NordenBladet — EU:n jäsenmaiden edustajat hyväksyivät 26.4.2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Rajoituksen arvioidaan vähentävän mikromuovien päästöjä noin 500 000 tonnia seuraavan 20 vuoden aikana. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualuestoilla on kielletty kahdeksan vuoden kuluttua. Myös kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Rajoituksen myötä EU:ssa kielletään tarkoituksellisesti lisättyjen polymeerimikropartikkelien eli mikromuovien markkinoille saattaminen. Mikromuoveilla tarkoitetaan kaikkia alle 5 mm:n partikkeleita ja kuitumaisia alle 15 mm:n partikkeleita. Myös nanokokoiset (alle 0,1 μm) mikropartikkelit kuuluvat rajoituksen piiriin. Mikromuoveja on käytetty muun muassa kosmetiikkatuotteissa, lannoitteissa, maaleissa sekä pesu- ja puhdistusaineissa. Mikromuovia lisätään tuotteisiin paksuntamaan niiden koostumusta, parantamaan levitettävyyttä tai tuotteen ulkonäköä, tuomaan elastisuutta tai keventämään tuotetta. EU:n laajuisen rajoituksen myötä näistä mikromuoveista pyritään eroon. Rajoitus määrittää eri toimialoille tai tuotteille erityisiä siirtymäaikoja, jotta teollisuudella olisi riittävästi aikaa siirtyä korvaaviin vaihtoehtoihin.  Esimerkiksi urheilukenttien osalta kahdeksan vuoden siirtymäajalla pyritään siihen, että niitä voi käyttää elinkaaren loppuun saakka. 
Kielto ei koske mikromuoveja, jotka eivät vapaudu tuotteesta niiden ohjeen mukaisessa käytössä, pysyvästi muokkautuvat tarkoitetussa käytössä tai ovat pysyvästi kiinnittyneinä kiinteään matriisiin käytön aikana. Näillä perusteilla soveltamisalan ulkopuolelle rajattujen tuotteiden valmistajien on toimitettava käyttöä- ja hävittämistä koskevat ohjeet, joilla estetään mikromuovien vapautuminen ympäristöön.Päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi REACH-asetuksen nojalla annettavan mikropolymeeripartikkeleita koskevaa rajoitusta ei sovellettaisi lääkedirektiivin 2001/83/EC, eläinlääkeasetuksen (EU) 2019/6, lannoitevalmisteasetuksen (EU) 2019/1009, ruuan lisäaineita koskevan asetuksen 1333/2008/EC sekä In Vitro -diagnostiikkalaitteita koskevan asetuksen (EU) 2017/746 piiriin kuuluviin tuotteisiin. Teollisuuden raaka-ainekäyttö on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle, jos käytöstä ei aiheudu päästöjä ympäristöön. Rajoitusehdotus sisältää polymeerimikropartikkeleiden tai niitä sisältävien tuotteiden valmistajille, maahantuojille ja teollisuuskäytölle useita raportointia, tiedon toimittamista sekä merkintää koskevia vaatimuksia.Jäsenmaiden REACH-komiteassa hyväksymä päätös käyttökiellosta menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.

