NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,5 miljoonaa euroa avustuksia 18 kunnalle eripuolilla Suomea ja 10 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi suuren kokoluokan aurinko-, ja tuulivoimatuotantoon, metanolilaitokseen, vetytankkausasemaan, lämmön kausivarastoon, maanalaiseen lämpöön sekä usean eri vihreän teknologian yhdistävään teollisuusalueisiin. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (Do No Significant Harm) -periaatetta.Avustuksilla edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Avustukset perustuvat vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Viime lokakuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 1,75 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 46 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Aikaisemmassa, vuoden 2022 alussa toteutetussa avustushaussa ympäristöministeriö myönsi 435 400 euroa avustusta seitsemän kunnan ja maakuntaliiton selvityksiin ja kaavoitukseen.Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun maaliskuussa 2023. Avustuksen saaja, hanke ja avustussummaEU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautusmistukivälineestä myönnetyt avustukset:Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Kulomäen lämmön kausivaraston asemakaavoitus, 52 500 eLappeenrannan kaupunki, St1 Ihalaisen metanolilaitoksen viranomaisprosessien kehittäminen: asemakaava, selvitykset ja lupaprosessit, 66 640 eLahden kaupunki, Vetytankkausaseman kaavoitusta tukeva selvitys, 28 000 eTornion kaupunki 2.0, Arctio Industrial Park-yritysalueen asemakaavoitusta tukevat selvitykset, 117 778 ePertunmaan kunta, Kuortin teollisuusalueen lisäkaavoitus aurinkosähköpuistolle ja biokaasulaitokselle, 13 510 eKansallisesta määrärahasta myönnetyt avustukset:Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon aurinkovoimapotentiaalin selvitys, 30 000 eEtelä-Savon liitto, Selvitys Etelä-Savon potentiaalisista uusiutuvan energian tuotantoalueista, 55 300 ePohjanmaan liitto, Vihreän siirtymän investointien vauhdittaminen Pohjanmaalla –selvityshanke,70 000 ePohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaaliset alueet ja vaikutusten arviointi, 57 750 eHämeen maakuntaliitto, Kanta-Hämeen uusiutuvan energian mahdollisuudet maakunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, maakuntakaavan taustaselvitys, 70 000 eLapin liitto, Lapin tuulivoimaselvitys 2023-2024, 129 900 ePirkanmaan liitto, Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla – osa II, 18 200 eKeski-Suomen liitto 2.0, Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 tuulivoimamerkintöjen ja -määräysten kokonaisvaikutusten arviointi, 22 400 eKymenlaakson liitto, Kymenlaakson Vetylaakso-innovaatioalustan investointien edistäminen alueidenkäytön suunnittelun keinoin, 28 000 ePäijät-Hämeen liitto, Lisää kestävää energiaa (LIKE), 49 000 €Pihtiputaan kunta,3K Vihreän siirtymän esiselvitys -hanke / Pihtipudas – Pyhäjärvi – Kiuruvesi, 63 000 eVaalan kunta, Vihreää virtaa Vaalasta – selvitys uusiutuvan energian tuottamisen mahdollisuuksista Vaalan kunnassa, 90 300 eUtajärven kunta, Mustikkakankaan teollisuusalueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset ja suunnittelu, 53 935 eKärkölän kunta, Kärkölän uusiutuvan energiantuotannon alueiden selvitys, 60 157 eKauhajoen kaupunki, Aronkylän teollisuusalueen uusiutuvan energian tuotanto, 34 300 eJoensuun kaupunki, Joensuun seudun yleiskaavan päivittäminen – energiainfrastruktuuri selvitys, 35 000 eLohjan kaupunki 2.0, Selvitys uusiutuvan energian potentiaalista Lohjalla – varautuminen maankäytön suunnittelussa, 35 000 eTampereen kaupunki, Selvitys maanalaisista energiaratkaisuista ja niiden potentiaalisista sijainneista Tampereella, 57 400 eRautjärven kunta, Änkilän aurinkovoimapuiston yleiskaavoitus, 20 200 eImatran kaupunki, Imatran kaupungin aurinkopuistojen yleis- ja asemakaavoitus, 56 000 ePieksämäen kaupunki, Pieksämäen kaupungin aurinkosähkövoimalat, 49 000 eLappeenrannan kaupunki, Huuhansuon aurinkovoimalan osayleiskaava, selvitykset ja lupaprosessitLoviisan kaupunki, Loviisan aurinkovoimakaavat ja –selvitykset, 83 104 e

