NordenBladet — Uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Erillisellä asetuksella on tarkoitus täsmentää lain säännöksiä vapaaehtoisen ekologisen kompensaation luonnonarvoista, alueellisesta vastaavuudesta ja hyvittämissuunnitelmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lausuntoja asetuksesta pyydetään 12. toukokuuta mennessä.Ekologisen kompensaation olennainen lähtökohta on, että heikennyksen aiheuttaja, eli luonnonarvoja toiminnassaan heikentävä toimija, voi hyvittää toiminnastaan luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuvan heikennyksen. Hyvitys tehdään joko tuottamalla luonnonarvoja tai suojeluhyvityksellä. Luonnonarvojen tuottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi heikentyneen luontotyypin esiintymän luonnon tilan parantamista ennallistamalla, kuten palauttamalla suon vesitasapaino, tai suojelemalla luonnonarvoiltaan arvokas alue.Asetus tarkentaisi uutta luonnonsuojelulakiaKesäkuussa voimaantulevassa uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Luonnonsuojelulakia tarkennetaan ympäristöministeriön asetukseen ehdotettavilla säännöksillä, jotka koskevat heikennyksen ja lisäisyyden mittaamista, mittayksikköä ja nykyarvolaskentaa sekä hyvittämisen maantieteellisiä rajoja ja joustavuutta.Asetuksella yhtenäistettäisiin sitä, miten luonnonsuojelulain mukaisesti tuotettavien luonnonarvojen määrä lasketaan ja miten hyvityksen täysimääräisyys luonnonarvovastaavuuden osalta arvioidaan siten, että luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitettäisiin vähintään täysimääräisesti.Asetusvalmistelun ohella ympäristöministeriö teettää ekologisen kompensaation rekisteriä. Rekisteri toimii hakemusten jättämisen pisteenä ja rekisteriin merkittyjen, tarjolla olevien tuotettujen luonnonarvojen listana ja hyväksyttyjen kompensaatioiden avoimena rekisterinä.
Uudessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Erillisellä asetuksella on tarkoitus täsmentää lain säännöksiä vapaaehtoisen ekologisen kompensaation luonnonarvoista, alueellisesta vastaavuudesta ja hyvittämissuunnitelmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Lausuntoja asetuksesta pyydetään 12. toukokuuta mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmassa on tarjolla avustuksia lähes 50 miljoonalla eurolla vuosille 2022 – 2025. Ohjelma edistää ravinteiden kiertotalouden kasvua ja pitkälle jalostettujen lopputuotteiden valmistamista. Huhtikuusta lähtien haun teemoja on laajennettu ja hakemusten käsittelyä sujuvoitettu.Tukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ja biojätteiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Avustettavien hankkeiden tulee olla avustuksen teemojen mukaisia, laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia.Etenkin investointihankkeissa on syytä huomioida yhteistyömahdollisuudet alueella toimivien muiden ravinteiden kierrätyksen toimijoiden kanssa. TKI-hankkeiden kohdalla korostuvat tekniikat, joilla voidaan tuottaa kestävästi ja kustannustehokkaasti turvallisia ja käyttökelpoisia lopputuotteita. Toivottavia ovat myös hankkeet, joissa luodaan ja kehitetään markkinoita kierrätysravinteille.Tukea on haettavana lähes 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025 ja se on käytettävä 2025 loppuun mennessä. Tuki vaihtelee investointihankkeissa 40 – 60 prosentin välillä ja TKI-hankkeissa 25 – 80 prosentin välillä. Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Yksityishenkilö, toiminimi tai valtion virasto tai laitos ei voi toimia hakijana.Näin haet avustustaLue hakuohje. Ohje löytyy osoitteesta ym.fi/hankehaut.Täytä hakulomake. Linkki lomakkeelle löytyy myös edellä mainitulta verkkosivulta.Liitä hankesuunnitelma. Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma, joka sisältää hankekuvauksen, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Tarkemmat ohjeet löytyvät hakuohjeesta.Ympäristöministeriön asiantuntijat antavat tarvittaessa lisätietoja avustushausta ja soveltuvista hankkeista. Hakemuksia vastaanotetaan jatkuvasti. Hakukierrokset päättyvät neljännesvuosittain. Tämän vuoden hakukierrokset päättyvät 30.6, 30.9. ja 31.12. Hakemuksia pyritään käsittelemään jo hakukierroksen aikana niiden saavuttua. Osallistu ravinteiden kierrätyksen ajankohtaisiin tilaisuuksiinVauhtia ja vaikuttavuutta ravinteiden kierrätyksen investointeihin -seminaari 23.5.2023 klo 9 – 15, Solo Sokos hotel Torni, Tampere. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Ilmoittaudu tästä linkistä (maaseutuverkosto)!LisätietojaOhjelmapäällikkö Riikka Malila, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 160 Erityisasiantuntija Petri Nissinen, ympäristöministeriö, [email protected], p. 0295 250 419
Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmassa on tarjolla avustuksia lähes 50 miljoonalla eurolla vuosille 2022 – 2025. Ohjelma edistää ravinteiden kiertotalouden kasvua ja pitkälle jalostettujen lopputuotteiden valmistamista. Huhtikuusta lähtien haun teemoja on laajennettu ja hakemusten käsittelyä sujuvoitettu.
