NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Hämeen ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten rakennussuojelupäätökset. Päätökset koskevat Jokioisten kartanoaluetta, Hämeenlinnan torin hallintorakennuksia ja Villa Ranaa Jyväskylän Seminaarinmäellä. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.Jokioisten kartanon alueen rakennuksetJokioisten kartano on yksi Suomen suurimmista kartanoalueista, ja sen historia ulottuu 1500-luvulle. Rakennukset ovat palvelleet pitkään tutkimuskäytössä, ja ne ovat tällä hetkellä valtion omistuksessa. Alueella on poikkeuksellisen monipuolista ja korkeatasoista asuin-, talous- ja tuotantorakentamista sekä puisto- ja puutarhasuunnittelua.Jokioisten kartanon rakennussuojelun kokonaisuuteen kuului alun perin 71 rakennusta ja puistoalueita Jokioisten kartanon alueella. Rakennusperintölailla suojellaan valtakunnallisesti merkittävät Jokioisten kartanon päärakennus puistoineen sekä useita kartanon talousrakennuksia. Suojelu kohdistuu päärakennuksen ja talousrakennusten ulkoasuun. Päärakennuksessa suojellaan myös tilajako, alkuperäiset lattiat ja kiinteä sisustus. Jokioisten kartanon meijerin, myllyn ja lämpökeskuksen suojelu rakennusperintölailla vaatii asian tarkempaa selvittämistä. Ministeriö kumosi niitä koskevan ELY-keskuksen rakennussuojelupäätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.Hämeenlinnan lääninhallituksen rakennus ja raatihuoneHämeenlinnassa torin laidoilla suojellaan valtakunnallisesti merkittävät lääninhallituksen rakennus ja raatihuone.Lääninhallitus oli ensimmäinen Carl Ludvig Engelin lääninhallitustaloista ja siellä keisari Aleksanteri II allekirjoitti asetuksen, jolla suomen kieliestä tehtiin yhdenvertainen ruotsin kanssa. Raatihuone on lääninarkkitehti Carl Alfred Cawénin suunnittelemista kivirakennuksista ainoa jäljellä oleva ja rakennuksella on rakennustaiteellista ainutlaatuisuutta.Jyväskylän Villa RanaRakennusperintölailla suojellaan Jyväskylässä sijaitseva Villa Rana. Yrjö Blomstedtin vuonna 1905 suunnittelema jugendtyylinen luentorakennus on Seminaarinmäen vanhimpia rakennuksia. Se edustaa suomenkielisen kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen varhaisinta arkkitehtuuria. Villa Ranalla on valtakunnallista merkitystä erityisten ympäristöarvojen, arkkitehtuurin, rakennushistorian ja -tekniikan sekä käyttö- ja henkilöhistorian kannalta.Jokioisten kartanon päärakennusta ja puistoa koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 7.4.2020, HAMELY/886/2017.Jokioisten kartanon talousrakennuksia koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 4.5.2020, HAMELY/2070/2020.Jokioisten kartanoalueella sijaitsevien meijeriä, myllyä ja lämpökeskusta koskeva kumottu ELY-keskuksen päätös on annettu 4.5.2020, HAMELY/2071/2020.Hämeenlinnan lääninhallituksen rakennusta ja raatihuonetta koskeva päätös on annettu 17.11.2020, HAMELY/19/07.01/2014.Villa Ranaa koskeva ELY-keskuksen päätös on annettu 17.2.2020, KESELY/223/07.01/2012.Jokioisten päätösten yleistiedoksiantoLisätietojaSatu Eronen    
asiantuntija
0295 250 180
[email protected]Reko Korhonen
erityisasiantuntija
0295 250 018
reko.[email protected]

