NordenBladet — Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. Yrityksistä peräisin olevaa jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle. Jäteöljy on vaarallista jätettä, jonka käsittelystä säädetään lailla. Jäteöljyhuolto perustuu ympäristöministeriön ja Kierrätysteollisuus ry:n väliseen green deal -sopimukseen, johon keskeiset öljyjätteen kerääjät ja regeneroijat ovat liittyneet sitoumuksillaan. Viime vuosikymmenellä öljyjätettä on Suomessa käsitelty useimpina vuosina noin 35 000 tonnia vuodessa.Ympäristöministeriön huoli perustuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valvovien viranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin sekä Kierrätysteollisuus ry:n ja jäteöljyn keräyksestä vastanneiden yritysten tietoihin. Jäteöljyn keräys on valtaosin toiminut hyvin, mutta keräyksestä vastaavat yritykset ovat raportoineet Kierrätysteollisuus ry:lle määrien vähentyneen. Vuonna 2022 jäteöljyä kerättiin 1,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2021.Esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa ja verkon kauppapaikoissa on tarjouduttu ostamaan jäteöljyä, ja myynnissä on jäteöljyn polttamiseen sopivia polttimia, vaikka niissä ei saisi polttaa jäteöljyä.Jäteöljy pitää toimittaa keräykseen – luvaton varastointi, polttaminen ja kaupittelu laitontaJäteöljyä syntyy muun muassa maatalousyrityksissä ja autokorjaamoissa. Jäteöljyn varastointi, polttaminen ja kaupittelu ilman lupaa on laitonta ja usein myös ympäristörikos. Laki määrittelee tarkasti myös, miten jäteöljyjä pitää varastoida. ”Jäteöljy on vaarallista jätettä, joka sen haltijan täytyy toimittaa luvalliseen keräykseen,” muistuttaa Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä. ”Osa toimii tässä asiassa varmaan tietämättään väärin.”Yritykset voivat toimittaa jäteöljyn kierrätettäväksi jätealan yrityksille. Jäteöljyn noutopalveluja tarjoavat Suomessa useat yritykset, joista osa on paikallisia ja osa toimii valtakunnallisesti. Jäteöljyä saa luovuttaa vain sellaiselle toimijalle, jolla on ympäristöluvan mukaan oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jäteöljyn luovuttajalla on vastuu varmistaa, että kerääjällä on lupa kerätä jäteöljyä. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän jäteöljyn voi toimittaa kunnan vastaanottopisteeseen, jos jäteöljyn määrä on pieni. Kotitaloudet voivat toimittaa jäteöljyn kunnan vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen. Näin huolehdit jäteöljystä oikein: Jäteöljyn kierrätys (Kierrätysteollisuus ry)Vaarallisen jätteen vastaanottopisteet www.kierratys.info Väärin käsitelty öljyjäte on ympäristöriskiPienikin määrä öljyjätettä väärässä paikassa pilaa nopeasti sekä maaperän että pinta- tai pohjaveden. Esimerkiksi jo yksi litra jäteöljyä tekee miljoona litraa vettä juomakelvottomaksi. Jos öljyä taas poltetaan tarkoitukseen sopimattomissa polttolaitteissa, öljystä voi päästä ilmaan raskasmetalleja, haitallisia yhdisteitä sekä syöpää aiheuttavia pienhiukkasia.Viranomaisten lisäksi myös vastuulliset yritykset ovat havahtuneet ongelmaan ja toivovat viranomaisilta tiukempaa valvontaa. Ympäristöministeriö on pyytänyt ympäristölupaviranomaisia ja lupia valvovia viranomaisia kiinnittämään huomiota jäteöljyn käsittelyyn lainmukaisuuteen.

