NordenBladet — Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.Esityksessä ehdotetaan, että kunnallisen jätehuoltoyhtiön ulosmyyntiraja eli sidosyksikköraja pidetään 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Nykyisen lain mukaan raja laskisi 5 prosenttiin vuoden 2030 alusta. Ehdotus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Tavoitteena on laajentaa kuntien jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuuksia tarjota jätehuollon palveluita markkinaehtoisesti ilman, että ne menettävät sidosyksikköasemansa. Kunnat voivat hankkia palveluita sidosyksiköiltään ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.Lisäksi esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea (ns. sote) koskevaan uudistukseen liittyvän siirtymäsäännöksen lisäämistä jätelakiin. Säännöksellä säilytettäisiin sote-kiinteistöillä syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisvastuu kunnalla enintään vuoden 2025 loppuun saakka. Siirtymäsäännös olisi tarpeen vastuiden selkiyttämiseksi ja jätehuollon toimivuuden varmistamiseksi tilanteessa, jossa sote-kiinteistöillä syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi ilman ehdotettua siirtymäsäännöstä pääosin kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Hyvinvointialueet voisivat kuitenkin järjestää jätehuollon ennen siirtymäajan umpeutumista, jos ne ilmoittavat asiasta kunnalle 6 kuukautta ennen jätehuollon järjestämisen aloittamista.Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 kello 16.00 asti.

Ympäristöministeriö on lähettänyt tänään jätelain muuttamista koskevan lakiesityksen luonnoksen lausuntokierrokselle. Lakiin ehdotetaan muutosta kunnallisen jätehuoltoyhtiön sidosyksikkörajaan, sekä sote-uudistukseen liittyvää siirtymäaikaa jätehuollon järjestämisvastuuseen. Lausuntoja voi antaa 12.8.2022 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.Asetus annetaan uudistetun lannoitelain nojalla. Asetuksen lausuntoaika on 7.7.-26.8.2022. Asetusta on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken.
 
Nykyiset ympäristökorvauksen lannoitusrajoitukset ovat olleet voimassa jo yli 20 vuotta, ja ne  kattavat 90 prosenttia peltopinta-alasta. Muutos ei vaikuta toimijoihin erityisen merkittävästi. Asetusluonnoksen muotoilut vastaavat hyvin pitkälle nykyisiä käytänteitä fosforin käytön rajoittamisessa. Tarkoituksena on entistä kattavampi ja viljelijöiden kannalta tasapuolisempi lainsäädäntö.  Fosforilannoitusta maataloudessa tullaan valvomaan osana maataloustukivalvontaa.
Karjalantapoikkeus jatkuu kahdella vuodellaAsetuksella turvataan hyväksi koetut käytänteet muutamin muutoksin. Asetuksessa säilyisi viiden vuoden fosforintasausjakso ja satotasokorjaus. Karjanlantapoikkeuksesta tultaisiin luopumaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen siinä muodossa kuin se on ollut käytössä. Sen sijaan edistettäisiin lannan ja mädätteiden fosforin erotusta, mikä tukee ravinteiden kierrätyksen tavoitteita. Käytettävissä olevan tuoreen tutkimuksen ansiosta turkislannan fosforin liukoisuus katsottaisiin muiden lantojen veroiseksi. Puutarhakasvien fosforirajoitteisiin ehdotetaan kautta linjan nykyistä alempia rajoitteita. Muiden kasvien lannoitustasot pysyisivät lähes entisellään nykyiseen verrattuna. Uutena sääntelyn piiriin tulisi ympäristö- ja viherrakentamisessa käytettävä fosfori.
 
