NordenBladet — Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi eduskunnalle 19. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 336,4 miljoonaa euroa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.”Käynnissä oleva energiakriisi on ennen kaikkea fossiilisen energian kriisi. Akuutissa tilanteessa ihmisiä on autettava kasvaneiden energialaskujen ja elinkustannusten kanssa. Samaan aikaan ilmastotoimien jatkaminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen auttavat pidemmällä aikavälillä fossiilisista polttoaineista irtautumisessa ja energiaomavaraisuuden saavuttamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Hallitus rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 miljoonaa euroa. Myös aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.Asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä tuetaan 69,1 miljoonalla eurolla. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeen pientaloissa varataan 45,6 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä hallitus sitoutui myös varmistamaan lisätalousarvion ja täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä asuinrakennusten energia-avustuksien rahoituksen riittävyyden. Sähköautojen latausinfran rakentamista asuinkiinteistöissä ja työpaikoilla tuetaan 10 miljoonalla eurolla. Ilmastolakiin on tulossa kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Suunnitelmien laatimista tuetaan 2,6 miljoonalla eurolla. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään miljoonaa euroa.Luonnonsuojelun rahoitus säilyy korkealla tasolla, pohjoisen metsien suojeluun lisäpanosLuonnonsuojeluun on vaalikauden aikana kohdennettu vuosittain keskimäärin 107 miljoonan euron lisäys. Toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat vahvoina myös ensi vuonna. METSO-metsiensuojeluohjelman ulkopuolisten metsien suojeluun suunnataan kuusi miljoonaa euroa lisärahoitusta.Osana Itä-Suomen pakettia Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen varataan 2 miljoonaa euroa, sekä alueen kaivosteollisuudessa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen miljoona euroa.Vesiensuojelun tehostamisohjelma jatkuu, ravinteiden kierrätykseen 31 miljoonaa euroaVesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeriohjelmaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun.
Ravinteiden kierrätykseen panostetaan 31 miljoonan euron määrärahalla. Summalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, ikääntyvä väestö huomioidaan asuntokannan kehittämisessäValtion tuki kunnallistekniikan rakentamiselle (25 miljoonaa euroa) ja vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksiin (39 miljoonaa) MAL-sopimuskunnissa jatkuu. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotukilainoituksen valtuudella (1,95 miljardia) voidaan rakentaa noin 10 000 asuntoa. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustuksilla, joiden valtuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.Korjausavustuksiin varataan yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, mikä yhdessä siirtyvien korjausavustusmäärärahojen kanssa mahdollistaa, että avustuksia myönnetään hieman enemmän kuin viime vuosina. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa.“Esteettömyys on tärkeä perusoikeus. Esteettömien rakennusten tarve on entistäkin akuutimpi tilanteessa, jossa väestö vanhenee”, Ohisalo toteaa.Asumisneuvontaa laajennetaan asunnottomuuden poistamiseksi, rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhditetaanAsumisneuvonnan laajentamiseen varataan 4,3 miljoonaa euroa. Asumisneuvonnan laajentaminen tukee osaltaan asunnottomuuden poistamista.Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen päätöksiä ja prosesseja tukevaan Rakennetun ympäristön valtakunnalliselle digitaaliselle tietojärjestelmälle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa. Kunnille ja maakuntien liitoille myönnetään avustuksia enintään 2,9 miljoonaa euroa uusien digitaalista toimintatapaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Valtiovarainministeriö: Talousarvioesitys vuodelle 2023 on annettu eduskunnalle

