NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavat Suurin osa korvauksista, noin 4,1 miljoonaa euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin. Syynä viljelysvahinkojen kasvuun ovat olleet erityisesti valkoposkihanhikannan vahvistuminen ja muuttokäyttäytymisten muutokset. Eniten korvauksia maksettiin valkoposkihanhen maataloudelle aiheuttamista vahingoista Pohjois-Karjalan (noin 2,8 miljoonaa euroa) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueille (noin 864 000 euroa).Muista vahingoista maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vahingoista maksettiin laskennallista tukea lähes miljoona euroa ja kalankasvatuslaitoksille ja luonnon ravintolammikoille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 60 000 eurolla. Porotalous- ja kalatalousvahingoista tukea maksetaan sen mukaan, miten hyvin maakotkien ja sääksen pesinnät ovat onnistuneet.Uusi laki tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyynHelmikuun alusta voimaan tullut laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyyn. Korvausten ja tukien maksaminen nopeutuu.Uuden lain nojalla voidaan myöntää avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustusta voidaan myöntää avustusta viljelys-, eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustushaku on auki 31.3.2023 saakka.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan jatkossa vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muutoksena aiempaan on, että rakennusvahinkoja, eikä muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja jatkossa enää korvata.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.Pitkillä valtion takaamilla korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron.Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteita sekä yhtä lailla vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukilainoilla rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä asuntoja erityisryhmille, esimerkiksi ikääntyneille. Korkotuettuja asuntoja omistavat muun muassa kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt. Näissä asunnoissa noudatetaan omakustannusvuokraa, joka tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan kattamaan asuntojen rahoitusmenot ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset hoitomenot. Korkotuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Asetusmuutos toteuttaa Sannan Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta lisätä tukea ja kehittää pitkää korkotukimallia.Tasavallan presidentti vahvisti tänään myös pitkän korkotukimallin kehittämistä koskevat lakimuutokset. Nämä lait tulevat voimaan 1.9.2023.Valtioneuvoston päätöksetHallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä eduskunnalle (ympäristöministeriön tiedote 27.10.2022)LisätiedotLiisa Meritähti-Lustig Hallitussihteeri [email protected] p. 029 525 0376
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.
NordenBladet — EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.Suomen näkökulmasta direktiiviehdotus on tervetullut, sillä viherpesu on yleistä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan yli puolet ympäristömainoksista on epäasiallisia tai harhaanjohtavia. Väittämät olivat monitulkintaisia tai oleellisia seikkoja oli jätetty kertomatta.
EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.
NordenBladet — Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä on tilannut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteiden inventoinnin tavoitteena lahjoittaa niitä Ukrainaan sikäläisten vesilaitosten käyttöön. Ympäristöministeriö tukee laitelahjoitusta.Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja ympäristöministeriö:Ympäristöministeriö rahoitti Suomenojan puhdistamon laitteiden inventoinnin, jossa luetteloitiin kaikki puhdistamolta ylijäävät tavarat sekä määriteltiin niiden kunto ja toimivuus. Lisäksi ympäristöministeriö on avannut lahjoitukseen liittyen jatkokeskustelut Ukrainan ympäristöhallinnon kanssa jätevesisektorin tarpeista sekä siitä, missä kohteissa Suomenojan laitteista saadaan suurin hyöty.”Venäjän julma hyökkäyssota on maksanut monen ukrainalaisen hengen ja hävittänyt maan infrastruktuuria. Sodan keskelläkin puhtailla vesistöillä on merkitystä. On hienoa, että HSY on omalta osaltaan mukana auttamassa ukrainalaisia hädän hetkellä ja maan jälleenrakentamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.HSY päätti Suomenojan jätevedenpuhdistamon käytön tammikuussa 2023, kun kaikki aiemmin sinne menneet jätevedet johdettiin uudelle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. ”HSY hankkii urakoitsijan irrottamaan laitteet ja pakkaamaan ne kuljetusta varten. Jos ukrainalaiset näyttävät toimitukselle vihreää valoa, ensimmäinen laite-erä voitaisiin lähettää mahdollisesti jo kevään aikana”, toimitusjohtaja Tommi Fred HSY:stä kertoo. ”Osa laitteista voidaan irrottaa vasta, kun koko puhdistamo puretaan, joten niiden osalta lähettäminen menee syksyyn”, hän jatkaa. Tavarat toimitetaan perille Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, jota koordinoi Suomessa sisäministeriö.Suomenojan puhdistamon purkua valmistellaan yhdessä Espoon kaupungin kanssa, ja se on suunniteltu alkavaksi tämän hetken tiedon mukaan syksyllä 2023. Tänään 22.3. vietetään YK:n maailman vesipäivää. Kansainvälisen maailman vesipäivän 2023 teemana on muutoksen nopeuttaminen maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä on tilannut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteiden inventoinnin tavoitteena lahjoittaa niitä Ukrainaan sikäläisten vesilaitosten käyttöön. Ympäristöministeriö tukee laitelahjoitusta.
NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Viimeisen hankehaun loppukiri oli todella lupaava kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämistyötä ajatellen. Rakennetun ympäristön vihreä siirtymä kiinnostaa niin yrityksiä, kuntia kuin yhdistyksiä. Vaikka kyseessä oli jo neljäs hakukierros, saimme hanke-ehdotuksia vielä uusista teemoista ja uusilta hakijoilta”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Käynnissä on jo kymmeniä hankkeita, jotka liittyvät mm. energiaan, vähähiiliseen kiertotalouteen, rakentamisen prosesseihin, rakennusmateriaaleihin sekä tietokantoihin ja laskureihin. Päätökset ministeriön neljännen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään huhtikuun 2023 loppuun mennessä.Ohjelman toisen toteuttajan, Business Finlandin, viimeinen hankehaku on käynnissä 14.4. saakka. Business Finland rahoittaa etenkin vientiin tähtääviä hankkeita.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Ohjelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessa (kirailmasto.fi)EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja on järjestetty vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset (kirailmasto.fi)
Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.
NordenBladet — Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos tiedottavatIPCC julkaisi 20. maaliskuuta kuudennen arviointiraportin viimeisen osan, yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit. IPCC alleviivaa yhteenvedossaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain nyt tehtävillä välittömillä ja voimakkailla maailmanlaajuisilla päästövähennyksillä. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen puolellatoista tai korkeintaan kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.Saatavilla on tietoa, keinoja ja myös maailmanlaajuista pääomaa ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Päätökset ja toimenpiteet, joita nyt teemme, vaikuttavat tuhansia vuosia.”Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Raportti koostaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon ilmastostaIPCC:n kokoaman kuudennen arviointiraportin mittakaavasta kertoo se, että osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita, viittauksia eri tutkimuksiin on kymmeniä tuhansia. Raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina tutkimuslaitoksina maailman suurimpaan ilmastomallinnushankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnettiin raportissa.”Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola.Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiinKuudennen arviointiraportin viesti on selvä: ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia.Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020. Ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina.Raportin mukaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vähintään seuraavankin vuosikymmenen. 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Pitkän ajan vaikutukset ovat moninkertaisesti korkeammat kuin ne, joita nyt jo havaitaan. Laajojen, haitallisten seurausten todennäköisyys kasvaa, kun maapallon ilmasto lämpenee.Arviolta 3,3–3,6 miljardia ihmistä elää olosuhteissa, jotka tekevät heistä haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita ruokaturvalle ja makean veden saatavuudelle. Haavoittuvimmat yhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.Ilmastonmuutoksen voimakas hillintä ja nopeutetut toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tällä vuosikymmenellä vähentäisivät ihmisille ja luonnolle ennustettuja