Suomi: Ehdotus yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun koesuunnitelmaksi
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan rekrytointitukikokeilusta, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten rekrytointikynnystä. Tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja edistää työllisyyttä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Aalto-yliopisto ovat työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun koesuunnitelmaksi.
Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.
– Olen todella tyytyväinen, että koko hallitus on sitoutunut siihen, että kokeiluasetelma ja hallituksen esitys valmistellaan niin, että se ensisijaisesti palvelee vaikuttavuuden arviointia. Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa.
Raportissa esitetään suunnitelma kokeilusta, jolla voidaan luotettavasti arvioida ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen maksettavan tuen vaikutuksia kohdeyritysten toimintaan. Kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana. Rekrytointituen tavoitteena on saada käyntiin positiivisen kasvun kierre, joka kasvattaa yrityksen liiketoimintaa ja mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Kyseessä olisi uusi tukimuoto.
Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.
Kaksi koeryhmää, joista toisessa tarjottaisiin rahallista tukea ja toisessa valmennusta
Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.
Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Koska yritysten rekrytointialttiuteen liittyy epävarmuutta, ehdotetaan kokeilua toteutettavaksi vaiheistaen.Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.
Kokeilun toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.
Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.
Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.
Rekrytointitukikokeilun valmistelun eteneminenKokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.
Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