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,5 miljoonaa euroa avustuksia 18 kunnalle eripuolilla Suomea ja 10 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys tarkastelee asunnottomuuden kehitystä ja keinoja, joilla asunnottomuus voidaan poistaa. Selvityshenkilö Juha Kaakinen kannustaa jatkamaan asunto ensin -periaatteen mukaista työtä ja kehittämään sitä niin, että tukea on helposti saatavissa ja se palvelee monipuolisesti erilaisista syistä johtuvaa asunnottomuutta. Erityishuomio on kohdistettava eniten palvelua ja tukea tarvitseviin ryhmiin.”Asunnottomuuden poistamisessa Suomessa on tänään laaja yksimielisyys, mutta aikanaan sitä pidettiin utopistisena tavoitteena. Nyt se on konkreettisten askelten päässä. Tarvitsemme kansallisen ohjelman asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. On tärkeää, että kaikki puolueet sitoutuvat tällaiseen ohjelmaan ja siihen tarvittaviin resursseihin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo alleviivaa.Suomi on onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuunSuomi on Euroopan maista ainoana onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuun. Suomen ohella myönteistä kehitystä on nähtävissä Norjassa ja viime aikoina myös Tanskassa ja Skotlannissa.Vuosina 2008–2022 yksinelävien asunnottomien määrä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tilastoissa laskenut 54 prosenttia ja pitkäaikaisasunnottomien 68 prosenttia.Marraskuussa 2022 Suomessa oli 3 686 yksinelävää asunnotonta ja 1 133 pitkäaikaisasunnotonta. Vuodesta 2021 asunnottomien määrä väheni: yksin eläviä asunnottomia oli 262 ja pitkäaikaisasunnottomia 185 vähemmän. Huolestuttavaa on, että vuoden 2021 jälkeen alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus on lisääntynyt.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 mennessä ja poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Vertailuvuonna 2018 yksineläviä asunnottomia oli 4 882 ja perheitä 159. Vaikka asunnottomuuden puolittaminen ei vielä ole toteutunut, selvityksen mukaan asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä on realistinen tavoite.”Pitkäjänteinen työ on tuottanut tuloksia ja laaja yhteiseen tavoitteeseen ja yhdessä tekemiseen sitoutunut ammattilaisten joukko luo uskoa. Vahva yhteistyökulttuuri ja poliittinen tahto ovat mahdollistaneet asunnottomuuden vähentymisen ja tekevät sen poistamisesta täysin realistisen tavoitteen”, selvityshenkilö Juha Kaakinen toteaa. Asunnottomuuden poistaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei Suomessa enää ole ulkona asuvia, eikä laitoksista kotiuteta ketään asunnottomina.Tarvitaan matalan kynnyksen moniammatillista tukeaSelvitys ehdottaa, että asunto ensin -periaatteen mukaista työtä jatketaan: asunnon saaminen ei edellytä elämäntapamuutosta tai tervehtymistä. Selvitys esittää, että toimintatapaa kehitetään edelleen siten, että vahvistetaan asunnottomien asiakkaiden tilanteen ymmärrystä, kunnioittavaa kohtaamista sekä kuntouttavaa työotetta. Erityistä painoa on laitettava haavoittuvimmassa asemassa olevien ja marginaalissa elävien ihmisten tavoittamiseen ja auttamiseen.  Työtä varten kuultu asiantuntijajoukko pitää valtion vahvaa osallistumista tärkeänä ja asunnottomuuden poistamisesta halutaan tehdä yhteinen asia. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta ja yhdessä tekemistä, missä hyvinvointialueet ja kunnat ovat ratkaisevassa roolissa. Lähipalvelua on edelleen saatava, vaikka palvelun järjestämisvastuu nyt on hyvinvointialueen leveämmillä hartioilla.Huomiota on kiinnitettävä hajautettuihin, liikkuviin ja erikoistuneisiin palveluihin, joilla autetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomia. Lisäksi on pidettävä huolta, ettei uusia asunnottomia tule, vaikka riski menettää asunto taloudellisista syistä uhkaa entistä useampaa. Monialainen asumisneuvonta ja häätöjen ennaltaehkäisy ovat siksi tärkeitä keinoja.Selvitys esittää kansallista ohjelmaa, joka vahvistaisi koordinaatiota ja rahoitusta. Keskeisenä kehittämiskohteena nousevat esiin pysyvät asumisratkaisut ja asumispäivystys, joiden tarkoituksena olisi minimoida tilapäiset ratkaisut. Lisäksi kaivataan lisää tutkimusta ja tyhjien asuntojen parempaa hyödyntämistä.Kotiin. Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.  LisätiedotHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]Juha Kaakinen
selvityshenkilö
p. 050 670 88

Ympäristöministeriön tilaama selvitys tarkastelee asunnottomuuden kehitystä ja keinoja, joilla asunnottomuus voidaan poistaa. Selvityshenkilö Juha Kaakinen kannustaa jatkamaan asunto ensin -periaatteen mukaista työtä ja kehittämään sitä niin, että tukea on helposti saatavissa ja se palvelee monipuolisesti erilaisista syistä johtuvaa asunnottomuutta. Erityishuomio on kohdistettava eniten palvelua ja tukea tarvitseviin ryhmiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.”Meidän täytyy kohdella luontoa arvokkaana pääomana, koska koko yhteiskuntamme on riippuvainen luonnosta. Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jatkossa kaikkien valtion päätösten, on sitten kyse laeista, asetuksista tai rahankäytöstä, tulisi olla ekologisten reunaehtojen sisällä. Valtiovarainministeriön keltaisen kirjan on muututtava vihreäksi kirjaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Suomen Dasgupta-selvityksen mukaan ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Luonnon kantokyvyn ylittyminen johtaa hyvinvointimme laskuun, kun luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät riitä tyydyttämään nykyistä kulutustasoa. Toimintatapoja on muutettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata. ”Hahmotelluissa muutospoluissa on runsaasti konkreettista evästystä meille poliitikoille ja erityisesti tulevalle hallitukselle. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnolle haitallisten tukien poisto, taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoissa ja koulutuksessa”, ministeri Ohisalo painottaa.Talouden luontovaikutusten ja luonnon talousvaikutusten mittaamista kehitettäväDasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa. Pelkän hintalapun asettaminen luonnolle ei siis ole mahdollista. Suomen Dasgupta-selvitys korostaa, että luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja luontopääoman huomioimiseksi tarvitaan mittareita, jotka mahdollistavat ympäristön ja talouden välisten kytköksien seurannan. Myös tuotantoketjujen luontohaittojen mittaamista on kehitettävä ja säänneltävä.”Rahoitusmarkkinoita on kehitettävä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Julkisten rahoittajien pitäisi vaatia rahoituspäätöksissään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit, hyödyt ja mahdollisuudet. Myös institutionaaliset sijoittajat kuten eläkerahastot voisivat omaksua vapaaehtoisesti saman toimintamallin”, ministeri Ohisalo summaa.Suomen Dasgupta-selvityksen on ympäristöministeriön tilauksesta toteuttanut Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus koordinoi monitieteistä tiedepaneelia, joka selvitti, mitä Dasguptan raportin muutospolut Suomessa konkreettisesti tarkoittavat. Dasguptan raporttiProfessori Partha Dasgupta keskittyy Iso-Britannian valtionvarainministeriölle toteutetussa raportissa yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme valuvikoihin, jotka aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Raportissa luodataan myös mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Keskeisessä osassa raporttia ovat kymmenen muutospolkua, joiden avulla luonnon kysyntä ja tarjonta voidaan tasapainottaa. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.

Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Eurooppaa tuhansissa tapahtumissa. Tänään avattu Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.Tuokaa yhteisönne aarteet esiinKulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ovat aikaisempina vuosina olleet muun muassa opastetut kierrokset, sadonkorjuujuhlat, pihatanssit ja työpajat. Tapahtumia järjestävät muun muassa kunnat, museot ja erilaiset yhdistykset. Päiviä vietetään 4.–11.9.2023, mutta ohjelmaa voi olla myös muina aikoina.”Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat edistävät paitsi kulttuuriperinnön tuntemusta myös demokratiaa ja tasa-arvoa. Kaikki voivat järjestää tapahtuman päiville ja olla oman kulttuuriperintönsä asiantuntijoita”, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen kannusti avatessaan teemavuoden.Mukaan pääsee helposti ilmoittamalla oman tapahtumansa päivien kalenteriin. Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, ja missä päin maata tahansa – kaikki sopivat kalenteriin. Tapahtumanjärjestäjät saavat käyttöönsä maksutonta materiaalia ja näkyvyyttä Kulttuuriympäristöpäivien viestintäkanavissa.Tapahtumien lisäksi teemaa voi nostaa esiin sosiaalisessa mediassa #EläväPerintö aihetunnisteella.Kulttuuriympäristöpäivät on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuusKulttuuriympäristöpäivät, European Heritage Days, on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus, jota vietetään 48 maassa. Päivien tapahtumat tekevät kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperintöä entistä tutummiksi ja lisäävät niiden arvostusta.Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemavuoden Elävä perintö (Living Heritage) lisäksi tänä vuonna juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja Suomen 10-vuotisjuhlaa sopimuksen jäsenmaana.Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Kotiseutuliitto yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen museoliiton kanssa.LisätietoaSuomen Kotiseutuliiton verkkosivuillaEuroopan kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuEhdota tapahtumaasi kalenteriin​​​​​​​Elävän perinnön teemavuosiHanna Hämäläinen