NordenBladet — Uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä on valittu. Ryhmä toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa Nuorten agenda 2030 –ryhmän yhteydessä.Ryhmään valittiin 14 jäsentä. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 77. Valinnassa on huomioitu hakijoiden kokemus, motivaatio, maantieteellinen ja sukupuolten välinen edustavuus sekä taustaorganisaatioiden tasapuolisuus. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry valitsi jäsenet yhteistyössä ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa.Nuorten ilmasto- ja luontoryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Ryhmä järjestää myös joka toisena vuotena nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen. Ryhmän kausi alkaa huhtikuussa 2023 ja kestää kaksi vuotta.Ryhmän jäsenetSarella Arkkila Anton Broända Loviisa Etto Ellen Haaslahti Alisa Horsmanheimo Sara Huhtanen Eero Kakko Vili Kanniainen Aino Kenttälä Topi Maanela Eveliina Nurminen Valtteri Paakki Aaro Sariola Elina TuiskunenLisätiedotSara Nyman Ilmastopolitiikan asiantuntija Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi p. 040 7314818 [email protected]
Uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä on valittu. Ryhmä toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa Nuorten agenda 2030 –ryhmän yhteydessä.
NordenBladet — Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 19.12.2022–31.1.2023. Avustuksia myönnettiin yhteensä 320 000 euroa.Avustusta voitiin myöntää kaikille sitä hakeneille toimijoille. Myönnetyt avustukset:Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr, 90 000 euroaPyhtään lintuhoitola, 80 000 euroaHeinolan lintuhoitola, 60 000 euroaPääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys, 50 000 euroaSEY Suomen eläinsuojelu ry, 35 000 euroaElämäni Eläimet ry, 5 000 euroaAvustusta harkittaessa otettiin huomioon hakijan edellytykset hakemuksen kohteena olevan toiminnan järjestämiseksi, yhteisön maantieteellinen kattavuus ja toiminnan vaikuttavuus. Lisäksi harkinnassa huomioitiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto sekä avustuksen tarpeellisuus suhteessa avustuksen kohteena olevaan toimintaan sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.
Avustuksen kohteena oli luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminta. Avustushaku oli auki 19.12.2022–31.1.2023. Avustuksia myönnettiin yhteensä 320 000 euroa.