Ympäristöministeriö on huolissaan siitä, että kallistunut energian hinta synnyttää Suomeen pimeät jäteöljymarkkinat, joilla öljy päätyy laittomasti poltettavaksi. Väärässä paikassa oleva jäteöljy pilaa vesiä ja maaperää ja polttaminen aiheuttaa päästöjä. Lisäksi menetetään kierrätyksen hyödyt, sillä jäteöljyä voi kierrättää rajattomasti yhä uudelleen voiteluaineiksi. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, jolla säädetään sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä kertaluontoisesta tuesta. Tuki vähentää asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi.Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tiedottavatAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA avaa avustuksen hakupalvelun verkkosivuillaan 17. huhtikuuta 2023. ARA avaa myös asiakaspalvelun, joka auttaa hakijoita avustuksen hakemisessa.Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön, ja joiden lämmityssähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Avustusta myönnetään myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Avustusta voivat hakea myös kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt. Tyypillisimpiä lämpöpumppuratkaisuja ovat maalämpö-, ilma-vesilämpö-, ilma-ilmalämpö- ja poistoilmalämpöpumput.Vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa tukeen kohdennettiin 24 miljoonaa euroa.Avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohdenAvustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä. Avustusta voi saada niiltä kuukausilta, kun asuntoyhteisöllä on käytössä pörssisähkösopimus, tai jos sähköenergian myyntihinta on yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Avustusta voi saada vain arvonlisäverollisiin sähköenergian kustannuksiin, ei esimerkiksi sähköveroon tai siirtomaksuun.Avustuksen määrä lasketaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa lasketaan vuoden 2022 marraskuun ja joulukuun toteutuneella sähköenergian kulutuksella ja hinnalla. Toinen osa lasketaan kertomalla kahdella vuoden 2023 tammikuun sähköenergian kulutus ja hinta.Omavastuu on 90 euroa asuinhuoneistoa kohden. Avustusta maksetaan enintään puolet omavastuun ylittävästä osasta, kuitenkin enintään 700 euroa asuinhuoneistoa kohden kuukaudessa. Kaikkiaan avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden.Avustus on samansuuntainen kuin kuluttaja-asiakkaille työ- ja elinkeinoministeriössä aiemmin valmisteltu sähköenergialaskun hyvitys. Yhtiön maksaessa laskun asukkaat eivät voi saada yksityisille tahoille tarkoitettuja hyvityksiä lämmityksen sähköenergialaskuun, vaikka sähköenergian hinta olisi korkea.Maksuajan pidentämisestä annetun lain mukaan loppukäyttäjät voivat hakea lisämaksuaikaa laskuille, jotka ovat syntyneet sähköenergiankulutuksesta tammi–huhtikuussa 2023.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, jolla säädetään sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä kertaluontoisesta tuesta. Tuki vähentää asunto-osakeyhtiön paineita siirtää kohonneita lämmityskuluja vastikkeisiin asukkaiden maksettavaksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseen voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nykyistä selkeämpää poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, koordinoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teknologian kehityksen maksimaalista hyödyntämistä. Näin toteaa selvitysmies Arto Räty 15.3.2023 kolmelle ministeriölle luovuttamassaan raportissa.Työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö asettivat 16.9.2022 selvitysmiehen tutkimaan itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edistämistä. Hänen tuli tarkastella keinoja rakentamista rajoittavien esteiden, ja erityisesti maanpuolustuksen tarpeista johtuvien rajoitteiden vähentämiseksi. Tällä hetkellä alle neljä prosenttia Suomen rakennetusta tuulivoimasta on Valtatie 5:n itäpuolella. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamista keskeisimpänä esteenä on puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmien aiheuttamat rajoitteet. Tuulivoiman rakentamista rajoittavat Suomessa monet muutkin tekijät kuten kantaverkon rajoitukset, paikalliseen vastustukseen sekä esimerkiksi maisema- ja luontoarvoihin liittyvät tekijät, mutta aluevalvontaan liittyvät rajoitteet ovat usein vain itäiseen Suomeen liittyvä erityispiirre.