​​​​​​​suunnittelija
​​​​​​​ympäristöministeriö
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​p. 0400 143 956Riina Koivisto
​​​​​​​koordinaattori
​​​​​​​Suomen Kotiseutuliitto
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​p. 044 9834 55

Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Eurooppaa tuhansissa tapahtumissa. Tänään avattu Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vuoden 2022 lopulla voimaan tullut määräaikainen EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille ohjeen asetuksen soveltamisesta.Euroopan komissio ehdotti marraskuussa hätätoimenpiteenä uusia toimia, joilla nopeutetaan kiireellisesti uusiutuvan energian käyttöönottoa. Tämän katsottiin voivan auttaa lievittämään eurooppalaisen energiakriisin vaikutuksia ja torjumaan Venäjän harjoittamaa energian käyttöä aseena. Asetus tuli voimaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin hyväksymänä 30.12.2022. Se on voimassa 30.6.2024 saakka. EU-asetukset ovat ylikansallista lainsäädäntöä, joita sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenmaissa. Asetuksessa asetetaan enimmäisajat tiettyjen uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjen kestolle. Lisäksi uusiutuvan energian hankkeet tulee eräissä tilanteissa katsoa erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi, mikä käytännössä madaltaa kynnystä poikkeuslupien saamiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön julkaisema ohje asetuksen tulkinnasta Suomessa on suunnattu uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille. Näitä ovat aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, kunnat, pelastusviranomaiset, Liikenne- ja viestintävirasto, Energiavirasto, Museovirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö. Määräajat koskevat aurinkoenergialaitteita, lämpöpumppuja ja voimalaitosten päivitystäAsetuksen mukaan lupamenettelyjen kesto ei saa ylittää:
•    keinotekoisiin rakenteisiin asennettavien aurinkoenergialaitteistojen osalta kolmea kuukautta,
•    teholtaan alle 50 megawatin maalämpöpumppujen osalta kolmea kuukautta,
•    muiden saman kokoluokan lämpöpumppujen lupamenettelyn osalta yhtä kuukautta
•    uusiutuvan energian voimalaitosten kapasiteettia kasvattavien päivityshankkeiden osalta kuutta kuukautta. Ohjeessa käsitellään sitä, mihin menettelyihin määräaikoja sovelletaan. Näitä ovat muun muassa ympäristölupa, vesitalouslupa, rakennuslupa, toimenpidelupa ja ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeessa käsitellään myös sitä, miten lupamenettelyjä koskeva määräaika lasketaan. Asetusta sovelletaan sen voimassaolon aikana alkaviin lupamenettelyihin.Jäsenvaltioiden tulee katsoa uusiutuvan energian tuotantolaitoshankkeiden olevan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisia, kun oikeudellisia etuja arvioidaan yksittäistapauksissa luontodirektiivin, lintudirektiivin ja vesipuitedirektiivin soveltamiseksi. Ohjeessa käsitellään sitä, miten uusiutuvan energian hankkeet tulee katsoa erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi.TEM ja YM järjestävät infotilaisuudet toimivaltaisille viranomaisilleAsetuksen soveltamisohjeen infotilaisuuksiin voi ilmoittautua 10.2. klo 15 mennessä näistä linkeistä:
•    Aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille suunnattu TEAMS-tilaisuus 13.2.2023 klo 9-10
•    Muille toimivaltaisille viranomaisille suunnattu TEAMS-tilaisuus 13.2.2023 klo 15-16Lisätiedot:
erityisasiantuntija Outi Vilén, TEM, p. 0295 047 016
lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi, YM, puh. 0295 250 278

Vuoden 2022 lopulla voimaan tullut määräaikainen EU-asetus nopeuttaa uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö ovat julkaisseet uusiutuvan energian lupa-asioita käsitteleville viranomaisille ohjeen asetuksen soveltamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tänä vuonna kymmenvuotisiin ympäristötukisopimuksiin on rahoitusta ennätyksellisen paljon.Suojelutavoitteesta oli vuoden 2022 loppuun mennessä saavutettu 93 prosenttia eli lähes 89 000 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 3 800 hehtaarilla. Tämä tarkoittaa, että 82 000 hehtaarin tavoitteesta on saavutettu 73 prosenttia eli noin 59 800 hehtaaria. ”On ollut upeaa huomata, miten moni suomalainen metsänomistaja haluaa turvata luonnon monimuotoisuutta ja parantaa metsäluonnon tilaa tarjoamalla metsiään vapaaehtoiseen suojeluun. Metsien suojeluohjelma METSO on saavuttamassa sille asetetun suojelutavoitteen, mistä lämmin kiitos kaikille vuosien saatossa suojelupäätöksen tehneille metsänomistajille”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Kymmenvuotisilla