Tiistaina 11.6.2019 kello 12.00 pidettävässä täysistunnossa käydään keskustelu valtioneuvoston tiedonannosta koskien hallituksen ohjelmaa.
Pääministeri Antti Rinteen esittelypuheenvuoron (15 min) jälkeen keskustelu käydään nopeatahtisena siten, että ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 10 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia.
Tiedonantokeskustelu jatkuu keskiviikkona 12.6.2019 kello 12.00 pidettävässä täysistunnossa, jolloin se viedään päätökseen.
Äänestykset toimitetaan torstaina 13.6.2019 kello 14.00 pidettävässä täysistunnossa.
Eduskunnan puhemiehistö valitaan täysistunnoissa perjantaina 7.6. Puhemies valitaan eduskunnan ensimmäisessätäysistunnossa, joka alkaa kello 13. I ja II varapuhemies valitaan kello 14 alkavassa täysistunnossa.
Täysistuntojaja niiden jälkeen pidettävää puhemiehistön tiedotustilaisuutta voi seurata suorina lähetyksinä.
Eduskunta valitsi torstaina 6. kesäkuuta kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Antti Rinteen (sd.) pääministeriksi äänin 111-74, 0 tyhjää.
Rinne on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana vuodesta 2014.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimittää uuden hallituksen myöhemmin tänään. Valtioneuvoston tiedonanto hallitusohjelmasta ilmoitetaan saapuneeksi täysistunnossa perjantaina 7.6.
Hallitusohjelmaa koskeva täysistuntokeskustelu alkaa tiistaina 11.6. ja viedään loppuun keskiviikkona 12.6.
Luottamuslauseäänestykset hallitusohjelmatiedonannosta ovat torstaina 13.6. klo 14 alkavassa täysistunnossa.
Pääministeri valitaan ja uusi hallitus nimitetään torstaina 6. kesäkuuta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa klo 10 eduskunnan puhemiehen, hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen Mäntyniemessä ja kuultuaan puhemiestä antaa eduskunnalle ilmoituksen pääministeriehdokkaasta.
Eduskunta saa klo 12 alkavassa täysistunnossaan tiedon pääministeriehdokkaasta ja suorittaa pääministerin vaalin klo 12.15 alkavassa täysistunnossa.
Tasavallan presidentti nimittää uuden pääministerin ja hallituksen ministerit presidentin esittelyssä klo 14. Ministerit nimitetään pääministerin esityksen mukaisesti. Samassa yhteydessä vanhan hallituksen ministereille myönnetään ero.
Uusi hallitus kokoontuu heti nimityksen jälkeen järjestäytymisistuntoon. Istunnon aluksi ministerit vannovat virkavalan tai antavat virkavakuutuksen sekä tuomarinvakuutuksen, mikäli he eivät ole sitä jo aiemmin tehneet. Istunnossa päätetään myös samassa ministeriössä toimivien ministerien työnjaosta, lakisääteisten ministerivaliokuntien kokoonpanosta sekä pääministerin sijaisesta ja muiden ministereiden sijaisista.
Lisäksi uuden hallituksen ohjelma annetaan tiedonantona eduskunnalle. Järjestäytymisistuntonsa jälkeen uusi hallitus käy tervehdyskäynnillä Presidentinlinnassa. Tätä ennen tekee vanha hallitus jäähyväiskäynnin tasavallan presidentin luokse.
Kuvia eduskunnan puhemiehen käynnistä Mäntyniemessä (klo 10) sekä uuden hallituksen tervehdyskäynnistä ja vanhan hallituksen jäähyväiskäynnistä Presidentinlinnassa julkaistaan tasavallan presidentin kanslian Flickr-tilillä.
Pääministerin vaalia ja pääministerin mediatapaamista täysistunnon jälkeen voi seurata suorina verkkolähetyksinä eduskunnan sivuilla sekä eduskunnan Twitter-tilillä (vain mediatapaaminen). Kuvia pääministerin vaalista ja mediatapaamisesta julkaistaan eduskunnan Flickr-tilillä.
