NordenBladet — Henkilökorttilakia päivitetään EU:n ID-asetuksen johdosta. Henkilökorttilakiin lisättäisiin asetusta täydentävä säännös sormenjälkien ottamisesta. Valtioneuvosto antoi 5.11. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen henkilökorttilain muuttamisesta.Sormenjälkiä ei otettaisi alle 12-vuotiaalta henkilöltä eikä henkilöltä, jolta niitä ei saisi esimerkiksi fyysisen esteen vuoksi. EU:n ID-asetuksen myötä myös henkilökorttien tietosisältö ja ulkoasu uudistuvat. Asetuksen tavoitteena on parantaa EU-kansalaisten henkilökorttien luotettavuutta ja turvallisuutta.Passia varten jätettyjä sormenjälkiä voisi hyödyntää henkilökortin hakemiseenSormenjälki on biometrisenä tunnisteena pysyvä, muuttumaton ja peruuttamaton osa yksilöä. Biometriset tunnisteet asettavat erityisiä vaatimuksia tietoturvalle, jotta yksityisyyden suojan toteutuminen voidaan varmistaa. Tästä syystä henkilökortin siruun liittyvästä tietoturvasta säädettäisiin henkilökorttilaissa. Sormenjälkiä ja kasvokuvaa erityisen arkaluonteisina tietoina saisivat lukea henkilökorttiviranomaisena poliisilaitos ja Suomen edustusto. Lisäksi lukuoikeus olisi poliisilla, Rajavartiolaitoksella sekä Tullilla silloin, kun se hoitaa rajatarkastustehtäviä. Suomessa sormenjäljet otetaan hakijoilta jo passia varten ja ne talletetaan passirekisteriin. Henkilökorttilakiin lisättäisiin vastaavasti säännös sormenjälkien tallettamisesta henkilökorttirekisteriin. Asioinnin helpottamiseksi passia varten jätettyjä sormenjälkiä voitaisiin hyödyntää henkilökortin hakemiseen ja päinvastoin.Sormenjälkien tallettamisella henkilökorttirekisteriin ei suojata ainoastaan haltijan, vaan myös muiden henkilöiden oikeutta omiin henkilötietoihinsa ja niiden asianmukaiseen käyttöön: sormenjälkien tallettamisella ja vertaamisella rekisteriin pyritään osaltaan estämään ihmisten henkilöllisyyksien väärinkäyttöä.Lain on tarkoitus tulla voimaan 2.8.2021, eli samaan aikaan kun EU:n ID-asetuksen soveltaminen alkaa.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt YK:n yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn johtajaksi oikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri Natalia Olluksen vuoden 2021 alusta. Virka täytettiin kolmen vuoden määräajaksi.Natalia Ollus on toiminut HEUNIn johtajana vuodesta 2018 alkaen. Hän on aiemmin työskennellyt HEUNIssa erikoissuunnittelijana sekä asiantuntijatehtävissä Suomen YK-edustustossa ja YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimistossa UNODC:ssa.
 
HEUNI on itsenäinen tutkimus- ja kehittämisinstituutti oikeusministeriön hallinnonalalla. Se tutkii ja kehittää kriminaalipolitiikkaa ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön.
 

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 5.11.2020.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia väliaikaisesti siten, että valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja se olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaupan alan tulevaisuusselonteon tavoitteena on, että alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Valtioneuvosto asetti 5.11.2020 parlamentaarisen seurantaryhmän tukemaan selonteon valmistelua. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänä on muun muassa varmistaa yhteistyö ja vuorovaikutus eduskuntaryhmien kanssa selontekoa valmisteltaessa sekä linjata selonteonluonnoksen sisällöstä ennen sen käsittelyä eduskunnassa.– Kaupan alan tulevaisuusselonteon tarkoituksena on tarjota tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kaupan ala on jo ennestään murroksessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja nyt koronapandemia tuo alalle uusia haasteita. Selontekoa valmistellaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien sekä kaupan alan toimijoiden kanssa, ja parlamentaarinen seurantaryhmä lisää vuorovaikutusta entisestään, ministeri Lintilä sanoo.Parlamentaarisen seurantaryhmän kokoonpano:Puheenjohtaja: elinkeinoministeri Mika Lintilä, Keskustan eduskuntaryhmäJäsenet:kansanedustaja Seppo Eskelinen ja kansanedustaja Maria Guzenina (kansanedustaja Matias Mäkynen, varajäsen), Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo ja kansanedustaja Mikko Lundén (kansanedustaja Veijo Niemi, varajäsen), Perussuomalaisten eduskuntaryhmäkansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja kansanedustaja Pia Kauma (kansanedustaja Jaana Pelkonen, varajäsen), Kokoomuksen eduskuntaryhmäkansanedustaja Joonas Könttä (kansanedustaja Tuomas Kettunen, varajäsen), Keskustan eduskuntaryhmäkansanedustaja Heli Järvinen (kansanedustaja Tiina Elo, varajäsen), Vihreä eduskuntaryhmäkansanedustaja Merja Kyllönen (varapuheenjohtaja), (kansanedustaja Jussi Saramo, varajäsen), Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkansanedustaja Anders Norrback (kansanedustaja Joakim Strand, varajäsen), Ruotsalainen eduskuntaryhmäkansanedustaja Peter Östman (kansanedustaja Sari Tanus, varajäsen), Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmäkansanedustaja Harry Harkimo, Liike Nyt -eduskuntaryhmäRyhmän toimikausi alkaa 5.11.2020 ja kestää kaupan toimialan tulevaisuusselonteon valmistumiseen asti. Kaupan alan tulevaisuusselonteon laadinta on kirjattu hallitusohjelmaan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon laadinnasta ja käynnisti valmistelun keväällä 2020. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2021.

Source: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on täsmentänyt viime viikolla 29. lokakuuta antamaansa asetusta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta. Ravitsemisliike saa aloittaa alkoholin anniskelun aikaisintaan kello 7 aamulla. Tämä koskee kaikkia maakuntia riippumatta niiden epidemiatilanteesta.Taustalla aukioloaikojen rajoitusten väljentämiseen liittyvä epätietoisuusKäytännössä täsmennys tehtiin muuttamalla asetuksen 5 §:ää, joka koskee anniskelu- ja aukioloajan rajoittamista. Täsmennys on tarpeen, sillä anniskelun aloittamisen ajankohtaan on liittynyt viime viikkoisen asetuksen antamisen jälkeen epäselvyyttä.Lokakuun 29. päivänä annetulla asetuksella väljennettiin ravitsemisliikkeiden aukioloaikoja siten, että rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saadaan yleensä avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen. Jos esimerkiksi ravitsemisliikkeen anniskelu on päättynyt kello 24 ja liike on suljettava kello 01, liikkeen saa avata uudelleen esimerkiksi yökahvilana kello 02. Epäselvyyttä on syntynyt jonkin verran siitä, saako anniskelun aloittaa uudelleen tunnin sulkemisen jälkeen. Tämä ei ole säännösten tarkoitus ja tehdyn täsmennyksen mukaan anniskelun saa aloittaa aikaisintaan klo 7 aamulla. Alkoholin anniskelussa noudatetaan lisäksi aina alkoholilakia ja ravitsemisliikkeen anniskelulupaan liittyviä määräyksiä. Valtioneuvosto päätti 29. lokakuuta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta 1.11.2020 lukien. Asetus annettiin tartuntatautilain uusien väliaikaisten säännösten nojalla ja se on voimassa 15.12.2020 saakka. Täsmennetty asetus tulee voimaan 6. päivänä marraskuuta 2020.

Source: Valtioneuvosto.fi