vahinkoja ja menetyksiä. Päästöjä vähentämällä myös ilmanlaatu paranee ja saavutetaan terveyshyötyjä.Ilmastotavoitteet saavutetaan vain nopeilla muutoksillaIlmastonmuutoksen hillinnän kunnianhimo on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ilmastotoimia myös tehdään yhä enemmän. Nykyiset ja suunnitellut ilmastotoimet eivät kuitenkaan 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikilla toimialoilla vaaditaan nopeita ja voimakkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tämän vuosikymmenen aikana. Erityisesti energiajärjestelmään vaaditaan merkittäviä muutoksia. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 asteeseen tai 1,5 asteeseen edellyttää fossiilisen polttoaineen käytön vähentämistä, päästötöntä sähköntuotantoa, siirtymistä vähähiilisiin polttoaineisiin sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä.Ilmastotoimet vaativat poliittista sitoutumista – rahoitus moninkertaistettavaIlmastotoimet tarvitsevat poliittista sitoutumista. Talous, teknologia ja kansainvälinen yhteistyö ovat kriittisiä mahdollistajia, joilla voidaan kiihdyttää ilmastotoimia.Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii rahoituksen moninkertaistumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen alueille. Rahoitusta on, mutta esteitä sen saavutettavuudelle pitää purkaa. Erityisesti haavoittuvimpia alueita ja ihmisiä tulee tukea, jotta ne selviytyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Hillintä ja sopeutumistoimet voivat hillitä luontokatoa ja ne ovat myös kriittisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.Kunnianhimoiset ilmastotoimet ja ilmastokestävä kehitys on mahdollista saavuttaa, kun toimissa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja reiluun siirtymään.
Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.
NordenBladet — Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.Luontoa turvaava lainsäädäntö on pistemäistä ja hajaantunut useiden sektorilakien alle. Lainsäädäntö ei myöskään ole riittävän velvoittavaa ja sääntelyssä on aukkoja. Nykyisten ohjauskeinojen hajaantuneisuus aiheuttaa sen, ettei luontokadon hillintää ohjata kokonaisuutena yhdenkään lain nojalla. Tutkijat suosittelevat luontokadon pysäyttämiseen mallia, jossa velvoitteita sisältävän luontolain ohella muutoksia tehtäisiin eri sektoreita koskevaan lainsäädäntöön, kuten maankäyttö- ja rakentamislakiin, metsälakiin, vesilakiin tai ympäristönsuojelulakiin. Tätä kohti voidaan edetä portaittain. Liikkeelle voidaan lähteä koordinointiin perustuvasta luontolaista, joka velvoittaisi viranomaisia ja jossa säädettäisiin keskeisesti suunnittelujärjestelmistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista.”Ilmastolaki on asettanut ilmastokriisin torjunnalle selkeän tavoitteen ja Suomen hiilineutraaliudelle määrävuoden. Tarvitsemme vastaavan tahdon myös luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen luonnon tilan tulisi alkaa elpymään. Näiden saavuttamisen takaisi luontolaki”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Luontolailla vahvistettaisiin puitteet luontoa koskevalle suunnittelujärjestelmälleLuontokato on monitahoinen ilmiö, joka vaatii lainsäädännöltä kykyä ylittää politiikkasektorit ja viranomaisten väliset rajat. Suomessa ei ole järjestelmää, jolla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin tuotantosektorit läpäisevästi ja tavoitteellisesti. Uudella luontolailla asetettaisiin ensi vaiheessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet viranomaisille ja luotaisiin suunnittelu- ja tiedontuotantojärjestelmä