NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa kuntia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä 15. tammikuuta antamassaan ohjauskirjeessä, että näiden on annettava covid-19-rokotteet välittömästi, kun ne ovat käytettävissä. Lisäksi tiedot annetuista covid-19 -rokotuksista on tallennettava sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Kuntiin saapuvat rokotuserät on annettava viipymättäSuomeen saapuu covid-19-rokotteita sitä mukaa kun rokotevalmistajat pystyvät myyntiluvan saaneita rokotteita valmistamaan ja toimittamaan. THL:n lääketukkukauppa antaa rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta koskevia ohjeita sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksille. Kuntien on järjestettävä covid-19-rokotukset mahdollisimman nopeasti, kattavasti ja joustavasti siten, että rokotteet annetaan välittömästi niiden alueelle saapumisen jälkeen.

Tarvittaessa rokotuksia voidaan antaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sairaanhoitopiirit ja THL voivat tarvittaessa antaa asiantuntijatukea kunnille covid-19-rokotusten järjestämisessä.

Rokotustiedot tallennettava rokotusten järjestäjästä riippumattaRokotustietojen tallennus perustuu valtioneuvoston asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja. Rokotetulle on tarvittaessa annettava todistus annetusta rokotuksesta. Jos rokotusten antamisesta on sovittu muiden kuntien, kuntayhtymien tai yksityisten toimijoiden kanssa, on järjestämisvastuulla olevan kunnan ennen rokottamisesta sopimista varmistuttava siitä, että rokottava taho siirtää rokotustiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Rokotustiedot tallennetaan sähköiseen potilastietojärjestelmään rakenteisesti kansallisen tietosisältömäärittelyn mukaisesti, jolloin tiedot ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia ja hyödynnettävissä valtakunnallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. Rokotusten toimeenpanoa seurataan ajantasaisesti
Rokotusten toimeenpanoa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että sähköisiin potilastietojärjestelmiin kirjatut tiedot annetuista covid-19-rokotusta välitetään rokotusrekisteriin ajantasaisesti. Covid-19 -rokotustietojen tallentaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään on tärkeää henkilön yksilöllisen rokotussuojan varmistamiseksi, väestön rokotuskattavuuden seuraamiseksi sekä rokotteen tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille covid-19-rokotusten järjestämisestä ja rekisteröinnistä 15.1.2021 (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kantaa kehitetään vastaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon ja kansalaisten tarpeita. Vuonna 2021 painotuksissa korostuvat muun muassa koronavirusrokotteet, asiakastietolaki ja Omakannan kehittäminen.Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos ovat julkaisseet Kanta-palvelujen painopisteet vuodelle 2021. Kanta-palvelujen kehittäminen on osa laajempaa sote-alan digitalisaation ja tiedonhallinnan tiekarttaa.

Koronarokotusten tiedot on tallennettava KantaanKoronaepidemia vaikuttaa vuoden 2021 Kanta-kehittämiseen. Koronarokotusten tiedot tulee kirjata terveydenhuollossa oikein, jotta ne ovat sekä hyödynnettävissä kansallisessa seurannassa että näkyvissä kansalaiselle Omakannassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon on varmistettava, että käytössä on riittävä järjestelmäversio rokotustietojen yhdenmukaiseen kirjaamiseen ja tallentamiseen. Kela tukee sote-toimijoita järjestelmien käyttöönotossa ja testauksessa.

Asiakastietolaki määrittää etenemistäSosiaali- ja terveydenhuollon uusi asiakastietolaki on uudistumassa. Eduskunta jatkaa asiakastietolain käsittelyä kevätistuntokaudella 2021. Lain tuomat muutokset ovat laajoja ja vaikuttavat kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin.

Lain myötä Kanta-palveluihin tallennettaisiin tulevaisuudessa potilastietojen lisäksi sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja. Tietojen luovuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa muuttuisi siten, että asiakkaan laaja suostumus poistuisi.

Asiakastietolaki velvoittaisi kaikki yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat liittymään Kantaan. Liittymistä tuetaan kansallisesti. Omakantaa kehitetään kansalaisen tarpeisiinOmakantaa ja sen toiminnallisuuksia uudistetaan jatkuvasti. Vuoden 2021 alkupuolelta lähtien Omakannassa voi asioida toisen aikuisen puolesta suomi.fi-valtuutuksella. Yli 10-vuotiaan lapsen tietojen näyttäminen huoltajalle on jo mahdollista Omakannassa, ja sote-toimijat ottavat tätä toiminnallisuutta vaiheittain käyttöön.