ympäristötukisopimuksilla turvattiin metsäelinympäristöjä viime vuonna noin 3 600 hehtaaria. Luonnonhoitotöitä tehtiin yksityismetsissä 157 hehtaarilla. ”Metsänomistajat ovat halukkaita turvaamaan metsien monimuotoisuutta METSO-ohjelman keinoin. Tämä on erittäin arvostettava asia. Määräaikaiset suojelusopimukset ovat joustavia metsänomistajien kannalta ja niiden suosio näyttää jatkuvan hyvänä. Vapaaehtoiselle metsien suojelulle täytyy taata riittävä rahoitustaso myös jatkossa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.Kuvat: METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2022. ELY-keskuksen luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen.  Vuonna 2022 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 34 miljoonaa kohdistui pysyvään suojeluun ja noin yhdeksän miljoonaa määräaikaisiin ympäristötukisopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin.Sadat metsänomistajat suojelivat metsiään pysyvästiPysyvästä suojelusta tehtiin 450 päätöstä. Sadat metsänomistajat ovat siis päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Eniten metsiä, noin tuhat hehtaaria, suojeltiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Suojeltujen kohteiden keskikoko on noin 10 hehtaaria. Pysyvän suojelun keskimääräinen korvaus oli viime vuonna noin 7 200 euroa hehtaarilta.Ympäristötukisopimusten suosio jatkuuMetsänomistajilta tulee yhä runsaasti suojeluselvityspyyntöjä monimuotoisuudelle merkittävistä luontokohteista. Viime vuonna solmittiin lähes 1 300 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukea haettiin enemmän kuin mitä siihen oli käytettävissä rahoitusta ja osa viime vuoden sopimuksista siirtyi maksettavaksi tälle vuodelle. Yhä useampi metsäalan toimija on avustanut metsänomistajaa ympäristötukihakemuksen laadinnassa, ja vuonna 2022 toimijat valmistelivat ympäristötukihakemuksia yli 900 sopimushehtaarille.Ympäristötukikohteiden keskikoko on vajaa kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 200 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.Tänä vuonna tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 3 700 hehtaariaKaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää noin 7 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 3 700 hehtaaria. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta arvokkaita metsäkohteita suojellaan koko maassa. Ympäristöministeriö edistää metsien suojelua erillismäärärahalla, joka kohdennetaan erityisesti METSO-ohjelman toiminta-alueen ulkopuolelle Pohjois-Suomeen. Erillistä määrärahaa myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 ja vuoden 2023 talousarviossa metsien suojeluun on kohdennettu yhdeksän miljoonaa euroa. Määrärahalla tehdään vapaaehtoista metsien suojelua METSO-ohjelman keinoin, mutta suoritteita ei lasketa osaksi METSO-ohjelman toteutusta. Kymmenvuotisiin ympäristötukisopimuksiin tänä vuonna ennätysrahoitusMääräaikaisesta suojelusta kiinnostuneiden metsänomistajien kannattaa nyt tarjota luonnoltaan arvokkaita kohteitaan METSO-ohjelmaan. Tavoitteena on solmia ympäristötukisopimuksia mahdollisimman paljon, vähintään 4 000 hehtaarille ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa vähintään 100 hehtaarille. Metsäkeskus neuvoo metsänomistajaa ympäristötuen hakemisessa.Määräaikaisiin ympäristötukisopimuksiin varataan tälle vuodelle noin 13,6 miljoonaa euroa ja 2,2 miljoonaa euroa luonnonhoitohankkeisiin, joilla toteutetaan myös METSO-ohjelman toimenpiteitä. Rahoitusta on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisinä vuosina.Luonnonhoitohankkeilla edistetään vesiensuojelua, elinympäristöjen tilan parantumista sekä palo- ja kuloelinympäristöjen syntymistä. Metsäkeskus tarjoaa etukäteen valmisteltuja hankkeita toimijoiden toteutettavaksi avoimissa hankehauissa. Hankehakuja avataan tänä vuonna kaksi.
Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon osalta METSO-ohjelman tavoitteista ollaan jäljessä. Vuodelle 2025 asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että rahoitus pysyy samalla tasolla myös seuraavat vuodet. Lisäksi luonnonhoitohankkeiden suunnitteluun ja hakemusten valmisteluun ja päätöskäsittelyyn on oltava riittävät resurssit. METSO-ohjelma jatkaa vapaaehtoista metsiensuojelua vuoteen 2030 astiVapaaehtoisen luonnonsuojeluun toimenpideohjelmat saavat uudessa luonnonsuojelulaissa oman säädöspohjan. Uusi luonnonsuojelulaki astuu voimaan 1.6.2023. METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-ohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisältö ja uudet tavoitteet määritellään viimeistään vuonna 2025.

Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tänä vuonna kymmenvuotisiin ympäristötukisopimuksiin on rahoitusta ennätyksellisen paljon.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen luonnon monimuotoisuus huomioiden. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön. Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.Aurajoen vesistön pilotti tuottaa monistettavan esimerkin siitä, miten valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla ja etenkin valumavesiä pidättämällä hallitaan kuivuusriskejä. Espoon Pitkäjärven valuma-alueelle laaditaan vesienhallintasuunnitelma Espoon ja Vantaan kaupunkien välisenä yhteistyönä. Pilotissa tuotetaan tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön ja maa- ja metsätalouden vesienhallintaa yhteensovitetaan luonnonmukaisin menetelmin. Kyyveden pilotissa kehitetään ja kokeillaan ”valuma-aluetalkkarin” toimintamallia. Valuma-aluetalkkarin tehtävä on aktivoida ja neuvoa toimijoita valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kovesjoen vesistöalueella kehitetään toimintatapoja, jotta suunnitelmista edetään konkreettisiin vesienhallinnan toimiin yhteistyössä maanomistajien kanssa. Pilotissa huomioidaan turvemaavaltaisen valuma-alueen erityispiirteet. Pilottien toiminta on käynnistynyt alkuvuodesta 2023. Varsinais-Suomen pilottihankkeen toteuttavat Valonia ja Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan pilotin Espoon kaupungin ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, Kyyveden pilotin ProAgria Etelä-Savo ja Kovesjoen pilotin KVVY Tutkimus Oy. Pilottien totutuksessa on mukana alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.Pilotit edistävät valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja toteutusta, lisäävät osaamista ja tuottavat tietoa. Niissä pyritään löytämään sellaisia yhteiseen suunnitteluun ja toimien toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin. Valuma-aluesuunnittelussa yhdistyvät eri elinkeinojen, kuten maa- että metsätalouden, maankäyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet. Tämä edellyttää nykyistä laajempaa yhteistyötä monien toimijoiden ja sektoreiden välillä, ja piloteissa osallistetaankin erityisesti maanomistajia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Pilottien halutaan myös panostavan vesienhallinnan suunnitelmissa luonnonmukaisiin menetelmiin, jotka huomioivat ympäristön monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa on edistetty kuluvalla hallituskaudella ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Resursseja on ohjattu muun muassa kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, maa- ja metsätalouden kuormituksen seurannan tehostamiseen sekä tulvasuojelurakenteiden perusparannukseen.

Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Toiminnanharjoittaja voi hakea hankkeelle etusijaa ympäristönsuojelulain mukaisten ympäristölupien ja/tai vesilain mukaisten vesitalouslupien lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa tietyin edellytyksin vuosina 2023—2026. Etusijan tavoitteena on vauhdittaa lupahakemuksen käsittelynopeutta niin, että kokonaiskäsittelyaika olisi keskimääräisiä käsittelyaikoja lyhyempi. Etusijan saanut hakemus käsitellään muilta osin samoin prosessein ja kriteerein kuin muutkin lupahakemukset.Etusijan voivat saada hakemukset, jotka koskevatenergiatuotantolaitosta, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla, sekä merituulivoimalaa ja siihen liittyviä vesitaloushankkeita;uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuvia fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavia teollisuuden hankkeita;vedyn valmistusta ja hyödyntämistä, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista;hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä ja varastointia;akkutehdasta ja akkumateriaalien valmistusta, talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.Lisäksi hankkeen täytyy ottaa huomioon ei merkittävää haittaa -periaate toiminnassaan.
Etusijaa koskevalla lailla edistetään Suomen pyrkimystä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.Etusijaa koskevalla lainsäädännöllä edistetään Suomen pyrkimystä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Esityksellä ja sen mukaisella lainsäädännöllä on myös kytkentä hallitusohjelman tavoitteeseen kiertotalouden lisäämisestä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä.Lisäksi vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsitellään kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2028.

