NordenBladet — Esteettömyysdirektiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivi vaikuttaa etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Lainsäädännön soveltaminen alkaa vuoden 2025 aikana. Esteettömyysdirektiivin tavoite on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Direktiivin myötä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset yhtenäistyvät koko EU:n alueella. Tavoite on, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan ja valmistetaan siten, että vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään niitä mahdollisimman laajalti. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimukset velvoittavat julkista ja yksityistä sektoria.”Esteettömyyden edistäminen on tärkeää, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Esteettömyysdirektiivi kohdistuu digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden voidaan katsoa olevan erityisen tärkeitä, jotta itsenäinen asiointi onnistuu laajasti. Tästä hyötyvät erityisesti vammaiset henkilöt, mutta myös moni muu”, iloitsee perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Lainsäädännön muutokset koskevat muun muassa tietokoneiden, älypuhelimien, pankkiautomaattien, lippuautomaattien ja digitelevisioiden esteettömyyttä. Lait kattavat myös verkkokauppojen, viestintäpalvelujen, audiovisuaalisten mediapalveluiden pääsyn, sähkökirjojen sekä henkilöliikenteen verkkosivustojen, mobiilisovellusten, lippujen ja esimerkiksi reaaliaikaisten matkatietojen esteettömyyden ja saavutettavuuden.  Kuluttajapankkipalveluiden tarjoamista koskevien tietojen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset. Sähkökirjan määritelmää on väljennetty lainvalmistelun kuluessa. ”Minulle on tärkeää, että sähköiset palvelut ovat entistä saavutettavampia. Jokaisella kansalaisella on oikeus sujuviin digitalisoituvan yhteiskunnan palveluihin. Koska Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa, meidän on oltava edelläkävijä yhdenvertaisuudessa”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Esteettömyysdirektiivi koskee myös yleistä hätänumeroa (112). Hätäilmoituksen voi viimeistään vuoden 2025 lopussa tehdä reaaliaikaisella tekstillä nykyisten puhelun ja tekstiviestien lisäksi. Hätätekstiviestiä käyttävien henkilöiden ennakkorekisteröintivelvollisuus lakkaa 28.6.2025. Tavoitteena on, että myös palvelujen ympäristö olisi esteetön. Jatkotyössä pyritään löytämään tarkoituksenmukainen ja kestävä ratkaisu rakennetun ympäristön esteettömyyden varmistamiseksi.
Esteettömyyden toteutumista valvotaanEsteettömyysdirektiivin valvontaan osallistuu useita viranomaisia. Tuotteiden ja muiden kuin digitaalisten palvelujen valvonnasta vastaa Traficom ja digitaalisten palvelujen valvonnasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Hätäilmoituksiin vastaamisen valvonta hoidetaan sisäministeriössä. Esteettömyysdirektiivin toimeenpano tuo muutoksia digipalvelulakiin, lakiin sähköisen viestinnän palveluista, lakiin liikenteen palveluista sekä hätäkeskuslakiin. Lisäksi säädetään uusi laki tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. Hallitus esitti esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa koskevan lainsäädännön vahvistamista torstaina 19. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait samana päivänä. Lait tulevat voimaan 1.2.2023, ja niiden soveltaminen alkaa pääsääntöisesti 28.6.2025. Hätäkeskuslaki tulee voimaan 28.6.2025.Hallituksen tavoitteena on antaa keväällä 2023 kolme valtioneuvoston asetusta, jotka täsmentävät tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia. Valtioneuvoston istuntoaineistot

Esteettömyysdirektiivillä helpotetaan kaikkien, erityisesti vammaisten henkilöiden, itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskuntaan. Direktiivi vaikuttaa etenkin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Lainsäädännön soveltaminen alkaa vuoden 2025 aikana. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä asetuksen kyseisen lain voimaantulosta. Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista. Laki tulee voimaan 1.2.2023.Lain merkittävin uudistus on avustusjärjestelmä, jolla tuetaan ennaltaehkäisevien toimien toteuttamista ja kehittämistä. Sen tavoitteena on lisätä haitankärsijöiden vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on vähentää eläinten aiheuttamia vahinkoja ja tarvetta maksaa korvauksia viljelysvahingoista jälkikäteen. Avustusta voi saada muun muassa erilaisiin passiivisiin karkottimiin, niin sanottujen lintupeltojen perustamiseen, verkkoihin, jotka suojaavat kalankasvatusaltaita lintujen saalistukselta sekä aktiiviseen karkottamiseen.