NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on 1.8.2023 asettanut seurantaryhmän tukemaan ja edistämään hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaista ympäristöllistä luvitusta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja yhden valtakunnallisen viranomaisen toimintamallin mukaiseksi.Seurantaryhmän tehtävänä on seurata yhden luukun palvelujen hankkeen työtä ja yhden luukun mallia edistävän lainsäädännön valmistelua. Työssään seurantaryhmä huomioi ympäristön vaatimukset.”Haluamme tehdä sujuvasta luvituksesta Suomen keskeisen kilpailuedun ja houkutella puhtaita investointeja työpaikkoineen Suomeen. Meidän kannattaa ja pitää hyödyntää mahdollisuutemme puhtaan energian edelläkävijänä”, Mykkänen toteaa. Yhden luukun ja yhden viranomaisen mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi yhtä reittiä pitkin toimivasti ja käyttäjälähtöisesti. Jatkossa uudella lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisella olisi vastuullaan ympäristöllisten lupaprosessien eteneminen. Seurantaryhmä vastaa ympäristöllisten lupamenettelyjen edistämiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelun seurannasta ja yhteensovittamisesta. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ympäristöllisen luvituksen kehittämistä sekä varmistaa tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen toteutuminen hankkeessa. Seurantaryhmässä jäsenet ovat ministeriöistä, aluehallintovirastosta ja ely-keskuksesta. Yhden luukun palvelujen hanketta varten tarvittavat valmistelutyöryhmät asetetaan myöhemmin. KokoonpanoPuheenjohtaja
Juhani Damski, kansliapäällikkö, ympäristöministeriöVarapuheenjohtajaTimo Jaatinen, valtiosihteeri, ympäristöministeriöJäsenet Juha Sarkio, ylijohtaja, valtiovarainministeriö
Oili Rahnasto, ylijohtaja (varajäsen yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi), ympäristöministeriö 
Tarja Haaranen, ylijohtaja (varajäsen yksikön johtaja Anna-Leena Seppälä), ympäristöministeriö
Jyrki Alkio, johtava asiantuntija (varajäsen hallitusneuvos Mikko Holm), työ- ja elinkeinoministeriö
Veli-Matti Uski, johtaja (varajäsen johtaja Tarja Savea), aluehallintovirasto
Jari Mutanen, ylijohtaja (varajäsen ylijohtaja Tommi Muilu), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusSihteeriJohanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja, ympäristöministeriöLisätietojaLyydia Ylönen
Erityisavustaja
puh. 050 476 1341
[email protected]Johanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
ympäristöministeriö
puh. 0295250278
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on 1.8.2023 asettanut seurantaryhmän tukemaan ja edistämään hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaista ympäristöllistä luvitusta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä sekä sujuvoittaa lupaprosesseja yhden valtakunnallisen viranomaisen toimintamallin mukaiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja 7 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi biokaasulaitokseen, suuren kokoluokan aurinko- ja tuulivoimatuotantoon, vihreään vetyyn ja usean vihreän teknologian yhdistäviin teollisuusalueisiin. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (Do No Significant Harm).Avustukset perustuvat vuoden 2022 ja 2023 talousarvioesityksiin. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Viime huhtikuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 2,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 44 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa.Aikaisemmissa, vuodesta 2022 toteutetuissa avustushaussa ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä vajaat 2 miljoonaa euroa avustusta 22 kunnan ja 12 maakuntaliiton selvityksiin ja kaavoitukseen.Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun tämän vuoden aikana.Avustuksen saaja, hanke ja avustussummaEU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautusmistukivälineestä myönnetty avustusLappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeen viranomaisprosessit, 31 290 eKansallisesta määrärahasta myönnetyt avustuksetPietarsaaren kaupunki, Pietarsaaren kaupunkisuunnittelu vihreän energiasiirtymän mahdollistamiseksi – PIKAVEM, 189 228 eLeppävirran kunta, Riikinnevan ja Nikkilänmäen kaavoitus, vihreä siirtymä, 81 550 ePyhäjärven kaupunki, Vihreän siirtymän teollisuuspuisto Olkkosen kaavoitus ja lupamenettelyjä nopeuttavat selvitykset, 82 880 eReisjärven kunta, Reisjärven bio- ja kiertotalousalueen kaavoitus sekä siihen liittyvät selvitykset, 42 000 eKouvolan kaupunki, Selvitys aurinkovoimapotentiaalista Kouvolassa, 28 000 eOriveden kaupunki, Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksien selvitys Orivedellä, 28 000 eOulun kaupunki, Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen, Oritkarin satama-alue, 70 000 eOulun kaupunki, Oulun kaupungin vihreän siirtymän edistäminen, Pyyryväisen suurteollisuusalue, 70 000 eRauman kaupunki, Lakarin teollisuuspuisto, 115 500 eRautjärven kaupunki, Laikonkankaan aurinkovoimala yleiskaavoitus, 42 000 eKotkan kaupunki, Esiselvitys Rantahaan teollisuusalueesta vihreän siirtymän investointikohteena, 72 333 eNykarleby stad, Detaljplan för västra delen av Frillmossen, 36 680 eNaantalin kaupunki: Vihreän siirtymän maankäyttöselvitys Naantalin alueilla, 13 810 eKimitoöns kommun: Manual för investeringar i förnybar energi på Kimitoön, 10 983 eLappeenrannan kaupunki, Konnunsuon aurinkoenergiahankkeen viranomaisprosessit, 36 400 eLappeenrannan kaupunki, Huuhansuon ja Suurisuon aurinkoenergiahankkeen viranomaisprosessit, 39 550 eImatran kaupunki, Imatran kaupungin aurinkopuistojen DNSH-selvitykset, 18 200 eHämeen maakuntaliitto, Kanta-Hämeen innovatiiviset aurinkovoimaratkaisut rakennetussa ympäristössä, 21 000 eHämeen maakuntaliitto, Vetytalouden mahdollisuudet Kanta-Hämeessä, 21 000 ePohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava, 42 000 eKeski-Suomen liitto, Maankäytön ja kaavoituksen tarpeiden ennakoinnilla edellytyksiä Keski-Suomen energiamurrokselle, 33 600 eVarsinais-Suomen liitto, Kestävän energiahuollon tulevaisuudesta, tilatarpeista ja sijoittumisesta Varsinais-Suomessa – taustaselvitys maakuntakaavoitukseen, 70 000 e

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa avustuksia 17 kunnalle ja 7 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite olisi mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa.Valtioneuvosto antoi perjantaina 14. heinäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Päästöt ja nielut raportoidaan päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla.Suomen ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyisten arvioiden perusteella tavoite on mahdollista saavuttaa. Sen sijaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 vaatii lisätoimia. Vuonna 2035 päästöjen tulisi olla tasapainossa nielujen kanssa.Maankäyttösektorin nielu on kaukana tavoitellusta tasostaVuonna 2022 maankäyttösektori palasi pieneksi hiilinieluksi. Vuonna 2021 maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa päästölähde eli se tuotti enemmän päästöjä kuin sitoi.Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Suomen maankäyttösektorin nettonielun heikon kehityskulun keskeiset selittäjät ovat lisääntyneet hakkuut, metsien kasvun hidastuminen ja turvemaiden kasvaneet maaperäpäästöt. Metsien hakkuutasoihin vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden ja energiapuun kysyntä sekä puun tuonti muista maista.Maankäyttösektorilla Suomea velvoittaa EU:n LULUCF-asetus. Sen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vähentämään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistamaan nieluja. EU-säädösten mukaisesti velvoitteiden toteutumista seurataan viisivuotiskausittain. EU-velvoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että maankäyttösektorin nettonielu olisi merkittävästi nykyistä suurempi. Arvioiden mukaan Suomelle on syntymässä ensimmäiseltä viisivuotiskaudelta (2021–2025) kymmenien miljoonien tonnien vaje suhteessa velvoitteeseen.Taakanjakosektorin velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuksiaTaakanjakosektorin päästöt vähenivät kolme prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Taakanjakosektorin suurimpien päästölähteiden, liikenteen ja maatalouden, päästöt pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla. Muita merkittäviä päästölähteitä taakanjakosektorilla ovat muun muassa rakennusten lämmitys, työkoneet ja jätehuolto.Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla sovittu velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat muun muassa polttoaineiden jakeluvelvoite ja liikenteen sähköistymisen vauhdittaminen. Tavoitteen saavuttamiseen ja käytettävissä oleviin toimiin liittyy useita epävarmuuksia ja päästövähennysvelvoitteen saavuttaminen riippuu myös tulevista poliittisista päätöksistä.Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosinaHieman alle puolet Suomen kaikista päästöistä syntyy päästökauppasektorilla, pääasiassa energiatuotannossa ja suurissa teollisuuslaitoksissa. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi vuonna 2022, yhteensä kuusi prosenttia. Merkittävimmät syyt päästöjen vähenemiselle olivat energiankäytön muutokset. Maakaasun kulutus puolittui maakaasun hinnan noustua ja Venäjän tuonnin loputtua.Päästökauppasektorin päästöjen vähentävien toimien toteuttamiseen ohjaa kiristyvä EU:n päästökatto ja päästöoikeuden hinta.  Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat joutuvat pääsääntöisesti maksamaan aiheuttamistaan päästöistä, eli ostamaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. EU:n päästökaupan asettama päästökatto määrittää markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrän, joka laskee vuosittain.Nopea irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön ja lämmön tuotannossa on toteutumassa lähivuosina. Päästöt voivat vähentyä päästökauppasektorilla myös oletettua nopeammin. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä, ja siirtymää vauhdittaa päästöoikeuden korkea hinta.Sopeutumista ilmastonmuutokseen vahvistetaan kansallisella sopeutumissuunnitelmallaIlmastonmuutokseen sopeutumiseksi on sovittu 24 kansallisen tason tavoitetta vuoteen 2030 asti. Tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi määritellyt toimenpiteet on esitetty kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa. Sopeutumissuunnitelman toimeenpano on jo osin käynnistynyt.Maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimenpiteitä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisessa strategiasuunnitelmassa. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Lisäksi useita sopeutumiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten kasvintuhoojien ja eläintautien hallintaa ja rajoittamista ja kasvien jalostusta ilmastokestävimmiksi, tehdään kansallisin toimin.
Ilmastonkestävän metsätalouden kokonaisuudessa toteutettiin ja käynnistettiin useita hankkeita ja selvityksiä. Kuivuusriskien hallintaa kehitettiin osana valtakunnallista tulva- ja kuivuusriskien hallintatyötä.Mikä ilmastovuosikertomus?Ilmastovuosikertomus perustuu Suomen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään viides. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Tämän vuoden vuosikertomuksessa ilmastopolitiikan toimeenpanon tilannetta on kuvattu niin kuin se on ollut keväällä 2023. Kertomuksessa ei ole otettu huomioon uuden hallitusohjelman linjauksia.Ilmastovuosikertomus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa ym.fi/ilmastovuosikertomus.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Ilmastovuosikertomuksen mukaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite olisi mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission direktiiviehdotusta ympäristöväittämistä. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ympäristömainonnan pelisääntöjä sekä hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.Direktiiviehdotus ympäristöväittämistä velvoittaa yritykset perustamaan ympäristöväitteensä tieteelliseen näyttöön. Väittämissä on otettava huomioon tuotteen koko elinkaari ja keskeiset ympäristövaikutukset. Direktiivi velvoittaisi viestimään ympäristöväittämistä mahdollisimman tarkasti ja läpinäkyvästi markkinoinnin yhteydessä. Direktiivillä edistettäisiin myös yritysten välistä tasapuolista kilpailua sisämarkkinoilla, sillä ympäristöön liittyvistä väitteistä on tullut kilpailutekijä.”Kuluttajat voivat tehdä parempia valintoja tuotteista ja palveluista vain, jos he saavat luotettavaa