EU:n jäsenmaiden edustajat hyväksyivät 26.4.2023 komission ehdotuksen mikromuovien rajoittamiseksi. Rajoituksen arvioidaan vähentävän mikromuovien päästöjä noin 500 000 tonnia seuraavan 20 vuoden aikana. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualuestoilla on kielletty kahdeksan vuoden kuluttua. Myös kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.Parhaillaan EU-tasolla on valmistelussa sekä maaperän terveyteen että hiilenpoistojen sertifiointiin liittyvät lainsäädäntöehdotukset, joiden yhtenä tavoitteena on tukea ilmastomuutoksen ehkäisemistä sekä siihen sopeutumista maankäyttösektorilla. Valmistelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkittua tietoa, jonka avulla pystytään arvioimaan ja todentamaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta sekä tuomaan esille eri maiden ominaispiirteitä. Suomessa tehty tutkimus voi näyttää tietä myös muille jäsenmaille. Kuluvana keväänä suomalainen tutkimusosaaminen onkin ollut esillä myös Brysselissä.Hiilensidonnan lisäämisen keinoja tutkitaan ja viedään käytäntöönHiilestä kiinni –hankkeissa on tutkittu muun muassa maaperän hiilensidontaa ja varastointia sekä tuhkalannoituksen vaikutuksia suometsissä. Hankkeissa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka sopivat erilaisille kohteille.SuoHitu-hankkeessa tutkitaan tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän kasvishuonekaasupäästöihin ja -taseeseen sekä monimuotoisuuteen ja vesistökuormitukseen suometsissä pitkällä aikavälillä. Vuonna 2022 käynnistyneessä hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia: tuhkalannoitus parantaa maaperän ravinteisuutta ja lisää metsänkasvua voimakkaasti, ja voi näin kasvattaa tehokkaasti metsien hiilinielua. Tuhkalannoitus voi kuitenkin lisätä päästöjä maaperästä, siksi on tärkeää tarkastella suometsän kasvihuonekaasutasetta kokonaisuutena. Tuhkalannoituksen vaikutusta maaperän biodiversiteettiin vasta tutkitaan.Peltomaiden mahdollisuuksia hiilensidonnan lisäämiseen tutkitaan puolestaan HiiletIn-hankkeessa, jossa arvioidaan koko Suomen kivennäismaapeltojen hiilensidontapotentiaalia. Hankkeessa on kartoitettu hiilenkerryttämisen kannalta potentiaalisten peltojen sijaintia, jolloin erilaisia ohjauskeinoja voidaan kohdentaa soveltuville alueille. Tulosten mukaan potentiaalia maaperän hiilinielun kasvattamiseen löytyy erityisesti Etelä-Suomesta.Suomen maaperän tilaa ja sen seurantaa selvitetään ympäristöministeriön käynnistämässä hankkeessa kevään 2023 aikana. Tuloksia hyödynnetään EU:n ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa maaperän terveyttä koskevasta säädösehdotuksesta.Hiilimarkkinat kannustavat yrityksiä mukaan ilmastotoimiinVapaaehtoiset ilmastoteot ovat poliittista ohjausta täydentävä keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla. Hiilimarkkinoilla eri toimijat voivat ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön helmikuussa 2023 julkaiseman oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja luoda yrityksille mahdollisuus tukea vapaaehtoisia ilmastotekoja käyttämällä ilmastoyksiköitä. Opas kokoaa hyvät käytännöt sekä suositukset ilmastoyksiköiden tuottamiselle ja yksiköihin perustuvien väittämien tekemiselle.Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämistä on tutkittu myös KolKom-hankkeessa, jossa selvitetään niiden vaikutuksia metsä- ja maataloussektorien tuotantoon ja arvoketjuihin. Hankkeessa hahmotellaan hiilikompensaation kehityspolkuja eli skenaarioita, ja arvioidaan niiden vaikutuksia puumarkkinoihin ja maataloustuotantoon, maanomistajien tuloihin sekä kansan- ja aluetalouteen.Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisätietoja kokonaisuudesta sekä tiedot jo rahoitetuista hankkeista löytyvät osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma.