näiden tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Luontolakiin olisi mahdollista kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, johon Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla ja EU-tasolla sitoutunut. Tämänkaltainen luontolaki tarjoaisi myös kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, joita ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi.”Uudistettu luonnonsuojelulaki antaa tärkeitä välineitä jo heikentyneen ja uhanalaisen luonnon suojelemiseksi. Tästä esimerkkinä voidaan mainita vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset. Luonnonsuojelulain mukaisten uhanalaisten luontoarvojen ulkopuolella luontokadon hillintään on kuitenkin vain vähän tavoitteita ja keinoja. Jo aiemmin Luontopaneeli ja eri tutkijat ovat ehdottaneet uudenlaista luontolakia. Oikeudellinen esiselvitys tarjoaa hyvää pohjaa valmistelun tarkemmalle suunnittelulle ensi hallituskaudella”, lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi sanoo. Selvityksen taustalla monialainen tutkijapaneeliSelvityksen ovat laatineet ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja erikoistutkija Minna Pappila. Selvitys perustuu aiempien selvitysten ja tutkimustiedon synteesiin sekä ympäristöministeriön tammikuussa 2023 toteuttaman eDelphi-tiedepaneelin ja sen pohjalta helmikuussa 2023 järjestetyn asiantuntijatyöpajan tuloksiin. Tiedepaneeliin kutsuttiin keskeisiä oikeustieteen, ekologian, yhteiskuntatieteen ja ympäristötaloustieteen asiantuntijoita. Esiselvitys luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoiksi (pdf)LisätietojaJohanna Korpi lainsäädäntöjohtaja p. 029 525 0278 [email protected]
Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen uudesta luonnonsuojeluasetuksesta. Asetus annetaan uuden luonnonsuojelulain nojalla, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian uuden luonnonsuojelulain jälkeen. Asetus on lausunnoilla 17.3.–28.4.2023.Luonnonsuojeluasetus tarkentaa uuden luonnonsuojelulain säännöksiä. Yksi merkittävimmistä muutoksista on erityisesti suojeltujen ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien määritelmien tarkentaminen. Uuden asetuksen säännökset vastaavat osittain nykyisin voimassa olevaa asetusta. Nykyistä asetusta vastaavat muun muassa pykälät, jotka koskevat luonnonsuojeluohjelman sisältöä ja ilmoittamista Natura 2000 -alueisiin vaikuttavista toimenpiteistä. Pykälää luonnonsuojelualueista maksettavista korvauksista tarkennetaan niin, että maksettavan korvauksen jaksottamisen alaraja nousee. Asetuksesta poistetaan useita säännöksiä, koska ne sisältyvät uuteen luonnonsuojelulakiin.Rauhoitettujen lajien liitteestä poistetaan matelijat ja sammakkoeläimet, jotka on rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla. Euroopan unionin tärkeinä pitämiin Suomessa esiintyviin lajeihin lisätään kaksi uutta ja poistetaan yksi vanha lepakkolaji sekä lisätään luontodirektiivissä mainitut Suomessa esiintyvät kasvilajit. Asetukseen lisätään uudet säännökset, jotka koskevat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimista ja toistuvasti samaa pesää käyttävien lajien tunnistamista.Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023, ja luonnonsuojeluasetus mahdollisimman pian tämän jälkeen. Lausuntopyyntö (Lausuntopalvelu.fi)
Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen uudesta luonnonsuojeluasetuksesta. Asetus annetaan uuden luonnonsuojelulain nojalla, ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian uuden luonnonsuojelulain jälkeen. Asetus on lausunnoilla 17.3.–28.4.2023.