* ”Sotilaallinen uhkakuvamme ja opit Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan edellyttävät vahvaa aluevalvonnan kykyä itäisessä Suomessa. Samaan aikaan alueen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen on tärkeää Suomen energiajärjestelmän ja Itä-Suomen elinvoimain kannalta. Vahvan infrastruktuurin itäinen Suomi on tärkeä tekijä Suomen ja EU:n sekä jatkossa myös Naton turvallisuuden kannalta.” toteaa Arto Räty selvityksen lähtökohdista.Tuulivoiman rakentaminen tehostaminen itäisessä Suomessa on mahdollista. Puolustusvoimat ja tuulivoimatoimijat ovat valmiita etsimään yhteistyössä ratkaisuja, mutta niiden aikaansaaminen edellyttää poliittisen ohjauksen tiivistämistä, yhteistyöjärjestelyjä, selkeää pitkän tähtäimen strategiaa ja lainsäädännön tarkistamista”, Räty pohtii.”Entistä tasapainoisempi sähköjärjestelmä tarkoittaa myös uusiutuvan energian rakentumista alueellisesti tasapuolisemmin. Arto Rädyn selvitys osoittaa, että aluevalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittaminen Itä-Suomessa on mahdollista, mutta se vaatii entistä tiiviimpää viranomaisten ja hanketoimijoiden välistä yhteistyötä”, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Selvitysmiehen keskeisimmät toimenpidesuositukset tuulivoimarakentamisen edistämiseksiAluevalvontajärjestelmän suorituskyvyn ylläpitämisen ja tuulivoimarakentamisen mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa tulee laatia kompensaatiolaki. Samalla voitaisiin laatia kompensaation edellyttämien suorituskykyjen ja rahoituksen määrittämistä varten menettelytapa- ja laskentamalli.Aluevalvontalakia tulee päivittää niin, että siinä säädetään tuulivoimarakentamiseen liittyvästä Puolustusvoimien lausuntomenettelystä. Lain avulla tulee myös pystyä poistamaan tilastoista siltä positiivisen lausunnon saaneet hankkeet, joiden hankekehitys on jostain syystä lopetettu.Puolustusvoimien toimintaedellytykset aluevalvonnassa on kaikissa oloissa turvattava ja säilytettävä valvontajärjestelmien suorituskyky vähintään nykyisellä tasolla. Puolustusvoimien lausuntoprosessia on tehostettava ja lisättävä sen eri johtamistasojen tuulivoimalausuntoja käsitteleviä resursseja, jotta voidaan mahdollistaa kasvavan lausuntomäärän käsittely ja tarvittavan yhteistyön järjestelyt.Koko Suomen alueelle rakennettavan tuulivoiman mahdollistamiseksi ja eri osapuolten yhteistyön vahvistamiseksi tulee perustaa korkean tason yhteistoimintaryhmä ja sille tarvittavat alatyöryhmät. On myös luotava järjestely, joka mahdollistaa johtamisen edellytyksenä olevan ajantasaisen tilannekuvan ylläpidon.Selvitystyötä tulisi jatkaa perehtymällä tarkemmin verrokkimaiden ratkaisuihin tuulivoiman ja valvontajärjestelmien yhteensovittamisessa sekä tarkemmin selvittää teknologisen kehityksen tuomat mahdollisuudet.Suomen energiajärjestelmän kokonaisuutta käsittelevää poliittista ohjausta tulee tehostaa perustamalla energiaministerin tehtävä. Suomen energiastrategiaa tulee vahvistaa niin, että siinä määritetään pitkän aikavälin energiatarve, tuotantotavoitteet, tuotantomuodot ja sijoittuminen Suomen alueella. Esitys koskee koko Suomea, mutta samalla se on keskeinen edellytys ratkaisuille itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseksi.*Täsmennetty listaa tuulivoiman rakentamista rajoittavista tekijöistä (15.3. klo 14.50)
**Lisätty puolustusministeri Antti Kaikkosen sitaatti 15.3. klo 14.50Lisätiedot:
selvitysmies Arto Räty, p. 050 411 7384 (Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen selvitysmies),
erityisasiantuntija Outi Vilen, TEM, p. 0295 047 016 (uusiutuva energia)
ympäristöneuvos Sanna Jylhä, YM, p. 0295 250 233 (alueidenkäyttö)
yksikön johtaja Sara Kajander, PLM, p. 0295 140 080 (kiinteistö- ja ympäristöasiat)

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen tehostamiseen voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nykyistä selkeämpää poliittista ohjausta, lainsäädännön kehittämistä, koordinoitua kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä teknologian kehityksen maksimaalista hyödyntämistä. Näin toteaa selvitysmies Arto Räty 15.3.2023 kolmelle ministeriölle luovuttamassaan raportissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin ympäristöministereillä on tavoitteena hyväksyä 16.3. yleisnäkemys komission ehdotuksesta teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi. Neuvoston asialistalla on myös komission ehdotukset, jotka koskevat pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, asetusta