Fosforiasetus  on sovitettu yhteen tukipolitiikan kanssa niin, etteivät muutokset heikennä olennaisesti ympäristötukijärjestelmää. AsetusluonnosTitta Berlin
neuvotteleva virkamies (MMM)
[email protected], p. 0295 162 026Sonja Pyykkönen 
erityisasiantuntija (YM)
[email protected], p. 0295 250 123
 

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt tänään 7.7.2022 lausunnolle valtioneuvoston asetuksen, joka rajoittaa fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa. Keskeisin muutos on, että sääntely kattaa kaikki pellot vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on myös, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat, mutta kasvien fosforintarve turvataan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä laiksi, joka koskee rakentamislain mukaisia rakentamisen ammattilaisille myönnettäviä pakollisia pätevyystodistuksia. Kyseessä on rakentamislain liitännäislaki, jonka tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa.Jatkossa rakentamisen asiantuntijoiden ei täydy osoittaa rakennusvalvonnoille selvityksiä koulutuksestaan ja kokemuksestaan kaikissa yksittäisissä hankkeissa. Pätevyydet määrittelisi uusi toimielin, joka myös myöntäisi määräaikaiset pätevyystodistukset. Toimielin pitäisi yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista. Pätevyystodistusmenettelyn piiriin arvioidaan kuuluvan noin 15 000 rakentamisen suunnittelijaa ja työnjohtajaa.Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta siihen sisältyvät todistusten myöntämisen vaatimat siirtymäsäännökset.  Lausuntoaika on 31.8.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi: Hallituksen esitys laiksi rakentamislain mukaisten rakentamisen luonnollisten henkilöiden pätevyyksien toteamisestaLisätiedotPekka Virkamäki
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 073
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä laiksi, joka koskee rakentamislain mukaisia rakentamisen ammattilaisille myönnettäviä pakollisia pätevyystodistuksia. Kyseessä on rakentamislain liitännäislaki, jonka tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tutkimushankkeissa kehitetään Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja niissä käytettäviä menetelmiä. Ympäristöministeriö varautuu rahoittamaan kymmentä hanketta yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla vuosina 2022–2024.Lajeja ja luontotyyppejä koskeva tutkimus- ja seurantatieto luo perustan luonnon monimuotoisuuden muutosten havaitsemiselle, uhanalaisuusarvioinneille sekä monille luonnon monimuotoisuuden suojelutoimenpiteille. Systemaattiset pitkäaikaisseurannat ovat aiemmin kohdistuneet vain suppeaan osaan eliöryhmiä ja luontotyyppien pitkäaikaisseurannat puuttuvat lähes kokonaan.BIOMON-tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä luonnonsuojelun näkökulmasta. Lisäksi tutkimusohjelma pyrkii lisäämään monimuotoisuuden seurannan kattavuutta tuomalla uusia lajeja ja luontotyyppejä seurantojen piiriin sekä parantamalla seurantojen kustannustehokkuutta.Tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksiYmpäristöministeriö vastaanotti 14.3.–10.5.2022 välillä 41 hankehakemusta, joista valittiin toteutettavaksi kymmenen hanketta. Hankkeiden valinnassa painotettiin tulosten hyödynnettävyyttä luonnon monimuotoisuuden systemaattisten pitkäaikaisseurantojen kehittämisessä sekä tutkimuksen laatua.Helsingin yliopiston BIOMONITOR-hanke suomalaisten lajiyhteisöjen monimuotoisuuden seurannasta analysoi lajiston monimuotoisuutta kartoittavia pitkäaikaisseurantoja sekä antaa suosituksia jatkoseurantaan. Tällä hetkellä tieto eri ekosysteemeissä tapahtuneista muutoksista, nykytilasta sekä ennakoiva tieto tulevaisuuden muutoksista on hajanaista. Kattavaa tieteellistä tietoa tarvitaan, jotta luonnon monimuotoisuus ja siihen vaikuttavat uhat tulevat osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.Luonnonvarakeskuksen EkoSuo-hanke tuottaa poikkitieteellistä tietoa soiden ennallistamisesta päätöksenteon tueksi. Suomen suoluonnon tila on heikentynyt ja soiden tilan parantamiseksi on toteutettu ennallistamishankkeita. Seuranta ennallistamisen vaikutuksista on kuitenkin puutteellista. Hankkeessa käytetään kasvillisuus- ja hydrologisia seuranta-aineistoja soiden ennallistamiskohteilta sekä satelliittikuviin perustuvia kaukokartoitusaineistoja.Ympäristöministeriö järjestää syksyllä 2022 BIOMON-tutkimusohjelman aloitusseminaarin. 

