NordenBladet —

​Pääministeri Antti Rinne (sd.) antaa keskiviikkona 26. kesäkuuta klo 14 alkavassa eduskunnan täysistunnossa pääministerin ilmoituksen Suomen kansallisesta puheenjohtajuusohjelmasta EU-puheenjohtajakaudelle. Ohjelma määrittelee asiat, joita Suomi vie eteenpäin Suomen kolmannella EU-puheenjohtajakaudella 1.7.-31.12.2019.

Eduskuntakeskustelua voi seurata suorana eduskunnan verkkopalvelusta sekä Yle Areenasta.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Vuoden 2019 toisen lisätalousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tiistaina lähetekeskustelulla. Keskustelua hallitsivat liikenteen kehittämishankkeet sekä ammatillinen koulutus.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin 162 miljoonan euron lisäystä ja varsinaisiin tuloihin 298 miljoonan euron lisäystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 298 miljoonalla eurolla. Hallitus esittää lisämäärärahaa muun muassa perusväylänpitoon ja liikennehankkeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä.

Perusväylänpidon määrärahatasoon ehdotetaan 40 miljoonan euron korotusta tälle vuodelle korjausvelan kasvun hillitsemiseksi. Hankkeiden kokonaiskustannus on yhteensä 259 miljoona euroa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan rahoitusta liikenteen kehittämishankkeille yhteensä 352 miljoonan euron valtuutta ja 71 miljoonan euron määrärahaa.

Hallituksen esitys kokonaisuudessaan löytyy eduskunnan verkkopalvelusta.

Lisätalousarvioesityksen yhteydessä kansanedustajilla on mahdollisuus tehdä omia aloitteita niistä budjettimomenteista, joihin hallitus esittää lisäyksiä tai vähennyksiä. Kansanedustajat ovat tämän lisätalousarvion yhteydessä jättäneet yhdeksän lisätalousarvioaloitetta. Aloitteet löytyvät eduskunnan verkkopalvelusta.

Lisätalousarviosta keskusteltiin täysistunnossa 4,5 tuntia. Keskustelun päätteeksi esitys lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan. Keskustelu lisätalousarviosta jatkuu torstaina 27.6. ja äänestykset toimitetaan perjantaina 28.6. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

​Kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin edustajien konferenssi COSAC järjestettiin Bukarestissa 23.–25. kesäkuuta. 

Romanian EU-puheenjohtajuuden viimeinen parlamentaarinen konferenssi keskusteli EU:n kauppasuhteista, eurooppalaisen koulutusalueen merkityksestä sisämarkkinoille sekä innovaatio- ja teknologiaperusteisen talouden vahvistamisesta. 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) kiitti kokouksen päättäneessä puheenvuorossaan Romaniaa erinomaisesta työstä EU:n puheenjohtajana ja toivotti parlamentaarikot tervetulleiksi Suomen puheenjohtajakauden kokouksiin.

Suomen puheenjohtajakauden kansallinen ohjelma esitellään eduskunnan täysistunnossa huomenna pääministerin ilmoituksena. Puheenjohtaja Hassi kertoi ohjelman painottavan hallitusohjelman mukaisesti mm. kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, oikeusvaltioperiaatetta EU:n menestyksen perustana sekä monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista.

COSAC:iin osallistuvat eduskunnasta myös suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.), Johannes Koskinen (sd.), Pia Kauma (kok.) ja Jouni Ovaska (kesk.).

Suomen EU-puheenjohtajakauden ensimmäinen parlamentaarinen kokous on COSAC-puheenjohtajien kokous 21.–22. heinäkuuta. COSAC:in yleiskokous järjestetään Helsingissä joulukuun alussa. Lisätietoa eduskunnan järjestämistä puheenjohtajakauden kokouksista on koottu sivustolle parleu2019.fi. 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta kokoontuu vuoden 2019 kesäkokoukseen Färsaarille 25.-28.6. Kokouksen aiheina ovat kulttuuriperinnön tutkimus, kulttuurimatkailu, koulutuksen digitalisaatio, nuoret työelämässä ja koulupudokkuus.