NordenBladet — Helmi-keskittymät ovat alueellisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeitä seutuja. Näillä alueilla on tunnistettu olevan paljon tarpeita elinympäristöjen ennallistamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin.Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeä tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Näin varmistetaan, että kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisimman vaikuttavia.Helmi-keskittymä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman ennallistamis-, kunnostus-, ja hoitotoimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Keskittymien avulla voidaan myös parantaa kustannustehokkuutta.Helmi-keskittymät tunnistetaan alueillaHelmi-ohjelman alueelliset yhteistyöryhmät tunnistavat Helmi-keskittymiä eli ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Alueellisiin yhteistyöryhmiin kuuluvat alueella Helmi-ohjelmaa toteuttavat organisaatiot sekä ohjelman kannalta keskeisiä sidosryhmiä.ELY-keskusten, Metsäkeskuksen tai Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat ovat maanomistajiin yhteydessä elinympäristöjen kunnostustarpeiden osalta. Maanomistajan kanssa neuvotellaan eri kunnostusvaihtoehdoista, esimerkiksi purojen kunnostuksista vaelluskalojen ja pohjaeliöstön elinolojen parantamiseksi, lintuvesien kunnostamisesta, soiden ennallistamisesta, lehtojen hoidosta tai vaikkapa alueen palauttamisesta perinnebiotooppiniityksi.
Helmi-keskittymät ovat alueellisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeitä seutuja. Näillä alueilla on tunnistettu olevan paljon tarpeita elinympäristöjen ennallistamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin.
NordenBladet — Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen asettamisesta. Komissio haluaa selvittää eri tahojen näkemyksiä vuoden 2040 tavoitteen tasosta sekä muun muassa siitä, miten eri sektoreiden tulisi osallistua sen saavuttamiseen. Kuuleminen on auki 23. kesäkuuta saakka. EU:n ilmastolain mukaan komission tulee antaa ehdotus EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen asettamisesta puolen vuoden sisällä siitä, kun Pariisin ilmastosopimuksen mukainen ensimmäinen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (global stocktake) on pidetty. Tavoitteena on, että tilannekatsaus ohjaa maita päivittämään sitoumuksensa siten, että maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata 1,5 asteeseen. Tilannekatsaus järjestetään osana Dubain ilmastokokousta joulukuussa 2023, ja komission ehdotus 2040-tavoitteeksi annetaan kesäkuuhun 2024 mennessä. EU:n ilmastolaki sisältää jo aiemmin sovitut EU:n ilmastotavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon ja EU:n on oltava ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2040 tavoite sisällytetään EU:n ilmastolakiin välitavoitteeksi. Kun 2040-tavoitteesta on sopu, komissio antaa säädöspakettiehdotuksen tavoitteen toimeenpanemiseksi.Komission kuuleminen 2040-tavoitteestaLisätietojaLaura Aho neuvotteleva virkamies [email protected] p. 050 598 2554
Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen asettamisesta. Komissio haluaa selvittää eri tahojen näkemyksiä vuoden 2040 tavoitteen tasosta sekä muun muassa siitä, miten eri sektoreiden tulisi osallistua sen saavuttamiseen. Kuuleminen on auki 23. kesäkuuta saakka. 
NordenBladet — Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.Julkaisu sisältää hyödyllistä tietoa sekä viranomaisille että toiminnanharjoittajille. Se sisältää sikojen, siipikarjan, nautojen, lampaiden ja hevosten pidon lisäksi myös turkistarhauksen. Suomessa luvanvaraisen ja ilmoituksenvaraisen kotieläintalouden harjoittajan on huolehdittava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jotta ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä. Raportissa ei oteta kantaa lupaehtoihin, jotka ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Julkaisua voidaan käyttää apuna lupapäätöksien teossa, mutta ohjeena se ei ole oikeudellisesti sitova.Aiempi kotieläintalouden BAT-raportti julkaistiin vuonna 2002, jonka jälkeen eläinsuojien koot sekä tuotantotavat ja -tekniikat ovat muuttuneet.Raportin valmistelusta ovat vastanneet Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, jotka ovat keränneet tietoa laajasti eri toimijoilta. Hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Raportin ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin.Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportti
Paras käyttökelpoinen tekniikka kotieläintaloudessa -raportissa kuvataan suomalaisen kotieläintuotannon tuotantoprosesseja ja kerrotaan alan parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (BAT). Raportissa käsitellään tekniikoita ja toimintatapoja, joilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta.