Tutkimushankkeissa kehitetään Suomen lajiston ja luontotyyppien systemaattisia pitkäaikaisseurantoja ja niissä käytettäviä menetelmiä. Ympäristöministeriö varautuu rahoittamaan kymmentä hanketta yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla vuosina 2022–2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.Päivitettävät rauhoitussäännökset on tarkoitus kirjata perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin. Tällä hetkellä ne on annettu asetustasolla. Rauhoitussäännökset myös päivitetään vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä.Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä uudeksi luonnonsuojelulaiksi ehdotetaan nykyisen luonnonsuojelulain nojalla perustettujen 13 kansallispuiston rauhoitussäännösten päivittämistä uuden lain mukaisiksi. Ympäristöministeriö on valmistellut tähän liittyvää ehdotusta vanhan, vuoden 1923, luonnonsuojelulain nojalla perustettujen kansallis- ja luonnonpuistojen ja muiden valtion suojelualueiden rauhoitussäännösten päivittämisestä. Lakiehdotus koskee 28 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa ja 12 muuta valtion luonnonsuojelualuetta. Useimmilla kansallispuistoilla, luonnonpuistoilla ja muilla luonnonsuojelualueilla on aluekohtaisia poikkeuksia, jotka koskevat muun muassa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, paikallisten asukkaiden oikeuksia sekä puolustusvoimien toimintaa. Nämä säännökset on tarkoitus sisällyttää lainsäädäntöön päivitettyinä. Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella on tarkoitus varmistaa saamelaisten kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytykset rauhoitussäännöksiin tehtävin kirjauksin. Esityksessä ei ehdoteta muutettavan nykyisten luonnonsuojelualueiden rajauksia eikä tehdä merkittäviä muutoksia voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin.Tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023 ja uudet rauhoitussäännökset tulisivat voimaan yhtä aikaa uuden luonnonsuojelulain kanssa kesäkuussa 2023.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset on tarkoitus tuoda ajan tasalle ja lain tasolle. Lausuntoja voi antaa 23.8.2022 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.Hankeavustuksia voi hakea seuraaviin teemoihin:Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sisältämien ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen talteenotto ja hyödyntäminen.Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen yhdyskuntien ravinnerikkaita jäte- ja sivuvirtoja ja/tai vesien biomassoja.Hankkeet voivat olla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohakkeita, uusien tekniikoiden ja menetelmien pilotti-, demonstraatio- tai käyttöönottohankkeita sekä niihin liittyvien investointien käynnistämistä. Hankkeiden tavoitteena voi olla muun muassa kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuotteiden tuottaminen, lopputuotteiden turvallinen hyödyntäminen sekä ravinteiden kierrätystä edistävien ohjauskeinojen kehittäminen. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään 30.11.2024.Avustusta voivat hakea yritykset, yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja muut kuntaomisteiset toimijat. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi eikä valtion virasto tai laitos. Viimeksi mainituilta avustuksen saaja voi kuitenkin hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin hankkeisiin sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä (EU:n yleinen ryhmäpoikkeusasetus, artiklat 25 tai 36).Avustuksiin on käytettävissä noin 5 miljoonaa euroa, josta enintään 3 miljoonaa euroa on EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on hanketyypistä ja hakijasta riippuen tyypillisesti välillä 25-70 prosenttia.Hakemus jätetään ympäristöministeriön sähköisessä hakujärjestelmässä 4.7. – 9.9.2022 välisenä aikana. Tarkemmat tiedot hakemuksen jättämiseen liittyen on koottu hakuohjeeseen.HakuohjeEUR-Lex: Komision asetus tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisestiHeinäkuun alussa on avattu myös tarjouspyyntö julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa. Hankinnan kohteena on teknistaloudellinen selvitys jätevesilietteen käsittelyn menetelmistä, joilla saadaan erotettua ja talteenotettua ravinteita ensisijaisesti lannoitevalmistekäyttöä varten. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa menetelmien teknistä valmiusastetta, käyttöönotettavuutta Suomen vallitsevassa infrastruktuurissa ja ympäristöolosuhteissa, menetelmän taloudellisia toimintaedellytyksiä vallitsevassa markkinatilanteessa sekä erotetun ja talteenotetun jakeen käytettävyyttä lannoitevalmisteena. Tarjoukset tulee jättää 2.9.2022 mennessä. Hankintailmoitus julkaistaan Hilmassa.Julkiset hankinnat (HILMA): Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitysLisätiedot:RAKI-ohjelman projektipäällikkö Riikka Malila, [email protected], p. 0295 250 160