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeet vihreän siirtymän investointeja edistävien hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä. Aluehallintoviraston verkkopalvelusta löytyvät ohjeet on tarkoitettu sekä luvanhakijoille että aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt miljoona euroa valtionavustusta 14 hankkeelle rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kolmannessa hankehaussa.Käynnistyvät hankkeet tuottavat tietoa ja työkaluja päästöjen pienentämiseen erityisesti suunnittelijoille, taloyhtiöille, kaavoittajille, isännöitsijöille ja rakentajille. Myös tutkijat ja päästövaikutusten laskijat voivat hyödyntää tuloksia. Ohjelmassa avustettujen hankkeiden aihepiirit laajenevat piharakentamiseen, kaavoitukseen ja koulutukseen. Lisää kehittämishankkeita ja tutkimusta saadaan myös energiasta, luonnonmateriaaleista, materiaalien uusiokäytöstä ja ilmastovaikutusten laskennasta.”Rakennetun ympäristön päästöjä on mahdollista pienentää monilla eri ratkaisuilla. Mahdollisuuksien kirjoa kuvastaa hyvin nyt käynnistyvien hankkeiden teemojen monipuolisuus. Saimme jälleen uusia näkökulmia ja tekijöitä mukaan rakennetun ympäristön ilmastotyöhön”, iloitsee ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriön 3. hankehaussa avustetut hankkeet
 Avustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjettiCombient Oy: Circularity Development Program for Technical Building Products, 75 013 euroa, 209 613 euroaDeep Scan Tech Oy: 3D-skannauksilla terveet, kestävät ja resurssiviisaat rakennukset, 44 772 euroa, 111 930 euroaEcoUp Oyj: Ekologinen kiertotalouden pihapala puistoihin, 79 120 euroa, 197 800 euroaEspoon kaupunki: Taloyhtiöiden naapurustoyhteistyöstä ratkaisuja lähiöiden vähähiiliseen kehittämiseen (TYKKI), 44 816 euroa, 112 039 euroaIAH arkkitehtuuritoimisto: Ilmastoviisas kiertotalouteen perustuva konseptipientalo, 11 700 euroa, 29 250 euroaIsännöintiliiton Palvelu Oy: Apua isännöitsijöille taloyhtiöiden vihreään siirtymään – opas energiaremonttien ja energiatehokkuustoimien kilpailuttamiseen sekä taloyhtiön päästöttömyyden edistämiseen ja päätöksentekoa tukeva älybotti, 140 000 euroa, 350 000 euroaLappeenrannan kaupunki: Ilmasto- ja energiavaikutusten arvioinnin kehittäminen Lappeenrannan kaavoituksessa -kohti kestävää kaupunkia, 78 935 euroa,197 337 euroaLehto Group: Energiatehokkuutta parantavien toimintamallien kehittäminen uudisrakennustyömaille, 50 000 euroa, 125 000 euroaRakennustieto Oy: Tietokantaistettu kiertotalous – rakennustuotteiden kierrätysmahdollisuudet digitaalisesti, 29 500 euroa, 73 750 euroaRakennustieto Oy: RT-päästölaskenta vähähiiliseen rakentamiseen, 46 224 euroa, 115 560 euroaRakentamisen Laatu RALA ry: Vähähiilisen rakentamisen arvon luonnin johtaminen, 157 115 euroa, 392 788 euroaRakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO: Taksonomian jalkautus rakennusalalle ja kansallinen tietovaranto, 93 000 euroa, 233 000 euroaTampereen yliopisto: Korresta kerrostaloksi – STALK, 136 800 euroa, 342 000 euroaUbigu Oy: Ilmastovaikutusten arviointityökalu v.2, 60 000 euroa, 150 000 euroaKevään hauissa tarjolla vielä useita miljoonia rakennetun ympäristön ilmastotyöhönVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljäs ja viimeinen hankehaku käynnistyi tänään 6.2., ja haku päättyy 3.3.2023. Haussa on jaettavana enintään 1,5 miljoonaa euroa.Avustusta voivat jälleen hakea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -hankkeet, joiden tavoitteena on vauhdittaa vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa rakennetussa ympäristössä. Hakijoina voivat olla kaikki y-tunnuksen omaavat kotimaassa toimivat tahot, kuten yritykset, kunnat ja järjestöt.Lisätietoja hausta kerrotaan tänään 6.2. järjestettävässä tilaisuudessa, jota voi seurata suorana verkkolähetyksenä.Ympäristöministeriön hakuilmoitus, hakulomake ja lisätiedotYmpäristöministeriön 4. hakukierroksen avaustilaisuus 6.2.2023 kello 14-16 (YouTube)Vientiin tähtääville hankkeille tarkoitettu Business Finlandin viimeinen hankehaku on käynnissä, ja se päättyy 14.4.2023. Haettavana on reilut 10 miljoonaa euroa.Business Finlandin innovaatiorahoitushakuKäynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua tilannehuoneessaYmpäristöministeriön ja Business Finlandin aikaisemmissa hankehauissa on rahoitettu jo lähes 70 hanketta. Käynnissä oleviin hankeisiin voi tutustua verkossa ohjelman tilannehuoneessa, jonne tuotetut hankekortit antavat tietoa hankkeiden teemoista, tavoitteista ja tekijöistä. Tilannehuone täydentyy koko ajan.Hankkeiden tilannehuone (kirailmasto.fi)Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset (kirailmasto.fi)