Valiokunnan varsinaisessa kokouksessa käsitellään pohjoismaisen kansanopistoyhteistyön ja opiskelijoiden liikkuvuuden parantamisesta. Valiokunnan asialistalla on ollut useasti keskustelu siitä, miten pohjoismaista kansanopistoyhteistyötä ja erityisesti opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjolassa voitaisiin kehittää. Liikkuvuutta on vaikeuttanut kansanopistojen tukijärjestelmän lakkauttaminen uuden Nordplus –vaihto-ohjelman myötä. Vuonna 2004 lakkautettu tukijärjestelmä heikensi kansanopisto-opiskelijoiden, kansanopistojen ja kansanopistojärjestöjen mahdollisuuksia hakea rahoitusta Nordplusista. Valiokunnan tarkoituksena on nyt hyväksyä ehdotus, joka muun muassa antaisi pohjoismaisille kansaopisto-opiskelijoille mahdollisuuden hakea pohjoismaista rahoitusta niitä lisäkustannuksia varten, joita kansanopiston käyminen toisessa Pohjoismaassa aiheuttaa.

Valiokunta käsittelee myös ministerineuvoston uutta ehdotusta liittyen koulutusalan neljän yhteistyöelimen pohjoismaiseen rahoitukseen. Koulutusalan neljä yhteistyöelintä ovat Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA), Pohjoismainen merioikeuden laitos (NIfS), Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) ja Pohjoismainen vulkanologinen instituutti (NORDVULK). Näistä kukin on sidottu tiettyyn isäntäyliopistoon Pohjoismaissa. Ehdotuksen mukaan yhteistyöelinten budjettivarat siirretään NordForskiin siirtymäkaudella 2021–2023. Rahoitus voidaan säilyttää nykyisellä tasolla sillä edellytyksellä, että isäntäyliopistot kantavat täysimääräisesti päävastuunsa ja että toiminnan pohjoismainen hyöty voidaan saavuttaa.

Kokouksen yhteydessä valiokunta tutustuu Färsaarten lukioon, jossa valiokunta saa tietoa koulupudokkuuden ehkäisemisestä Färsaarilla. Valiokunnan vierailulla Färsaarten yliopistossa paneudutaan Färsaarten kulttuuriperinnön tutkimukseen. Ohjelmaan sisältyy myös käynti Färsaarten parlamentissa.

Suomesta Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.) ja Mikko Kinnunen (kesk.). 

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Suomalaiset kansanedustajat puolustivat maanantai-iltana Ranskan Strasbourgissa Venäjän osanotto-oikeutta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokoukseen, kun yleiskokous keskusteli Venäjän parlamenttivaltuuskunnan paluun mahdollistavasta sääntömuutoksesta.

”Euroopan neuvosto on koko Euroopan ja ehkä koko maailman johtava ihmisoikeusjärjestö. Jos haluamme suojella ihmisoikeuksia kaikissa järjestön jäsenmaissa, mukaan lukien Venäjällä, on yksiselitteisesti parempi, että Venäjä on järjestön jäsen kuin sen ulkopuolella”, valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) totesi.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

Ensimmäisenä askeleena viisi vuotta kestäneen kiistan ratkaisemiseksi yleiskokouksen sääntökomitea on esittänyt yleiskokouksen sääntöjen muuttamista niin, että valtuuskuntien valtakirjat voitaisiin hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa. 

Suomen valtuuskunnan jäsen Petri Honkonen (kesk.) piti saavutettua kompromissia hyvänä.

”Yhteiskunnallinen edistys tapahtuu vain kompromissien kautta. Suomen huhtikuussa päättyneellä puheenjohtajakaudella Euroopan neuvostossa neuvoteltiin tämä ratkaisuehdotus, joka turvaa järjestön tulevaisuuden. Euroopan neuvosto ei ole olemassa kansallisvaltioita varten, vaan maanosan ihmisiä ja heidän oikeuksiaan varten”, hän tähdensi.

Honkonen valittiin maanantaina jäseneksi yleiskokouksen monitorointikomiteaan, joka seuraa raporteillaan sitä, miten Euroopan neuvoston jäsenmaat noudattavat jäsenvelvoitteitaan. Hän ja Kiljunen muistuttivat molemmat siitä, että Venäjän täysivaltainen osallistuminen Euroopan neuvoston ja sen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan antaa yleiskokoukselle seurantamekanismit, joilla saadaan jatkuvasti tietoa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Venäjällä.

”On tärkeää, että Venäjän kansalaiset pääsevät edes teoriassa näiden Euroopan neuvoston turvaamien oikeuksien piiriin ja että niiden toteutumista valvotaan ja monitoroidaan”, Honkonen perusteli.

Kiljunen puolestaan muistutti, että Venäjän kansalaisille Euroopan neuvoston jäsenyys antaa mahdollisuuden saattaa asiansa käsiteltäväksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. 

”Venäjän jättäminen tämän järjestelmän ulkopuolelle ei ainakaan paranna maan ihmisoikeustilannetta”, hän sanoi. 