Suomi on kuluvalla hallituskaudella tehnyt merkittävän panostuksen ilmastokestäviin ratkaisuihin maankäyttösektorilla rahoittamalla yli 100 hanketta, jotka tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Uraauurtavaa tutkimusta tehdään muun muassa maaperästä ja hiilensidonnasta – teemoista jotka ovat hyvin ajankohtaisia myös EU-tasolla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.Uuden ilmastolain mukaan kunnan on laadittava tai päivitettävä ilmastosuunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa päästövähennystavoite ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja otettava se huomioon kuntastrategiassa ja kunnan toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman hyväksyy kunnan valtuusto. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Avustusta kunnan ilmastosuunnitelman laatimiseen voi kuitenkin tietyin kriteerein saada jo kuluvalla valtuustokaudella. Kuluvalla valtuustokaudella avustusta myönnetään vain kunnille, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Vuonna 2025 alkavasta valtuustokaudesta eteenpäin avustusta voidaan myöntää kaikille kunnille riippumatta siitä, onko kunnalla ennestään ilmastosuunnitelmaa.Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää alueellista yhteistyötä ja laatia suunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Avustushaku on jatkuva, ja rahoitus myönnetään hakemusten saapumisjärjestyksessä. Avustuksen enimmäismäärä on 45 000 euroa per ilmastosuunnitelmaan osallistuva kunta. Opas auttaa ilmastosuunnitelmien laatimisessaKunnat saavat tukea ilmastosuunnitelman laadintaan ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen valmistelemasta oppaasta. Opas on suunnattu erityisesti ilmastotyötään aloitteleville kunnille ja siinä annetaan ohjeita ja neuvoja lain mukaisen suunnitelman valmistelemiseksi. Oppaassa on myös hyödyllistä tietoa kunnianhimoisemmasta toteutuksesta ilmastotyössään jo pidemmälle edenneille kunnille.Opas julkaistaan toukokuun alussa ja se tulee saataville ympäristöministeriön verkkosivuille. Oppaan lisäksi sivuilla on lisätietoa koulutuksista, joista on hyötyä ilmastosuunnitelman valmistelussa ja avustushaussa.Avustushaku kuntien ilmastohankkeille aukeaa toukokuussaKuntien ilmastosuunnitelmien avustushaun lisäksi ympäristöministeriössä on avautumassa määräaikainen avustushaku kuntien ilmastohankkeille, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Hankeavustusta on mahdollista saada esimerkiksi energiatehokkuuden edistämiseen, liikenteen päästövähennystoimiin tai kuntalaisten kestävien elämäntapojen vauhdittamiseen. Kuntien ilmastosuunnitelmien ja kuntien ilmastohankkeiden avustushaut ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Kunnat ja alueet voivat osallistua kriteerien täyttyessä kumpaankin avustushakuun. Haku ilmastohankkeille avataan arviolta 15. toukokuuta, jolloin avustushausta ohjeistetaan tarkemmin.

Uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Ensimmäinen ilmastolain mukainen ilmastosuunnitelma tulee valmistua kunnan valtuustokaudella 2025-2029. Kunnat, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut, voivat hakea avustusta työn tueksi jo kuluvan valtuustokauden aikana. Opas ilmastosuunnitelmien valmisteluun julkaistaan toukokuussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön kolmivuotinen ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma päättyi viime vuoden lopulla. Sen avustuksilla toteutettiin 57 kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen hanketta. Owal Groupin laatiman arvioinnin perusteella hankkeet ovat lisänneet käytännön osaamista ja ne koettiin erittäin hyödyllisinä. Yhteistyötä on edelleen vahvistettava esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.Hankkeet edistivät toimenpideohjelman tavoitteita monin tavoin. Ikääntyneiden asumisen hankkeilla tavoiteltiin lisää ennakointia ja varautumista ikääntyneiden asumistarpeisiin, jotka