Hallitus antoi esityksensä vuoden 2023 talousarvioksi eduskunnalle 19. syyskuuta. Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Ympäristöministeriön hallinnonalan osuus talousarvioesityksestä on 336,4 miljoonaa euroa, joka on noin kahdeksan miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään esityksen laiksi ympäristövahinkorahastosta. Sen varat kerättäisiin veroluonteisella ympäristövahinkomaksulla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilta toiminnanharjoittajilta. Maksun määrä riippuisi ympäristöriskin suuruudesta. Uudella ympäristövahinkorahastolla pyritään siihen, että valtio ei joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin.Ympäristövahinkorahasto olisi uusi valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, joka korvaisi nykyisen öljysuojarahaston ja pakollisen ympäristövahinkovakuutusjärjestelmän.Rahastosta maksettaisiin korvaus ympäristön pilaantumisen torjunnasta ja pilaantuneen ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista sekä aiheutuneesta vahingosta, kun korvausta ei saataisi perittyä varsinaiselta vastuutaholta tai kun vastuutahoa ei saataisi selvitettyä. Lisäksi rahastosta myönnettäisiin talousarvion määrärahojen rajoissa harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen järjestämisestä vastaaville tahoille ympäristövahinkojen torjunnan hankintoihin.Valtio on rahoittanut vakavia ympäristön pilaantumisen vaaratilanteita seitsemässä eri tapauksessa noin 26 miljoonalla eurolla vuosina 2013-2021. Lisäksi valtio on rahoittanut ympäristövahinkojen torjuntatoimia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa (2014).Vaaran aiheuttajilla kollektiivinen vastuu kustannuksista  

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esityksen laiksi ympäristövahinkorahastosta. Sen varat kerättäisiin veroluonteisella ympäristövahinkomaksulla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilta toiminnanharjoittajilta. Maksun määrä riippuisi ympäristöriskin suuruudesta. Uudella ympäristövahinkorahastolla pyritään siihen, että valtio ei joudu maksamaan toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteita verovaroin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteistyötä eli yhteishallintoa. Yhteishallintolain uudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia.Suomessa on lähes 370 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, jotka tarjoavat kohtuuhintaista asumista yli 600 000 asukkaalle. Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa, viihtyisyyttä ja kestävää asumista. Se voi luoda ja ylläpitää myös yhteisöllisyyttä.Asukasvaikuttaminen perustuu yhteishallintolakiin, joka edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa omaan asumiseen vaikuttavista asioista sekä tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.Yhteishallintolain toimivuutta koskevassa selvityksessä esitettiin, että yli 30 vuotta voimassa ollut laki olisi uudistettava vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja vuokrataloyhteisöjen toimintaympäristöä. Uudistus sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan.Yhteistyöelinten toimintaa kehitetäänUudistettavalla lainsäädännöllä yhteistyölle halutaan asettaa vähimmäistaso – laissa määriteltäisiin, mihin vuokratalojen asukkaat ovat oikeutettuja osallistumaan, ja toisaalta, millaisia velvollisuuksia vuokrataloyhteisöillä olisi. Toiminnan tulisi olla vuorovaikutteista, niin että asukkaat saisivat tietää, miten heidän näkökulmansa vaikuttavat päätöksentekoon. Asukkaita tulisi aidosti kuulla päätöksenteossa.Laissa säädettäisiin vuokrataloyhteisöjen ja asukkaiden välisten yhteistyöelinten oikeuksista osallistua koko vuokrataloyhtiötä koskevien asioiden valmisteluun. Samalla