Sääntömuutoksesta äänestettäneen maanantain ja tiistain välisenä yönä. Jos sääntömuutos hyväksytään ja Venäjä sen jälkeen haluaa palata yleiskokoukseen, sen valtakirjojen hyväksymistä käsitellään tiistain istunnossa. Myös siitä voidaan äänestää.

Sääntömuutosta koskevan keskustelun pohjana oleva raportti: ”Strengthening the decision-making process of the Parliamentary Assembly concerning credentials and voting”:

Istunnon suora verkkolähetys osoitteessa: http://www.assembly.coe.int/

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Ranskan Strasbourgissa 24.–28.6. Istuntoviikon pääteemat ovat Venäjän osanotto-oikeus yleiskokoukseen sekä Euroopan neuvoston uuden pääsihteerin vaali. Suomi osallistuu kokoukseen uudella valtuuskunnalla, jota johtaa kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja jonka varapuheenjohtajana toimii Anne-Mari Virolainen (kok.).

Keskustelu Venäjän valtuuskunnan mahdollisesta paluusta yleiskokoukseen alkaa maanantaina iltapäivällä. Yleiskokouksen sääntökomitea on esittänyt yleiskokouksen sääntöjen muuttamista niin, että valtuuskuntien valtakirjat voitaisiin hyväksyä muulloinkin kuin tammikuun istunnossa. Sääntömuutoksesta äänestettäneen maanantai-iltana. Jos sääntömuutos hyväksytään ja Venäjä sen jälkeen haluaa palata yleiskokoukseen, sen valtakirjojen hyväksymistä käsitellään tiistain istunnossa. Myös siitä voidaan äänestää.

Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa Krimin liittämiseen osaksi Venäjän federaatiota vuonna 2014. Parlamentaarinen yleiskokous rajoitti tuolloin Venäjän valtuuskunnan osallistumisoikeuksia yleiskokouksen toimintaan, mistä vastalauseena valtuuskunta jäi kokonaan pois yleiskokouksesta. Myöhemmin Venäjä jäädytti jäsenmaksujensa maksamisen Euroopan neuvostolle vastalauseena yleiskokouksen päätöksille. 

Euroopan neuvoston uusi pääsihteeri valitaan keskiviikkona. Ehdokkaina ovat Belgian ulko-, EU- ja puolustuministeri Didier Reynders ja Kroatian ulko- ja EU-ministeri Marija Pejčinović Burić.

Istuntoviikon muut aiheet käsittelevät muun muassa naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimia, Syyrian tilannetta ja mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksia. Istuntoviikon vieraspuhujiin kuuluvat muiden muassa Euroopan neuvoston puheenjohtajamaan Ranskan edustaja ja Portugalin presidentti Marcelo Rebelo de Sousa.

Istuntoa voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja kaikki raportit lukea osoitteessa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen verkkosivuilla.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat sen puheenjohtajan Kimmo Kiljusen lisäksi Anne-Mari Virolainen (varapuheenjohtaja, kok.), Tarja Filatov (sd.), Petri Honkonen (kesk.), Minna Reijonen (ps.), Inka Hopsu (vihr.), Hilkka Kemppi (kesk.), Elina Lepomäki (kok.), Mika Niikko (ps.) ja Jussi Saramo (vas.).

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan vuoden 2019 kesäkokous pidetään Turussa ja Ahvenanmaalla 24.-26. kesäkuuta. Kesäkokouksen teemoina on terveyden epätasa-arvon vähentäminen, työelämän tasa-arvon lisääminen ja parempien ehtojen laatiminen syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille. Valiokunnan jäsenille on rakennettu ohjelma näiden teemojen ympärille. Turussa maanantaina 24.6. jäsenille on järjestetty vierailu Syvälahden monitoimitalolla, jossa esitellään kansallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman paikallista toteutusta. Valiokunnan jäsenet vierailevat myös Maahanmuuttajien osaamiskeskuksessa, jossa saadaan tietoa siitä, miten maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille tuetaan. Valiokunta tutustuu Pansion Me-taloon, jossa saadaan tietoa kaupungin ja järjestöjen yhteistyöstä aluetyössä. Tämän lisäksi valiokunnalla on tapaamiset Turun kaupunginjohtajan Minna Arven ja talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvistin kanssa Turun kaupungintalolla. Turusta valiokunnan kokousmatka jatkuu Kustavin kautta Brändön saaristokuntaan Ahvenenmaalla. Valiokunnan varsinainen kokous pidetään Maarianhaminassa 26. kesäkuuta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta järjestää kokouksen ohjelman Turussa 24.6.

