OHMYGOSSIP — Eduskunta hyväksyi perjantaina uutta yhdistelmärangaistusta koskevan lain sisällön lakivaliokunnan mietinnön LaVM 9/2017 mukaisena. Vakavien rikoksien uusijoille tarkoitettu rangaistus koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus voidaan tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Vankeusrangaistusta välittömästi seuraava vuoden mittainen pakollinen valvonta-aika on kohderyhmälle ankarampi rangaistus kuin nykyinen koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa.

Valvonta-aikana valvottavalta edellytetään Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymässä asunnossa pysymistä, päihteettömyyttä rangaistuksen suorittamiseen liittyvissä toiminnoissa sekä osallistumista vangille määrättyyn toimintaan, joka edistää valvottavan sosiaalisia valmiuksia ja kykyä elää rikoksetonta elämää. Valvonta-aikana rangaistusajan suunnitelman noudattamista valvotaan käytännössä jalkapannan avulla ja henkilökohtaisella yhteydenpidolla.

Uusia säännöksiä aletaan soveltaa vasta sellaisiin rikoksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Uusi rangaistus koskee pientä vankiryhmää. Koko rangaistusaikaa vankilassa suorittavia vapautuu vuosittain keskimäärin kolme.

Lain sisältö hyväksyttiin täysistunnossa ensimmäisessä käsittelyssä äänestysten jälkeen. Laki hyväksytään lopullisesti toisessa käsittelyssä, jossa voidaan päättää vain lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä mutta jossa ei enää muuteta lain sisältöä.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — Lokakuun Eurooppa-neuvoston (19.-20.10.) aiheita ovat muuttoliike, digitaalinen Eurooppa, puolustus ja ulkosuhteet. Lisäksi päämiehet jatkavat keskustelua EU:n kehittämisestä puheenjohtaja Donald Tuskin esittelemän suunnitelman pohjalta sekä käsittelevät Brexit-neuvottelujen tilannetta.

Eduskunnan suuri valiokunta sai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ennakkoselvityksen kokouksesta tänään.

Ulkosuhdeasioista Eurooppa-neuvosto käsittelee mm. Turkkia. Suomi katsoo, että vuoropuhelun ja Turkin EU-jäsenyysprosessin jatkaminen on paras tapa ankkuroida maa Eurooppaan, Sipilä totesi. Turkin kehitys sananvapauden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen osalta on kuitenkin huolestuttavaa, Sipilä sanoi.

Päämiesten keskustelu EU:n tulevaisuudesta jatkuu puheenjohtaja Tuskin suunnitelman pohjalta

Eurooppa-neuvosto jatkaa keskustelua EU:n tulevaisuudesta, jota käytiin päämiesten kesken viimeksi Tallinnan digitaalihuippukokouksessa syyskuussa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk esittelee kokouksessa kesään 2019 saakka ulottuvan suunnitelmansa työn jatkamiseksi.

Suuren valiokunnan keskustelussa Sipilä nosti Tuskin linjausten erääksi keskeiseksi kohdaksi päämiestason poliittisen keskustelun lisäämisen, jonka tarkoituksena on vahvistaa unionin yhtenäisyyttä.

Tusk korostaa Suomen linjan mukaisesti, että kehittämistyössä edetään askel kerrallaan konkreettisia asioita painottaen, Sipilä totesi. Lisäksi tarkoituksena on mm. kehittää päätösten toimeenpanon seurantaa.

Brexit-neuvottelujen osalta Eurooppa-neuvosto (EU27) tulee toteamaan, että riittävää edistystä toiseen vaiheeseen siirtymiseksi ei ole saavutettu. Neuvottelujen toisessa vaiheessa on tarkoitus sopia EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan uudesta suhteesta.

Neuvottelujen edistymistä arvioidaan uudelleen joulukuun Eurooppa-neuvostossa, Sipilä totesi.

Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 20. lokakuuta klo 13.30.

Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — Eduskunnan täysistunto kävi tiistaina lähetekeskustelun hallituksen esityksestä HE 139/2017, joka toteutuessaan toisi lisää rahaa opiskeleville lasten vanhemmille.