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi myöntää avustuksen lisäksi korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista sekä pesintään perustuvaa laskennallista tukea vahingoista, joita maakotka aiheuttaa porotaloudelle tai sääksi kalanviljelylaitoksille.Rahoituksen hakemisen, myöntämisen ja maksamisen menettelyt nopeutuvatValtion vastuulle kuuluvat kaikki merkittävät, yli 170 euron suuruiset omaisuusvahingot. Viljelys- ja eläinvahingosta on tehtävä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle heti vahingon havaitsemisen jälkeen. Lisäksi ulkopuolisen asiantuntijan tulee arvioida vahingon suuruus. Viljelysvahingoissa arvioinnin tekee kunnan viranomainen. Maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitokselle aiheuttamista vahingoista tukea haetaan vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta.Uudella lailla ja asetuksella on varmistettu, että lain tukijärjestelmä on yhteensopiva valtiontukisääntöjen kanssa. Laki myös keventää rahoituksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä menettelyjä.Korvausta haetaan ELY-keskuksesta. Hakemukset tehdään pääsääntöisesti sähköisten asiointipalvelujen kautta. Ensimmäinen avustushaku rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemistä avataan 21.2.2023. Avustushausta ilmoitetaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (ely-keskus.fi).

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä asetuksen kyseisen lain voimaantulosta. Uusi laki on osa luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista. Laki tulee voimaan 1.2.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona toimia, joilla maankäyttösektorin nettonielua vahvistetaan. Lisäksi ministerityöryhmä sopi asiaa selvittävän virkatyöryhmän toimeksiannosta.Valtion hallinnoimissa talousmetsissä ohjataan metsien käsittelytapoihin, jotka vahvistavat nettonielua. Nettonielujen vahvistamistavoite otetaan huomioon myös jatkossa Metsähallituksen tulostavoitteiden asettamisessa. Ensiharvennuksiin kiinnitetään huomiota, jotta ne toteutetaan suositusten ja lakien mukaisesti koko maassa, linjasi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokouksessaan keskiviikkona. Ministerityöryhmä päätti myös lisätä informaatio-ohjausta turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämiseksi.Ministerityöryhmä sopi lisäksi virkatyöryhmän perustamisesta maankäyttösektorin nettonieluja vahvistavien toimien selvitys- ja valmistelutyöhön. Poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä on selvittää myös uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa ja niiden vaatimia sääntelymuutoksia.  Työryhmä arvioi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta. Työryhmää johtaa maa- ja metsätalousministeriö ja mukana ovat valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö sekä tarpeen mukaan muut ministeriöt. Työryhmätyön alustavat tulokset ovat käytettävissä kevään 2023 hallitusneuvotteluissa.Nyt päätetyt toimet täydentävät viime vuonna päätettyjä nielutoimia. Valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jonka toimilla tähdätään kolmea miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavaan lisäiseen nieluvaikutukseen vuonna 2035. Samalla sovittiin myös muista lisätoimista ja selvityksistä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman täydentämiseksi ja nielukehitykseen vastaamiseksi. Näistä metsälain ilmastoarviointi valmistuu maaliskuussa 2023. Metsäkatoa torjuva maankäytön muutosmaksu on valmistelussa. Metsien luonnonhoitotoimien rahoitusta lisättiin merkittävästi. Lisäksi on päätetty kutsua koolle metsäalan ja tutkijoiden pyöreä pöytä keskustelemaan nielutilanteesta.Joulukuussa ministerityöryhmä kuuli Luonnonvarakeskuksen selvityksen hiilinielujen romahduksesta ja sen syistä.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä: Hiilinielujen romahdus otetaan vakavasti – jatkosta päätöksiä tammikuussaHallitus keskustelee ilmastopolitiikan kokonaisuudesta ja nielujen tilanteesta myös iltakoulussaan helmikuussa.