kasvavat entisestään väestön ikääntyessä. Hankkeet edistivät asuntokannan korjaamista, kehittivät ikääntyneiden asumisratkaisuja ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä sekä vahvistivat asumisen yhteisöllisyyttä.Kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden tietoisuuden kasvaminen ikääntyneiden asumisesta on yksi keskeinen tulos. Hankkeiden tulokset siirtyvät käytäntöön henkilöstön osaamisen, syntyneiden aineistojen ja erityisesti asumiseen, asuinympäristöihin ja ikääntyneiden asumisen varautumiseen kehitettyjen ratkaisujen ja suunnitelmien kautta.Myös kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä vahvistettiin ikääntyneiden asumisen kysymyksissä. Arvioinnin mukaan ikääntyneiden asumiseen ja asumispalveluihin liittyvässä yhteistyössä on vielä paljon epäselvyyttä. Yhteistyörakenteiden ja toimintatapojen vahvistaminen hyvinvointialueiden ja kuntien välillä onkin hyvin tärkeää tulevina vuosina. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen kunnissa ja hyvinvointialueilla hyötyisi myös pitkäjänteisestä valtion rahoituksesta.Kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden ikääntyneiden asumisen vuosien 2020-2022 valtionavustushankkeiden arviointiLisää aiheestaIkääntyneiden asumisen toimenpideohjelma
LisätietojaJeremias Kortelainen
toimitusjohtaja
Owal Group Oy
p. 040 758 5893
[email protected]Raija Hynynen
asuntoneuvos
p. 0295 250 093
[email protected]

Ympäristöministeriön kolmivuotinen ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma päättyi viime vuoden lopulla. Sen avustuksilla toteutettiin 57 kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen hanketta. Owal Groupin laatiman arvioinnin perusteella hankkeet ovat lisänneet käytännön osaamista ja ne koettiin erittäin hyödyllisinä. Yhteistyötä on edelleen vahvistettava esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen Latu palkitsi ympäristöministeriön Vuoden liikuttaja -tunnustuksella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Suomen Latu jakoi Vuoden liikuttaja -tunnustuksen Tampereella järjestetyssä kevätkokouksessa viime sunnuntaina.”Tulevaisuudessa ulkoilijoiden joukko lienee yhä moninaisempi – liikkumiseen käytetään sekä perinteisiä että uusia, vielä tuntemattomia tapoja. Toivottavasti pystymme jatkossakin yhteistyöhön, tuoreiden näkökulmien tunnistamiseen ja uusien liikkujien aktivoimiseen, jotta niin suomalaiset kuin luonto voisivat hyvin”, totesi ylijohtaja Tarja Haaranen kiitospuheessaan. Haaranen toimi virkistyskäytön strategiaa valmistelleen ohjausryhmän puheenjohtajana.Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 valmisteltiin laaja-alaisessa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Strategian valmisteluun osallistuivat monet ministeriöt, ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut, Kuntaliitto sekä joukko tutkijoita ja järjestöjen asiantuntijoita. Strategiaa varten tehtiin kansalaiskysely, johon vastasi yli 8000 henkilöä.Tällä hetkellä ympäristöministeriön asettama koordinaatioryhmä valmistelee strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Tulevista toimenpiteistä kiinnostuneiden on mahdollista osallistua ympäristöministeriön webinaariin maanantaina 15.5. klo 13.00-14.30. Ilmoittaudu webinaariin luonnon virkistyskäytön strategian toimeenpanosta Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategia 2030