Ympäristöministeriö on myöntänyt miljoona euroa valtionavustusta 14 hankkeelle rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kolmannessa hankehaussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö sai luonnoksiin ympäristöministeriön asetuksiksi rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta yhteensä reilut 90 lausuntoa. Asetukset olivat lausunnoilla 30.9.–11.11.2022. Lausuntoyhteenvedot ja yksittäiset lausunnot on julkaistu.”Olemme valmistelleet vähähiilisen rakentamisen ohjausta tiiviisti yhdessä sidosryhmien kanssa viime vuodet, ja lausuntopalaute oli pääosin odotustenmukaista. Meidän täytyy kuitenkin selkeästi panostaa vielä ohjauskeinojen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Kiitos kaikille lausunnon antaneille, otamme palautteen huomioon jatkovalmistelussa”, sanoo rakennusneuvos Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Ympäristöministeriö järjestää 6.3.2023 kello 9.30-11.30 verkossa avoimen keskustelutilaisuuden tulevasta vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta. Tilaisuuden tarkka ohjelma julkaistaan myöhemmin, ilmoittautua voi jo alla olevan linkin kautta.Keskustelutilaisuus vähähiilisen rakentamisen ohjauksesta (Lyyti.fi)Molemmat asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Ilmastoselvitykset ovat jo osana rakentamisen lainsäädäntöä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutuksetYmpäristöministeriölle annettiin rakennuksen ilmastoselvityksen asetusluonnoksesta 62 lausuntoa. Lausuntopalautteessa eniten esiin nousseita teemoja ovat selvityksen laatijoiden vastuiden määrittely ja pätevyydet, hiilikädenjälkeen liittyvät kysymykset sekä puuston, kasvillisuuden ja maaperän huomiointi osana rakennuksen ilmastoselvitystä.Rakentamislakiesityksen 38 §:n mukaan rakennuksen ilmastoselvityksen laadinnassa olisi käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Ilmastoselvitysasetuksessa säädettäisiin tarkemmin tästä yhtenäisestä menetelmästä rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskennalle Suomessa. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Ilmastoselvitys olisi esitettävä rakennuslupaa haettaessa niille rakennuksille, joille tarvitaan energiaselvitys.Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää on kehitetty osana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa vuodesta 2016, ja sen testaamiseen ovat osallistuneet kymmenet eri rakennushankkeet ympäri maata. Asetusluonnos oli alustavalla lausuntokierroksella kesällä 2021, jonka jälkeen siihen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia.Lausuntoyhteenveto: ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä (pdf, Hankeikkuna)​​​​​​​​​​​​​​Rakennuksen ilmastoselvityksen lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotalouttaYmpäristöministeriö sai rakennuksen materiaaliselosteen asetusluonnokseen 31 lausuntoa. Lausuntopalautteessa kiinnitettiin huomiota muun muassa materiaalien jaotteluun sekä siihen, missä vaiheessa rakennushanketta materiaaliseloste tulisi laatia.Rakentamislakiesityksen 39 §:n mukaan rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet olisi luetteloitava rakennettaessa tai korjattaessa rakennusta, jolle tarvitaan energiaselvitys. Luetteloinnista syntyvä materiaaliseloste olisi rakentamisluvan liite, joka sisältäisi asetusluonnoksen mukaiset tiedot rakennuksen osista, materiaaleista ja materiaalien alkuperästä. Tarvittavat tiedot olisivat pääosiltaan saatavilla jo ilmastoselvityksestä, mutta erillinen materiaaliseloste palvelisi ilmastotavoitteiden lisäksi rakentamisen kiertotalouden ohjausta. Selosteesta olisi hyötyä myös rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa.Lausuntoyhteenveto: ympäristöministeriön asetus rakennuksen materiaaliselosteesta (pdf, hankeikkuna)​​​​​​​Rakennuksen materiaaliselosteen lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Hiilijalan- ja kädenjälkitiedot ovat saatavilla rakentamisen päästötietokannassa, selvitysten teko on mahdollista jo käytössä olevilla ohjelmistoillaSekä ilmastoselvitystä että materiaaliselostetta varten tarvittavat tiedot rakennuksen osista saataisiin ehdotuksen mukaan rakennuksen tietomallista tai kustannuslaskennassa käytettävästä määräluettelosta. Tiedot rakennuksen eri osien hiilijalanjäljestä, hiilikädenjäljestä ja materiaalisisällöstä saadaan jatkossa joko kansallisesta rakentamisen päästötietokannasta tai rakennustuotteen ympäristöselosteesta. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus julkaisivat kaikille avoimen ja maksuttoman rakentamisen päästötietokannan alkuvuonna 2021.Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Lisätietoa:Matti Kuittinen
Rakennusneuvos
p. 0295 250 268
[email protected]Mikko Koskela
Hallitussihteeri
p. 0295 250 051
[email protected]
 

Ympäristöministeriö sai luonnoksiin ympäristöministeriön asetuksiksi rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta yhteensä reilut 90 lausuntoa. Asetukset olivat lausunnoilla 30.9.–11.11.2022. Lausuntoyhteenvedot ja yksittäiset lausunnot on julkaistu.

Lähde: ym.fi