Ministerityöryhmä linjasi keskiviikkona toimia, joilla maankäyttösektorin nettonielua vahvistetaan. Lisäksi ministerityöryhmä sopi asiaa selvittävän virkatyöryhmän toimeksiannosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.Kansalaiset saavat jatkossa nykyistä enemmän tietoa veden kulutuksestaan ja veden laadusta. Talousvettä toimittavien laitosten on toimitettava asiakkailleen vuosittain tietoja veden kulutuksesta ja hinnasta ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Laitoksen asiakkaan, kuten esimerkiksi taloyhtiön, on välitettävä nämä tiedot talousveden loppukäyttäjille. Talousveden laatutiedot julkaistaan jatkossa Vesi.fi –verkkopalvelussa. Tietoja veden laadusta alkaa kertyä verkkosivulle sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia talousveden laadusta tehdään. Tutkimusten vuosittainen lukumäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon laitos toimittaa vettä.Uudistus tehostaa riskinarviointia ja -hallintaaTalousveden laadun parantamista edistetään erityisesti tarkennetun riskinarvioinnin ja riskinhallinnan avulla. Laatuun vaikuttavia riskitekijöitä seurataan talousveden valmistukseen käytettävästä raakavedestä, talousveden toimitusketjusta ja hanavedestä. Myös talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa tarkennettiin uudistuksessa.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa uutena asiana tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi, jotta pystyttäisiin torjumaan erityisesti Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointivelvoite koskee ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat mm. uimahallit ja kylpylät, hotellit, sairaalat, sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille kuten vesijohdoille laaditaan koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka tarkentuvat myöhemmin EU:n komission antamilla säädöksillä. Markkinavalvontaviranomainen valvoo jatkossa, että kaikki markkinoille saatettavat vedenjakeluketjussa käytettäviksi tarkoitetut tuotteet täyttävät hygieniavaatimukset.  Muutoksilla pyritään varmistamaan, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia eikä niistä liukene talousveteen terveydelle haitallisia aineita.Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaaEU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmailla oli kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa muutoksia tehtiin terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakiin sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin. Lisäksi direktiivi pantiin täytäntöön alempiasteisilla säädöksillä, jotka koskevat raakaveden ja talousveden laatua ja riskinarviointia, talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa, vesihuollon tietojärjestelmiä ja tiedottamista sekä rakennusten vesilaitteistoja. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloja.Laki terveydensuojelulain muuttamisestaLaki vesihuoltolain muuttamisestaLaki ympäristönsuojelulain 222 §:n muuttamisestaLaki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisestaValtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisestaValtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnastaValtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisestaYmpäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
LisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]Markkinavalvonta: Ryhmäpäällikkö Paula Porkola, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), puh. 0295 052 081, [email protected]Vesi.fi-sivusto: Projektipäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 126, [email protected]
 

EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.Haitta-aineet päätyvät hulevesiin ilmalaskeuman kautta esimerkiksi liikenteestä, liukkauden torjunnasta, rakentamisesta ja lannoittamisesta. Päästöjä tulee myös kaupunkien infrastruktuurin rakenteista, kuten rakennusten materiaaleista ja asfaltista.Rakennustyömaiden aiheuttama kuormitus on ajoittain erittäin intensiivistä. Kiintoaineskuormitus muutaman kuukauden rakennusvaiheen ajalta voi olla yhtä suuri kuin 10 vuoden kuormitus rakennetulta alueelta.Aineita tulee myös luonnollisista lähteistä, joista merkittävin on kallio- ja maaperä. Maaperän ainesosat voivat päätyä hulevesiin erityisesti eroosion, kasvillisuuden vähenemisen ja ojituksen kautta. Hulevesien vähentämiseen kiinnitettävä huomiotaTiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön koordinoiman Vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä Kuntaliiton yhteistyössä teettämästä selvityksestä. Selvitys täydentää osaltaan Kuntaliiton vuoden 2012 Hulevesiopasta tuottaen uutta ja täydentävää tietoa hulevesien laadunhallintaan. Selvitys osoittaa, että hulevesien syntyyn ja käsittelyyn pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hulevedet ovat arvioitua likaantuneempia ja niiden määrä tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman sateisuuden lisääntyessä.Selvitys käsittelee taajama-alueiden valumavesiä lukuun ottamatta teollisuusalueiden hulevesiä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on kannustaa muun muassa rakennus- ja infra-alaa ja kuntia ennaltaehkäisemään hulevesien likaantumista tai määrää sekä käsittelemään hulevesiä paremmin.Hulevesien likaantumista kannattaa ennaltaehkäistä tai likaantuneiden hulevesien määrää vähentää niiden syntypaikalla – hulevesirakenteiden rakentaminen on aina kalliimpaa. Myös jokainen kansalainen voi vaikuttaa siihen, ettei hulevesien matkassa päädy vesistöihin haitta-aineita, kuten roskia, tupakantumppeja ja auton pesuvesiä.Hulevedet heikentävät veden ja pohjaveden tilaa ja määrääHulevesien määrä vaihtelee vuodenajan mukaan ja sen myötä myös hulevesien haitta-ainekuorma. Hulevesissä voi esiintyä lukuisia haitallisia tai jopa vaarallisia aineita, joista kaikista ei ole toistaiseksi kattavasti tutkimustietoa. Hulevesien kuljettamat aineet voivat olla haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöstölle, esimerkiksi kaloille. Ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä. Myös pohjavesien laatu ja määrä voivat kärsiä. Rakennetun pinta-alan kasvaessa yhä pienempi osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy maaperään ja muodostaa pohjavettä.Luonnonmukaiset käsittelykeinot suositeltaviaLikaisten hulevesien muodostumista kannattaa ennaltaehkäistä esimerkiksi vaikuttamalla alueidenkäyttöön ja toimintoihin. Esimerkiksi rakennustyömailla hulevesien likaantumista voi estää ohjaamalla niiden kulkua paremmin, säästämällä ja säilyttämällä kasvillisuutta mahdollisimman pitkään, suojaamalla maaperää sekä sijoittamalla varastoitavia ja läjitettäviä maa-aineksia riittävän etäälle hulevesikaivoista, ojista, puroista ja vesistöistä. Alueidenkäytön suunnittelussa voidaan suosia vettäläpäiseviä pintoja ja ottaa huomioon maan pinnanmuotoja.Jos ennaltaehkäisy ei auta, hulevesien laatua voi parantaa erilaisilla selvityksessä esitellyillä käsittelymenetelmillä. Hulevesiä hallittaessa voidaan parhaimmillaan parantaa elinympäristöä laajemminkin. Hulevesien käsittely voi helpottaa kaupunkien sopeutumista tulviin ja kuivuuteen sekä ylläpitää kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Tähän pyritään erityisesti luonnonmukaisissa käsittelymenetelmissä.Kiinteistöjen omistajat voivat käsitellä hulevesiä esimerkiksi imeyttämällä katolta valuvia vesiä suoraan pihamaahan viemäreihin ohjaamisen sijasta, mikäli kiinteistön olosuhteet sen mahdollistavat.Lisätiedot:Ympäristöministeriö
Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, p. 029 525 0340, [email protected]Kuntaliitto
Erityisasiantuntija Tuulia Innala, p. 040 572 2120, [email protected]

Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvanut kunnissa ympäri Suomen. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma vastaa kiinnostukseen ja lähtee kiertueelle kuntiin kertomaan ja keskustelemaan siitä, miksi puuta kannattaa käyttää rakentamisessa.”Kunnat ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Moni kunta on asettanut itselleen ajallisesti vielä kunnianhimoisemman tavoitteen. Puun käyttö rakentamisessa on yksi keino saavuttaa asetettuja ilmastotavoitteita, sillä puu varastoi hiilidioksidia rakennuskantaan pitkäksi aikaa. Puurakentaminen on piristysruiske myös aluetaloudelle”, kuvaa ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman asiantuntija Sini Koskinen.Puurakentamisen avulla voidaan tehdä alueellista elinkeinopolitiikkaa ja luoda työpaikkoja. Rakentaminen työllistää valtaosin kasvukeskuksissa, puurakenteiden ja -tuotteiden tuotanto puolestaan sijoittuu yleensä kasvukeskusten ulkopuolelle. Puusta rakennetut palvelurakennukset voivat olla kunnalle merkittävä vetovoimatekijä. Suomalaiset arvostavat puusta rakennettuja julkisia rakennuksia, kuten päiväkoteja ja kouluja.  Tavoitteena 50 kuntaa vuoden 2023 aikana – tule mukaan!Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on käydä tänä vuonna paikan päällä 50 kunnassa tapaamassa paikallisia päättäjiä ja viranhaltijoita. Matalan kynnyksen tilaisuuksissa on tarkoitus keskustella esimerkiksi kansallisista puurakentamisen tavoitteista sekä kunnille tarjottavista työkaluista puurakentamisen edistämiseksi. Tarjolla on tietoa, vastauksia kysymyksiin sekä ennen kaikkea avointa keskustelua ja kuntien edustajien kuuntelua.”Kunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus saada tietoa esimerkiksi puukohteiden hankinnasta ja kilpailutuksesta, puurakentamiselle kaavoittamisesta sekä siitä, miten hiilineutraaliuteen tai puurakentamiseen liittyvät tavoitteet voi huomioida kuntastrategiassa. Olkaa rohkeasti yhteydessä, keskustellaan vaikka kahvikupillisen äärellä”, kannustaa Puurakentamisen ohjelman asiantuntija Sini Koskinen.Ilmoita kuntasi osaksi vuoden 2023 kiertuetta tällä lomakkeella (lyyti.fi)Sovituista tilaisuuksista kerrotaan lisää Puurakentamisen ohjelman verkkosivuilla.Puurakentamisen ohjelma on käynnistänyt selvitystyön puun käytön nykytilasta ja puurakentamisen uusista mahdollisista edistämistoimista. Keskustelut kuntatoimijoiden kanssa ovat tärkeitä myös tämän tulevaisuustyön kannalta.Kunnat äänessä kunnanvaltuutetuille suunnatussa verkkotilaisuudessa 18.1.2023Puurakentamisen ohjelma järjestää 18. tammikuuta kello 17-19 verkkotapahtuman ”Vaikuttava valtuusto ja kuntastrategia – miten huomioida ilmastotavoitteet ja lisätä kunnan vetovoimaa puurakentamisella?”.Tapahtuma on suunnattu erityisesti kunnan- ja kaupunginvaltuutetuille, mutta myös muut teemasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.Tapahtumassa puhuvat ennen kaikkea kunnat itse. Kuulemme, kuinka Kuopiossa toteutettiin kestävää kehitystä tukeva kuntastrategia, miten Lempäälä on tehnyt puurakentamisesta vetovoimatekijän, millainen on puurakentamisen merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Kuhmossa ja millaista puurakentamista Loviisa ja Turku ovat käytännössä tehneet. Kuulemme myös tervehdyksen Tuusulasta, joka valittiin vuoden 2022 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi.Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan:  Vaikuttava valtuusto ja kuntastrategia – Miten huomioida ilmastotavoitteet ja lisätä kunnan vetovoimaa puurakentamisella? (lyyti.fi)LisätietojaSini Koskinen
asiantuntija
p. 0295 250 420
[email protected]

Kiinnostus puurakentamista kohtaan on kasvanut kunnissa ympäri Suomen. Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma vastaa kiinnostukseen ja lähtee kiertueelle kuntiin kertomaan ja keskustelemaan siitä, miksi puuta kannattaa käyttää rakentamisessa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka auttaa tunnistamaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätteitä eli POP-jätteitä. POP-asetuksen jätteitä koskevia pitoisuusrajoja on juuri uudistettu. Muutoksia on sovellettava jätteiden käsittelyssä 10.6.2023 alkaen. Oppaassa käsitellään rakennusten purkujätteiden, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, romuajoneuvojen, tekstiilijätteiden, sammutusvaahtojen, valokuvaustuotteiden sekä jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvien jätteiden sisältämiä POP-yhdisteitä. Lisäksi oppaassa käydään läpi EU:n POP-asetuksen ja kansallisen jätelainsäädännön keskeisimmät POP-jätteitä ja niiden käsittelyä koskevat velvoitteet.Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sääntelevän asetuksen (EU) 2019/1021 jätteitä koskevia pitoisuusrajoja on muutettu joulukuussa annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/2400. Jätteet on käsiteltävä POP-jätteenä, jos ne sisältävät POP-yhdisteitä yli asetuksen määrittelemän pitoisuusrajan. POP-jätteiden kierrätys on kielletty. Jäte on käsiteltävä niin, että sen sisältämät POP-yhdisteet hävitetään pysyvästi. Asetuksessa säädetään pitoisuusrajat neljälle uudelle yhdisteelle tai yhdisteryhmälle. Uusia rajoitetettavia yhdisteitä ovat muun muassa sammutusvaahdoissa ja tekstiilien pintakäsittelyaineina käytetyt perfluoratut orgaaniset PFOA- ja PFHxS-yhdisteet, puunsuoja-aine pentakloorifenoli ja torjunta-aine dikofoli. Lisäksi tiukennetaan bromattujen palonsuoja-aineiden, dioksiinien ja furaanien sekä lyhytketjuisten klooriparafiinien pitoisuusrajoja.POP-yhdisteet ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia kemiallisia yhdisteitä, jotka kertyvät eliöihin ravintoketjussa ja kulkeutuvat kauas päästöpaikastaan ilman, veden tai muuttavien eläinlajien välityksellä. Niiden on arvioitu voivan aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja ja niitä säännellä kansainvälisellä Tukholman yleissopimuksella. Pitoisuusrajat vaikuttavat hyvin monenlaisten tuotteiden jätehuoltoon, koska niitä on käytetty esimerkiksi ajoneuvoissa, sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, tekstiileissä ja rakennustuotteissa. Kiertotalouden myötä jätemateriaalien kierrätystä pyritään lisäämään merkittävästi. POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden huolellinen erottelu kierrätykseen menevästä jätteestä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa kierrätysraaka-aineista valmistettujen tuotteiden turvallisuus ja säädöstenmukaisuus. 

Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka auttaa tunnistamaan pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältäviä jätteitä eli POP-jätteitä. POP-asetuksen jätteitä koskevia pitoisuusrajoja on juuri uudistettu. Muutoksia on sovellettava jätteiden käsittelyssä 10.6.2023 alkaen. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Metsähallitus ovat inventoineet viime vuoden toukokuun ja lokakuun välisenä aikana Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla metsäisten luontotyyppien sijoittumista, pinta-alaa ja edustavuutta.ELY-keskusten inventointien perusteella 188 Natura -alueella luonnonsuojelulain mukaista suojelua edellyttävien metsäluontotyyppien sijoittuminen on tarkentunut. Inventoinnissa tunnistettiin yhteensä 4520 hehtaaria sellaista metsäluontotyyppiesiintymää, jonka suojelun toteutuskeinoa on tarpeen tarkistaa. Tästä yksityisessä omistuksessa olevia alueita olisi enintään 2813 hehtaaria. Yksityismaiden osuus on todennäköisesti pienempi, koska Lapin ja Keski-Suomen alueella tiedot vielä tarkentuvat.Eniten pinta-alalisäystä on boreaalisten luonnonmetsien, puustoisten soiden ja lehtojen luontotyyppiesiintymien laajuudessa. Inventoinnissa tarkentuneiden luontotyyppien esiintymisalueiden suojelun toteutustapaa tulisi muuttaa valtioneuvoston päätöksellä. Inventoinneissa on myös tunnistettu 75 Natura 2000 -verkostoon sisältyvällä alueella niiden tiedoista puuttuneita metsäisten luontotyyppien esiintymiä yhteensä 923 hehtaaria, mistä valtaosa on boreaalista luonnonmetsää ja sijoittuu pääasiassa yksityisessä maanomistuksessa oleville alueille. Luontotyyppejä koskevien tietojen lisääminen Natura 2000 -alueiden suojeluperusteisiin edellyttää uutta valtioneuvoston päätöstä. Lisäksi Natura 2000 -verkostoa on tarpeen täydentää kahden harvinaisen hyönteislajin, luhtakultasiiven ja kaskikeijun elinympäristöjen suojelemiseksi.ELY-keskukset ovat helmikuun loppuun mennessä kirjeitse yhteydessä maanomistajiin heidän kiinteistöillään tehtyjen inventointien tuloksista.