Ympäristöministeriö on vahvistanut Hämeen ja Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten rakennussuojelupäätökset. Päätökset koskevat Jokioisten kartanoaluetta, Hämeenlinnan torin hallintorakennuksia ja Villa Ranaa Jyväskylän Seminaarinmäellä. Kohteet suojellaan rakennusperintölain nojalla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää. Ehdotus lisäisi pakkausten uudelleenkäyttöä ja tavoittelee kaikkien pakkauksien kierrätettävyyttä. Ehdotuksessa asetettaisiin myös pakolliset tavoitteet kierrätetyn muovin käytölle. Ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja edistämällä uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Valtioneuvosto otti tänään kantaa ehdotukseen ja toimitti sen eduskunnalle sen kannan määrittelyä varten.Valtioneuvosto pitää asetusehdotuksen tavoitteita yleisesti ottaen hyvänä ja kannatettavana ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta tärkeinä. Esimerkiksi vaatimuksia kierrätetyn materiaalin käytöstä muovipakkausten valmistuksessa sekä pakkausjätteen lajitteluun liittyviä merkintävaatimuksia pidetään tervetulleina.Valtioneuvosto kuitenkin suhtautuu alustavan varauksellisesti joihinkin asetusehdotuksessa esitettyihin keinoihin. Valtioneuvoston mukaan muun muassa tietyistä vaatimuksista tulisi olla mahdollisuus poiketa kokonaisympäristövaikutusten arvioinnin perusteella. Myös kiellettyjä pakkaustyyppejä ja uudelleenkäytön tavoitetasoja tulisi arvioida vielä tarkemmin. Kertakäyttöisten pakkausten kielto kahviloissa ja ravintoloissa tapahtuvassa tarjoilussa vaatii kriittistä jatkotarkastelua ja lisätietoja. Toimet eivät myöskään saisi lisätä elintarvikehävikkiä.Komission ehdotuksen mukaan pakkausjätettä tulisi vähentää asteittain. Vuoteen 2018 verrattuna pakkausjätettä pitäisi syntyä 5 prosenttia vähemmän henkeä kohti vuonna 2030; 10 prosenttia vähemmän vuonna 2035 ja 15 prosenttia vähemmän vuonna 2040. Ilman vähentämistoimia pakkausjätteen määrän ennustetaan kasvavan EU:ssa 107 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä (vrt. 78 miljoonaa tonnia vuonna 2018).Ei ylipakkaamista, enemmän uudelleenkäyttöä ja kierrättämistäKomission ehdotuksessa kiellettäisiin ylipakkaaminen. Pakkausten koon tulisi olla suhteessa tuotteen kokoon. Ylipakkaamista hillittäisiin kieltämällä pakkausten kaksoisseinät, valepohjat ja tarpeettomat kerrokset.Joidenkin kertakäyttöisten pakkausten käyttöä rajoitettaisiin. Esimerkiksi kertakäyttöisiä ruoka- ja juomapakkauksia ei saisi käyttää ravintoloissa ja kahviloissa tapahtuvassa tarjoilussa 1.1.2030 alkaen. Pienet yritykset voitaisiin jättää velvoitteen ulkopuolelle. Kieltolistalla olisivat myös kertakäyttöiset hedelmien ja vihannesten alle 1,5 kilon pakkaukset ja hotellien minikokoiset kosmetiikka-, shampoo- ja muut pakkaukset.Yritysten olisi tarjottava tietty prosenttiosuus kuluttajatuotteistaan uudelleenkäytettävissä tai uudelleentäytettävissä pakkauksissa. Velvoite koskisi tiettyjä kuljetuspakkauksia, take a way -kuppeja ja pakkauksia sekä virvoitus- ja alkoholijuomia. Uudelleenkäyttövaatimukset eivät kuitenkaan koskisi pieniä toimijoita.Pakkausten tulisi olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tietyille muovipakkauksille asetettaisiin asteittain kiristyviä vaatimuksia kierrätetyn muovin käytöstä. Kierrätetyn materiaalin käytön vähimmäisvaatimukset vaihtelisivat pakkaustyypeittäin.Tiettyjen pakkaustyyppien – muun muassa teepussien, kahvikapselien, hedelmien tarrojen ja niin sanottujen hedelmäkassien – tulisi olla kompostoituvia. Muiden pakkausten, myös biohajoavasta materiaalista tehtyjen, pitäisi soveltua materiaalikierrätykseen ilman, että ne haittaavat muiden jätevirtojen kierrätettävyyttä.Myös jätteen lajittelua helpotettaisiin: kaikkiin pakkauksiin halutaan merkintä siitä, mistä materiaalista se on tehty ja mihin jätevirtaan se kuuluu laittaa. Jätteenkeräysastioihin olisi laitettava samat merkinnät.Kaikissa EU-valtioissa tulisi olla muovipulloille ja alumiinitölkeille pakollinen panttijärjestelmä. Lisäksi jäsenvaltioiden panttijärjestelmien tulisi olla yhteen toimivia, jos valtioilla on merkittävää rajakauppaa.Komissio antoi ehdotuksensa marraskuussa 2022.

