NordenBladet — Hallitusten muodostaminen Suomessa tapahtui ennen presidentin johtaessa neuvotteluja. Nykyisin eduskunta käyttää päätösvaltaa pääministerin henkilöllisyydestä ja hallituksen ohjelmasta.
Hallitusten muodostaminen Suomessa tapahtui ennen presidentin johtaessa neuvotteluja. Nykyisin eduskunta käyttää päätösvaltaa pääministerin henkilöllisyydestä ja hallituksen ohjelmasta.
Eduskunnan kirjaston julkaisema tietopaketti tarjoaa tausta-aineistoa hallituksen kokoamisesta ja siitä, miten on päädytty nykyisiin käytäntöihin.
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) osallistuu Valko-Venäjä –kokoukseen 8. toukokuuta. Pohjoismaiden neuvoston järjestämä vuosittainen Valko-Venäjä -kokous järjestetään tänä vuonna Tukholmassa Ruotsin parlamentissa.
Pohjoismaiden neuvoston Valko-Venäjä raportöörinä toimiva Tuomioja toimii puheenjohtajana pyöreän pöydän keskustelussa, johon osallistuu Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen jäseniä sekä Valko-Venäjän opposition – ja hallituspuolueiden jäseniä.
Kokouksen tavoitteena on muun muassa mahdollistaa Valko-Venäjän opposition, kansalaisjärjestöjen ja valtaa pitävien puolueiden välistä poliittista vuoropuhelua. Tarkoituksena on myös tukea maan demokratiakehitystä ja edistää sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.
Eduskunta hyväksyi tänään täysistuntosalin istumajärjestyksen. Sen mukaisesti edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt –eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.
Istumajärjestys hyväksyttiin äänin 128 – 37. Tyhjiä ääniä annettiin 1 ja poissa oli 33 edustajaa.
NordenBladet —Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa.
Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan 1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 %. Jätteen tuottajan ja uusiokäyttäjän nopeampi kohtaaminen edistäisi osaltaan merkittävästi rakentamisen kiertotaloutta.
Digitaalisten järjestelmien tulisi täyttää tilastoinnin ja hallinnon vaatimukset ja olla toiminnanharjoittajille helppokäyttöisiä. Rakennus- ja purkujätteitä koskeva tieto kerättäisiin vain kerran ja se siirtyisi automaattisesti tarvittaviin tietokantoihin. Siirtoasiakirjan digitalisointi on tässä avainasemassa. Toiminnanharjoittajien tulisi voida ilmoittaa yhtä aikaa rakennusjätteen ominaisuudet, alkuperä ja uusi käyttökohde.
Selvityksessä tarkasteltiin rakennus- ja purkujäteselvityksen, siirtoasiakirjan ja käyttöön otetun Materiaalitorin rooleja osana valtakunnallista jätetietojärjestelmää. Ehdotetut uudistukset vaatisivat muun muassa muutoksia lainsäädäntöön, tilaajan ja urakoitsijan vastuiden selkeyttämistä sekä rakennus- ja ympäristövalvonnan tiedonvaihdon edistämistä. Ympäristöministeriölle selvityksen teki Riikka Kinnunen Winto Better World Oy:stä.
Lisätietoja:
Yliarkkitehti Harri Hakaste, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa.
NordenBladet — EU-vaalit lähestyvät. Nyt on tilaisuus perehtyä EU-asioiden käsittelyprosessiin Suomessa. Koulutus on tiistaina 14.5. klo 9.15–10.45 kirjaston Aurora-salissa.
EU-vaalit lähestyvät. Nyt on tilaisuus perehtyä EU-asioiden käsittelyprosessiin Suomessa. Koulutus on tiistaina 14.5. klo 9.15–10.45 kirjaston Aurora-salissa.
EU-asioiden käsittely on osa maamme lainsäädäntöprosessia. Peuhkurinen kertoo esityksessään EU-asioiden käsittelystä kotimaisissa toimielimissä kuten valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Koulutus on tarkoitettu kaikille EU-asioista kiinnostuneille.
Kaikki Suomen yläkoulut tulevat saamaan kutsun täysistuntoon.Istuntopäivän aikana nuoret tutustuvat eduskuntatyöhön. Istuntopäivä huipentuu suulliseen kyselytuntiin, jossa nuoret esittävät kouluissa ja parlamenttikerhoissa valmisteltuja suullisia kysymyksiä valtioneuvoston jäsenille. Tämän jälkeen seuraa puhemiehen vastaanotto, jolloin nuorilla on myös mahdollisuus tavata kansanedustajia.
Nuorten parlamentti -toiminnan tavoitteena on tukea nuorten osallistumista ja osallisuutta, edistää nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan, erityisesti eduskuntaan ja kehittää toimintoja nuorten kuulemis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Nuorten parlamentti –toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eduskunnan ja Kehittämiskeskus Opinkirjon yhteistyönä. Toimintaa järjestetään koulun parlamenttikerhotoimintana, osana oppilaskuntatoimintaa tai osana valinnaisia opintoja. Koulun kerhotoiminnan tueksi järjestetään kerholaistilaisuuksia eri aiheista ja kerhot ovat tehneet mm. yhteistyötä nuorisovaltuustojen kanssa omaan lähiyhteisöön vaikutettaessa. Tärkeä osa toimintaa ovat yhteydenotot oman alueen kansanedustajiin tai kunnanvaltuutettuihin.