tietoa niiden ympäristövaikutuksista. Ympäristöväitteiden vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys sisämarkkinoilla on tärkeää myös reilun kilpailun kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Komission tekemän selvityksen (2020) mukaan EU:n markkinoilla 53 prosenttia erilaisista ympäristöväittämistä on joko epämääräisiä, huonosti perusteltuja tai harhaanjohtavia. Komission arvion mukaan EU:ssa on noin 232 ympäristömerkkiä, joista komission selvityksen mukaan lähes puolessa on puutteita läpinäkyvyydessä ja valvonnassa. Haastatteluissa eri sidosryhmät pitävät viherpesua ongelmana, ja yleisesti kuluttajien luottamus vihreisiin väitteisiin on heikkoa. Väittämät tulisi todentaa kolmannella osapuolella, jotta yritys voi esittää niitä tuotteestaan, palvelustaan tai toiminnastaan. Jatkossa vain EU:n laajuiset, hyväksytyt ympäristömerkit olisivat sallittuja ja  ympäristömerkintäjärjestelmille olisi vähimmäisvaatimukset. EU-maiden tulisi nimetä toimivaltainen viranomainen valvomaan direktiivin toimeenpanoa ja ympäristöväittämien käyttöä.Valtioneuvosto pitää tärkeänä varmistaa ehdotuksen jatkovalmistelussa, että direktiivin toimet tuottaisivat lisäarvoa, eivätkä aiheuta suhteetonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia yrityksille ja jäsenvaltioille. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että direktiiviehdotuksessa esitetään vähimmäisvaatimukset ympäristömerkintäjärjestelmille. Valtioneuvosto suhtautuu varauksella siihen, että ISO14024 -standardin mukaiset alueelliset ja kansalliset ympäristömerkit ovat direktiivin soveltamisalassa, mutta EU-ympäristömerkintäjärjestelmä on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
 
Ehdotuksen suorasta soveltamisalasta on rajattu pois mikroyritykset, joita Suomessa on suuri osa yrityksistä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on alle kymmenen työntekijää ja vuotuinen liikevaihto enintään kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi direktiivistä on rajattu pois laaja valikoima tuotteita ja palveluita, jotka jo ovat säänneltyjä muun lainsäädännön piirissä. EU:n komissio antoi direktiiviehdotuksen ympäristöväittämistä 22.3.2023.LisätietojaTaina Nikula
ympäristöneuvos
p. 0295 250 202
[email protected]

Valtioneuvosto pitää hyvänä EU:n komission direktiiviehdotusta ympäristöväittämistä. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää ympäristömainonnan pelisääntöjä sekä hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua. Hallitus toimitti tänään eduskunnalle U-kirjeen, jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Komissio on tänään antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa autoteollisuudessa tarvittavien materiaalien saatavuutta EU:n alueella ja vähentää tuontiriippuvuutta. Autoteollisuuden haasteet, kuten EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä raaka-ainepula, edellyttävät varautumista käynnissä olevaan muutokseen.Komissio esittää muutoksia koko ajoneuvojen elinkaareen suunnittelusta jätehuoltoon. Ehdotuksessa muun muassa pyritään parantamaan autojen suunnittelua. Tämä edistäisi ajoneuvojen purkamista niiden käyttöiän umpeuduttua ja parantaisi mahdollisuuksia saada uudelleenkäytettäviä osia ja kierrätettäviä materiaaleja uusien autojen valmistukseen. Ehdotuksessa myös esitetään, että uusien autojen muoviosista 25 prosenttia olisi kierrätysmuovia. Asetusehdotuksessa myös vahvistetaan laajennettua tuottajavastuujärjestelmää niin, että myös tuottajavastuu vahvistaisi jätehuoltotoimijoiden ja ajoneuvojen valmistajien yhteistyötä. Lisäksi asetuksella pyrittäisiin pysäyttämään virallisen järjestelmän ulkopuolelle katoavien autojen virtaa. 
Asetuksen soveltamisalaa on tarkoitus asteittain laajentaa uusiin ajoneuvoluokkiin, kuten moottoripyöriin, kuorma-autoihin ja linja-autoihin.Ehdotetulla asetuksella korvattaisiin nykyiset romuajoneuvoja sekä niiden uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja hyödynnettävyyttä koskevat direktiivit. EU:n komission mukaan asetuksella on merkittäviä ympäristöhyötyjä ja se myös lisää työpaikkoja kestävän kierrätysteollisuuden alalla.Komission ehdotuksen käsittely jatkuu syksyllä.