Suomen Latu palkitsi ympäristöministeriön Vuoden liikuttaja -tunnustuksella kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Suomen Latu jakoi Vuoden liikuttaja -tunnustuksen Tampereella järjestetyssä kevätkokouksessa viime sunnuntaina.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää saamelaiskäräjiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelilta jäsenehdotuksia saamelaiseen ilmastoneuvostoon. Myöhemmin käynnistetään haut myös ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäseniksi.Saamelainen ilmastoneuvosto asetetaan ensimmäistä kertaa uuden ilmastolain sekä ilmastoneuvostoa koskevan asetuksen nojalla. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Muut jäsenet edustavat ympäristötieteitä tai muita keskeisiä tieteenaloja.Ympäristöministeriö on lähettänyt pyynnön jäsenten ehdottamisesta saamelaiskäräjille, yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ilmastoneuvoston tehtävien kannalta keskeisille ammattikorkeakouluille sekä Suomen ilmastopaneelille. Saamelaiskäräjät voivat ehdottaa jäseniksi perinteisen tiedon haltijoita, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat puolestaan ehdottaa ilmastoneuvostoon tutkijajäseniä.Organisaatioiden tulee toimittaa omat ehdotukset ilmastoneuvoston jäseniksi kootusti ympäristöministeriöön 2.6.2023 mennessä. Asettamispäätöksen tekee valtioneuvosto ympäristöministeriön esityksestä ja tavoitteena on, että saamelainen ilmastoneuvosto asetetaan kesän 2023 aikana. Ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäsenhaku aukeaa kevään ja kesän aikanaSaamelaisen ilmastoneuvoston lisäksi ympäristöministeriö on julkaisemassa kevään ja kesän aikana haut Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin jäseniksi. Kummankin paneelin nelivuotinen kausi tulee päätökseen vuoden lopussa.Pyyntö jäsenehdokkaiden nimeämisestä ilmastopaneeliin lähetetään korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille toukokuun aikana. Pyyntö jäsenehdokkaiden nimeämisestä luontopaneeliin lähetetään tutkimuslaitoksille viimeistään elokuussa.Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat ehdottaa jäseniksi useaa ehdokasta kerrallaan. Saamelaisen ilmastoneuvoston, ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäsenyydestä kiinnostuneet hakijat voivat pyytää hakuun liittyvät asiakirjat oman organisaation kirjaamosta.Suomen ilmastopaneeli ja Suomen luontopaneeli asetetaan uudelle kaudelle vuoden 2023 loppuun mennessä.

Ympäristöministeriö pyytää saamelaiskäräjiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta sekä ilmastopaneelilta jäsenehdotuksia saamelaiseen ilmastoneuvostoon. Myöhemmin käynnistetään haut myös ilmastopaneelin ja luontopaneelin jäseniksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. Esteettömyyteen vaikuttava sääntely ja ohjaus pilkkoutuvat eri hallinnonaloille, minkä vuoksi koordinaatiota on vahvistettava, ja asiaa kannattaa tarkastella läpileikkaavasti ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.Rakennetun ympäristön esteettömyys vaikuttaa kaikkien yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin yhteiskunnan jäseninä. Se vaikuttaa siihen, kuinka voi käyttää palveluita, työskennellä, valita asuinpaikkansa ja asua kotonaan. Rakennetun ympäristön esteettömyys on ominaisuus, joka on huomioitava tilojen ja ympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen ylläpitäminen ja parantaminen vaativat jatkuvaa huomiota käytössä ja kunnossapidossa sekä korjaus- ja muutostöissä.Velvoittavat määräykset koskevat uudisrakentamista ja rakennusluvanvaraisia korjaus- ja muutoshankkeita. Siitä johtuen esteettömiä tiloja ja palveluja on saatavilla parhaiten siellä, missä rakennetaan uutta. Muualla esteettömyydessä olevia puutteita joudutaan tällä hetkellä usein paikkaamaan yksittäisillä ratkaisuilla. Parempaa ennakointia tarvitaan kaikkialla myös väestön ikääntymisen vuoksi.Esteettömyys on kannattava investointi, jonka avulla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Nykylainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta ympäristön aiheuttamaa sosiaalista, psyykkistä ja kognitiivista kuormitusta ei aina oteta huomioon. Aistiesteetön, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen rakennettu ympäristö hyödyttää kaikkia.Rakennetun ympäristön suunnittelun, rakentamisen sekä käytön ja kunnossapidon parissa työskentelevät tarvitsevat kattavaa tietoa ja osaamista esteettömyydestä. Työkaluja on edelleen tarpeen kehittää ja ottaa ne