hiilenpoistojen sertifioinnista sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin päivittämistä. Suomea edustaa Brysselissä valtiosihteeri Terhi Lehtonen.Teollisuuspäästödirektiivillä pyritään vähentämään suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään sekä päästöistä johtuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Päivityksessä halutaan laajentaa direktiivi koskemaan myös kaivoksia ja suuria nautatiloja. Direktiiviä sovellettaisiin jatkossa myös nautatiloihin ja yhdistelmätiloihin, joiden eläinyksikkömäärä on 350. Lisäksi siipikarjatilojen eläinyksikkömäärä olisi 280. Nautojen ja sikojen laajaperäinen kasvatus rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle tietyin ehdoin.Teollisuuspäästödirektiivillä säädellään EU:n alueella noin 52 000 teollisuuslaitoksen ja kotieläintilan päästöjä. Suomessa on noin 1 000 teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa, jotka kuuluvat nykyisen direktiivin soveltamisalaan. Soveltamisalaan kuuluisi komission päivitysehdotuksen perusteella noin 2 400 laitosta.Suomen tavoite on, että neuvosto hyväksyy yleisnäkemyksen. Suomi toivoisi kuitenkin, että kaikkien eläinten eläinyksikkörajaa pidettäisiin lähempänä komission alkuperäistä ehdotustalaskettaisiin alhaisemmaksi, jotta nykyistä suurempi osa eläintilojen päästöistä olisi direktiivin soveltamisalan piirissä. Ehdotuksen piirissä olevien eläinsuojia on Suomessa jo pidemmän aikaa säädelty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ja ehdotuksella sääntely laajenisi vastaavaksi myös muissa EU-maissa. Yleisnäkemys koskee myös teollisuuslaitosten päästöjen sääntelyn vähimmäisvaatimuksia EU-maissa. Uutena kaikilla teollisuuslaitoksilla tulisi olla jatkossa käytössä ympäristöjärjestelmä ja siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta ja ilmastoneutraalia tuotantoa, joka ottaa huomioon kiertotalouden periaatteet. Näiltä osin Suomi on tyytyväinen saavutettuun kompromissiratkaisuun.Ministerit keskustelevat myös ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on perustaa hiilenpoistoja koskeva EU:n sertifiointikehys. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa laadukkaiden hiilipoistotoimien, kuten hiiliviljelyn, hiilen tuotteisiin varastoinnin ja pysyväisvarastoinnin, käyttöönottoa EU:ssa. Valtioneuvosto pitää hyvänä EU-tason lähestymistapaa, mutta ehdotus jättää epäselväksi, miten asetuksella voidaan edistää kunnianhimoisten kansallisten ja EU-tason pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Euroopan unionin ympäristöministereillä on tavoitteena hyväksyä 16.3. yleisnäkemys komission ehdotuksesta teollisuuspäästödirektiivin päivittämiseksi. Neuvoston asialistalla on myös komission ehdotukset, jotka koskevat pakkaus- ja pakkausjäteasetusta, asetusta hiilenpoistojen sertifioinnista sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin päivittämistä. Suomea edustaa Brysselissä valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä identiteetillemme tärkeänä. Lähes yhtä moni suomalainen on sitä mieltä, että puhtaat vedet ja Itämeri ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmistö uskoo myös, että puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoelämälle.Tulokset ovat peräisin ympäristöministeriön teettämästä kyselystä, joka selvitti suomalaisten käsityksiä vesien ja Itämeren merkityksestä ja tilasta sekä niiden suojelusta. Kyselyyn osallistui 1012 vastaajaa ympäri Suomen. Vesien tärkeimmät hyödyt heille liittyivät maisemaan ja ääniin, vesiluonnosta nauttimiseen sekä virkistymiseen ja harrastamiseen vesien äärellä.”Luvut kertovat siitä, kuinka suuri huoli suomalaisilla on vesistöjen tilasta. On tärkeää että Suomi jatkaa vesistöjen ja erityisesti Itämeren tilaa parantavia toimia jatkossakin. Meillä on vain yksi meri ja siitä on pidettävä huolta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kommentoi kyselyn tuloksia.Itämeren tila herättää huoltaVastaajista suuri enemmistö, 74 prosenttia, on huolissaan tai erittäin huolissaan Itämeren tilasta. Järvi- ja jokivesien tilasta on huolissaan tai erittäin huolissaan 45 prosenttia vastaajista. Pohjavesien tilasta eli pohjaveden puhtaudesta ja sen riittämisestä esimerkiksi juoma- tai kasteluvedeksi on huolissaan tai erittäin huolissaan noin kolmannes vastaajista.Kansalaisilla on varsin hyvä käsitys vesien tilasta, vaikka he arvioivatkin Itämeren rannikkovesien tilan selvästi paremmaksi