NordenBladet —

Naton parlamentaarinen yleiskokous on koolla Slovakian Bratislavassa 31.5.–3.6.2019. Kokoukseen odotetaan noin kahtasataa kansanedustajaa Naton jäsen- ja kumppanimaista. Kokouksessa keskustellaan muun muassa kyberturvallisuudesta, ydinasepelotteen paluusta maailmanpolitiikkaan, Ukrainan tilanteesta, talouspakotteista ulkopolitiikan välineinä sekä tekoälyn vaikutuksesta tulevaisuuden sodankäyntiin.

Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Mikko Savola (kesk.) ja Tom Packalén (ps.) Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta.

Raportit, joiden pohjalta keskustelua käydään, ovat luettavissa Nato PA:n verkkosivuilta.

Kokouksen osanottajista suurin osa on Naton jäsenmaista. Mukana on myös rauhankumppanimaita kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta sekä eri statuksilla olevia Euroopan ulkopuolisia maita.

Naton ulkopuolisten maiden kansanedustajille parlamentaarinen yleiskokous tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä Nato-maiden poliitikkojen kanssa sekä kuulla, millaista keskustelua järjestön jäsenmaissa käydään sotilasliiton asioista. Suomalaiset kansanedustajat saavat osallistua yleiskokouksen keskusteluun mutta eivät äänestyksiin.

Naton parlamentaarinen yleiskokous (Nato Parliamentary Assembly) ei ole osa Pohjois-Atlantin puolustusliittoa, mutta yleiskokous voi antaa Natolle suosituksia. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien.

Kuvia kokouksesta

Kokouksen seuranta Twitterissä: #NATOPABratislava, @natopapress

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Neljä iranilaista naiskansanedustajaa vieraili eduskunnassa tiistaina 28. toukokuuta. He tapasivat varapuhemies Paula Risikon, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Laura Huhtasaaren (ps.), sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Mia Laihon (kok.) sekä apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin.

Tapaamisessa varapuhemies Risikon kanssa keskusteltiin maiden ja niiden parlamenttien välisistä suhteista, joiden todettiin olevan erinomaiset. Risikko kertoi vieraille Suomen poliittisesta tilanteesta, naisten osuudesta ja asemasta eduskunnassa sekä Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden painopisteistä. Iranilaisten valtuuskunnan johtaja Parvane Mafi mainitsi Suomen neutraalina ja rauhaa edistävän maana ja pyysi Suomelta tukea Iranille vaikeassa tilanteessa, johon maa joutui sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli irtautunut ydinsulkusopimuksesta. Iranilaiset esittivät myös tulevalle puhemiehelle kutsun vierailla Iranissa. 

Kansainvälisen politiikan kysymykset olivat esillä myös ulkoasiainvaliokunnan tapaamisessa, missä iranilaiset totesivat, että he tulevat voittamaan Yhdysvaltojen asettamien kauppapakotteiden aiheuttamat vaikeudet ja muistamaan maat, jotka ovat tukeneet Irania. 

Sivistysvaliokunnan tapaamisessa keskusteltiin muun muassa vanhempainvapaista, Suomen alhaisesta syntyvyydestä ja isyyslomista. Iranin parlamentti on vastikään hyväksynyt lain, joka antaa miehille mahdollisuuden viikon isyyslomaan. Naiskansanedustajat ajoivat neljän viikon isyyslomaa, mutta se ei onnistunut. 

Iranilaisten valtuuskuntaan kuuluvat Mafin lisäksi kansanedustajat Hajat Chenaranbu, Tayebe Siavashi ja Hamide Zarabadi. 

Parlamenttivaltuuskunnan vierailun tarkoitus on keskustella kaupallisten ja taloussuhteiden lisäksi naisten asemasta Suomessa ja Iranissa sekä selvittää mahdollisuuksia käytännön yhteistyöhön naisten voimaannuttamiseksi. Valtuuskunta vierailee eduskunnan lisäksi ulkoministeriössä, Suomen Pankissa, opetushallituksessa, Autismi- ja Aspergerliitossa sekä tapaa Suomi-Iran kauppayhdistyksen edustajia.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina 28. toukokuuta hallituksen esitystä (HE 3/2019 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. 

Opintotukeen oikeuttavia opintoja koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi vastaamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. Opintotukioikeuden myöntämisen ehtoja muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa ehdotetaan joustavoitettavaksi siten, että opintotukioikeuden saamiseksi ei enää edellytettäisi, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden. Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä olisi kuitenkin edelleen, että koulutus vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, ja että koulutuksen järjestäjällä on toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. 

Lisäksi opintotuen ensisijaisuuden korostamiseksi ehdotetaan, että opintojen riittävää edistymistä koskevasta pykälästä poistettaisiin vaatimus opintojen hidastumiseen vaikuttavan hyväksyttävän syyn tilapäisyydestä. Hyväksyttävä syy voisi olla jatkossa myös opiskelijan sairauteen rinnastettava muu opiskelukykyä heikentävä tekijä. 