Tulevaisuudessa Omakanta näyttää esimerkiksi diagnoosi- ja rokotustiedot kootusti omien otsikoidensa alla, jolloin tiedot on helpompi löytää. Näiden niin sanottujen terveystietojen koosteiden käyttöönotto on yksi vuoden 2021 painopisteistä.

Lääkityslistan kehittäminen jatkuu
Kansallinen lääkityslista helpottaa ajantasaisen lääkityksen seuraamista kansalaisten ja ammattilaisten näkökulmasta. Listalla näkyisivät kaikki henkilön käytössä olevat lääkkeet. Lääkityksen tiedonhallintaa kehitetään kansallisten toimijoiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä.Käyttöönottojen painotukset määritetään kansallisestiTerveydenhuollon käyttöönotoissa priorisoidaan vuonna 2021 lapsen puolesta asioinnin ja terveystietojen koosteiden lisäksi kuva-aineistojen arkiston käyttöönotot (radiologia, EKG) sekä Todistusten ja lausuntojen välittäminen terveydenhuollosta Kelaan ja Traficomille.

Sosiaalihuollossa tuetaan uusia käyttöönottoja sekä laajennetaan toiminnallisuuksia muun muassa lapsen puolesta asioinnissa. Lisäksi priorisoidaan rekisterinkäyttöoikeuden käyttöönotot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea, kun euroryhmä kokoontuu maanantaina 18. tammikuuta ja EU-maiden valtiovarainministerit tiistaina 19. tammikuuta. Molemmat kokoukset ovat videoneuvotteluita.

EU vauhdittaa elpymisvälineellä talouden uudelleen käynnistämistä ja toipumista koronaviruksen seurauksista. Elpymisväline koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista suurin on elpymis- ja palautumistukiväline. Suomi toimittaa oman elpymis- ja palautumissuunnitelmansa komissiolle huhtikuun loppuun mennessä.

Aihe nousee esille kolmessa asiakohdassa:
Tuore puheenjohtajamaa Portugali esittelee valtiovarainministereille kautensa työohjelman talous- ja rahoitusasioissa. Portugalin painopisteenä on talouden elpyminen.

Valtiovarainministerit saavat tilannekatsauksen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta. EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopuun muutoksista asetusehdotukseen, mutta molempien pitää vielä hyväksyä asetus lopullisesti.

Euroryhmä keskustelee tulevien elpymis- ja palautumissuunnitelmien painopisteistä.Lisäksi valtiovarainministerit keskustelevat muun muassa toimintasuunnitelmasta järjestämättömien lainojen kasvun hillitsemiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 840 000 euroa 8 kunnan ja 9 maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun.

Kuntien hankkeissa laaditaan yleiskaavoja joko tietyn tuulivoimahankkeen tai koko kunnan alueelle sekä toteutetaan tuulivoimaan liittyviä selvityksiä.  Maakuntien liittojen hankkeissa laaditaan maakuntakaavoituksen tueksi tarvittavia selvityksiä, ja yhdessä hankkeessa tarkistetaan tuulivoimamaakuntakaavan ajantasaisuus. Liittojen hankkeissa nousevat esiin alueiden erityispiirteet kuten maantieteellinen sijainti, topografia sekä kasvi- ja eläinlajisto.

Hankkeita perusteltiin erityisesti uusilla tuulivoimalle sopivilla alueilla ja olemassa olevien selvitysten vanhentumisella.  Monissa hakemuksissa painotetaan kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeeseen, mikä edistää tuulivoimaloiden sijoittumista sopivimmille alueille ja lisää niiden hyväksyttävyyttä. Hakemuksissa näkyi kiinnostus lisätä tuulivoiman tuotantoa merialueella, mikä johtuu osittain siitä, että loppuvuonna 2020 valmistuneessa Suomen merialuesuunnitelmassa tunnistetaan merituulivoimalle potentiaalisia uusia alueita.

Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Tuulivoimalle on aiempaa enemmän sopivia paikkoja muun muassa tuulivoimateknologian nopean kehityksen ja tuulivoimaloiden korkeuden kasvun myötä. Tuulivoimalle on siten myös tarve kaavoittaa lisää alueita.Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 18 avustushakemusta, joilla haettiin yhteensä noin 956 000 euroa. Hakemuksia saapui kattavasti ympäri Suomen; sekä alueilta, joilla on jo runsaasti tuulivoimaloita että alueilta, joilla niitä ei vielä ole.

Avustusmäärärahaa oli haettavissa yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö järjestää uuden avustushaun vuoden 2021 alkupuolella.Kaikki avustetut hankkeet päättyvät vuoden 2022 loppuun mennessä.

Avustetut hankkeet:

Haapajärven kaupunki: Multakaarronnevan tuulivoimahankkeen esiselvitys, 14 000 euroa
Haapaveden kaupunki: Puutionsaaren tuulivoimapuiston yleiskaava, 2 076 euroa
Haapaveden kaupunki: Piipsannevan tuulivoimapuiston yleiskaava, 3 727 euroa
Helsingin kaupunki: Tuulivoiman edellytysten päivitys Helsingissä, 59 000 euroa
Hyrynsalmen kunta: Hyrynsalmen tuulivoimayleiskaava, 91 000 euroa
Parkanon kaupunki: Parkanon tuulivoimahankkeet, 105 000 euroa
Pedersören kunta: Pedersören kunnan tuulivoimastrategia, 80 000 euroa
Rovaniemen kaupunki: Rovaniemen kaupungin tuulivoimarakentamisselvitys, 30 000 euroa
Utajärven kunta: Salpatuuli Utajärvi, 20 000 euroa
Etelä-Karjalan liitto: Tuuli 2040 – Etelä-Karjalan kokonaismaakuntakaavan tuulivoimaselvitys, 35 000 euroa
Etelä-Pohjanmaan liitto: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan tuulivoimaselvitysten päivitys, 105 000 euroa
Kainuun liitto: Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistaminen, 123 595 euroa
Keski-Suomen liitto: Tuulivoiman maisemavaikutusten selvittäminen Keski-Suomessa, 38 500 euroa
Pirkanmaan liitto: Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla, 70 000 euroa
Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon tuulivoimapotentiaalin selvitys maakuntakaavaa varten, 30 000 euroa
Satakunnan liitto: SataTuuli-hanke, 35 000 euroa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään. Tasavallan presidentti hyväksyi lakimuutokset tänään 15.1.2021. Lait tulevat voimaan 1.2.2021.

Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2020. Sen kautta ennen vuotta 2019 perustettu asunto-osakeyhtiö on voinut siirtää osakeluettelon pidon Maanmittauslaitokselle ja liittyä osakehuoneistorekisteriin. Tarkoituksena on ollut, että isännöinnin piiriin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt siirtäisivät osakeluettelonsa pääosin isännöintijärjestelmiin rakennettavan rajapinnan kautta. Rajapinnan avaaminen kuitenkin viivästyi ja osakeluetteloiden siirto sen kautta tulee mahdolliseksi aikaisintaan tammi-helmikuussa 2021.

Määräaikaa asunto-osakeyhtiön osakeluettelon ylläpidon siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatkettiin vuoden 2023 loppuun, koska muuten yhtiöille olisi jäänyt alkuperäisiin tavoitteisiin nähden vain puolitoista vuotta aikaa toteuttaa osakeluettelon siirto määräajassa. Osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta, kun taas myöhemmin siitä peritään maksu.

Osakeluettelon siirto on tärkeä vaihe asunto-osakeyhtiöiden paperisista osakekirjoista luovuttaessa, ja siirron sujuvuuden varmistamiseksi siihen on syytä valmistautua. Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön on hyvä tarkistaa, että kaupparekisterissä on ajantasainen tieto isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta. He saavat asiointioikeuden siirtopalveluun kaupparekisteritietojen perusteella.  Omat yritysroolit voi tarkistaa suomi.fi:n kaupparekisteritiedoista. Jos rooleja ei löydy, tiedot on päivitettävä kaupparekisteriin.

Ennen vuotta 2019 perustetuille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille osakeluettelon ylläpidon siirtäminen ja osakehuoneistorekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevaa säännöstä täsmennetään, jotta olisi täysin selvää, ettei huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulolla ole vaikutusta sellaisiin vanhoihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jotka eivät halua liittyä osakehuoneistorekisteriin.