Ympäristöministeriö avaa avustushaun hankkeille, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa taikka tukevat ravinteiden kierrätyksen symbiooseja. Lisäksi tarjouspyyntö yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton teknistaloudelliselle menetelmäselvitykselle on avattu julkisten hankintojen sivustolla Hilmassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”Fossiilienergiasta irtautuminen on ilmastoteko, joka myös lisää yhteiskuntamme energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta. Hallitus on tukenut kotitalouksia fossiilisesta lämmityksestä irtautumisessa, ja jo yli 23 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtamiseen kestävämpään lämmitystapaan. Olen tyytyväinen, että avustukseen saatiin mittava lisäpotti jaettavaksi, ja että avustus laajenee myös maakaasulämmityksestä luopumiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Nyt myönnetyt uudet määrärahat mukaan luettuna avustusta riittää yhteensä 33 000 pientaloon.Kansallista määrärahaa voidaan myöntää myös kotitalouksille, jotka korvaavat öljy- tai kaasulämmityksen kaukolämmityksellä. Kaukolämpö on ollut aikaisemmin tuettavien lämmitysmuotojen joukossa, mutta tällä hetkellä käytössä olevia EU:n elpymisvälineen määrärahoja ei ole voitu myöntää kaukolämpöön siirtyville.Avustushaun käynnistymisestä tiedotetaan syksylläAvustusta tullaan myöntämään maakaasulämmityksen vaihtajille pitkälti samoin ehdoin kuin öljylämmityksen vaihtajille. Avustusta myöntää koko maassa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Avustuskelpoisia ovat 7.4.2022 jälkeen maakaasulämmityslaitteen poistosta ja uuden lämmitysjärjestelmän asentamisesta syntyneet kustannukset.“Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä. Tietoa avustuksen ehdoista löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta, ja tietopakettia täydennetään avustushaun käynnistymisen lähestyessä”, lupaa ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.Lisäresursseja hakemusten käsittelyynJo yli 23 000 öljylämmityksen vaihtajaa on hakenut avustusta vuodesta 2020 lähtien. Myönteisen päätöksen on saanut pian 14 000 hakijaa, ja päätöksiin on sidottu avustusmäärärahoja yli 50 miljoonaa euroa. Remontteja on toteutettu noin 10 200 kappaletta.Hakemusten käsittely on ruuhkautunut avustuksen suuren suosion sekä määrärahojen ajoittaisen loppumisen takia. Lisätalousarviossa ELY-keskuksen toimintaresursseihin ohjataan 5,3 miljoonan euron lisäys vuosille 2022–2023, millä pyritään nopeuttamaan hakemusten käsittelyä.Elpymissuunnitelma päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiinSuomen kestävän kasvun ministerityöryhmän 30.6.2022 tekemän linjauksen mukaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta jäisi pois 70 miljoonan euron tuki öljylämmityksestä luopumiselle. Ministerityöryhmä linjasi myös, että tästä 40 miljoonaa euroa korvattaisiin kansallisella tuella. Elpymissuunnitelman päivitys ei vaikuta jo myönnettyihin avustuksiin, vaan ne katetaan kansallisilla määrärahoilla.

Valtion vuoden toisessa lisätalousarviossa osoitetaan kuluvalle vuodelle 40 miljoonaa euroa lisää fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä pois vaihtaville pientalojen omistajille. Avustushaku avautuu maakaasulämmityksen vaihtajille syksyllä, ja avustusta voi hakea 7.4.2022 jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Eduskunta hyväksyi lisätalousarvion 28.6.2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.Valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat työryhmän tammikuussa. Työryhmän tarkoituksena on laatia ehdotuksia rahoituksen keinoista siirtymän vauhdittamisessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.Työryhmä julkaisi maaliskuussa väliraportin, joka sisälsi kokonaiskuvan työn keskeisestä sisällöstä ja suunnitelman toimeksiannon toteuttamiseksi. Ryhmän oli määrä laatia loppuraportti suosituksineen kesäkuun loppuun mennessä.Ministeriöt ovat työryhmän pyynnöstä pidentäneet työryhmän määräaikaa marraskuun loppuun asti, koska työn saattaminen loppuun vaatii selvitystyön syventämistä ja ennakoitua enemmän aikaa.Lisätietoa:Finanssineuvos Pekka Morén, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30290, pekka.moren(at)vm.fi
Teollisuusneuvos Antti Valle, työ-  ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 60140, antti.valle(at)gov.fi
Johtava asiantuntija Eeva Alho, ympäristöministeriö, puh. 02952 50011, eeva.alho(at)gov.fi