yhteistyöelinten roolia kasvatetaan, jotta ne toimisivat paremmin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa pienet kiinteistöyhtiöt on usein fuusioitu isommiksi vuokrataloyhtiöiksi.Yhteisötasolla taloudellisten asioiden seuraamista edesauttaisi asukkaiden oikeus valita yhteisökohtainen talouden ja hallinnon valvoja.Nykyiset vuokratalokohteiden asukastoiminta, asukaskokoukset ja asukastoimikunnat säilytetään lakiluonnoksessa tärkeänä yhteishallinnon perustasona ja niitä kehitetään. Asukaskokoukset valitsisivat edelleen ehdokkaat vuokrataloyhtiön hallituksen asukasjäseniksi, ja jatkossa myös 15–17-vuotiaat asukkaat saisivat äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua asukasdemokratiaan.Yhteishallinnossa voidaan myös hyödyntää sähköisiä toimintatapoja, esimerkiksi hybridikokouksia, kunhan asukkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan. Erityisryhmille tarkoitetuissa asuinkohteissa yhteishallinto voitaisiin jatkossa järjestää erityisryhmien tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden: esimerkiksi opiskelija-asunnoissa voitaisiin sähköisiä keinoja käyttää laajemmin.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ehdotetaan uutta tehtävää: ARA valvoisi yhteishallinnon toteutumista ja sillä olisi mahdollisuus käyttää uhkasakkoa hallinnollisten määräysten tehosteena.LisätietojaAnu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0067
[email protected]Yhteishallintolain uudistaminen​​​​​​​

Valtioneuvosto on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen, joka koskee valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteistyötä eli yhteishallintoa. Yhteishallintolain uudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhteistoimintaverkostohankkeilla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteita ja käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet yhteisen rahoitushaun, jolla halutaan vahvistaa alueellista yhteistyötä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rahoitushakemukset tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään 15.11.2022.Metsien suojelua, hoitoa ja käyttöä yhteensovittavissa yhteistoimintaverkostohankkeissa voi olla mukana esimerkiksi metsänomistajia, ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja muita toimijoita. Verkostohankkeiden rahoittamiseen on käytössä vuosittain yhteensä noin 100 000–150 000 euroa. Vuonna 2023 on tarkoitus käynnistää 1–3 hanketta. Hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2024–2025, jos valtion talousarviossa osoitetaan niille tarvittavat määrärahat.Haussa on mukana kolme teemaaHankkeiden tavoitteena on vahvistaa monimuotoisuusjatkumoita ja tukea metsänomistajia omaehtoisessa luonnonhoidossa.Jalopuustoiset sekametsät.  Muuttuvassa ilmastossa rakenteellisesti ja lajistollisesti monimuotoinen metsä on sopeutumiskykyisempi. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan suosivan jalopuiden lisääntymistä ja leviämistä. Teeman tavoitteena on alueellisten jalopuujatkumoiden vahvistaminen kangasmetsissä luonnonhoidon keinoin.Rantojen monimuotoisuusjatkumot. Pienvesien ja muiden vesistöjen rannat muodostavat luontaisia elinympäristöjen verkostoja ja ovat monimuotoisuudelle tärkeitä vaihettumisvyöhykkeitä. Teeman tavoitteena on edistää maanomistajayhteistyöllä ja erilaisin luonnonhoidon keinoin monimuotoisten metsäisten rantojen ja rantakosteikkojen jatkumoita.Metsänomistaja luonnonhoidon toteuttajana. Talousmetsien luonnonhoidon keinoin voidaan lisätä monimuotoisuutta ja edistää myös uhanalaista tai silmälläpidettävää lajistoa. Teemassa kehitetään maanomistajalähtöisesti luonnonhoidon toteutusta ja luonnonhoidosta hyötyvän lajiston turvaamista.Tarkemmat tiedot hankehausta ja sen teemoista sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät MMM:n verkkosivuilta.Tutustu aiempiin sekä käynnissä oleviin yhteistoimintaverkostohankkeisiin.