sekä järvi-, joki- ja pohjavesien tilan huonommaksi kuin ne ovat uusimpien tila-arvioiden mukaan.Pahimpina uhkina annetuista vaihtoehdoista pidetään haitta-aineiden päästöjä (kemikaalit, roskat, öljy, mikromuovit jne.) ja rehevöitymistä.Vajaa puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomi huolehtii hyvin vesiensä tilasta, ja 11 prosentin mielestä Suomi ei huolehdi vesien tilasta hyvin. ”Lähivesien puhtaus on selvästi suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää. Vesien ja Itämeren tilan parantamisella hillitsemme myös ilmastonmuutosta sekä torjumme luontokatoa ja saastumista. Tavoitteemme on, että jatkamme yhteistyössä tehostettua vesiensuojelua myös seuraavalla hallituskaudella”, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä kertoo. Vesien suojelua ja kunnostamista lisättäväSeitsemän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että vesiensuojelua ja vesien kunnostamista täytyy lisätä. Vain noin neljännes on sitä mieltä, että ainoastaan valtion tulee rahoittaa vesiensuojelutoimia. Vastaajille annettiin ehdotuksia tahoista, joiden tulisi rahoittaa vesiensuojelua valtion lisäksi. Lähes 60 prosenttia vastaajista toivoo kuntien osallistuvan rahoitukseen. Maan- ja metsänomistajilta sekä vesialueiden omistajilta toivoo rahoitusta 48 prosenttia ja paikallisilta yrityksiltä 44 prosenttia vastaajista. ”Valtion tulee jatkossakin turvata rahoitus toimille Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Toivon myös, että yritykset tukisivat vielä enemmän vesiensuojelua, esimerkiksi alueen vesistökunnostuksia”, Bäck kertoo.Suomalaisista 77 prosenttia ajattelee, että suomalaiset voivat itse vaikuttaa omilla teoillaan vesien ja Itämeren tilaan. Arjen teoista merkityksellisiksi tunnistetaan roskaamisen välttäminen, jätteiden kierrättäminen ja se, etteivät lääkejätteet ja muut haitalliset aineet päädy viemäriin tai suoraan luontoon esimerkiksi pesuvesien ja kemikaalien käytön kautta. Näiden tekojen merkityksen tunnistaa noin 85 prosenttia vastaajista. Kasvisruokavalion ja luonnonkalan syömisen merkitystä vesien tilan kannalta ei tunnisteta yhtä hyvin: sitä pitää merkityksellisenä 30 prosenttia vastaajista.Yhdeksän kymmenestä arvioi saavansa tarpeeksi tietoa vesien ja Itämeren tilasta. Ylivoimaisesti suurin tiedon lähde on media (aikakausi- ja sanomalehdet, radio ja televisio), josta ammentaa tietoa 64 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten tietoa saadaan, erityisesti nuorison keskuudessa, sosiaalisesta mediasta (22 prosenttia vastaajista).Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla. Vastanneista 57 prosenttia oli naisia ja 43 miehiä. 

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä identiteetillemme tärkeänä. Lähes yhtä moni suomalainen on sitä mieltä, että puhtaat vedet ja Itämeri ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmistö uskoo myös, että puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoelämälle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut terveydenhuollon jäteoppaan. Oppaassa annetaan selkeitä ohjeita jätehuollon järjestämiseksi keskeisille terveydenhoitoalalla syntyville jätelajeille. Terveydenhuollossa syntyy toimialalle tyypillisiä jätteitä (esimerkiksi tartuntavaaralliset jätteet, biologiset jätteet ja pistävät ja viiltävät jätteet), erilaisia vaarallisia jätteitä ja radioaktiivisia jätteitä sekä tavanomaista yhdyskuntajätettä.Viime vuosien jätelainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös terveydenhuollon jätehuoltoon. Jätelainsäädännön uudistusten tavoitteena on vähentää jätteen määrää, lisätä kierrätystä ja vähentää merkittävästi jätteiden loppusijoitusta kaatopaikoille. Myös yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa on uudistettu useissa vaiheissa. Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköiden yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköille vuonna 2019. Vuoden 2023 alusta myös julkisten terveydenhuollon yksiköiden yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta Helsinkiä lukuun ottamatta uusille hyvinvointialueille. Opas on tarkoitettu sekä julkisten että yksityisen terveydenhuollon yksiköiden, niille palveluja tarjoavien jätehuoltoyritysten, jätelain noudattamista valvovien kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten käyttöön. Tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuollon jätehuoltokäytäntöjä valtakunnallisesti.