Täysistunnon lähetekeskustelun puheenvuoroissa painotettiin esityksen tuomien muutosten merkittävyyttä. Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä elokuuta 2019.

Verkkolähetystallenne eduskunnan täysistunnosta 28.5.2019  – avaa

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan suuri valiokunta sai tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) selvityksen EU-päämiesten epävirallisesta kokouksesta, joka illalla keskustelee europarlamenttivaalien tuloksesta sekä korkean tason EU-nimityksistä.

Kokouksessa on tarkoitus antaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskille valtuutus edistää nimitysten valmistelua ja keskustella Euroopan parlamentin edustajien kanssa epävirallisesti mahdollisista Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaista. 

Muita lähikuukausien keskeisiä nimityksiä ovat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sekä Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja.

Tusk on kertonut tavoitteekseen, että nimitysten kokonaisuudesta sovittaisiin päämiesten kesken periaatteellisesti kesäkuun Eurooppa-neuvostossa, jolloin ensimmäinen virallinen keskustelu asiasta päämiesten kesken käydään.

Suuri valiokunta keskusteli pääministeri Sipilän kanssa mm. Euroopan parlamentin voimasuhteista vaalien jälkeen, komission muodostamiseen liittyvistä käytännöistä sekä mahdollisuuksista edistää suomalaisen ehdokkaan valintaa EKP:n johtoon.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​”Kun yksinäisyyttä on paljon, voi meistä jokainen olla ystävä toiselle – ihminen ihmiselle. Ystävä luo turvallisuutta”, toteaa eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko.

Risikko vei valtiovallan tervehdyksen Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan 60-vuotisjuhlaan. Juhla järjestettiin lauantaina 25.5.2019 Jyväskylässä.

Risikko kiitti tervehdyksessään SPR:n ystävätoimintaan osallistuneita arvokkaasta, ihmisläheisestä vapaaehtoistyöstä. Ystävätoiminnassa on mukana noin 8 100 vapaaehtoista.

Hän korosti, että jokainen tarvitsee luotettavan ystävän, ja että ystäviä tarvitaan jatkossakin.

”Ystävillä on suuri merkitys ihmiselle. Hän tuo iloa, apua ja turvallisuutta. Olette vahva esimerkki muille. Kertokaa kokemuksistanne, joita olette ystävätoiminnasta itsekin saaneet”, hän kehotti kuulijoita.  

Risikko muistutti puheessaan, että nykyisin Suomessa noin 20 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista kokee vakavaa yksinäisyyttä. Vanhuksista yksinäisiä on noin 30 prosenttia. Suomalaisilla on kuitenkin myös aitoa halua ja kykyä auttaa lähimmäisiään.

Risikko kannustaakin jättämään epäröinnit sikseen, jos ystäväksi ryhtyminen syystä tai toisesta arveluttaa. Ystävyyteen riittää hänen mukaansa hyvin se, että on aivan tavallinen ihminen.

”Joku saattaa epäillä omia kykyjään olla ystävä, varsikin vaikeissa tilanteissa. Oman kokemukseni perusteella vaikeissa tilanteissa pärjää parhaiten, kun näyttää avoimesti oman inhimillisyytensä, joskus jopa heikkoutensa. Samanlainen asenne sopii myös ystävätoimintaan”, hän totesi. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Finnish Internet Forumin ohjelma on nähtävissä osoitteessa http://internetforum.fi  

Twitterissä tapahtuman hashtag on #FIForum.

Foorumin järjestävät ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, yhteistyökumppaniensa kanssa.

Kymmenen vuotta täyttävässä Finnish Internet Forumissa (FIF) keskustellaan ajankohtaisista, internetin tulevaisuutta koskevista aiheista: 5G-verkoista, internetin avoimuudesta ja eriytymisestä sekä EU:n roolista internetin kehityksessä.

Tilaisuudessa ja verkkolähetyksessä on suomi-englanti-suomi tulkkaus.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Latinalaisen Amerikan Suomen kunniakonsulit vierailivat eduskunnassa keskiviikkona 22. toukokuuta. Vieraat otti vastaan varapuhemies Juho Eerola, joka kiitti kunniakonsuleita heidän arvokkaasta työstään Suomen hyväksi.

”Arvostamme sitä intoa ja omistautumista, jolla tehtäviänne hoidatte”, Eerola totesi.

Kunniakonsulit ovat osa Suomen ulkomaanedustusta ja toimivat tehtävässään vapaaehtoisesti ilman korvausta. Heidän tehtäviinsä kuuluvat suomalaisten avustaminen, kaupallis-taloudellisten suhteiden edistäminen ja maakuvatyö.