entistä johdonmukaisemmin käyttöön.Tilannekuvasta nousevat kehittämisehdotuksetTyöryhmä nostaa raportissaan esiin kehittämiskohteita, jotka on koottu viiden teeman mukaan.Vahvistetaan ihmisoikeuslähtöistä esteettömyyttäRakennetun ympäristön esteettömyydestä huolehditaan ennakoltaTarkastellaan esteettömyyttä kokonaisuutenaKehitetään yleisölle avoimien tilojen ja palvelujen esteettömyyttäLisätään yleistä tietoisuutta esteettömyydestä ja sen merkityksestäKehittämisehdotusten on ennen kaikkea tarkoitus tukea tulevaa lainsäädäntötyötä. Työryhmä korostaa, että lainsäädäntö laaditaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa.Työryhmä toimi ympäristöministeriön johdolla. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumi ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kuntaliitto ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry ja Rakennusteollisuus RT ry.Työryhmä on hyödyntänyt vuonna 2021 valmistunutta VNTEAS-selvitystä ja kuullut asiantuntijoita Ihmisoikeuskeskuksesta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, Itä-Suomen yliopistosta, ulkoministeriöstä, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista sekä ympäristöministeriöstä.Työryhmän selvitys Rakennettu ympäristö kaikille ja kokoonpano valtioneuvoston Hankeikkunassa​​​​​​​VNTEAS-selvitys: YK:n vammaissopimus ja rakennetun ympäristön esteettömyys.LisätiedotNiina Kilpelä
yliarkkitehti
p. 029 525 0019
[email protected]Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 332
[email protected]

Ympäristöministeriö asetti vuoden 2022 lopulla työryhmän muodostamaan tilannekuvan rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ryhmän työ on koottu raporttiin, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. Esteettömyyteen vaikuttava sääntely ja ohjaus pilkkoutuvat eri hallinnonaloille, minkä vuoksi koordinaatiota on vahvistettava, ja asiaa kannattaa tarkastella läpileikkaavasti ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit ja vihreän siirtymän edelläkävijäyritykset kokoontuvat 18.-19.4. Tukholmaan keskustelemaan siitä, miten yhteistyötä vihreässä siirtymässä voitaisiin vahvistaa EU:ssa ja globaalisti. Suomea kokouksessa edustaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.”Käynnistymässä on nopea muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Vihreän siirtymän ratkaisuista on muodostumassa taloutemme uusi kivijalka. Pidän erittäin tärkeänä jatkuvaa yhteistä dialogia yritysten kanssa vihreän siirtymän edellytyksistä, kannustimista ja yhteistyöstä pullonkaulojen poistamiseksi”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.Kokoukseen on myös kutsuttu jokaisesta jäsenmaasta yksi vihreän siirtymän edelläkävijäyritys. 

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit ja vihreän siirtymän edelläkävijäyritykset kokoontuvat 18.-19.4. Tukholmaan keskustelemaan siitä, miten yhteistyötä vihreässä siirtymässä voitaisiin vahvistaa EU:ssa ja globaalisti. Suomea kokouksessa edustaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedonhallinta uudistuu vuoden 2024 alusta alkaen, kun kaavoituksessa ja rakentamisen lupakäsittelyssä syntyvät tiedot kootaan uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Uusi kunnille suunnattu koulutus auttaa valmistautumaan muutoksiin, joita uusi tietojärjestelmä ja uudistuva lainsäädäntö tuovat tullessaan. Koulutus käy läpi, miten tiedonhallinta tulee muuttumaan, ja miten siihen voi varautua oman työn näkökulmasta.Koulutus on suunnattu kaikille kuntien rakennetun ympäristön asiantuntijoille, kuten kaavoittajille, rakennustarkastajille sekä kunnan tietojärjestelmistä vastaaville. Se on avoin kaikille, maksuton ja sen voi käydä läpi omassa tahdissa.Koulutuksessa
Opin, miten tiedonhallinta muuttuu.
Opin, mikä on rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.
Opin, mitä muutoksia tulee alueidenkäytön suunnitteluun.
Opin, mitä muutoksia tulee rakentamisen luvitukseen.
Opin, mitä hyötyä uudistuksesta on eri toimijoille.Koulutus johdattaa pohtimaan rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa tapahtuvaa muutosta oman kunnan näkökulmasta. Koulutuksessa käydään läpi muutokset, joita lakiuudistukset (laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, alueidenkäyttölaki ja rakentamislaki) tuovat mukanaan.  Koulutus sopii uudistusta jo pidempään seuranneille sekä siitä ensimmäisiä kertoja kuuleville.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Alueidenkäytön tiedoissa siirtymäaika on vuoden pidempi, vuoden 2028 loppuun asti.Hausin toteuttaman koulutuksen tekemiseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, DigiFinland Oy:stä ja kunnista. Koulutuksen suorittamiseen kannattaa varata noin tunti.Kuntia haetaan mukaan testaamaan uusia toimintamallejaYmpäristöministeriö on käynnistämässä avustushaun kunnille, jotka lähtevät testaamaan tietojen siirtoa ja uusia toimintamalleja. Avustuksella korvataan kunnille ja maakuntien liitoille kustannuksia, jotka aiheutuvat uuden lainsäädännön edellyttämistä muutoksista kuntien tiedonhallintaan. Ensimmäinen avustushaku kumppanitestaukseen mukaan lähteville kunnille käynnistyy toukokuun alussa ja on auki kesän yli.eOppiva: Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä – mikä muuttuueOppiva: Datasystemet för den byggda miljön – vad förändrasJemina Suikki
erityisasiantuntija
0295 250 345
​​​​​​​[email protected]

Rakennetun ympäristön tiedonhallinta uudistuu vuoden 2024 alusta alkaen, kun kaavoituksessa ja rakentamisen lupakäsittelyssä syntyvät tiedot kootaan uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Uusi kunnille suunnattu koulutus auttaa valmistautumaan muutoksiin, joita uusi tietojärjestelmä ja uudistuva lainsäädäntö tuovat tullessaan. Koulutus käy läpi, miten tiedonhallinta tulee muuttumaan, ja miten siihen voi varautua oman työn näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ylivieskan kaupunki on ympäristöministeriöön 27.2.2023 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,3534 hehtaarin suuruiseen määräalaan Yhteiset alueet -nimisestä yhteisestä alueesta, kiinteistötunnus 977-401-878-10, Ylivieskan kaupungissa.Ympäristöministeriö varaa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain
(603/1977) 8 §:n mukaisesti hakemuksen kohteena olevan yhteisen alueen osakastilojen
omistajille ja alueen mahdollisille käyttöoikeuden haltijoille tilaisuuden muistutuksen tekemiseen.
Lunastuslupahakemus ja tilaisuus muistutusten tekemiseen annetaan asianosaisille tiedoksi
yleistiedoksiantona vastaanottajien suuren lukumäärän takia. Yleistiedoksianto on julkaistu
ympäristöministeriön verkkosivuilla 17.4.2023.Ympäristöministeriölle osoitetut muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriölle
kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan
tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta (Hallintolaki 434/2003, 62
§).Muistutukset tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon joko sähköpostitse osoitteeseen
[email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä
pyydetään mainitsemaan ympäristöministeriön diaarinumero VN/6239/2023.Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.Hakemusasiakirjat karttoineen ovat asianosaisten nähtävillä 26.5.2023 saakka viraston
aukioloaikoina Ylivieskan kaupunginvirastossa teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelussa,
Kyöstintie 4, 84100 Ylivieska, sekä ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100
Helsinki.Tiedoksiannon vastaanottaja voi pyytää hakemuksen nähtäväkseen ympäristöministeriön
kirjaamosta sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse +358 029 525 0300. Asian
diaarinumero on VN/6239/2023-SAAP-1.

Ylivieskan kaupunki on ympäristöministeriöön 27.2.2023 saapuneessa hakemuksessa pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 99 §:n nojalla lunastuslupaa 0,3534 hehtaarin suuruiseen määräalaan Yhteiset alueet -nimisestä yhteisestä alueesta, kiinteistötunnus 977-401-878-10, Ylivieskan kaupungissa.

Lähde: ym.fi