NordenBladet — Kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi, arvioidaan Kiertotalousohjelman tuoreessa arviointiraportissa. Kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.Kiertotalousohjelman tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on muun muassa, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuodesta 2015 vuoteen 2035 mennessä. Ohjelma vastaa osaltaan yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin kuten luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.Arvioinnissa laadittiin kokonaiskuva Kiertotalousohjelman edistymisestä, vaikuttavuudesta sekä kehittämistarpeista reilu vuosi sen käynnistymisestä. Ohjelman tavoitteita pidetään pääosin onnistuneina ja kunnianhimoisina. Toimenpidevalikoima on suhteellisen monipuolinen, ja sen arvioidaan kattavan melko laajasti eri toimijat.Kiertotalouden kannalta olennaiset toimijat, kuten elinkeinoelämä ja kuntasektori, on otettu hyvin huomioon etenkin ohjelman kolmessa keskeisessä hankkeessa (Circular Design -valmennusohjelma, Kiertotalous-Suomi -verkosto ja Kiertotalouden green deal). Sen sijaan rahoitusalan toimijat, erityisesti yksityiset rahoittajat, ja kuluttajat ovat jääneet ohjelman ulkopuolelle.Parlamentaarisella työllä uusia porkkanoita ja keppejäArvioinnin mukaan nykyisen kaltaisen ohjelman vaikutusmahdollisuudet jäävät rajalliseksi. Myös ohjelman resurssit ovat hyvin niukat suhteessa valtioneuvoston kiertotalousohjelmasta tekemän periaatepäätöksen tavoitteisiin ja tavoiteltuihin muutoksiin.”Kiertotalouden täytyy olla johdonmukaisesti osa kaikkea päätöksentekoa. Uuden talouden mallin läpimurto ei onnistu yksittäisten ohjelmien tai hankkeiden kautta. Tarvitsemme muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo. Hän toimii Kiertotalousohjelman yhteistyöryhmän puheenjohtajana.Ohjelman toimet kannustavat etupäässä kehittämään uusia ratkaisuja, mutta tavoitteisiin pääsy edellyttää todennäköisesti myös kiertotaloutta hidastavien rakenteiden purkamista. Politiikkasuosituksissa esitetään parlamentaarisen työn käynnistämistä taloudellisen ohjauksen, kuten verotuksen, rahoituksen, julkisten hankintojen, ja pitkän tähtäimen sääntelyn kehittämiseksi kiertotalouden tueksi. Esimerkiksi sääntelyssä on korostunut materiaalien ja tuotteiden elinkaaren loppupää, kuten jätesääntely. Nykyinen sääntely ei tue kiertotalouden edistämistä samoin kuin sääntely tukee vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilmastopolitiikassa ilmastolaki asettaa selvät tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja määrittelee ilmastoon liittyvät suunnittelun ja seurannan periaatteet.Sääntelyä tulisi selkiyttää muun muassa määrittelemällä raaka-aineet ja jätteet nykyistä selkeämmin, muuttamalla jäte- ja tuotesääntelyä toisiaan tukeviksi, vaatimuksilla tuotesuunnittelulle sekä huomioimalla sääntelyssä elinkaarinäkökulma. Arvioinnin mukaan julkista rahoitusta hyödynnetään kattavasti ja monipuolisesti kiertotalouden edistämiseksi, mutta yksityistä rahoitusta tulisi lisätä. Suuria investointeja vaativien kiertotaloushankkeiden rahoittamiseksi pitäisi myös parantaa julkisten ja yksityisten rahoittajien yhteisrahoitusta ja kumppanuutta. Suomessa tulisi harkita Hollannin esimerkin mukaisesti kiertotalouden rahoittajia yhteen kokoavaa foorumia. Julkiset hankinnat eivät tue riittävästi kiertotaloutta, joten sitä tukevien hankintojen edistämiseksi tulee lisätä toimia esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen kautta.Haasteita resurssituottavuudessa ja materiaalien kiertotalousasteessa Ohjelmassa arvioidaan kiertotalouden edistymistä yhdeksän indikaattorin perusteella. Suomi on heikoilla resurssituottavuuden, materiaalien kierotalousasteen sekä yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen kierrätysasteen perusteella. Neljän indikaattorien mukaan (kiertotaloustoimialojen liikevaihto ja yritysten määrä, innovatiiviset julkiset hankinnat, kotimainen materiaalien kulutus ja kotimainen raaka-aineiden kulutus) Suomen suoritus on kohtuullinen. Suositusten mukaan Suomessa kannattaisi kehittää erityisesti raaka-aineita hyödyntävien teollisuuden alojen kiertotaloutta esimerkiksi hiekan, soran tai rakennusmateriaalien uudelleenkäytössä.Hyvän arvion Suomi saa ekoinnovaatioissa, ja edelläkävijäasema edellyttää koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.Arvioinnin toteuttivat 4Front Oy, Enact ja KPMG Oy. Arvioinnin johtopäätökset ja suositukset on laadittu hankkeessa kerätyn laajan aineiston (dokumenttianalyysi, haastattelut, kysely, verrokkimaiden arvio, työpajat) ja analyysin pohjalta.LisätietojaYmpäristöministeriö: Taina Nikula, ympäristöneuvos, p. 0295 250 202, [email protected]4Front Oy: Katri Haila, Senior Consult, p. 050 564 9741, [email protected]
Kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai heikompi, arvioidaan Kiertotalousohjelman tuoreessa arviointiraportissa. Kiertotalous ei etene nykytoimilla vaan vaatii myös merkittäviä poliittisia päätöksiä esimerkiksi sääntelystä ja taloudellisesta ohjauksesta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on tiedottanut ELY-keskuksille ja tiedottaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Vantaalla 2.3.2023 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä.Ministeriö suosittelee, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakennushankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että lasirakenteiset kaiteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa. ELY-keskusten tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta alueidensa kunnille.Mahdollisista toimista ja suosituksista tiedotetaan jatkoselvitysten perusteellaLasikaiteella varustettujen parvekkeiden käytössä on hyvä noudattaa varovaisuutta, sillä selvitykset ovat kesken. Viranomaiset tiedottavat olemassa olevia rakennuksia koskevista mahdollisista toimista ja suosituksista jatkoselvitysten valmistuttua. Tukes on käynnistänyt valvontahankkeen, jolla selvitetään kuinka yleisiä Vantaan onnettomuuskohteen kaltaiset suunnitteluratkaisut ovat.Rakennusten omistajat, esimerkiksi taloyhtiöt, voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksen tilannetta. Yleistä neuvontaa on mahdollista saada oman kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.Poliisi ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tiedottivat 28.3.2023 Vantaalla tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Onnettomuuskohteen parvekekaidejärjestelmän vaatimustenmukaisuutta selvitetään.Tukesin ja poliisin 28.3.2023 tiedote Vantaalla tapahtuneesta onnettomuudestaKaiderakenteita koskevat vaatimukset maankäyttö- ja rakennuslaissaKaiteita ja niiden rakenteita koskevista vaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja sen nojalla annetuissa ympäristöministeriön asetuksissa.Lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin.Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen käyttöturvallisuudesta (1007/2017) säädetään kaiteita koskevista yleisistä vaatimuksista, kaiteen korkeuksista ja kaiteen suojaavasta osasta. Kaiteen on oltava turvallinen ja sen on kestettävä siihen kohdistuvat kuormat.Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex)Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (Finlex)Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta (Finlex)Rakentamisen viranomaisvalvonta kuuluu kunnilleKunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan lainsäädäntöä. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta.Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana.Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään tai rakennustyön aikana vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.LisätiedotKirsi Martinkauppi Hallitusneuvos, Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja puh. 0295 250 177 [email protected]Rakennusvalvonnan ohjaus Pekka Virkamäki Lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073 pekka.virkamä[email protected]Rakennusten käyttöturvallisuus, rakennustyön suoritus ja valvonta sekä rakentamisen viranomaisvalvonta Tomi Marjamäki Erityisasiantuntija puh. 0295 250 027 [email protected]Rakenteiden lujuus ja vakaus Jorma Jantunen Rakennusneuvos puh. 0295 250 105 [email protected]
Ympäristöministeriö on tiedottanut ELY-keskuksille ja tiedottaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kuntien rakennusvalvontaviranomaisille Vantaalla 2.3.2023 tapahtuneesta onnettomuudesta ja tutkinnan etenemisestä.