Ympäristöministeriö on julkaissut terveydenhuollon jäteoppaan. Oppaassa annetaan selkeitä ohjeita jätehuollon järjestämiseksi keskeisille terveydenhoitoalalla syntyville jätelajeille. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui eduskunnassa 13. maaliskuuta 2023. Kokouksen teemana oli Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Nuorten ilmasto- ja luontoryhmälle toivottiin vahvaa roolia poliittisen päätöksenteon kirittäjänä.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä antoi tukensa tänä keväänä perustettavan nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminnalle. Ryhmältä toivottiin vahvaa roolia ja erityisesti luontokysymysten nostamista vahvemmin poliittiseen keskusteluun. Tilaisuudessa peräänkuulutettiin, että nuorten kuulemista ja osallistamista tulee jatkaa ja vahvistaa.Nuorten pyöreä pöytä keskusteli kokouksessaan myös kasvatuksen ja koulutuksen roolista ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumisessa sekä kasvispainotteisen ruokavalion merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muita keskustelussa esille nostettuja teemoja olivat muun muassa kohtuukuluttaminen ympäristön rajoissa, ympäristöahdistuksen kanavoiminen toiminnaksi sekä kansainvälisen yhteistyön kohdentaminen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Alustuspuheenvuorot pitivät Sara Nyman Allianssista, Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030 -ryhmästä ja Essi Rissanen WWF-nuorista.Ministeri Ohisalo kävi läpi omassa puheenvuorossaan tämän hallituskauden tärkeimmät ilmastopäätökset. Tärkeimpänä hän nosti esiin ilmastolain ja siihen kirjatun päätöksen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.”Muutoksen tarve yhteiskunnassamme on valtava, jotta saamme pysäytettyä ilmastokriisin. Samaan aikaan toivoa luo se, kuinka maailma on jo muuttunut. Ilmasto ei ole enää sivulause, vaan politiikan kovaa ydintä. Muutos ei ole tapahtunut ilman tekijöitä. Nuorten ilmastoliikkeellä viime eduskuntavaalien alla oli iso merkitys näiden kysymysten nostamisessa”, puhui Ohisalo.Allianssin Sara Nyman kertoi nuorten ilmasto- ja luontoryhmän järjestäytymisestä, joka on parhaillaan käynnissä. Ryhmään on hakenut lähes 80 nuorta.”Tarkoituksena on koota nuorista mahdollisimman monipuolinen ryhmä tekemään hallituskaudet ylittävää vaikutustyötä. Tavoitteena on saada ryhmästä pysyvä ja oleellinen elin, joka lausuu ilmasto- ja luontopolitiikasta. Suunnitelmissa on myös järjestää säännöllisesti ilmasto- ja luontohuippukokous”, avasi Nyman ryhmän toimintaa.Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030 -ryhmästä piti puheenvuoron kasvatuksen ja koulutuksen roolista ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Ylikruuvi korosti, että ilmasto-oikeudenmukaisuutta voidaan edistää tukemalla kasvatuksessa kestävän tulevaisuuden vaatimia tietoja ja taitoja.”Usein meillä on tietoa ja taitoja, mutta meillä puuttuu tahtoa tehdä vaikeita valintoja. Juuri sitä me voimme kasvatuksen ja koulutuksen keinoin edistää.”Essi Rissanen WWF-nuorista puhui puolestaan kasvisruuan merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös Rissanen pohti sitä, kuinka monille ruokavalion muutos on hankalaa kokemuksen puutteen vuoksi.”Käytännössä kaikki tietävät, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttäisi muutosta monilla elämän alueilla. Kokonaisvaltaisen muutoksen vaatimus on kuitenkin liian vaikea tai työläs kokonaisuus ihmisille erinäisistä syistä. Siksi muutosta pitää pallotella ja löytää kumppaneita, yhteistyöverkostoja ja hyödyntää ajan ilmiöitä”, Rissanen puhui.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön järjestämässä tilaisuudessa oli nuorten edustajia seuraavilta tahoilta: Allianssi, Eurooppanuoret, Viral Vegans ry, Suomen lukiolaisten liitto, WWF-nuoret, Kulosaaren yhteiskoulu, Nuorisoala, Suomen YK-nuoret, Nuorten Agenda 2030 –ryhmä, Suomen Partiolaiset, Plan International, Sakki ry, Luonto-Liitto ry, Osallisuuden aika ry, Lempäälän lukio.