Komissio on tänään antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on parantaa autoteollisuudessa tarvittavien materiaalien saatavuutta EU:n alueella ja vähentää tuontiriippuvuutta. Autoteollisuuden haasteet, kuten EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä raaka-ainepula, edellyttävät varautumista käynnissä olevaan muutokseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pälkäneellä hoidettiin arvokasta jalopuumetsää, lehmuslehtoa. Lehmuslehdon hoidon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa vuonna 2022.Lehdot ovat metsistä monimuotoisimpia elinympäristöjä, joista suurin osa on rehevän maaperänsä takia metsätalouskäytössä. Helmi-ohjelmassa metsäisten elinympäristöjen hoidossa on priorisoitu lehtoja, joita uhkaa metsätalouskäytön myötä kuusettuminen. Lehtojen osuus on Suomen metsäpinta-alasta vain reilu prosentti, josta suojeltua pinta-alaa on noin kolme prosenttia. Pälkäneellä sijaitsevassa 2,6 hehtaarin suuruisessa lehmuslehdossa on runsaslukuinen ja poikkeuksellisen järeä metsälehmuspuusto sekä monipuolinen lehtokasvillisuus. Lehmuslehto kuuluu Pirkanmaan hienoimpiin lehmusmetsiin ja se luokitellaan uhanalaiseksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kyseinen lehmuslehto on myös luonnonsuojelulain mukainen jalopuumetsikkö.Suojelualueet voivat heikentyä ilman tehokasta hoitoa – monet lehmuslehdot ovat liian kuusettuneitaPälkäneen lehmuslehdon hoidossa varmistettiin lehmusten uusiutuminen ja turvattiin niiden kasvuolosuhteet. Lehmuslehdon hoito suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä maanomistajan kanssa.Lehmuslehtoa hoidettiin ehkäisemällä kuusettumista eli vähentämällä kuusia. Kaikki korkeintaan neljä metriset ja tätä pienemmät alikasvoskuuset raivattiin, ja hieman isompia kuusia harvennettiin. Lehmuksille ja muulle lehtipuustolle tehtiin kasvutilaa harventamalla kuusia erityisesti niiden läheisyydestä. Kuusia harvennettin myös muualta. Kuusen neulaset myös happamoittavat maaperää ja siten heikentävät lehtokasvien elinoloja. Kuusien poistaminen lisäsi valon määrää ja kasvutilaa kenttä- ja pensakerrokseen lehtolajistolle sekä lehmusten- ja muiden lehtipuiden taimille. Kuusien vähentäminen paransi elinolosuhteita kenttäkerroksen lehtokasveille kuten valkovuokolle ja lehtokuusamalle. ”Kuusi on tehokas leviämään ja tekee maaperästä ajan saatossa muille kasvilajeille elinkelvottoman varjostamalla ja happamoittamalla maaperää neulaskarikkeellaan. Lehdoissa saa toki jatkossakin kasvaa kuusia, mutta ei jalopuiden kasvumahdollisuuksia liiaksi rajoittavasti. Monipuolinen puulajisto tunnetusti ylläpitää monipuolista eliölajistoa, ja etenkin vanhoilla kuusilla elää niille erikoistunutta arvokasta lajistoa”, kertoo lehmuslehdon hoidon suunnitellut ylitarkastaja Anni Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.Hellävaraiset ja tehokkaat toimet käyttöön lehmuslehdon hoidossa Lehmuslehdon kuusettumisen ehkäisyssä hyödynnettiin hevostyövoimaa. Hevoskärryt ovat leveätelaista metsäkonetta kevyempi ja sirompi vaihtoehto. Maaperä rikkoutui mahdollisimman vähän ja muu luonto ei vahingoittunut. Hevosvoimalla työt voitiin toteuttaa jo syksyllä, lintujen pesimäajan jälkeen. Kuusettumista pystyttiin ehkäisemään tehokkaasti, kun pienimpiäkin kuusen taimia saatiin raivattua jo ennen lumipeitettä. ”Luonnonsuojelualueella toimiessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Painavan ja leveätelaisen metsäkoneen kanssa olisi täytynyt odotella maaperää suojaavaa paksua lumipeitettä tai routaa, jolloin myös kuusentaimet olisivat jääneet lumen alle. Näin hevostyönä syksyllä kuusettumista pystyttiin ehkäisemään hyvinkin tehokkaasti”, kertoo Mäkelä.Alueelta kaadetut kuuset kerättiin kärryjen kyytiin, ja vetohevoset Pokas ja Pläsi vetivät kärryn kevyesti pois metsästä. Hevosia käytettiin jalopuumetsikön hoidossa myös kymmenen vuotta sitten, kun aluetta edellisen kerran hoidettiin.Helmi-elinympäristöohjelma turvaa luonnon monimuotoisuuttaLehmuslehdon hoito toteutettiin osana Helmi-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Helmi-ohjelmalla voidaan hoitaa myös ennestään suojelemattomia kohteita.”Jalopuumetsiköitä on Suomessa noin tuhat hehtaaria, joista merkittävä osa sijaitsee suojelualueilla. Jalopuumetsien hoito on tärkeää, jotta ne säilyttävät niille ominaisen lehtipuuvaltaisen luonteensa ja monipuolisen kasvilajistonsa”, Mäkelä toteaa.Pirkanmaan ELY-keskus on osana Helmi-elinympäristöohjelmaa inventoinut ja hoidattanut heikentyneitä metsäisiä elinympäristöjä nyt kolmatta vuotta. ELY-keskus on keskittynyt erityisesti yksityisten luonnonsuojelualueiden kohteisiin. Monia suojeltuja luontotyyppejä on hoidettu Lehtometsien havinaa- ja Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeissa kattavasti. Lue lisää Pälkäneen lehmuslehdon hoidostaPirkanmaalla Luopioisissa hoidettiin suojeltua jalopuumetsikköä hevostyövoiminHelmi-ohjelmaLisätietojaAnni Mäkelä
Ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus, Luontoyksikkö
[email protected]
p. 0295 036 174

Pälkäneellä hoidettiin arvokasta jalopuumetsää, lehmuslehtoa. Lehmuslehdon hoidon tavoitteena oli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa vuonna 2022.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.Lyydia Ylönen vastaa ministerin esikunnassa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasioista sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston asioista.Ylönen siirtyy tehtävään kokoomuksen eduskuntaryhmän luonnonvara- ja ympäristöpoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Sipilän hallituksen ministereiden erityisavustajana. Koulutukseltaan Ylönen on metsänhoitaja (MMM).Emma-Stina Vehmanen vastaa rakennetun ympäristön asioista sekä ministerin viestinnästä ja mediasuhteista.Vehmanen siirtyy tehtävään Suomen Yrittäjien liikennepoliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. johtavana neuvonantajana Milttonilla, Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteerinä sekä eduskunta-avustajana. Vehmanen on koulutukseltaan sekä valtiotieteiden että kauppatieteiden maisteri.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustajiksi on nimitetty Lyydia Ylönen ja Emma-Stina Vehmanen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.Strategia tähtää vuoteen 2050, ja siinä mainitut toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2030. Strategian toteutumista seurataan vuosittain, ja strategiaa päivitetään tarpeen mukaan.Strategiassa tunnistetaan rannikon eri toimijat ja niiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet. Strategia on tarkoitettu erityisesti sidosryhmien välisen yhteistyön tueksi.Strategia koostuu kymmenestä toimenpiteestä:Luodaan ajantasainen tilannekuva, joka huomioi paikalliset erityispiirteetPerustetaan foorumi hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamiselleKehitetään menetelmiä hankkeiden vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiinParannetaan rannikkoalueen saavutettavuutta kehittämällä maa-, meri- ja tietoliikenneyhteyksiäTurvataan ruoan riittävyys varmistamalla ekosysteemien toimivuusTurvataan energian riittävyysVaraudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ympäristöonnettomuuksiin ja poikkeustilanteisiinVarmistetaan maankäytön ja rakentamisen kestävyysParannetaan alueen sosiaalista kestävyyttä ja oikeudenmukaisuuttaVarmistetaan luonnon hyvinvointi ja ekologisten prosessien toimivuusRannikkostrategia perustuu EU:n vuonna 2002 antamaan suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, vuonna 2014 voimaan tulleeseen merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen Merialuesuunnitelma 2030:n. Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006.Vuonna 2020 valmistunut Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Suomen energia- ja ilmastostrategia.Ympäristöministeriö laatii strategian yhdessä sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajista koostunut työryhmä.Lausuntopyyntö Suomen rannikkostrategialuonnoksesta (lausuntopalvelu.fi)Suomen rannikkostrategialuonnos (arcgis.com)

Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Ympäristöministeriö pyytää strategialuonnoksesta lausuntoja 15.9.2023 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.Elintarvikejätteen vähentämiseksi tavoitteetKomissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä ruokahävikkiä vähennettäisiin 10 prosenttia elintarviketeollisuudessa sekä yhteensä 30 prosenttia vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotitalouksissa.Komissio ehdottaa myös jäsenmaiden toimien lisäämistä elintarvikejätteen vähentämiseksi. Jäsenmaiden tulisi järjestää tiedotusta, rahoitusta ja koulutusta elintarvikejätteen vähentämiseksi sekä edistää toimia vanhentuvan ruoan lahjoittamiseksi ensisijaisesti ihmisravinnoksi.EU:ssa syntyy vuosittain lähes 59 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä (131 kg/asukas), minkä arvioitu markkina-arvo on 132 miljardia euroa. Yli puolet ruokahävikistä (53 prosenttia) syntyy kotitalouksissa ja noin 20 prosenttia elintarviketeollisuudessa. Elintarvikejätettä vähentämällä säästetään resursseja, vähennetään ympäristövaikutuksia sekä parannetaan ruokaturvaa.Tuottajat halutaan vastuuseen tekstiilien koko elinkaarestaKomissio ehdottaa, että tekstiilien valmistajille ja maahantuojille säädetään vastuu tekstiilituotteiden koko elinkaaresta (eli ns. tuottajavastuu). Tarkoituksena on vauhdittaa tekstiilien erilliskeräyksen, lajittelun, uudelleenkäytön ja kierrätysalan kehittymistä EU:ssa tekstiilistrategian mukaisesti.Esityksen mukaan tuottajavastuu koskisi kotitalouksien vaatteita, asusteita ja jalkineilta kaikkialla Euroopassa. Komissio ehdottaa, että tuottajat vastaisivat tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta sekä lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä.EU:ssa syntyy tekstiilijätettä 12,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Pelkästään vaate- ja jalkinejätettä syntyy noin 12 kilogrammaa henkilöä kohti vuodessa. Tällä hetkellä vain hieman yli 20 prosenttia kuluttajille tarkoitetuista tekstiilijätteistä kerätään erikseen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten ja loput poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Direktiiviehdotuksia aletaan käsitellä yksityiskohtaisemmin Euroopan unionin neuvoston työryhmässä ja Euroopan parlamentissa syksyllä 2023.Esitys perustuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kiertotalouden toimintaohjelman tekstiilijätestrategian tavoitteisiin vahvistaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimia tekstiili – ja elintarvikesektorin ympäristö- ja että sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi.

Euroopan komissio on antanut 5.7. lainsäädäntöehdotuksen jätepuitedirektiivin muuttamiseksi. Muutos keskittyy kahteen resurssivaltaiseen alaan – tekstiili- ja elintarvikealaan. Lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on vähentää näiden alojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä parantaa ruokaturvaa ja tekstiilialan työllisyyttä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.Komission mukaan maaperän tila Euroopassa on heikentynyt. Joulukuussa 2021 julkistettiin EU:n maaperästrategia, jonka tavoitteena on terveet maaperät vuoteen 2050 mennessä. Tuore direktiiviehdotus on osa strategian toimeenpanoa.Maaperän terveyden seuraamiseksi direktiiviehdotukseen on sisällytetty erilaisia kriteereitä ja indikaattoreita maaperän terveydelle, kuten esimerkiksi eroosio, maan orgaaninen hiili, tiivistyminen, ravinneylijäämä, maaperän saastuminen, vedenpidätyskyky ja biodiversiteetin väheneminen. Myös maan käyttöönottoa ehdotetaan seurattavaksi. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita ja vähentämään niitä koskevia riskejä. Maaperän tilan seurannan tuloksista raportoitaisiin komissiolle säännöllisesti. Maaperän terveyttä edistävien toimien toteuttamiseksi direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille joustoa ja toimien suunnittelu tehtäisiin jäsenvaltioissa. Direktiivissä ehdotetaan, että jäsenvaltiot perustavat alueita, joissa seurantaa toteutetaan ja maaperän kestävää käyttöä edistettäisiin. Toimien toteuttamisessa otetaan huomioon muut strategiat ja ohjelmat, joissa maaperä on mukana. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös mahdollisten seuraamusten määrittely jäsenvaltioissa. Suomessa on juuri valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen selvitys maaperän tilaa koskevista seurannoista. Direktiiviehdotuksen ja vaikutustenarvioinnin sisällön analysoimiseksi on myös käynnistymässä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke. Selvitykset tukevat osaltaan Suomen valmistautumista direktiiviehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin. Neuvottelut direktiivistä käynnistyvät syksyllä Brysselissä.

Euroopan komissio julkisti 5. heinäkuuta maaperän terveyttä koskevan direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta ja tehdä toimia maaperän terveyden edistämiseksi.

Lähde: ym.fi