Työryhmä valmistelee kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta. Ryhmä on saanut työlleen jatkoaikaa marraskuun loppuun asti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.Jätteen haltijan, tai kotitalouksien kohdalla jätteen kuljettajan, tulee huolehtia 1.9.2022 alkaen laadittujen siirtoasiakirjojen tietojen toimittamisesta rekisteriin. Tämän vuoden alusta lähtien siirtoasiakirjat on tehty sähköisinä ja SIIRTO-rekisteri on jatkumoa sähköisille asiakirjoille. Jäteasetuksen muutoksessa säädetään tarkemmin rekisteriin toimitettavista tiedoista. Vuoden 2023 alusta lähtien jätteen kuljettajien ei tarvitse enää toimittaa saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetusten tietoja erikseen kunnan jätehuoltoviranomaisille, jos tiedot on toimitettu SIIRTO-rekisteriin.Jätelain ja jäteasetuksen muutoksilla sujuvoitetaan myös jätteen kuljettajien ja jätteen välittäjien hyväksymismenettelyjä ensi vuoden alusta lähtien. Taloudellisten vakuuksien vaatimisesta luovutaan. Toiminnanharjoittajien taloudellinen luotettavuus selvitetään jatkossa käyttäen apuna Harmaan talouden selvitysyksikön tekemiä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Jos jätteenkuljetusyrityksellä on liikennelainsäädännön edellyttämä liikennelupa, ei luotettavuutta selvitetä erikseen, koska se on selvitetty osana liikenneluvan myöntämistä. Velvollisuus hakea ELY-keskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin laajenee koskemaan myös jätteen kuljettajia, joiden kotipaikka on muualla kuin Suomessa ja jotka toimivat Suomessa. Muutoksilla varmistetaan mahdollisimman yhdenmukainen vaatimustaso ja tasapuolisen kilpailun edellytykset kaikille toimijoille.Ensi vuoden alussa otetaan käyttöön myös kaksi julkista tietopalvelua jätehuoltorekisteriin hyväksytyistä jätteen kuljettajista ja jätteen välittäjistä. Lisäksi tietopalveluun sisältyvät tuottajarekisteriin hyväksytyt pakkausten, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja eräiden muiden tuotteiden tuottajat, tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenyritykset. Paremmalla tiedonsaannilla toimijoista ja jätteiden siirroista voidaan kehittää kestävää jätehuoltoa.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään jäteasetuksen muutoksen, joka liittyy viime viikolla vahvistettuun jätelain muutokseen (494/2022). Syyskuun alussa otetaan käyttöön uusi SIIRTO-rekisteri, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Rekisteri parantaa merkittävästi tiedonsaantia siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin kuuluvista jätteistä, joita ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet, rakennus- ja purkujätteet sekä eräät lietteet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.Konferenssi järjestettiin kriittiseen aikaan maailman pyrkiessä ratkaisemaan aikamme kolmea vakavaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ympäristön saastumista. Suomi esitteli konferenssissa yksitoista uutta sitoumusta merten suojelemiseksi, jotka perustuvat pitkälti Suomen kansalliseen merenhoitotyöhön.

Yhdistyneiden Kansakuntien valtamerikonferenssi järjestettiin Lissabonissa 27.6 – 1.7.2022. Konferenssissa valtiot esittivät sitoumuksia, joilla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti vedenalaista elämää koskevaa tavoitetta. Suomen valtuuskuntaa johti elinkeinoministeri Mika Lintilä. Mukana olivat myös ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Lähde: ym.fi