NordenBladet —Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina 4.5. Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia.
Ihminen on raportin mukaan jo vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Samalla ihminen on hävittänyt lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentänyt lajien elinympäristöjä. Maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.
Raportti osoittaa, että luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruoantuotantoa. Esimerkiksi pölyttäjien kato aiheuttaa viljelysadoille maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 577 miljardin dollarin riskit. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien heikkeneminen uhkaa merkittävää osaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Kestävän luonnon tilan saavuttaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia
Maailmanlaajuisesti suurimmat suorat syyt luonnon köyhtymiselle ovat raportin mukaan muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu.
Arviointiraportissa annetaan vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä seuraaville vuosikymmenille. Niiden perusteella luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää ainoastaan tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. Nykyiset toimet tai asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta eivät raportin mukaan riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.
Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin yksityiskohtaisen neuvottelun lopputulemana.
Mikä Luontopaneeli?
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on riippumaton hallitustenvälinen tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiva kansainvälinen elin. Sen jäsenyys on avoin YK:n jäsenvaltioille, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomi mukaan luettuna 132. IPBES perustettiin vuonna 2012 ja sen tarkoituksena on tuottaa objektiivisia tieteellisiä arviointiraportteja planeettamme luonnon tilasta. Lisäksi IPBES tuottaa työkaluja ja menetelmiä luonnon suojeluun ja luonnonvarojen käytön kestävyyden lisäämiseen sekä antaa suosituksia mahdollisista konkreettisista toimista, joilla tavoitteita edistetään.
Suomessa toimii ympäristöministeriön vuonna 2015 asettama Luontopaneeli, jonka tehtävä on tuoda esille Suomelle IPBES-työssä keskeisiä aihealueita ja painopisteitä. Luontopaneelin jäseninä on joukko tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoita, ministeriöiden viranhaltijoita ja keskeisten sidosryhmien asiantuntijoita.
Luontopaneelin tilaisuudessa 15.5. kerrotaan raportin merkityksestä Suomelle
Luontopaneeli järjestää 15.5. Helsingissä seminaarin ja keskustelutilaisuuden, jossa esitellään IPBES:n Global Assessment -raportin päätulokset ja tarkastellaan niiden merkitystä Suomen oloihin sovellettuna.
Lisätietoja:
Olli Ojala, Suomen IPBES-valtuuskunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, p. 0295 250 039, etunimi.sukunimi@ym.fi
Janne S. Kotiaho, Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori, Resurssiviisausyhteisön johtaja, Jyväskylän yliopisto, p. 050 594 6881, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES hyväksyi lauantaina 4.5. Pariisissa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Luonnon köyhtyminen uhkaa myös ihmiskunnan hyvinvointia.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö ovat asettaneet työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Työssä otetaan huomioon tulevaisuuteen vaikuttavat muutokset, niiden vaikutukset rakennettuun ympäristöön sekä mahdollisuudet parantaa elinympäristön laatua arkkitehtuurin avulla.
Suomen ensimmäisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistumisesta on kulunut 20 vuotta. Uuden ohjelman on määrä valmistua lokakuussa 2020.
Valmistelussa huomioidaan rakennettuun ympäristöön vaikuttavat muutosvoimat, joihin kuuluvat muun muassa ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen liittyvä siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen ja kiertotalouteen, väestön ikääntymisen tuomat asuin- ja palvelurakentamisen tarpeet, kaupungistumisesta aiheutuva erilainen aluekehitys sekä rakennuskannan terveellisyyteen liittyvät haasteet.
Myös uudet teknologiat, digitalisaatio ja kansainvälistyminen muuttavat voimakkaasti rakennusalaa. Lisäksi suomalainen luonto, kulttuuriperintö ja arkkitehtuuri kiinnostavat matkailijoita ja toimivat terveyden ja virkistyksen lähteenä.
Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja varapuheenjohtajina kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä.
Lisätietoja:
Kulttuuriasiainneuvos Petra Havu, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30185
Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö ovat asettaneet työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Työssä otetaan huomioon tulevaisuuteen vaikuttavat muutokset, niiden vaikutukset rakennettuun ympäristöön sekä mahdollisuudet parantaa elinympäristön laatua arkkitehtuurin avulla.
Minimikoko yhdelle ryhmälle on 6 henkeä, maksimikoko 25 henkeä. Jos olet epävarma ryhmän koosta, varaa opastus 25 hengelle.
Opastukset varataan sähköisen varauskalenterin kautta. Opastuksia koskevat kyselyt voi lähettää osoitteeseen oppaat(at)eduskunta.fi. Opaspalveluiden puhelinpäivystys on auki arkisin klo 9.30-11.30, puh. 09 432 2027.
Hallitustunnustelija Antti Rinne tapasi tänään sunnuntaina 5.5.2019 kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmät. Huomenna maanantaina hän tapaa vihreiden, vasemmistoliiton, ruotsalaisen ja kokoomuksen eduskuntaryhmät klo 15 alkaen.