Hallitus esittää opintotukeen 75 euron suuruista opintorahan huoltajakorotusta, jolloin opintorahan määrä nousisi lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa. Oikeus huoltajakorotukseen olisi opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla. Huoltajakorotus olisi huoltajakohtainen, jolloin sen voisivat saada molemmat lasta huoltavat vanhemmat tai muut huoltajat.

Huoltajakorotusta ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää.

Opintorahan huoltajakorotuksen menolisäys olisi vuositasolla arviolta 10 miljoonaa euroa ja sen saisi noin 19 000 lasta huoltavaa opiskelijaa.

Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan mietintöä varten.

Huoltajakorotuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Hallituksen esitys = Ehdotus, jonka hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi.

Lähetekeskustelu = Keskustelu, joka käydään täysistunnossa ennen kuin asia lähetetään valiokuntaan valmisteltavaksi. Lähetekeskustelun tarkoituksena on antaa evästyksiä valiokunnalle asian valmistelevaan käsittelyyn. Keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä.

Mietintö = Valiokunnan hyväksymä asiakirja, jonka pohjalta täysistunto päättää asiasta.

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — Eduskunnan puhemies Maria Lohela korosti koulutuksen merkitystä kulttuurien ja uskontojen väliselle vuoropuhelulle ja demokratialle, kun hän piti Suomen valtuuskunnan puheenvuoron Parlamenttienvälisen liiton IPU:n yleiskokouksessa Pietarissa maanantaina.

”Laadukas koulutus luo kasvualustan kriittiselle ajattelulle, innovaatioille ja vuoropuhelulle erilaisten maailmankatsomusten välillä. Koulutusta pitää olla tarjolla kaikille varallisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Vain koulutuksen avulla viemme yhteiskuntiamme eteenpäin ja mahdollistamme aktiivisen kansalaisuuden”, Lohela totesi.

Pietarissa 14.–18.10. koolla olevan Parlamenttienvälisen liiton 137. yleiskokouksen pääteemana on kulttuurisen monimuotoisuuden ja rauhan edistäminen uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla.

Lohela kertoi, että Suomi on aktiivisesti edistänyt uskontojen välisen vuoropuhelun sisällyttämistä rauhanvälityksen työkalupakkiin.

”Uskontoa käytetään myös väärin lietsomaan väkivaltaa ja terrorismia, mutta emme saa pienten ääriryhmien tuhota sitä, mikä elämäntavassamme on arvokkainta eli uskoa demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, sananvapauteen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen”, Lohela painotti.

Parlamenttienvälinen liitto koostuu järjestön 173 jäsenmaan kansanedustajista, joita Pietariin on kokoontunut yli 800. Puhemies Lohela korosti kansan valitsemien parlamentaarikkojen vastuuta yleisen mielipideilmaston muokkaajina ja kertoi esimerkkinä, että Suomessa kaikki eduskunnassa toimivat poliittiset ryhmät ovat allekirjoittaneet vetoomuksen vihapuhetta ja rasismia vastaan sekä tosiasioihin perustuvan ja kunnioittavan keskustelun puolesta.

Lohelan lisäksi Suomen IPU-valtuuskuntaan Pietarissa kuuluvat Suomen IPU-ryhmän puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.), varapuheenjohtaja Simon Elo (si.), Anne-Mari Virolainen (kok.), Pekka Puska (kesk.) ja Anders Adlercreutz (r.).

Lähde: Eduskunta.fi

OHMYGOSSIP — ​Eduskunnan ainoassa käsittelyssä oli hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi. Lausumaehdotusta koskevassa äänestyksessä valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 6/2017) ja edustaja Krista Kiurun lausumaehdotus saivat molemmat 70 ääntä, joten asiasta jouduttiin pitämään lippuäänestys. Lippuäänestyksessä lausumaehdotus voitti äänin 70-71.

Eduskunta hyväksyi hallitukseen esitykseen HE127/2017 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2017 toiseksi lisätalousarvioksi mietinnön mukaisena. Asian käsittely päättyi.

Lähde: Eduskunta.fi