Uuden hallituksen ensimmäistä tiedotustilaisuutta on mahdollista seurata suorana valtioneuvoston verkkolähetyksenä. Tilaisuus tulkataan suomenkieliselle viittomakielelle.
Valtioneuvoston viestintä lähettää suorana Twitterissä ja Periscopessa (Periscope @FinnishGovernment) tasavallan presidentin esittelyn alun (klo 14) ja valtioneuvoston yleisistunnon alun (klo 14.15).
Kuvia päivän tapahtumista voi ladata toimitukselliseen käyttöön valtioneuvoston Flickr-tililtä.
Valtioneuvoston viestintä seuraa ja tiedottaa päivän tapahtumista tiiviisti myös Twitter-tilillä (#uusihallitus).
Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly ja Euroopan komission jäsen Julian King vierailivat tänään suuren valiokunnan kokouksessa, joka oli avoin myös perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsenille.
Kansanedustajien keskustelussa oikeusasiamies O’Reillyn kanssa käsiteltiin mm. oikeusasiamiehen selvitystä EU:nneuvoston päätöksenteon läpinäkyvyydestä ja suosituksia asiakirjojen julkisuuden määrittelystä neuvostossa sekä jäsenmaiden kantojen kirjaamisesta ja julkistamisesta.
Läpinäkyvyyden lisääminen on keskeinen keino tuoda EU:n päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia, O’Reilly sanoi. Hän totesi Suomen kuuluvan läpinäkyvyyden puolestapuhujiin EU:ssa ja keskustelua valiokunnassa käytiinkin Suomen keinoista edistää läpinäkyvyyden tavoitteita pian alkavalla EU-puheenjohtajakaudellaan.
Muita keskusteluun nousseita asioita olivat niin sanotun trilogimenettelyn läpinäkyvyyteen liittyvät ongelmat sekä lobbarirekisterikäytännöt EU:ssa ja eri jäsenmaissa.
Emily O’Reilly on toiminut Euroopan oikeusasiamiehenä vuodesta 2013. Oikeusasiamiehen tehtävänä on tutkia kanteluita, jotka koskevat huonoa hallintoa EU:n toimielimissä ja muissa instituutioissa. Kantelun voi tehdä EU-kansalainen, EU-maan asukas sekä järjestö tai yritys, jonka toimipaikka on EU:ssa. Oikeusasiamiehen nimittää Euroopan parlamentti.
Komissaari King: Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella määritellään pitkän aikavälin turvallisuusagendaa
Julian King vastaa Euroopan komissiossa mm. turvallisuusunionista, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta sekä tiedusteluyhteistyöstä. King kertasi suuren valiokunnan kokouksessa EU:n viime vuosien toimia terrorisminvastaisessa työssä ja kyberturvallisuuden alalla sekä arvioi lähikuukausien turvallisuuspolitiikkaa komission näkökulmasta.
EU:n instituutioiden järjestäytymisen vuoksi lähikuukaudet ja Suomen EU-puheenjohtajakausi ovat merkittäviä myös turvallisuuspolitiikan pitkän aikavälin suunnan määrittelyn kannalta, King totesi.
Kansanedustajien ja Kingin keskustelussa nousivat esille mm. jäsenmaiden keskinäisen tiedusteluyhteistyön koordinaatio, Kiinan teknologiateollisuuden toimintatapojen vaikutukset Euroopan turvallisuudelle sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen turvallisuusyhteistyön Brexitin jälkeen.
Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettävää Finnish Internet Forumia (FIF) voi seurata suorana verkkolähetyksenä torstaina 6. kesäkuuta klo 10.00 – 16.00.
Verkkolähetys (linkki johtaa pois eduskunnan verkkopalvelusta)
Kymmenen vuotta täyttävässä FIF:ssa keskustellaan ajankohtaisista internetin tulevaisuutta koskevista aiheista: 5G-verkoista, internetin avoimuudesta ja eriytymisestä sekä EU:n roolista internetin kehityksessä.
Juhlaseminaarin aamupäivän paneelikeskustelussa pohditaan internetin säätelyä EU:ssa ja sen vaikutuksia kansalaisiin tekoälyn aikakaudella. Iltapäivän paneelissa keskustellaan, miten yhteiskunnat kestävät avoimen internetin.