NordenBladet — Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut kahden vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa. Foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 1,5 miljoonaa asiakaskontaktia.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavatFoorumin keskeinen viesti on, että rakennuksen energiatehokkuus kannattaa huomioida järjestelmällisesti osana sen vuotuisia huolto- ja ylläpitotoimia. Vinkkejä ja ohjeita on koottu vuosikelloihin, joista rakennusten omistajat ja ylläpitäjät voivat tarkistaa eri vuodenaikoina tehtävät toimet ja parantaa siten järjestelmien energiatehokkuutta sekä ylläpitää hyviä sisäolosuhteita.Viestintäfoorumissa mukana olevat toimijat ovat tehneet kahdessa vuodessa yli 600 neuvonnan ja viestinnän toimenpidettä, kuten järjestäneet webinaareja ja muita tilaisuuksia, viestineet sosiaalisessa mediassa ja julkaisseet kirjoituksia verkkosivuilla, medioissa ja uutiskirjeissä.Viestintäfoorumi tarjoaa tietoa niin pientaloista, rivi- ja kerrostaloista kuin palvelurakennuksista.”Energiatehokkuus syntyy Suomessa vapaaehtoisin toimin. Tämä on todettu sekä kansallisten energiatehokkuussopimusten että kuluttajien energiansäästön saralla. Kun tarjolla on ajankohtaista tietoa, käytännön ohjeita ja vapaus toteuttaa itselleen sopivat toimet, saadaan aikaan isojakin asioita. Sama on näkynyt myös Astetta alemmas -energiansäästökampanjassa”, kertoo asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell Motivasta.Talotekniikan viestintäfoorumissa mukana alan keskeiset toimijatTalotekniikan viestintäfoorumin muodostavat 16 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa, jotka edustavat sekä rakennusten omistajia että lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointialaa.Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.Kiinteistönomistajia foorumissa edustavat:Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli rySuomen KiinteistöliittoSuomen KuntaliittoSuomen OmakotiliittoIsännöintiliittoIlmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä foorumissa edustavat:Bioenergia ryEnergiateollisuusLämmitysenergia Yhdistys ryNuohousalan KeskusliittoSisäilmayhdistys rySuomen Kylmäliikkeiden liitto SKLLSuomen LVI-liitto SuLVI rySuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU rySähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULTalotekninen teollisuus ja kauppa TaltekaVVS Föreningen i Finland rfTehostettu viestintä ja neuvonta toteuttavat rakennusten energiatehokkuusdirektiiviäTalotekniikan viestintäfoorumilla toimeenpannaan kansallisesti rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ilmanvaihto-, ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmien energiatehokkuutta koskevia velvoitteita. Neuvontamenettely on vaihtoehto taloteknisten järjestelmien pakollisille energiatehokkuustarkastuksille.”Rakennusten omistajille ja ylläpitäjille suunnattu energiatehokkuusneuvonta ja -viestintä on toiminut hyvin, ja EU-jäsenmaat haluavat säilyttää mahdollisuuden neuvontamenettelyn käyttöön myös jatkossa”, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan parhaillaan. Direktiivin lopullinen sisältö sekä voimaantulon aikataulu ovat vielä auki. Komission, parlamentin ja neuvoston väliset kolmikantaneuvottelut käynnistyvät kuluvan kevään aikana.Talotekniikan viestintäfoorumi (motiva.fi) LisätietojaMaarit Haakana Ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 0295 250 069 [email protected]Kirsi-Maaria Forssell Asiantuntija Motiva p. 0400 464 787 [email protected]
Talotekniikan viestintäfoorumi on tarjonnut kahden vuoden ajan rakennusten omistajille ja ylläpidosta vastaaville henkilöille tietoa siitä, miten rakennusten energiatehokkuutta voi parantaa säätämällä talotekniset järjestelmät oikein ja pitämällä ne kunnossa. Foorumissa mukana olevilla toimijoilla on ollut yhteensä jo yli 1,5 miljoonaa asiakaskontaktia.