Tilaisuudessa esiteltiin myös nuorten ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn tulokset. Tulokset esitteli tutkimusjohtaja Jaakko Hyry Kantar Publicista.

Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui eduskunnassa 13. maaliskuuta 2023. Kokouksen teemana oli Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Nuorten ilmasto- ja luontoryhmälle toivottiin vahvaa roolia poliittisen päätöksenteon kirittäjänä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Osallistujat saavat lyhyin proosatekstein ja runoin kertoa, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä sekä luontokadosta ja ympäristömuutoksista ja niiden vaikutuksista omaan tulevaisuuteensa. Kilpailuun voivat osallistua napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta.Osallistujat voivat kirjoittaa suomeksi, saameksi tai ruotsiksi. Tekstien enimmäispituus on 3000 merkkiä välilyönteineen eli noin yksi sivu. Sarjoja on kolme: Esikoululaiset–2.-luokkalaiset3.–6.-luokkalaiset ja 7.–9.-luokkalaiset    Jokaisessa sarjassa palkitaan yksi runo ja yksi proosateksti luontokirjalla ja 50 euron kirjakauppalahjakortilla. Koko kilpailun voittaja saa 400 euron rahapalkinnon. Palkitut saavat palautetta raadilta. Raatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja, runoilija Mia Rönkä (suomi), opettaja, kääntäjä, tutkija ja kirjailija Petter Morottaja (inarinsaame), Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff (koltansaame), rap-artisti Áilu Valle (pohjoissaame), kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi (suomi), lastenkirjailija, sanataidekasvattaja ja koulutaiteilija Veera Vähämaa (suomi), runoilija, aforistikko, nuortenkirjailija ja nuorisotyöntekijä Marko Laihinen (suomi) ja kirjailija Johanna Holmström (ruotsi).Kirjoituskilpailu on auki 13.4.2023 saakka.ym.fi/pohjoinenluontoniLisätietojaLotta Manninen
ympäristöneuvos
p. 0295 250 226
[email protected]

Osallistujat saavat lyhyin proosatekstein ja runoin kertoa, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä sekä luontokadosta ja ympäristömuutoksista ja niiden vaikutuksista omaan tulevaisuuteensa. Kilpailuun voivat osallistua napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on perjantaina 10.3. allekirjoittanut kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvara- sekä kunta-, alue- ja infrastruktuuriministeriöiden kanssa. Tarkoituksena on auttaa Ukrainaa laajasti ympäristön tilan seurannassa sekä maan jälleenrakennuksessa ja vihreässä siirtymässä. Yhteistyön pyrkimyksenä on tukea Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja tukea siten Ukrainan EU-lähentymistä.Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut valtavan inhimillisen kärsimyksen ja taloudellisen tuhon lisäksi mittavia ympäristötuhoja. Venäjän tekemät iskut muun muassa Ukrainan kemian- ja kaivosteollisuuteen, öljyvarastoihin sekä vesilaitoksiin ovat saastuttaneet maaperää, pinta- ja pohjavesiä sekä ilmaa. Tavallisille asuinalueille tehdyt sotatoimet ovat pilanneet ympäristöä esimerkiksi synnyttämällä massiivisen määrän haitallista jätettä, kuten asbestia. Ukrainan ympäristöministeriön mukaan sota on vahingoittanut 20 prosenttia Ukrainan suojelualueista. Ukraina on pyytänyt Suomelta apua näiden mittavien ympäristötuhojen arviointiin ja dokumentointiin osana Ukrainan rauhansuunnitelman niin sanottua ympäristöturvallisuuspilaria (countering ecocide). Ympäristön tilan seuranta ja arviointi ovat Suomen vahvoja osaamisalueita, ja Suomi on jo kymmenien vuosien ajan tukenut esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueen maita vesien ja ilman laadun seurannan kehittämisessä. Suomessa on myös paljon yrityksiä, joilla on kansainvälisen tason huippuosaamista mittausteknologiassa ja ympäristön tilan seurannassa. ”Suomi tukee ukrainalaisten urheaa puolustustaistelua. Samaan aikaan autamme Ukrainaa myös tulevaisuuden rakentamisessa. Yhteistyö myös tukee Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja petaa tietä Ukrainan EU-lähentymiselle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Yhteistyön ympäristön tilan seurannassa on määrä käynnistyä jo tänä keväänä. Suomesta ovat mukana ympäristöministeriön lisäksi ainakin Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos, mutta organisaatioita saattaa tulla mukaan myöhemmin enemmän. Ydinturva-asioissa yhteistyötä johtaa Suomessa STUK eli Säteilyturvakeskus.LisätietojaUkrainassa 10.3.23:Jarno Lappalainen
Erityisavustaja