Asiantuntijapuheenvuorossa käsitellään 5G-verkkojen turvallisuutta ja päivän key note -puheenvuoro keskittyy internetin tulevaisuuteen EU:n näkökulmasta. Juhlavuoden kunniaksi tilaisuus päättyy Johan Helsingiuksen ja Yrjö Länsipuron FIF:n historiakatsaukseen.
Finnish Internet Forumin ohjelma on nähtävissä osoitteessa http://internetforum.fi
Twitterissä tapahtuman hashtag on #FIForum.
Foorumin järjestävät ulkoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, yhteistyökumppaniensa kanssa.
Kymmenen vuotta täyttävässä Finnish Internet Forumissa (FIF) keskustellaan ajankohtaisista, internetin tulevaisuutta koskevista aiheista: 5G-verkoista, internetin avoimuudesta ja eriytymisestä sekä EU:n roolista internetin kehityksessä.
Juhlaseminaarin aamupäivän paneelikeskustelussa pohditaan internetin säätelyä EU:ssa ja sen vaikutuksia kansalaisiin tekoälyn aikakaudella. Iltapäivän paneelissa keskustellaan, miten yhteiskunnat kestävät avoimen internetin. Asiantuntijapuheenvuorossa käsitellään 5G-verkkojen turvallisuutta ja päivän key note -puheenvuoro keskittyy internetin tulevaisuuteen EU:n näkökulmasta. Juhlavuoden kunniaksi tilaisuus päättyy Johan Helsingiuksen ja Yrjö Länsipuron FIF:n historiakatsaukseen.
Tilaisuudessa ja verkkolähetyksessä on suomi-englanti-suomi tulkkaus.
Kaksisataa lasta täytti tänään Eduskuntatalon täysistuntosalin, jossa kuvattiin YLEn tuottamaa Lasten tasavalta -draamasarjaa. Lasten tasavalta on fiktiivinen, mutta demokratiakasvatusta tukeva tarina Suomesta, jossa lapsilla on valta päättää yhteisistä asioista.
Eduskunta myönsi poikkeuksellisesti kuvausluvan draamasarjaa varten, koska Lasten tasavalta on osa kampanjaa, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten kiinnostusta ja osallistumista päätöksentekoon.
Ministeri Häkkäsen mukaan suuri periaatteellinen aihe asialistalla on sähköisen todistusaineiston saatavuus rajat ylittävän rikollisuuden tutkinnassa. Neuvosto käsittelee neuvottelujen aloittamista EU:n ja Yhdysvaltain välillä sekä osallistumista tietoverkkorikollisuutta koskevan ns. Budapestin yleissopimusta koskeviin täydentäviin neuvotteluihin.
Suuri valiokunta totesi, ettei sillä asian käsittelyn tässä vaiheessa ole huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan. Valiokunta kuitenkin huomautti, että asian käsittely eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on edelleen kesken ja sen mahdolliset näkemykset on otettava huomioon asian jatkovalmistelussa.
Katso asian (E 131/2018) käsittelytiedot eduskunnan verkkopalvelussa täältä.
Muiden aiheiden osalta valiokunta keskusteli mm. oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen valvontamekanismeista ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) pääsyyttäjän nimittämisestä.
Sisäministerien aiheista konkreettisin säädöskysymys on ministeri Mykkäsen mukaan paluudirektiivi, josta tavoitellaan neuvostossa osittaista yleisnäkemystä. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on tehostaa palauttamismenettelyä.
Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen osittaiseksi yleisnäkemykseksi ja jatkaa asian käsittelyä omalla puheenjohtajakaudellaan.
Suuri valiokunta keskusteli ministerin kanssa myös EU:n muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden tulevaisuuden haasteista sekä sisäasioiden rahoituksesta tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella.
EU:n neuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia. Jäsenmaiden ministerit kokoontuvat EU:n neuvostoon, jossa hyväksytään lakeja ja koordinoidaan politiikkaa.