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ehdotukset Natura 2000 –alueiden tietojen muutoksiksi tarkastetaan ympäristöministeriössä maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee loppukeväästä luonnoksen valtioneuvoston päätökseksi. Luonnoksesta kuullaan asianosaisia ja sidosryhmiä vuoden 2023 kesän loppuun mennessä. Tavoitteena on, että valtioneuvoston päätös täydennyksistä ja tarkennuksista tehtäisiin loppuvuodesta 2023.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Metsähallitus ovat inventoineet viime vuoden toukokuun ja lokakuun välisenä aikana Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla metsäisten luontotyyppien sijoittumista, pinta-alaa ja edustavuutta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastolain nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset Suomen ilmastopaneelista sekä saamelaisesta ilmastoneuvostosta olivat lausuntokierroksella 28.10.-9.12.2022. Suomen ilmastopaneelia koskevasta asetuksesta annettiin 14 lausuntoa ja saamelaista ilmastoneuvostoa koskevasta asetuksesta 18 lausuntoa. Asetuksilla täsmennetään ilmastolain sääntelyä muun muassa asiantuntijaelinten kokoonpanon, asettamisen ja toimikausien osalta.Heinäkuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain mukaan ilmastopaneeli on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Ilmastopaneelintehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta ilmastopolitiikan suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Ilmastopaneelia koskevalla asetuksella on tarkoitus täsmentää ilmastopaneelin kokoonpanoa, asettamista, jäsenten toimikausia ja palkkiotasoja.Lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti tai neutraalisti ilmastopaneelia koskevaan asetusluonnokseen. Kriittisiä huomioita herätti erityisesti ehdotettu tieteenalojen luettelo, jossa määriteltäisiin, miltä tieteenaloilta vähintään pitäisi olla edustusta ilmastopaneelissa.Lausunnonantajien mukaan tulevaisuuden osaamistarpeita ei välttämättä osata ennustaa, ja siksi suppea luettelo sopii huonosti asetukseen. Jäsenten ja puheenjohtajan toimikausien rajaamiseen liittyen tuli myös kommentteja. Muutama lausunnonantaja kannatti vaihtoehtoa, jossa toimikausien enimmäismäärään jätettäisiin enemmän harkinnanvaraa. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisesta ilmastoneuvostosta, jonka valtioneuvosto asettaa ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelun tueksi. Saamelaisessa ilmastoneuvostossa tulee olla edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja edustus keskeisiltä tieteenaloilta.Lausunnonantajat näkivät saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisen tärkeänä asiana. Ilmastoneuvoston tehtäviä koskevaa säännösehdotusta pidettiin pääosin onnistuneena. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota saamelaisen ilmastoneuvoston riippumattomuuteen ja osa lausunnonantajista näki, että riippumattomuuteen liittyviä säännöksiä tulisi selventää. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota saamelaisen ilmastoneuvoston riittävään resursointiin. Asetusten valmistelu jatkuu lausuntopalautteen pohjalta. Asetukset on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa keväällä 2023.Lisätietoja
Karin Cederlöf
hallitussihteeri
ympäristöministeriö
0295 250 010
[email protected]
 

Ilmastolain nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset Suomen ilmastopaneelista sekä saamelaisesta ilmastoneuvostosta olivat lausuntokierroksella 28.10.-9.12.2022. Suomen ilmastopaneelia koskevasta asetuksesta annettiin 14 lausuntoa ja saamelaista ilmastoneuvostoa koskevasta asetuksesta 18 lausuntoa. Asetuksilla täsmennetään ilmastolain sääntelyä muun muassa asiantuntijaelinten kokoonpanon, asettamisen ja toimikausien osalta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa, mutta palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa.Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat huomattavasti lisääntymään Suomessa jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä.Tutkimuksessa ’Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa’ tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Lisäksi laskennallisella mallinnuksella tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Vesistö- ja kaupunkitulvien riskiä arvioitiin kirjallisuuden sekä sateisuuden lisääntymisen perusteella. Rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä ihmisten terveyteen tarkasteltiin kahdella systemaattisella katsauksella. Korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen nyt ja tulevaisuudessa arvioitiin epidemiologisin sekä vaikutusarvioinnin menetelmiin.Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuusTutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni, vaikka laskennalliset homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakoti- pari- ja rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla.Säälle alttiiden rakenteiden säilyvyyden kannalta merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama riski ovat lisääntyvät viistosateet, sillä kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa tarkasteltavasta materiaalista riippumatta. Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan.Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakoti- ja paritaloja tulvariskialueilla. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet.Passiiviset auringonsuojaratkaisut eivät riitäPalvelutalojen ja asuntojen ylilämpeneminen erityisen kuumina hellekesinä ja sen aiheuttamien terveyshaittojen riski on melko korkea jo nykyilmastossa ja kasvaa entisestään tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi ja kustannustehokkaasti, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä ja takaamaan viihtyisiä lämpöoloja tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat.  Suositukset rakennusten kosteusvaurio- sekä ylilämpenemisriskin vähentämiseksiTutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Jotta korjaukset voidaan toteuttaa oikein ja toisaalta vain todennetun tarpeen mukaan, on suositeltavaa selvittää rakenteiden kunto systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. Erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee myös tasapainottaa rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmä.Tunnistetuille tulva-alueille ei tule kaavoittaa rakentamista ilman riittäviä tulvasuojauksia. Hulevesiverkostojen tulevissa peruskorjaustöissä suositellaan mitoittamaan hulevesijärjestelmät oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille, jotta kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuuden ilmastossa. Erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla, mutta mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla rakennusalueilla, suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille tulisi olla ensisijainen vaihtoehto.Ohjeistusta tulee lisätä siitä, kuinka ylilämpenemisen torjunta passiivisten ratkaisujen avulla otetaan aiempaa paremmin huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusten suunnittelua. Vaikka passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi, on valon saantiin vaikuttavien ratkaisujen, kuten kaihtimien, suunnittelun yhteydessä tärkeää varmistaa riittävä päivänvalon saanti oleskelutiloissa. Tuuletusikkunoiden käytöllä ei myöskään pidä heikentää sisäilman laatua tai lisätä huonetilojen melutasoa. Toimia tarvitaan kaikentyyppisiin asuinrakennuksiin. Vakavien terveyshaittojen ehkäisyn kannalta aktiivista jäähdytystä tulisi lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä – selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia.Huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisia toimenpiderajoja (STM 545/2015) on suositeltavaa tarkistaa, sillä haittoja on tutkimuksissa raportoitu myös rajoja alhaisemmissa lämpötiloissa. Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteistä rajaa, jonka ylittyessä vakavat haitat alkaisivat nopeasti lisääntyä herkissä väestöryhmissä. Kaikkein herkimpien yksilöiden kohdalla, esimerkiksi vaikeasta sairaudesta kärsivän ikäihmisen ollessa kyseessä, on mahdollista, että vähäisempikin huonelämpötilan nousu voi johtaa vakaviin seurauksiin.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa, mutta palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa.

Lähde: ym.fi