Valiokunnan varsinaisessa kokouksessa Maarianhaminassa käsitellään kysymystä sähköisistä resepteistä Pohjoismaissa. Ehdotuksena on, että sähköisten reseptien tulee olla kansalaisten käytettävissä kaikkialla Pohjoismaissa. Matkustamisen, työmatkaliikenteen, muuttamisen ja työskentelyn tulee olla Pohjoismaiden välillä mutkatonta. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että rajaesteisiin liittyvät ongelmat on ratkaistava. Tämä koskee kaikkia osa-alueita, esimerkiksi terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Reseptilääkkeiden noutaminen toisessa Pohjoismaassa ilman paperista reseptiä ei tällä hetkellä ole helppoa tai mutkatonta. Siksi ehdotetaan, että pohjoismaisten sähköisten reseptien tulisi olla voimassa koko Pohjolassa.

Kokouksessa keskustellaan myös jäsenehdotuksesta, joka koskee diktatuureista tai turvattomista maista tehtävien adoptioiden lakkauttamisesta. Ehdotuksen taustalla on pyrkimys toteuttaa ulkomaiset adoptiot kestävällä tavalla, mikä vähentäisi laittomien adoptioiden määrää. Ehdotuksessa esitetään, että adoptiot sallitaan ainoastaan maista, jotka kunnioittavat lapsen oikeuksien sopimuksia.

Valiokunnan kesäkokouksessa käsitellään myös jäsenehdotusta pohjoismaisesta yhteistyöstä kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on, että tutkimusalalla sekä viranomaisten kesken tehtävää pohjoismaista yhteistyötä kunniasorron ennaltaehkäisemiseksi syvennettäisiin. Tämän lisäksi selvitetään, millaisia ennaltaehkäiseviä toimia Pohjoismaissa on tehty kunniaväkivallan ja kunniasorron torjumiseksi niiden eri ilmenemismuodoissa.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin edustajien konferenssi COSAC järjestetään Bukarestissa, Romaniassa 23.–25. kesäkuuta.

Eduskunnasta konferenssiin osallistuvat suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.), valiokunnan jäsen Johannes Koskinen (sd.) sekä varajäsenet Pia Kauma (kok.) ja Jouni Ovaska (kesk.).

Konferenssin ohjelmassa painottuvat talousaiheet: EU:n kauppasuhteet, eurooppalainen koulutusalue sisämarkkinoiden vahvistajana sekä parlamenttien rooli innovaatio- ja teknologiaperusteisen talouden kehittämisessä.

Suomesta tulee EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Romanian jälkeen 1. heinäkuuta. Eduskunta järjestää puheenjohtajakauden parlamentaariset EU-kokoukset. Suomen puheenjohtajakauden COSAC-konferenssi järjestetään Helsingissä 1.–3. joulukuuta 2019.

Lisätietoja Suomen puheenjohtajakauden parlamentaarisista kokouksista osoitteessa parleu2019.fi.

Lähde: Eduskunta.fi

NordenBladet —

Eduskunnan puhemiesneuvosto valitsi keskiviikkona 19.6. jäsenet neljään kansainväliseen valtuuskuntaan, jotka toimivat parlamenttienvälisissä järjestöissä. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan valittiin Niina Malm (sd.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Minna Reijonen (ps.), Mari-Leena Talvitie (kok.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Satu Hassi (vihr.)

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskuntaan valittiin jäseniksi Riitta Mäkinen (sd.), Paula Werning (sd.), Sakari Puisto (ps.), Kai Mykkänen (kok.) ja Hanna Kosonen (kesk.) sekä varajäseniksi  Mari Rantanen (ps.), Saara-Sofia Sirén (kok.), Joonas Könttä (kesk.), Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) ja Mai Kivelä (vas.).

Välimeren Unionin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan valittiin jäseniksi Mari Rantanen (ps.), Janne Heikkinen (kok.) ja Paavo Arhinmäki (vas.) sekä varajäseniksi Eveliina Heinäluoma (sd.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Heli Järvinen (vihr.)

Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen Suomen valtuuskuntaan kuuluvat alkaneella vaalikaudella Erkki Tuomioja (sd.), Jenna Simula (ps.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puhemiesneuvosto on jo aiemmin asettanut Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan, johon kuuluvat Ilkka Kanerva (kok.), Mika Kari (sd.), Tom Packalén (ps.) ja Mikko Savola (kesk.).

Lähde: Eduskunta.fi