häkellyttävän voimakas ja ainutlaatuinen!
Mitä pidätte uudesta hiusväristä?? 🙂
(blogi jatkuu kuvien jälkeen)
Voitin jokin aika sitten tuurilla Viron kansallismuseon hankkeen ”Oma näyttely 2020” (suuret kiitokset siitä teille, rakkaat lukijat ja minua äänestäneet! Lue siitä lähemmin TÄSSÄ ja TÄSSÄ), ja tietysti, kuten minulle tyypillistä, asetin heti lähes monta kertaa kykyni ylittävät tavoitteet. Julistin ElishevaShoshana.com -blogissa suureen ääneen, että aion kirjoittaa lastenkirjan ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”, jonka itse kuvitan, ja esittelen sekä maalauksia että kirjan jo samassa voittonäyttelyssä ”Meidän kodin noitakeittiö”. Puuuuh.. Mitäpä siitä osaisin sanoa. Olen aivan hullu! Aika lentää, määräajat lähestyvät ja tulos on ”odottamassa”!!!
Yksityiselämässäni on hankala aika (ehkä kerron siitä jollain toisella kertaa pidemmästi, tai sitten en). Pää on sekaisin ja samoin tunteet, on aika vaikeaa keskittyä mihinkään kunnolla. Olen aloittanut maalausten tekemisen ja tuloksiin hyvin tyytyväinen, mutta samalla olen itselleni asettamastani aikataulusta hyvin, hyvin paljon myöhässä. Katastrofaalisesti myöhässä! Tänään kuitenkin tunsin, että TÄNÄÄN alan taas muuttaa asioita! Aloitan sen tänään ja heti. Otin kirjahyllystä kaksi hyvää lastenkirjaa: Grimmin veljesten (Wilhelm Grimmin ja Jacob Grimmin) Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli. Luin ne saman tien läpi. Lindgrenin Leijonamieltä – Kaarle Leijonasta ja Joonatan Leijonasta – lukiessani hukuin kyyneliin. Sitten selasin myös Tove Janssoni Muumit ja päädyin siihen, että kaikkein pienimmille, kuten alkuun olin suunnitellut, en joko osaa tai halua kirjoittaa. Haluan kirjoittaa vähän värikkäämmin. Näiden saksalaisten ja pohjoismaisten kirjailijoiden luomistyön uudelleen lukemisen jälkeen olin niin täynnä poweria, että aloin heti kirjoittaa… oikeastaan 4-5 tuntia ”aloin kirjoittaa” ennen kuin kynä alkoi juosta. Ja sitten se lopulta alkoikin! Ehkä julkistan teille jonkun kappaleen jo ennen ilmestymistä, saa nähdä! Nyt pitelen peukkuja, että huomisesta tulee yhtä luova ja upea päivä kuin tänään oli!
(blogi jatkuu lastenkirjojen kuvien… ja minun kuvitusteni jälkeen)
Tänään ehdin touhuta monta tuntia keittiössäkin! Tein makaroneja jauheliha-blognese-kastikkeessa ja suolaisia lehtitaikinapiirakoita fetajuuston ja peston kera. Oh, miten hyvä kokki olenkaan! 😛 Yritä sitten säilyttää linjasi, kun aina teet niin hyviä ruokia…
…mutta tähän päätteeksi kaksi vanhan kansan sanontaa:
Joka syöpi, se jaksaa! Kenestä syöjäksi ei ole, siitä ei ole tekijäksikään!
NordenBladet — Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Tanska vetoavat yhteisesti laaditussa kirjeessään EU:n komissioon BioNTech/Pfizerin rokotevalmistuksen tehostamiseksi ja rokote-erien toimitusten nopeuttamiseksi. Terveyskomissaari Stella Kyriakidesille osoitetun kirjeen on Suomen puolesta allekirjoittanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ministerit vetoavat EU:n komissioon, jotta se tekee kaikkensa BioNTech/Pfizerin koronavirusrokotteiden tuotannon lisäämiseksi ja rokote-erien jakelun varmistamiseksi komission ostosopimusten ja maiden tekemien ennakko- ja lisätilausten mukaisesti.
Ministerit ilmaisivat kirjeessä vakavan huolensa sen johdosta, että Pfizer on yllättäen 14. tammikuuta ilmoittanut jäsenmaille tammi-helmikuussa toimitettavien rokote-erien vähenemisestä alun perin luvatusta. Ministerit korostavat, että toteutuessaan muutos tarkoittaa viivettä ihmisten rokotuksiin. “Rokotteiden toimitusaikataulut ja niihin liittyvät viivästykset olivat esillä 13.1. pidetyssä EU-terveysministerien epävirallisessa ministerikokouksessa. Siellä Suomi yhdessä muiden maiden kanssa vaati EU:lta toimia rokotetoimitusten aikataulujen varmistamiseksi. Korostin samaa viestiä ollessani viime viikolla kirjeitse yhteydessä terveyskomissaari Stella Kyriakidesiin. Komission on tehtävä kaikki, jotta sovitusta toimitusaikataulusta voidaan pitää kiinni“, korostaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
EU-komissio on kutsunut koolle jäsenmaiden kokouksen BioNTech/Pfizerin edustajien kanssa tänään iltapäivällä.