Lisäksi uusien keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi asunto-osakeyhtiölakia on tarpeen selventää siten, että siinä rajoitetaan osakeyhtiölain valitsemista sovellettavaksi laiksi asunto-osakeyhtiölain osakehuoneistorekisteriä koskevien lainkohtien sijaan.Katso myös: osakehuoneistorekisteri.fi -sivusto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 15.1.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

NordenBladet — Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kolmivaiheisen tiekartan toimet koskevat etenkin tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tiekartasta eli periaatepäätöksestä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 19. helmikuuta 2021 mennessä.

Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 1,5 miljoonaa tonnia. Ne vähenevät jo päätetyin toimin arviolta noin 3,1 miljoonaa tonnia lisää vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.

– Liikenteellä on suuri rooli kansallisten päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Syksyllä hallitus arvioi, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Tiekartta on laadittu fossiilittoman liikenteen työryhmän suositusten sekä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vaikutusarviointien pohjalta.Ensimmäinen vaihe – tuet ja kannusteet

Tiekarttaluonnos koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutettaisiin 19 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä. Ensimmäisessä vaiheessa edistettäisiin fossiilisten polttoaineiden korvaamista, ajoneuvokannan uudistamista ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta erilaisin tuin ja kannustimin. Päätökset tuista ja kannusteista tehtäisiin alkuvuodesta 2021. Toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,6 megatonnia.

Ensimmäisen vaiheen keinot olisivat:Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen
1) Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen ja nostetaan biopolttoaineiden jakeluvelvoite 34 prosenttiin
2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille
3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille
4) Huoltoasemien latauspisteet
5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming
6) SähkötiepilotitAutokannan uudistaminen
7) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen
8) Täyssähköautojen hankintatuki
9) Pakettiautojen hankintatuki
10) Raskaan kaluston hankintatuki
11) Romutuspalkkiokampanjat
12) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille
13) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat
14) Puhtaiden ajoneuvojen tutkimusLiikennejärjestelmän tehostaminen
15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma
16) Joukkoliikennetuet
17) Liikkumisen ohjauksen tuki
18) Yhdistettyjen kuljetusten edistäminen
19) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa

Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nostoToisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Näitä keinoja ovat esimerkiksi etätyö ja liikenteen uudet palvelut, joita kotitaloudet tai yritykset voivat ottaa käyttöönsä ja joihin liittyy merkittävä potentiaali vähentää päästöjä. Vaikutusarviointeja tehtäisiin keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021. Lisäksi selvitettäisiin, onko ensimmäisessä vaiheessa päätettyä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta mahdollista nostaa entisestään 34 prosentista ja onko kestävästi tuotettuja raaka-aineita riittävästi saatavilla.

Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös muista toimistaViimeinen vaihe on ehdollinen. Syksyllä 2021 hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Päätöstä tehtäessä huomioitaisiin päästövähennysten kustannustehokkuus, vaikutus kilpailukykyyn sekä alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Mitä seuraavaksi?

Lausuntokierros jatkuu 19. helmikuuta 2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös keväällä.Hallitus asettaisi periaatepäätöksen toteuttamiseksi ohjausryhmän, johon kuuluisivat liikenne- ja viestintäministerin, työ- ja elinkeinoministerin, valtiovarainministerin sekä ympäristöministerin valtiosihteerit.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan vuoden ensimmäinen kokous järjestettiin perjantaina 15. tammikuuta. Kokouksessa oli esillä Britannian kanssa neuvoteltujen sopimusten hyväksymisaikataulu EU:ssa, salaus digitaalisessa maailmassa sekä tulevan viikon neuvostot.

EU-ministerivaliokunta sai päivityksen Britannian kanssa neuvotellun kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä sitä täydentävien tietoturvaa ja ydinenergia-alaa koskevien sopimusten hyväksymismenettelystä ja -aikataulusta EU:ssa. Britanniassa käsittely on jo saatu päätökseen. Tällä hetkellä väliaikaisesti sovellettavien sopimusten lopullinen voimaantulo edellyttää EU:n osalta vielä Euroopan parlamentin hyväksyntää ja sen jälkeen tehtävää neuvoston päätöstä. Valtioneuvosto katsoo edelleen, että sopimukset vastaavat Suomen neuvottelutavoitteita, ne ovat hyväksyttävissämme ja ne voidaan poikkeuksellisesti tehdä unionisopimuksina.