NordenBladet — Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Julkista taloutta vahvistavat toimet voidaan suunnata siten, että ne ohjaavat taloutta, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita sekä hallinnon rakenteita systemaattisesti vihreään siirtymään, todetaan ympäristöministeriön julkaisemassa virkanäkemyksessä.Maailman talousfoorumin mukaan epäonnistuminen ilmastotoimissa, äärimmäiset luonnonolosuhteet sekä luontokato ovat suurimmat maailmaa uhkaavat riskit tulevalla vuosikymmenellä. Ne aiheuttavat merkittäviä pitkän aikavälin riskejä myös talousjärjestelmälle. Parhaiten Suomi voi vastata kestävyyshaasteeseen, kun taloutta uudistettaessa huolehditaan ekologisista reunaehdoista.”Päättäjillä on vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta, luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Ylisukupolvista vastuuta kannetaan huolehtimalla vihreän siirtymän oikeudenmukaisuudesta. Kun taloutta sopeutetaan, talouden ohjausmekanismeihin tulee tehdä vihreää siirtymää tukevia johdonmukaisia uudistuksia”, kansliapäällikkö Juhani Damski kuvaa.Verotusta ja muuta taloutta kannattaa uudistaa siten, että ne tukevat vaikuttavaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Haitallisista tuista on syytä päästä eroon ja yritystuet tulee ohjata siten, että ne kiihdyttävät vihreää siirtymää. Ekosysteemitilinpito pitää integroida osaksi valtiontalouden tilinpitoa, ja toimien ilmasto- ja ympäristövaikutukset on arvioitava osana budjettitarkastelua.Investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen on nopeutettava, yhteiskunnallisen päätöksenteon on ohjattava vihreää siirtymääIlmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisuista voidaan tehdä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalka. Se kuitenkin vaatii, että TKI-rahoitusta lisätään ja suunnataan vihreää siirtymää tukevaksi ja että lainsäädännöllä tuetaan siirtymää lineaaritaloudesta kiertotaloudeksi.Investointien ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi tarvitaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen. Muutoksen myötä valtion keskeiset ympäristölliset palvelut voisi saada yhden luukun periaatteella yhdeltä viranomaiselta. Samoin lainsäädäntöä on kehitettävä siten, että se tukee vihreän siirtymän investointien entistä sujuvampaa käsittelyä.Vihreä siirtymä edellyttää kestävyyskysymyksiin liittyvän osaamisen vahvistamista kaikilla koulutusaloilla. Siksi vihreän siirtymän osaaminen tulisi nostaa täydennyskoulutuksen kärkialueeksi.Ilmastonmuutosta ja luontokatoa on hillittävä yhteisellä politiikallaJotta Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen, päästövähennystoimien riittävyys tulee arvioida hallituskauden alussa, ja toimia on vahvistettava tarpeen mukaan. Maankäyttösektorin nettonielua tulee vahvistaa ilmastolain mukaisesti, ja nieluille on asetettava määrällinen tavoite. Päästövähennykset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti muun muassa päästökaupan ja verojen sekä lainsäädännön avulla. Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan ilmastolain kaltainen kehikko, jonka avulla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin kattavasti ja tavoitteellisesti. Ekologisen kompensaation käyttöä kannattaa laajentaa.Suomen on edistettävä kunnianhimoisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi sekä Kunmingin-Montrealin sopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi. Työ ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen ehkäisemiseksi on valtavirtaistettava; se on kytkettävä vahvemmin ja kattavammin osaksi laajoja päätöksentekoprosesseja, strategioiden ja toimien valmistelua sekä erityisesti osaksi taloudellisten vaikutusten arviointia.Rakentaminen ja asuntopolitiikka tuottavat ympäristön ja arjen kannalta hyvää elinympäristöäRakennettua ympäristöä kehitetään hiilineutraaliksi ja turvalliseksi. Vuorovaikutuksessa kiinteistö- ja rakennusalan kanssa haetaan uusia toimia, joilla parannetaan rakennetun ympäristön tarjoamaa hyvinvointia. Samalla haetaan uusia rakennusalan kilpailukykyä ja tuottavuutta vahvistavia ratkaisuja.Yhdyskuntarakennetta kehitetään toimivammaksi helpottamaan arjen kestävien valintojen tekemistä. Kuntien, kaupunkien ja alueiden rooli sekä kyvykkyys ovat keskeisiä kestävän elämäntavan mahdollistajia. Yhteistyötä on vahvistettava erityisesti suurten kaupunkien kanssa. Tarpeita vastaava asunto toimivassa elinympäristössä vahvistaa vihreän siirtymän aiheuttaman muutoksen hyväksyttävyyttä.On varmistettava toimivat asuntomarkkinat, jotta asuntoja on tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin, ja että ne vastaavat esimerkiksi ikääntyvän väestön tarpeita. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpanolla huolehditaan, että erilaiset asuinalueet kehittyvät myönteisesti. Alueidenkäyttöä koskeva lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettava vastaamaan muuttuvia yhteiskunnan tarpeita.Ympäristöministeriön virkanäkemys on jatkoa tulevaisuuskatsauksessa ministeriön esittämille laajemmille teemoille ja toimintaympäristön analyysille. Virkanäkemys on tarkoitettu tulevan hallituksen tueksi tulevien toimien suunnitteluun. LisätiedotJuhani Damski Kansliapäällikkö p. 0295 250 445Juho Korpi Kehittämisjohtaja p. 0295 250 136 [email protected]Ympäristöministeriön virkanäkemys Vihreä siirtymä on kasvun perustaMinisteriöiden tulevaisuuskatsaus
Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Julkista taloutta vahvistavat toimet voidaan suunnata siten, että ne ohjaavat taloutta, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita sekä hallinnon rakenteita systemaattisesti vihreään siirtymään, todetaan ympäristöministeriön julkaisemassa virkanäkemyksessä.