Yhteistoimintaverkostohankkeilla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteita ja käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet yhteisen rahoitushaun, jolla halutaan vahvistaa alueellista yhteistyötä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rahoitushakemukset tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään 15.11.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö kutsuvat selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen lisäämistä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.Tuulivoimarakentamisen edellytykset Suomessa eivät ole lähtökohdiltaan alueellisesti tasa-arvoisia. Tuulivoimaloiden haittavaikutukset niiden ympäristölle ja lakisääteiselle viranomaistoiminnalle arvioidaan tapauskohtaisesti.Työ- ja elinkeinoministeriö ja puolustusministeriö ovat yhteistyössä jo aiemmin tilanneet erillisen selvityksen puolustusvoimien puoltamien tuulivoimahankkeiden toteutumisen esteistä. Selvityksen on tarkoitus valmistua 30.9.2022.Nyt aloitettava selvitystyö keskittyy itäiseen Suomeen. Selvitystyön tavoitteena on kartoittaa mahdolliset tekniset ja toiminnalliset ratkaisut itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen ja aluevalvontaan kytkeytyvien esteiden ja hidasteiden purkamiseksi koko valtakunnan energiapolitiikan uudistamisen ja alueellisen tasa-arvon paremman toteutumisen näkökulmasta.Työssä otetaan huomioon aiempien selvitysten tulokset.Selvitystyö aloitetaan 1.10.2022 ja siihen liittyvä arvio ja toimenpide-ehdotukset tulee esittää työ- ja elinkeinoministeriölle, puolustusministeriölle ja ympäristöministeriölle 31.1.2023 mennessä.Selvitystyötä seurataan ja arvioidaan varautumisen ministerityöryhmässä.Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannes Torppa, p. 029 504 7405
selvitysmies Arto Räty, p. 050 411 7384
 

Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö kutsuvat selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen lisäämistä. Selvitysmiehenä toimii kenraaliluutnantti evp. Arto Räty.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että lyhyen aikavälin toimet energiakriisin ratkaisemiseksi eivät saa syrjäyttää pidemmän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetystrategian toteuttaminen, energiansäästö, EU-tason toimet sekä haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.Kansallisen ja EU:n energiamarkkinoiden tilannekuvasta alusti työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva, ja Suomen sähkömarkkinanäkymistä kuultiin alustus Fingridin verkkosuuunnittelun päälliköltä Mikko Heikkilältä. Toimista sähkön hinnan vaikutusten lieventämiseksi kertoi valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti keskustelussaan paitsi tarvetta vastata akuuttiin tilanteeseen myös politiikan ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä. Pyöreä pöytä painotti, että oikein suunnattuna kriisiin liittyvät toimet nopeuttavat vihreää siirtymää. EU-tasolla esimerkiksi päästökauppaa heikentäviä toimia pidettiin haitallisina ja 55-valmiuspaketin toivottiin entisestään vahvistavan energiatehokkuutta tukevia toimia. Komission tällä viikolla esittämiä toimia pidettiin oikeansuuntaisina.Pyöreä pöytä totesi, että vihreä siirtymä perustuu pitkälti yhteiskunnan sähköistämiseen, joten sähkön hinnan nousu haastaa toimia lyhyellä aikavälillä. Puhtaiden ratkaisujen laadukkaista ja nopeista lupaprosesseista on huolehdittava ja haettava ratkaisuja merkittävän tuulivoiman lisäämisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseen. Vetystrategian toimeenpanoon – vedyn varastointiin, siirtoon ja vientimahdollisuuksiin – tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Investointien kannalta tärkeää on luottamus ilmasto- ja energiapolitiikan johdonmukaisuudesta pitkälle tulevaisuuteen.”Ainut kestävä tie ulos tästä kriisistä on lisätä puhdasta sähköntuotantoa ja vähentää energian kulutusta. Kaikkien kriisitoimien pitää tukea investointeja ja huolehtia siitä, että fossiilisen energian käyttö ei tukien vuoksi kasva. Samalla vauhditamme siirtymää kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi.Tuki ja neuvonta akuutissa tilanteessa tärkeääIlmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että kansalaisten ja yhteiskunnan resilienssistä on pidettävä huolta, ettei siemen yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymiselle pääse itämään. On tärkeää, että akuutissa tilanteessa hallitus tukee kansalaisia.Pyöreässä pöydässä korostettiin myös erilaisten tukien hyvää kohdentamista. Jäsenet muistuttivat, että kaikkien tukeminen voi johtaa siihen, että kannusteet energian säästöön heikkenevät. Pyöreä pöytä korosti myös energiansäästöneuvonnan tärkeyttä ja peräänkuulutti toimia sähkön kulutuspiikkien tasaamiseksi.LisätietojaJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että lyhyen aikavälin toimet energiakriisin ratkaisemiseksi eivät saa syrjäyttää pidemmän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetystrategian toteuttaminen, energiansäästö, EU-tason toimet sekä haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti torstaina 15.9. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista.”Ilmastolaki asettaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035. Työ tavoitteen saavuttamiseksi on lähtenyt käyntiin, mutta sitä pitää jatkaa myös hallituskausien yli. Se edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista ilmastotyöhön, jota parlamentaarisen seurantaryhmän olemassaolo osaltaan vahvistaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Seurantaryhmä käsittelee ja seuraa ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä suunnitelmia sekä niiden toimeenpanoa ja toimia. Lisäksi ryhmä keskustelee ilmastotieteen viesteistä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttien ja kansallisen Ilmastopaneelin työn pohjalta. Ryhmä ei tee päätöksiä vaan toimii kansallista toimeenpanoa ja valmistelua tukevana tahona.  Ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Vaikka ilmastopolitiikan seurantaryhmän tehtävät ovat luonteeltaan pysyviä, se on tarkoituksenmukaista asettaa tässä vaiheessa hallituskauden loppuun. Ryhmän toimikausi päättyy 30.6.2023. Sen on tarkoitus kokoontua syksyn 2022 aikana kolme kertaa ja keväällä 2023 kerran tai kaksi. KokoonpanoPuheenjohtaja
Ympäristö-ja ilmastoministeri Maria Ohisalo

Valtioneuvosto asetti torstaina 15.9. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeinä komission ehdotuksen tavoitteita edistää rakennusalan kiertotaloutta ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tärkeää on myös, että rakennustuotteita on mahdollista käyttää uudelleen nykyistä laajemmin. Ehdotus ei ratkaise kaikkia nykyasetuksen ongelmia, vaan niihin on edelleen etsittävä kestäviä ratkaisuja.”Suomi on tehnyt paljon töitä sen eteen, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen EU:ssa helpottuvat. On hienoa nähdä, että rakennustuoteasetuksen uudistus nyt etenee. Kiertotalous tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin, ja se on myös suuri mahdollisuus rakennusalalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Komission ehdottamia delegoituja säädöksiä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina, jos standardisointityö ei etene. Delegoituja säädöksiä ei kuitenkaan tarvita esimerkiksi asioihin, joista tavallisesti päättävät valvontaviranomaiset.Valtioneuvosto ei pidä hyvänä merkittäviä muutoksia rakennustuoteasetuksen soveltamisalaanValtioneuvosto ilmaisee huolensa, että ehdotettu soveltamisalan muutos voi aiheuttaa rakennusalalle merkittäviä lisäkustannuksia. Komissio ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista muun muassa suoriin asennuksiin, tehdasvalmisteisiin omakotitaloihin sekä uudelleen käytettäviin, 3D-tulostettaviin ja rakennuspaikalla valmistettaviin rakennustuotteisiin. Komissio ehdottaa soveltamisalan ulkopuolelle jatkossa rajattavaksi esimerkiksi hissit, vesi- ja viemärilaitteet, saniteettilaitteet sekä liikenneopasteet.On tärkeää, että rakentamisen ja rakennustuotteen valmistamisen välinen ero on selkeä. Esimerkiksi rakennuspaikan luonnonmateriaaleista hyödynnettävien rakennusmateriaalien tai infrarakentamisen yhteydessä murskattavan kiviaineksen ei pitäisi kuulua asetuksen soveltamisalaan. Rakennustuotteiden valmistajia on kohdeltava tasapuolisesti riippumatta tuotantomenetelmästä. On yhä selvennettävä, milloin uudelleen käytettävät rakennustuotteet kuuluvat soveltamisalaan ja milloin eivät.Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että pk-sektorilla on mahdollisuus saattaa tuotteita markkinoille yksinkertaistetuilla menettelyillä, ja että suoritustasoilmoituksen laatimisesta voi tietyin edellytyksin vapautua. Valtioneuvosto pitää ehdotettua yli kahdenkymmenen vuoden siirtymäaikaa pitkänä ja haastavana rakennusalalle.Tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyyVaikka tuotekohtaisten ominaisuuksien ilmoittamistapa ehdotuksen mukaisesti yhdenmukaistettaisiin, tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyy. Vastuu kansalaistensa turvallisuudesta ja rakennuskohteen terveellisyydestä on jäsenvaltioilla.Valtioneuvosto pitää hyvänä mahdollisuutta säätää terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyvien pakottavien syiden vuoksi