EU-ministerivaliokunta määritteli Suomen lähtökohtia EU:ssa avattuun keskusteluun salauksesta digitaalimaailmassa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU-tasolla kehitetään tasapainoinen ja teknologianeutraali lähestymistapa, joka huomioi tarpeen turvata vahva salaus, ja joka samaan aikaan takaa viranomaiselle laissa tarkkarajaisesti määritellyn pääsyn salattuihin tietoihin yksittäistapauksissa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannat seuraaviin neuvoston kokouksiin:
•    Eurooppaministereiden videokokous (18.1.)
•    Euroryhmän videokokous (18.1.) ja valtiovarainministereiden videokokous (19.1.)
•    Opetusministereiden videokokous (22.1.)

Eurooppaministerit valmistelevat 21. tammikuuta pidettävää Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokousta, jonka aiheena on koronapandemiaan liittyvä koordinaatio. Lisäksi uusi puheenjohtajamaa Portugali esittelee puheenjohtajakautensa painopisteet ja kertoo EU:n tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmistelutilanteesta.

Portugalin ohjelma on myös valtiovarainministerien epävirallisen kokouksen asialistalla. Esillä on myös elpymis- ja palatumistukivälineen (RRF) täytäntöönpano sekä EU-ohjausjaksoon liittyviä asioita. Euroryhmä keskustelee euroalueen talouden epätasapainosta sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmien prioriteeteistä. Laajennetussa euroryhmässä on esillä tulevaisuuden suhteet Yhdysvaltoihin talous- ja rahoitussektorilla.Opetusministereiden epävirallisen kokouksen tavoitteena on antaa koulutussektorin kontribuutio Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaan ja toukokuussa järjestettävään sosiaalialan huippukokoukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Eduskunta edellytti kuntakokeilulain hyväksymisen yhteydessä, että hallitus valmistelee säännökset, jotka mahdollistavat asiakkaan siirtämisen kokeilukunnasta TE-toimistoon perustellusta syystä. Lisäksi eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee säännökset työttömyysturvatehtävien laajemmaksi siirtämiseksi TE-toimistoilta kokeilukunnille. Eduskunnan lausumia koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella 15.1.–26.2.2021.

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta kuntakokeilujen aloitusajankohtaan.Asiakkuuden siirtäminen kokeilukunnasta TE-toimistoon tai toiseen kokeilukuntaanEsitysluonnoksen mukaan TE-toimisto voisi asiakkaan pyynnöstä siirtää kokeilun asiakkaan TE-toimiston asiakkaaksi. Siirtäminen edellyttäisi, että se on tarpeen asiakkaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen asiakassuhteen välttämiseksi tai muusta perustellusta syystä ja että siirtäminen ei vaaranna asiakkaan mahdollisuutta saada palvelutarpeensa mukaisia palveluja. Asiakas voitaisiin siirtää myös toisen kokeilukunnan asiakkaaksi sillä lisäedellytyksellä, että kohdekunta suostuu siirtoon.

Työttömyysturvatehtävien laajempi siirto kokeilukuntiinEsitysluonnoksen mukaan kunta ja TE-toimisto antaisivat omien asiakkaidensa osalta lausunnon kaikista niistä etuuden maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, joihin ei liity harkintaa tai joissa harkintaa on vain vähän. Kyse ei ole täysin uudesta tehtävästä, vaan toimeenpanon selkeyttämisestä, kun kunta antaisi selvittämästään työttömyysturva-asiasta ratkaisun sen sijaan että ilmoittaisi tiedot TE-toimistolle ratkaisua varten.

Esitysluonnoksen muita säännösmuutoksiaKuntakokeilulain eduskuntakäsittelyn aikana ja jälkeen ilmeni myös eräitä muita muutostarpeita, jotka on otettu huomioon esitysluonnoksessa. Muutosehdotukset koskevat muun muassa harkinnanvaraisen kulukorvauksen muutoksenhakua, kokeilualueen kuntien kuntayhtymän virkamiehen URA-asiakastietojärjestelmää koskevaa käyttöoikeutta ja monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisterin (TYPPI-rekisteri) käyttöoikeutta.Lausuntoja voi antaa 26.2.2021 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun lopussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi