NordenBladet — ​Perustuslakivaliokunta esittää useita muutoksia maakunta- ja soteuudistusta koskeviin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksiin. Perustuslakivaliokunnan yleisenä arviona on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotuksissa on arvioitu huolellisesti perustuslakivaliokunnan esittämiä perustuslaillisia korjausvaatimuksia. Lakiehdotukset ovat muuttuneet perustuslain vaatimusten kannalta selkeämpään ja ongelmattomampaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mietintöluonnokset eivät sisällä valtiosäännön kannalta rakenteellisia ongelmia. Valiokunnan vaatimista muutoksista valtaosaa voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi. Esimerkiksi asiakassuunnitelman sääntelyä on täsmennettävä.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee maakuntavaalien ajankohtaa, liikelaitoksen palveluvelvoitetta, maakuntien rahoitusta, kunnille maksettavia korvauksia, tietosuojaa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeviin säännöksiin eräitä olennaisia muutoksia. Lisäksi laajaa lainsäädäntökokonaisuutta on muutettava, mikäli ns. maku2-esitystä ei ehditä käsitellä.

Maakuntavaalit voidaan pitää aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua maakunta- ja sote-lainsäädännön vahvistamisesta.

Maakunnan liikelaitoksen on ylläpidettävä sellaista palvelutuotannon tasoa ja valmiutta, että se kykenee kaikissa tilanteissa asianmukaisesti turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden riittävän saatavuuden ja tarvittaessa välittömästi puuttumaan korvaavan palvelutuotannon keinoin mahdollisiin palveluiden saatavuutta vaarantaviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli ehdottanut lakiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan tämä seikka olisi jäänyt epäselväksi.

Laissa on myös turvattava ehdotettua paremmin maakuntien rahoitus siten, että mahdollisuus rahoituksen korottamiseen turvaa asianmukaisesti riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on täsmennettävä kunnille omaisuusjärjestelyistä maksettavia korvauksia koskevan sääntelyn soveltamisalaa ja korvauksen myöntämiskynnystä siten, ettei kompensaatiomenettely jää asiallisesti merkityksettömäksi kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Tietosuojasääntely on perusteltava paremmin ja varmistuttava, että kapitaatiokorvausten maksamismenettely ei johda siihen, että palveluntuottajat tosiasiassa hoitavat ihmisiä eri tavalla riippuen heistä maksettavasta kapitaatiokorvauksesta.

Valvonnan kattavuus on varmistettava, eikä maakunnan liikelaitoksen toimintaa saa kieltää tai tehdä riippuvaiseksi viranomaisen rekisteriin merkitsemisestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on perustuslakivaliokunnan mielestä arvioitava vielä notifiointia ja sen merkitystä uudelleen. Mikäli se ei pysty varmistamaan järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden näkökulmasta, on valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista lykättävä.

Mikäli maku2-esitystä ei ehditä käsitellä, on maakuntien rahoitus ja kuntien veroprosentti määriteltävä uudestaan, koska niiden perustana olevat tehtävänsiirrot sisältyvät maku2-esitykseen. Lisäksi on varmistuttava, että valvonta pysyy asianmukaisena ja kattavana.

Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Valiokunnan lausunto on julkaistu eduskunnan verkkosivulla tunnuksella PeVL 65/2018 vp osoitteessa
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_65+2018.aspx

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Kulmala (sin.) nosti Brysselissä 21. helmikuuta esille merten, valtamerten ja rannikoiden suojelun ja kestävän käytön edistämisen tärkeyden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. 

Kulmala on jo aiemmin esitellyt Itämeri-parlamentaarikoille aloitettaan siitä, millä toimenpiteillä Itämeren muoviroskaantumista voitaisiin vähentää. Yhtenä keinona poliittisen paineen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi hän toivoo Itämeren parlamentaarikkokonferenssin jäsenten peräävän maidensa hallituksilta tiiviimpää yhteistyötä ja konkreettisempia toimenpiteitä muoviroskien vähentämiseksi.

”Itämeren alueen maiden hallitusten tulee tehdä entistä tiiviimpää ja käytännönläheisempää Itämeri-yhteistyötä, johon otetaan mukaan myös tulevaisuuden päättäjät, muut alueelliset, kansalliset ja paikalliset järjestöt ja tahot YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Kulmala sanoo.

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea on koolla Brysselissä Belgiassa 21.–22.2. Komitean parlamentaarikot kuulivat myös Euroopan parlamentin ja komission edustajia Itämeri-yhteistyön ajankohtaisista hankkeista ja osallistuivat Brysselissä seminaariin, joka käsitteli taistelua EU-alueen sisällä leviäviä epädemokraattisia suuntauksia vastaan.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan valeuutisten ja propagandan demokratialle muodostamasta uhasta.

”Meillä on jo todisteita siitä, että valeuutisilla on vaikutettu vaalituloksiin. Se on uhka demokraattisen järjestelmän uskottavuudelle. Propagandaa ja vaalivaikuttamista on ollut aina, mutta internetin ja sosiaalisen median kautta väärät tiedot leviävät ja aiheuttavat vahinkoa nopeammin kuin koskaan”, hän totesi puhuessaan aiheesta Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Wienissä torstaina.

Ennen valintaansa kansanedustajaksi Paloniemi työskenteli toimittajana ja tietää, että perinteisen median uutisointia ohjaa pyrkimys totuuteen ja tasapuolisuuteen. Verkkomaailman hämäräperäisiä jakelualustoja eivät journalistin eettiset ohjeet sido, eikä julkaisijaa saada rikosvastuuseen kunnianloukkauksista, herjauksista, solvauksista tai vihapuheesta.

”Tähän pitää saada muutos, ja meidän kansanedustajien on omissa maissamme painostettava hallituksiamme toimimaan. Mitä demokratiasta on enää jäljellä, jos pahantahtoiset voimat yhteiskuntiemme sisällä ja niiden ulkopuolella voivat ohjailla vaalituloksia, levittää epäluottamusta ja lietsoa kansanryhmiä toisiaan vastaan?” hän kysyi.

Tärkeintä Paloniemen mielestä on kuitenkin pitää huolta kehittyneiden kansakuntien koulutus- ja sivistystasosta niin, että ihmiset kykenevät kriittiseen ajatteluun ja erottamaan mediassa oikean ja väärän tiedon levittäjät.

”Itse kukin voi tykönään miettiä, mitä netistä lukee ja varsinkin jakaa eteenpäin sekä pyrkiä tunnistamaan ne voimat, jotka haluavat vahingoittaa yhteiskuntiamme”, hän päätti.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto järjestetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Paloniemen ohella Kimmo Kivelä (Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi torstaina 21. helmikuuta mietinnön (StVM 35/2018vp) korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan lain säätämisestä. Lailla yhtenäistetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut koko maassa. Mietintö on yksimielinen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

Nykyisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) toteuttaa opiskeluterveydenhuollon palvelut yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Uuden lain myötä YTHS:n palvelut laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Jatkossa Kela vastaa opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä ja YTHS toimii palvelujen tuottajana.

Opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuuluvat perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Valiokunta pitää hyvänä, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lisäksi opiskelijan erityisen tuen tai tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen, ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai jatkohoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää eri korkeakouluopintoja suorittavien yhdenvertaisuuden kannalta myönteisenä, että YTHS:n tuottama opiskeluterveydenhuolto laajennetaan koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että järjestelmän voidaan katsoa laajennuksen jälkeenkin olevan eriarvoistava, koska toisen asteen opiskelijat jäävät sen ulkopuolelle. Valiokunta katsoo, että myös toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen riittävyys ja laatu tulee turvata.

YTHS:n palvelujen laajentuminen kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat tarkoittaa, että YTHS:n palvelujen piirissä olevien opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistuu. YTHS:lle tämä merkitsee huomattavaa toiminnan laajentamisen tarvetta. Valiokunta toteaa, että palvelutuotannon kasvattaminen edellyttää toiminnan riittävää resursointia.

Valiokunnan mietintö StVM 35/2018

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.

Eduskunnan kirjastossa kokoamassamme Eduskuntavaalit-tietopaketissa pyrimme vastaamaan kysymykseen, mistä eduskuntavaaleissa on kyse.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto pidetään Itävallan Wienissä 21.–22.2.2019. Kokouksessa keskustellaan muun muassa sananvapaudesta, terrorismin torjunnasta, pitkittyneistä konflikteista ja maahanmuutosta.

Kokouksessa kuullaan myös yleiskokouksen puheenjohtajan ja pääsihteerit katsaukset sekä hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtamaan Slovakian ulkoministerin Miroslav Lajčákin esitys puheenjohtajakauden teemoista.

Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat Aila Paloniemi (Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (varapuheenjohtaja, sin.) ja Markku Rossi (kesk.).

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet — Eduskunnan puhemies Paula Risikko pitää keskiviikkona päättynyttä puhemiesvaltuuskunnan vierailua Tšekin tasavaltaan kaikin puolin onnistuneena. Vierailun isäntiä kiinnosti Suomen tapa ratkaista useille Euroopan maille yhteisiä ongelmia, ja kaikki tapaamiset vahvistivat ajatusta, että Suomen ja Tšekin suhteet ovat erinomaiset.

”Parlamentin alahuoneen puhemies Radek Vondráček ilmaisi arvostuksensa Suomen tavasta hoitaa ulkopolitiikkaa korostamalla vuoropuhelua ja puolustamalla länsimaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatteita. Se oli hienoa kuultavaa”, Risikko sanoo.

Vondráček on myös Tšekin pääministeripuolueen tuore varapuheenjohtaja. Vondráčekia ja keskusteluihin osallistuneita muita tšekkiläisiä kansanedustajia kiinnosti kuulla, miten Suomessa valmistaudutaan sekä huhtikuun eduskunta- että toukokuun europarlamenttivaaleihin ja miten kaksien vaalien läheisyys vaikuttaa vaaliteemoihin.

”Hienoa, että tapaamisissa vierailun isännät kehuivat Suomen koulutusjärjestelmää ja halusivat oppia siitä lisää”, puhemies Risikko toteaa tyytyväisenä.

Muita keskusteluaiheita aiheita olivat sosiaali- ja terveyspolitiikka, teknologian hyödyntäminen, tietoliikenne ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Risikko valtuuskuntineen tapasi myös Tšekin parlamentin alahuoneen Euroopan kysymyksiä seuraavan valiokunnan, jota kiinnosti, miten Suomi valmistautuu Iso-Britannian lähtöön EU:sta. Lisäksi tšekit halusivat kuulla muun muassa Suomen perustulomallin tuloksista ja suhtautumisesta ydinenergiaan.

Puhemiesvaltuuskunnalla oli myös tapaaminen Tšekin parlamentin ylähuoneen eli senaatin puhemiehen Jaroslav Kuberan sekä parlamentin Pohjoismaiden ystävyysryhmän kanssa.

”Näissä keskusteluissa nousi esille muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikka liittyen erityisesti ikääntyvän väestörakenteen haasteisiin sekä koulutuksen ja liikunnan vaikutus kansanterveyteen ja erityisesti lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistämiseen”, kertoo puhemies Risikko tyytyväisenä hänelle itselleenkin tärkeiden teemojen esiinnoususta.

Puhemiesvaltuuskunta vieraili Tšekissä 19.–20.2. maan parlamentin alahuoneen puhemiehen Radek Vondráčekin kutsusta. Valtuuskuntaan kuuluivat Risikon lisäksi kansanedustajat Marisanna Jarva (kesk.) ja Olli-Poika Parviainen (vihr.).

Lähde: Eduskunta.fi