NordenBladet — Päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta hiilinielujen kehitys vaarantaa hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 mennessä.Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä luontopolitiikasta ovat toteutuneet hallituskaudella suunnitellusti koronapandemiasta sekä Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta, totesi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeisessä kokouksessaan. Hallitus käsitteli ilmastotoimien kokonaisuutta myös helmikuun iltakoulussaan.Ilmastolaki viitoittaa hiilineutraaliuspolunIlmastolaki on uudistettu ja hallitus on hyväksynyt ja eduskunta käsitellyt ilmastolain mukaiset keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Lisäksi hallitus on laatinut erillisen ilmasto-ja energiastrategian. Näissä suunnitelmissa esitetään toimet päästövähennysvelvoitteiden ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään kuuluva kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on päivitetty.Kestävän kasvun ohjelman kautta tehty miljardipanostus vihreään siirtymäänMerkittävä ilmastotoimia nopeuttava päätös on ollut Suomen kestävän kasvun ohjelma, joka vauhdittaa EU:n elvytysrahoituksella ja tätä tukevalla kansallisella rahoituksella vihreän siirtymän investointeja.Kansallisella ja EU-rahoituksella on tuettu mm. öljylämmityksestä luopumista, sähköautojen latausinfran rakentamista, puhdasta energiantuotantoa sekä ajoneuvokannan uudistumista vähäpäästöiseksi. Päästövähennysvaikutukseksi on arvioitu jopa kolme miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia.Hiilinielujen romahdus vaarantaa tavoitteiden saavuttamisenSamalla kun päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, maankäyttösektorin hiilinielun romahtaminen on sekä Suomen ilmastotavoitteiden että EU-sitoumusten saavuttamisen näkökulmasta ongelmallista. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti jo usean vuoden ajan.Ministerityöryhmä on tammikuussa linjannut eri tavoista vahvistaa Suomen nettonielua ja perustanut virkatyöryhmän selvittämään ja valmistelemaan uusia keinoja. Työryhmätyön alustavat tulokset ovat käytettävissä hallitusneuvotteluissa.”Tällä hallituskaudella on saatu aikaan iso käänne Suomen ilmastopolitiikassa: olemme päättäneet Suomen hiilineutraaliudesta viimeistään vuonna 2035 ja vauhdittaneet sekä kotien että yritysten vihreää siirtymää. Maankäyttösektorin hiilinielujen romahdus vaarantaa kuitenkin Suomen ilmastotyön. Seuraavan hallituksen tärkein ilmastotyö tulee olemaan hiilinielujen pelastuspaketin kokoaminen, johon nyt aloitettu valmistelu tarjoaa työkaluja”, ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo totesi.Hallituksen ilmastotoimien koonti 17.2.2023LisätietojaRiikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected]
Päästövähennystoimet ovat edenneet suunnitelmien mukaan, mutta hiilinielujen kehitys vaarantaa hiilineutraaliuden saavuttamisen 2035 mennessä.