EU:n komission ehdotus pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi asetukseksi suitsisi kasvavaa pakkausjätteen määrää. Ehdotus lisäisi pakkausten uudelleenkäyttöä ja tavoittelee kaikkien pakkauksien kierrätettävyyttä. Ehdotuksessa asetettaisiin myös pakolliset tavoitteet kierrätetyn muovin käytölle. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.Vientiin tähtääville hankkeille tarkoitettu Business Finlandin viimeinen hankehaku on jo käynnissä, ja se päättyy 14.4.2023. Haettavana on reilut 10 miljoonaa euroa.Myös vain Suomessa toimiville tahoille, kuten yrityksille, kunnille ja järjestöille, tarkoitettu ympäristöministeriön viimeinen hankehaku on auki 6.2.-3.3.2023. Haettavana on enintään 1,5 miljoonaa euroa.Lisää hauista ohjelman verkkosivulla (kirailmasto.fi)Rakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistäRakentaminen tuottaa noin kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä ja vaikuttaa välillisesti monen muun alan päästöihin. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma vauhdittaa vihreää siirtymää hankerahoituksella ja tarjoamalla alustan toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle.“Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja luontokadon pysäyttämisessä ratkaisijan paikalla. On erinomaista, että alan toimijat ovat tarttuneet kehittämiseen ja näkevät sen mahdollisuudet myös liiketoiminnan kannalta”, sanoo projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Rahoitetuissa hankkeissa luodaan ratkaisuja muun muassa vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin ja materiaalien uusiokäyttöön, elinkaarilaskentaan ja rakennusten energiatehokkuuteen. Uudet digityökalut auttavat tunnistamaan päästölähteet, tehostamaan energian ja materiaalien käyttöä sekä todentamaan ilmastovaikutukset.“Avainasia on hankkeiden tulosten kansainvälinen skaalattavuus. Kun hyviksi todetut mallit saadaan monistettua, liiketoiminta kasvaa ja päästövähennykset kertautuvat. Samalla luodaan ratkaisuja, joille on kasvava tarve myös kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo Account Lead Virpi Mikkonen Business Finlandilta.Lisää artikkelissa “Kiinteistö- ja rakentamisala on ilmastokriisissä ratkaisijan paikalla (kirailmasto.fi)Rahoitetut hankkeet esillä seminaarissa 2.2. klo 14-16 ja verkon tilannehuoneessaVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kuudella aikaisemmalla hakukierrokselle on rahoitettu yhteensä jo lähes 70 hanketta. Niistä 11 esittäytyy torstaina 2.2. kello 14-16 järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.2.2. seminaarin verkkolähetys (YouTube)2.2. seminaarin ohjelma ja esittäytyvät hankkeet (kirailmasto.fi)Rahoitettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi myös ohjelman verkkosivujen tilannehuoneessa. Sieltä saa kuvaa myös hankkeiden tavoitteista, aikataulusta ja potentiaalista vähentää rakennetun ympäristön päästöjä. Hankekortteja lisätään palveluun koko ajan.Hankkeiden tilannehuone (kirailmasto.fi)

Kiinteistö- ja rakentamisalan päästöjä on mahdollista leikata tehokkaasti ja samalla luoda uutta, kansainvälisestikin kiinnostavaa liiketoimintaa. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta on haettavissa vielä noin 12 miljoonaa euroa tukea rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistäville tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat selvittäneet hankkeessaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden pelisääntöjä. Yritysten ilmastoväittämiin, esimerkiksi lupauksiin tuotteiden tai palveluiden hiilineutraaliudesta, on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä ”viherpesusta”.Hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen sellaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi.Uuden oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja tuoda työkaluja sekä yrityksille että kuluttajille. Oppaaseen on koottu hiilimarkkinoiden kansainvälisiä hyviä käytäntöjä, joiden käyttöönottoon kannustetaan Suomessa.”Kuluttajien on tärkeää pystyä luottamaan siihen, että vihreäksi markkinoidut tuotteet ovat todella sitä. Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas antaa pelisääntöjä ja ehkäisee viherpesua aiheen ympärillä. Suomessa on valtava määrä tulevaisuuteen katsovia vastuullisia yrityksiä ja aiheesta kiinnostuneita kuluttajia, ja uskon että oppaalla tulee olemaan iso menekki”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua ilmastoyksiköihin, jotka täyttävät kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit. Ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua hillintätulosta. Hillintätulos voi olla sekä kasvihuonekaasujen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys.Yksi keskeinen minimikriteeri ilmastoväittämän todistamiseen käytetyille yksiköille on muun muassa lisäisyys, eli yksikön tuottavaa hanketta ei olisi tapahtunut joka tapauksessa esimerkiksi lainsäädännön vaatimuksesta tai taloudellisesti kannattavasti. On myös tärkeää, että yksiköiden tuottaman ilmastohyödyn tulee olla aitoa ja selkeästi pysyvää sekä todennettavissa. Lisäksi kaksoislaskentaa tulee välttää, eli samaa ilmastoyksikköä ei tulisi käyttää useaan otteeseen tai useaan eri tavoitteeseen.Yritykset voivat välttää kaksoislaskennan valtion kanssa helposti tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämiä, jolloin on käytetyt yksiköt auttavat myös Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta.”Pelisääntöjen avulla voidaan edistää kotimaisen markkinan kasvua, kun yritysten ja kuluttajien luottamus ja markkinan uskottavuus paranee. On hyvä, että yritysten Suomessa tekemät ilmastoteot vievät koko Suomea kohti meidän ilmastotavoitteitamme”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Ministerit muistuttavat, että myös sellaiset vapaaehtoiset ilmastoteot, jotka eivät täytä kaikkia minimikriteerejä, voivat tuottaa tärkeitä ilmasto- ja muita hyötyjä, ja niiden tukeminen on tärkeää ja kannustettavaa. Niitä ei kuitenkaan tulisi käyttää päästöjen kompensointiin ja hiilineutraalisuusväittämiin.Kehitteillä EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehysNyt julkaistu opas perustuu kansainvälisiin hyviin käytäntöihin, jotka ovat kehittyneet ja vakiintuneet yli 20 vuoden kuluessa. Kansainvälisten käytäntöjen lisäksi opas kuvaa ilmastoyksiköihin ja -väittämiin vaikuttavan EU-sääntelyn.Lukuisat sertifiointiohjelmat arvioivat minimikriteerien täyttymistä ja myöntävät ilmastoyksiköitä rekistereissä. EU:n laajuinen hiilenpoistojen sertifiointikehys on parhaillaan kehitteillä.Hiilenpoistojen sertifioinnin lisäksi EU:ssa on lähivuosina tulossa uutta sääntelyä ja tiukentuvia vaatimuksia esimerkiksi ympäristöväittämien perusteluille, yritysten kestävyysraportoinnille sekä yritysvastuulle.”Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevat alan käytännöt, toiminnan oikeudelliset puitteet ja viranomaisten tulkinnat muokkautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Opastakin onkin tarpeen päivittää sääntelyn ja hyvien käytäntöjen kehittyessä”, sanoo erityisasiantuntija Ville Laasonen ympäristöministeriöstä.Valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa tullaan selvittämään, miten kansallista lainsäädäntöä, ohjeistuksia ja hiilidioksidipäästöjen raportointia tulisi päivittää pidemmällä aikavälillä. Hankkeessa selvitetään kansainvälisten sääntelykehikon muutoksien vaikutuksia kansallisiin päästövähennyksiin, kuluttajansuojaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Hanke alkaa maaliskuussa ja sen on määrä kestää 1,5 vuotta.
 

Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön 1. helmikuuta julkaisema opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus kotimaisiin ilmastotekoihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa esitetään avustusta asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö.  Tavoitteena on tukea kertaluonteisesti asuntoyhteisöjä lämmityssähkön maksamisessa. Avustusta voitaisiin myöntää myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla säädettäisiin sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä tuesta. Tuki vähentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Lausua voi 13.2.2023 saakka Lausuntopalvelussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.Ympäristöministeriö ja ulkoministeriöSomalian ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi tapaa Suomessa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon. Almakhzoumille esitellään neljän päivän vierailun aikana Suomen ilmastotyötä, mm. metsien roolia ilmastopolitiikassa, uutta ilmastolakia ja sen valmistelua sekä ympäristönäkökohtien valtavirtaistamista eri politiikkalohkoille. Ministeri ja muu Somalian ympäristöministeriön delegaatio vierailevat mm. Haltian luontokeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa, Ilmatieteen laitoksella ja Eduskunnassa sekä tapaavat Nuorten Agenda 2030 –ryhmää, Metsähallitusta ja Finnfundin edustajia.Ministerit Ohisalo ja Almakhzoumi keskustelevat muun muassa Suomen ja Somalian yhteistyön tiivistämisestä ilmastopolitiikassa. Kuivuus ja ruokakriisi runtelevat Somaliaa pahasti, ja koko Afrikan sarvi on erittäin haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille. Kuivuus kattaa 80 prosenttia Somaliasta ja YK:n mukaan jopa 90 prosenttia maasta saattaa muuttua asumiskelvottomaksi vuoteen 2030 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi.”Somalia maksaa kohtuutonta hintaa ilmastokriisin seurauksista, joihin se on itse syytön. Somalialla ja Suomella on pitkä yhteinen historia, ja pidän tärkeänä, että tuemme heitä ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hallintonsa vahvistamisessa. Uuden ympäristöministeriön ja ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävän perustaminen ovat tässä tärkeitä askelia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Somaliassa painottuu vuosina 2021-2024 valtionrakennukseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Suomen tuki Somalialle vuosina 2021-2024 on 54 miljoonaa euroa.Almakhzoumi tapaa Suomessa lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston.LisätietojaJuulia Suuronen
asiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 212
[email protected]Ministeri Almakhzoumin haastattelupyynnöt:Riikka Lamminmäki
viestintäpäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 343
[email protected]

Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi vierailee Suomessa 31.1-3.2.2023. Almakhzoumin kutsui Suomeen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Vierailun tarkoituksena on tukea uutta ministeriötä työn aloittamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten otettujen aravalainojen vuosimaksujen suuruus riippuu kuluttajahintaindeksin muutoksesta edellisen vuoden heinäkuussa. Viime vuosina kuluttajaindeksin vaihtelu on ollut maltillista: vuosien 2015–2021 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli -0,2 ja 1,9 prosentin välillä. Vuoden 2022 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia. Ilman nyt tehtyä päätöstä vuosimaksujen tarkistukset olisivat 1.3.2023 alkaen 7,8 prosenttia ja perusparannuslainoissa 9,3 prosenttia.”Helpotamme asumisen kustannuksia. Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Elämisen kustannukset ovat tänä talvena nousseet kivuliaan korkealle, ja tämä näkyy myös aravalainojen vuosimaksuja määrittävässä kuluttajanhintaindeksissä. Päätimme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen, jotta isolta korotukselta vältytään, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo selostaa.”Aravalainojen vuosimaksu jätetään tarkistamatta kaikilta lainansaajayhteisöiltä, joilla on aravalainoja. Valtion asuntorahastosta on aravalain nojalla myönnetty lainoja vuosina 1994−2007. Vuokra-aravalainan ja asumisoikeustalon aravalainan saajat ovat kuntia ja muita julkisyhteisöjä sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai niiden omistuksessa olevia tytäryhtiöitä. Lainakanta oli syyskuun lopussa 2022 noin 2,4 miljardia euroa ja lainansaajia yhteensä 680. Lainoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu vuokrataloihin ja neljäsosa asumisoikeustaloihin.Lainakannasta pääosa on vuosimaksulainoja, joista takaisin maksettavan määrän Valtiokonttori tarkistaa aina maaliskuun alussa. Lainoista johtuvat menot vaikuttavat asukkailta perittäviin omakustannusvuokriin ja -käyttövastikkeisiin.Vuoden 2023 vuokrat ja käyttövastikkeet on useimmissa taloyhteisöissä jo vahvistettu. Kevennys vuosimaksuun helpottaa kuitenkin tulevia korotuspaineita ja lähivuosien talouden suunnittelua. Yleinen kustannustason nousu voi silti lisätä tarvetta talouden tervehdyttämistoimiin monissa yhteisöissä.Arava-asetuksen väliaikainen muutos koskee pykälää 35 ja on voimassa 1.3.2023–29.2.2024.Tiedote lausuntokierroksesta 15.11.2023LisätietojaMatleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
0295 250 332
[email protected]Heikki Sairanen
erityisavustaja
050 456 4662
[email protected]Jari Häkkinen
Luottopäällikkö, rahoitus
Valtiokonttori
0295 50 2080
[email protected]

Valtioneuvosto on päättänyt pitää vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksut vuoden 2022 tasolla. Vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Päätöksellä hillitään vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa myös kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituspuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen ja sähkölaskujen maksuajan pidentämistä koskevan lakiehdotuksen yksityiskohdista. Sähköhyvityksen osalta päätettiin mallista, joka oli jo lausunnoilla. Sähköhyvityksen yksityiskohdat säilyvät lausuntoluonnoksen mukaisina.Hyvitys kohdistuisi niihin sähkösopimuksiin, joiden sähköenergianhinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Sähköhyvitystä maksettaisiin 50 prosenttia omavastuun 90 euroa/kuukausi ylittävältä osalta, kuitenkin enimmillään 700 euroa kuukaudessa.Hallituspuolueet sopivat myös, että sähkölaskujen maksuaikojen pidennystä voisi saada koko sähköenergian laskutetulle määrälle. Sähkön vähittäismyyntiyhtiöiden tulisi asiakkaan pyynnöstä myöntää lisämaksuaikaa 1.1.2023-30.4.2023 välillä syntyneeseen sähkönkulutukseen liittyville sähköenergialaskuille, kuluttajille ja niihin rinnastettaville asiakkaille enimmillään neljä kuukautta ja yritysasiakkaille 60 vuorokautta. Maksuaikojen pidennystä voisi saada koko sähköenergian laskutetulle määrälle lausuntoversion 50 prosentin sijaan.Tukien kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 412 miljoonaa euroa. Lausunnolla olleessa luonnoksessa takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen kustannusten arviointiin olevan enintään noin 400 miljoonaa euroa. Sähköenergialaskuille tehtyjen vähennysten kautta maksatettu hyvitys korvattaisiin sähkön vähittäismyyntiyhtiöille valtion budjetista. Hallituksen esityksen yksityiskohtia viimeistellään vielä. Esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.Asunto-osakeyhtiöille, joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö, valmisteltavaan vastaavaan tukeen varattu kustannusarvio täsmentyi 14 miljoonasta 25 miljoonaan euroon. Tukea voisivat hakea valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai omistusoikeusasuntoja omistavat yhteisöt ja muut asuinrakennuksia omistavat yhteisöt. Myös asuntoyhtiömuotoisten omakotitalojen omistajat voisivat hakea tukea, jos sähkölasku on yhtiön nimissä. Tuki pienentäisi asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi. Tuen myöntäisi ARA. Tarkemmin tuesta ja sen ehdoista säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella.Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannes Torppa, p. 029 504 7405