Eduskunnassa vieraillut noin neljänkymmenen hengen ryhmä kunniakonsuleita on Suomessa ulkoministeriön järjestämällä kolmipäiväisellä vierailulla, jonka teemoja ovat muun muassa Suomi-tuntemuksen parantaminen, Team Finland -toimintaan osallistuminen sekä suomalaisen osaamisen esittely. Ennen eduskuntavierailua kunniakonsulit tapasivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Eerola kertoi puheenvuorossaan Suomen poliittisesta tilanteesta vaaleineen ja hallitusneuvotteluineen sekä viime vaalikaudella säädetyistä sotilas- ja siviilitiedustelulaeista, jotka Eerola hallintovaliokunnan entisenä puheenjohtajana tuntee hyvin.

”Suomalaisilla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne, minkä lisäksi luottamus viranomaisiin ja instituutioihin on korkealla. Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita ja sellaisena haluamme sen myös pitää.”

Varapuhemies Eerola totesi myös, että parlamenttienvälistä yhteistyötä Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä voi lisätä monin tavoin.

”Olemme täällä teitä varten. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos tarvitsette lisätietoja ja kontakteja”, hän kannusti.

Keskusteluihin osallistuivat myös pääsihteeri Maija-Leena Paavola, joka esitteli eduskuntaa lainsäädäntöelimenä sekä kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.), joka toimi edellisellä vaalikaudella eduskunnan Meksiko-ystävyysryhmän puheenjohtajana ja Kuuba-ystävyysryhmän varapuheenjohtajana. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko on luovuttanut naisille suunnatun innovaatiopalkinnon professori Heli Jantuselle matalien lämpötilojen keraamikomponenttien valmistusmenetelmästä. Professori Jantunen työskentelee Oulun yliopistossa.

Professori Heli Jantunen on ensimmäisenä maailmassa esittänyt mahdollisuutta kehittää ultramatalassa lämpötilassa yhteissintrattavia sähkökeraameja. Uuden sukupolven monikäyttöiset sähkökeraamit ovat globaalisti vallankumouksellinen läpimurto sähkökeraamien sovellusalueella mahdollistaen matalammat valmistuslämpötilat, uudet materiaalit, ympäristöystävällisyyden, 3D-tulostuksen, paikallisuuden, piensarjat ja energiatehokkuuden. Teknologian nykyinen ennustettu markkina on n. 900 miljoonaa dollaria, pääasiallisimpina tuotteina miniatyrisoidut sensori-, RF- ja mikroaaltomoduulit sekä tietoliikennetekniikan suodattimet, kytkimet ja antennit.

Keraamisten komponenttien valmistuksen vaatima lämpötila on ollut tähän asti liian korkea elektroniikassa yleisesti käytetyille puolijohde- ja polymeerimateriaaleille, mikä on estänyt materiaalien yhdistämisen sovelluksiksi. Jantusen tutkimusryhmässä kehitetyllä menetelmällä keraamikomponenttien valmistuslämpötilat on onnistuttu laskemaan alle 500 asteen ja jopa huoneen lämpötilaan, mikä mahdollistaa keraamisten komponenttien suoran yhdistämisen lämpöherkkiin nykymateriaaleihin ja uusien sovellusten kehittämisen. Jantusen kehittämässä menetelmässä energian tarve on pienentynyt parhaimmillaan 15-30 prosenttiin, mikä tarkoittaa paitsi merkittävästi edullisempia tuotantolaitteistoja ja helpompaa prosessia myös ympäristöystävällisempää valmistustapaa. Valmistusmenetelmää on onnistuneesti hyödynnetty jo esimerkiksi keraamiantennin valmistuksessa.

Eduskunnan myöntämä innovaatiopalkinto juhlistaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuosipäivää 1. kesäkuuta. Palkinto on suuruudeltaan 110.000 euroa ja se myönnetään vuosina 2017, 2018 ja 2019. Palkinto voidaan myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalta.

Palkintoprosessin on järjestänyt käytännössä Tekniikan Akatemia –säätiö. Eduskunnan kansliatoimikunta on valinnut voittajan parhaiksi arvioitujen ehdokkaiden joukosta. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Eduskunnan täysistunnossa 14. toukokuuta käytiin lähetekeskustelu hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2018. Keskustelun päätteeksi asia lähetettiin tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 27.9.2019.

Lähetekeskustelun voi katsoa eduskunnan verkkolähetyspalvelussa ja lukea täysistunnon pöytäkirjasta.

Päivän täysistunnossa käsiteltiin myös eduskunnan tilintarkastajien kertomukset eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuonna 2018.

Täysistunnon päätteeksi eduskunta kävi loppuun perjantaina aloitetun lähetekeskustelun valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta vuonna 2018.

Täysistunnon verkkolähetyksen tallenne

Lähde: Eduskunta.fi