p. 040 053 6973 
[email protected]Marjukka Porvari
Erityisasiantuntija 
p. 050 470 7712
[email protected]Suomessa 10.3.23:Ismo Tiainen
Ylijohtaja
p. 040 504 7494
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on perjantaina 10.3. allekirjoittanut kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvara- sekä kunta-, alue- ja infrastruktuuriministeriöiden kanssa. Tarkoituksena on auttaa Ukrainaa laajasti ympäristön tilan seurannassa sekä maan jälleenrakennuksessa ja vihreässä siirtymässä. Yhteistyön pyrkimyksenä on tukea Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja tukea siten Ukrainan EU-lähentymistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.Nuorten pyöreä pöytä kokoontuu eduskunnassa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajan ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon johdolla. Kokouksessa pohditaan seuraavan hallituskauden ilmastopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä sekä keskustellaan uuden nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminnasta. Helmikuussa 2023 asetetulla ilmasto-ja luontoryhmällä vahvistetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia ilmastoa ja luontoa koskevien päätösten valmisteluun.Tilaisuudessa käydään läpi myös tuoreen Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Ilmastobarometri toteutetaan neljän vuoden välin ja viimeksi sama tutkimus tehtiin vuonna 2019.Pyöreän pöydän tilaisuutta varten ilmastobarometrista analysoitiin erikseen kansalaiskyselyn nuorten tulokset. Tulosten mukaan nuoret toivovat tehokkaampia ilmastotoimia verrattuna muuhun väestöön. Nuoret näkivät ilmastonmuutoksessa myös enemmän uhkia verrattuna koko väestöön. 80 % nuorista näki, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista maailmassa ja 76 % oli sitä mieltä, että myös Suomen on varauduttava kiireesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 66 % vastaajien mielestä ilmastonmuutos on uhka Suomen taloudelle.Nuoret toivovat hallitukselta aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa verrattuna koko väestöön. 63 % nuorista toivoo, että Suomen hallitus toimii aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku on 50 %. Nuorille ilmastopolitiikka on myös selkeästi tärkeämpi vaaliteema. Lähes puolet (46 %) nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku oli 32 %.Yhä useampi nuori toivoo myös, että EU kirittää ilmastotoimiaan. 62 % vastaajista on sitä mieltä, että EU:n tulisi vähentää päästöjään aiottua nopeammin. Koko väestön tuloksissa vastaava luku oli vain 49 %.Nuorten huoli ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista oli korkeampi verrattuna muuhun väestöön ja yhä useampi nuori toivoo, että Suomi kantaa ilmastonmuutoksesta globaali vastuuta. 66 % nuorista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulisi suunnata kehitysyhteistyötä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, mikä on 6 prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti koko väestön osalta luku oli tuoreessa kyselytutkimuksessa 60 %.Ilmastobarometrissä selvitettiin myös kansalaisten arjen valintoja. Nuorilla on selkeästi enemmän valmiuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailutottumuksissa verrattuna koko väestöön.Jopa 57 % nuorista oli vähentänyt eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 50 %. Nuorista suuri osa (76 %) on sitä mieltä, että kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen. Koko väestön osalta vastaava luku on 58 %.Kyselytutkimus osoitti, että koko väestön osalta energiansäästössä oli otettu isoja harppauksia eteenpäin. Myös nuorista 75 % oli valmis säästämään sähkönkulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 60 %. Yhä useampi nuorista (66 %) oli ylipäätään vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta, kun aiemmassa tutkimuksessa luku oli 59 %.Enemmistö (57 %) nuorista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Koko väestön osalta vastaava luku on vain 43 %. Verrattuna vuoden 2019 tutkimukseen yhä useampi nuori (47 %) aikoo välttää lentämistä ilmastosyistä. Koko väestön osalta luku oli 38 %.Tutkimuksen toteutusTutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui edellisen kerran toukokuussa 2022  ja keskusteli nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä keinoista ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tilaisuuden järjestää Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.

Lähde: ym.fi