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 506 4819
rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, p. 029 525 0122
yksikön päällikkö Sakari Lehtiö, valtiovarainministeriö, p. 029 553 0439
lainsäädäntöneuvos Jussi Päivärinne, oikeusministeriö p. 029 515 0122

Hallituspuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen ja sähkölaskujen maksuajan pidentämistä koskevan lakiehdotuksen yksityiskohdista. Sähköhyvityksen osalta päätettiin mallista, joka oli jo lausunnoilla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt suunnitelmasta, jonka perusteella valtion tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa vuonna 2023. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa edistetään myöntämällä 1,95 miljardia korkotuettua lainaa. Tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 310 uutta ja peruskorjata noin 4 050 asuntoa. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettu korkotuki maksetaan valtion talousarvion ulkopuolisista valtion asuntorahaston varoista.”Kohtuuhintainen asuntotuotanto on aivan erityisen tärkeää nyt kasvavien elinkustannusten keskellä. Sillä on myös tärkeä rooli asunnottomuuden poistamisessa Suomesta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo korostaa.Entistä enemmän tukea erityisryhmien asumiseenErityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Tukea myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille – pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistioireisille –  tarkoitetut asuntohankkeet.Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen käyttösuunnitelmassa osoitettu valtuus on aiempaa suurempi, sillä hankkeiden määrä on kasvanut ja tarve entistä suurempi. Näille osoitettu korkotukivaltuus on 510 miljoonaa euroa (415 milj. euroa v. 2022), jolla arvioidaan lainoitettavan 3 700 asunnon rakentaminen ja 550 asunnon perusparantaminen. Vuoden 2023 talousarviossa myös erityisryhmien investointiavustusvaltuuden määrää nostettiin 120 miljoonaan euroon (90 milj. euroa v. 2022).Asumisoikeusasuntojen kunnostuksiin varaudutaanMyös asumisoikeusasuntoihin suunnattu valtuus pysyy korkealla tasolla. Asumisoikeusasunnot tuovat asuinalueelle enemmän vaihtoehtoja, jonka avulla yhä useampi löytää sopivan asunnon. Monipuolinen asukasrakenne ehkäisee segregaatiota. Yhä suurempi osa asumisoikeustaloista on myös perusparannuksen tarpeessa. Asumisoikeusasunnoille suunnattava valtuus on 530 miljoonaa euroa. Valtuuden avulla arvioidaan rakennettavan noin 1 780 ja perusparannettavan 2 200 asuntoa.Tuki suunnataan erityisesti kasvaville alueille, joissa asuntojen tarve on suurin.
Nyt hyväksytty käyttösuunnitelma ohjaa sitä, miten ARA-tuotanto kehittyy. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta (ARA-asunnot) kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille tulee olla pitkäaikainen tarve, eikä ARA-tuotannon hinta- ja vuokrataso saa ylittää yleistä hinta- ja vuokratasoa. Tuotannossa painotetaan esteettömyyttä. Ikääntyneiden henkilöiden asuntojen suunnittelussa lähtökohtana on, että asukas voi asua samassa asunnossa elämänsä loppuun saakka. Valtion tuen kohdentamisessa otetaan huomioon energiatehokkuus, ja hankkeissa voidaan edistää kiertotaloutta ja fossiilittomien energialähteiden käyttöä.    LisätiedotLiisa Meritähti-Lustig
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
p. 0295 250 376
[email protected]Kimmo Huovinen
apulaisjohtaja
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 0295 250 822
[email protected]Valtioneuvoston päätös 19.1.2023

Valtioneuvosto on päättänyt suunnitelmasta, jonka perusteella valtion tukee kohtuuhintaista asuntotuotantoa vuonna 2023. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa edistetään myöntämällä 1,95 miljardia korkotuettua lainaa. Tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 310 uutta ja peruskorjata noin 4 050 asuntoa. Asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettu korkotuki maksetaan valtion talousarvion ulkopuolisista valtion asuntorahaston varoista.

Lähde: ym.fi