kansallista lainsäädäntöä edellyttäen, että sillä ei rapauteta standardisointia sisämarkkinoiden toimivuuden perustana.Sääntelyssä ei saa syntyä päällekkäisyyksiä esimerkiksi ekosuunnitteluasetuksen, kemikaalisääntelyn tai yritysvastuusääntelyn kanssa. On myös tärkeä huolehtia, että ehdotuksen suhde EU:n markkinavalvonta-asetukseen on selkeä.Rakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden toimintaRakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa rakennustuoteasetuksen muuttamisesta 30.3.2022.Suomi on ajanut aktiivisesti rakennustuoteasetuksen uudistamista siten, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen helpottuvat. Esimerkiksi Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin neuvoston päätelmät kiertotaloudesta rakennusalalla.​​​​​​​Valtioneuvoston U-kirjelmät eduskunnalle​​​​​​​Lisätiedot:​​​​​​​Kirsi Martinkauppi
​​​​​​​Hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeinä komission ehdotuksen tavoitteita edistää rakennusalan kiertotaloutta ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tärkeää on myös, että rakennustuotteita on mahdollista käyttää uudelleen nykyistä laajemmin. Ehdotus ei ratkaise kaikkia nykyasetuksen ongelmia, vaan niihin on edelleen etsittävä kestäviä ratkaisuja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen hyväksymä lakipaketti uudistaa rakentamista merkittävästi ja tukee hiilineutraalin Suomen rakentamista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen tuodaan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Tässä työssä hyödynnetään myös kiertotalouden ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.“Kyse on vuosia kestäneestä ja mittavasta uudistuksesta, johon on osallistunut virkakunnan lisäksi lukuisia sidosryhmiä. Olen iloinen, että se nyt etenee”, Ohisalo jatkaa.Ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöäRakentamislaki ohjaa rakentamista vähähiiliseksi, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentamislaissa annetaan uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin sisältyy myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Uusien rakennusten on täytettävä vaatimukset pitkäikäisyydestä ja muunneltavuudesta. Rakennuksille myös määritellään tavoitteelliset tekniset käyttöiät. Rakentamislaki kannustaa pitämään rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Uusista ja purettavista rakennuksista on rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.Digitalisaatio lisää älyä rakentamiseen ja alueidenkäyttöönEsitettävät lakimuutokset antavat lainsäädännön pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, jota monet organisaatiot ovat kehittäneet jo vuosikymmeniä. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien on siirtymäajan puitteissa julkaistava uudessa valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.Muutokset parantavat tietojen saatavuutta, luotettavuutta ja digitaalista turvallisuutta. Valtakunnallinen investointi kehitettävään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.Asukkailla ja yrityksillä on nykyistä helpompi pääsy ajantasaiseen viranomaistietoon. Muutos aiheuttaa alkuun lisätyötä kunnissa, mutta pidemmällä aikavälillä työ helpottuu, manuaalinen tiedon käsittely vähenee, eikä kuntien täydy toimittaa samoja tietoja useaan kertaan valtion eri viranomaisille.Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata yhdyskuntien kehittymistä ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Tiedon avulla voidaan kehittää myös rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinaa.Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamistaRakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkitaan samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset.Lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee.Rakentamisen laatua parannetaan varmistamalla, että työmaalla kaikki sujuu kuten pitääkin. Rakentamisen vastuukysymyksiä selkeytetään siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Lakiin kirjataan myös, että hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Rakentamisen laatua parannetaan myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutki suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Rakentamista säätelee tällä hetkellä noin 20 vuotta vanha maankäyttö- ja rakennuslaki. Uuden rakentamislain voimaantulon yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut, ja jäljelle jäävän lain nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sisältyy useita siirtymäsäännöksiä.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.

Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.

Lähde: ym.fi