NordenBladet — Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Yksi keino asian edistämiseksi on käyttöosuusvelvoite. Se kannattaa ottaa käyttöön Suomessa aluksi vapaaehtoisilla keinoilla, ehdotetaan ympäristöministeriön tilaamassa Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kierotalouden edistäjänä -selvityksessä. Selvityksessä suositellaan erityisesti vapaaehtoisia green deal -sopimuksia*.Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että esimerkiksi materiaalien tai tuotteiden valmistajien tai jakelijoiden täytyy käyttää tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmässä määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta. Suomessa ei ole tähän velvoittavaa lainsäädäntöä, eikä käyttöosuusvelvoitteen vaikuttavuudesta ole kokemukseen perustuvaa tutkimusta.Selvityksessä suositellaan, että käyttöosuusvelvoitteet otetaan käyttöön kansallisella tasolla aluksi vapaaehtoisilla keinoilla. Käyttöosuusvelvoite voi olla esimerkiksi julkisten hankintojen hankintakriteeri, vapaaehtoinen toimialaa koskeva green deal -sopimus tai tuotestandardin, merkin tai sertifikaatin mukainen vaatimus. Kierrätysasteen nostamisessa tehokkaimpia keinoja ovat kuitenkin todennäköisesti oikeudellisesti sitovat, siirtymäajat huomioivat velvoitteet. Tällaisten asettaminen kansallisesti on kuitenkin haastavaa EU:n sisämarkkinoita ja tuotteiden sekä materiaalien vapaata liikkuvuutta koskevien normien takia.Selvityksessä arvioidaan käyttöosuusvelvoitteen tai vastaavien ohjauskeinojen soveltuvuutta, vaikuttavuutta ja toteutettavuutta seuraavissa materiaali- ja tuoteryhmissä: muovit, kuitukankaat, betonimurske maanrakennuksessa sekä typpi- ja fosforiravinteet.Suositusten mukaan kierrätetyn muovin markkinoita voitaisiin tehostaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön kestomuovituotteiden valmistajille green deal -sopimus massataseperiaatetta soveltaen. Rakentamisen muovien osalta voitaisiin laajentaa nykyistä rakentamisen muovien green dealia vahvistamalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa sekä lisäämällä tuoteryhmiä. Tarkasteltavaksi voitaisiin muovituotteiden osalta ottaa myös mahdollisuus vapaaehtoiseen tuottajavastuujärjestelmään käyttöosuusvelvoitetta tukevana ohjauskeinona.Myös kuitukangastuotteiden valmistajille suositellaan vapaaehtoista sitoumusta green deal -sopimuksella toteutettuna ja massataseperiaatetta soveltaen. Betonimurskeen käyttöä voitaisiin vauhdittaa ensi vaiheessa neuvottelemalla maarakentamisen julkisia hankintoja koskeva green deal -sopimus, johon sisällytettäisiin betonimurskeen ja muiden materiaalien kierrätettyä sisältöä koskeva toimenpide. Ravinteille ei pystytty muodostamaan tämän selvityksen pohjalta suosituksia. 

Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Yksi keino asian edistämiseksi on käyttöosuusvelvoite. Se kannattaa ottaa käyttöön Suomessa aluksi vapaaehtoisilla keinoilla, ehdotetaan ympäristöministeriön tilaamassa Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kierotalouden edistäjänä -selvityksessä. Selvityksessä suositellaan erityisesti vapaaehtoisia green deal -sopimuksia*.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kuusamon yhteismetsä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat sopineet kahden yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Suojeluun saadaan näin jopa 381 hehtaaria arvokasta metsäaluetta.Kuusamon yhteismetsä, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö tiedottavat”Kyseessä on jylhä esimerkki ikimetsistä, joita Suomessa on jäljellä surullisen vähän. On hienoa, että onnistuimme rahoittamaan Juhtivaaran ja Siltiinki-Palovaaran suojelun tulevien sukupolvien iloksi ja paikallisluonnon monimuotoisuuden turvaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Suurin alueista on noin 215 hehtaarin suuruinen Juhtivaaran luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Liikasenvaarassa. Toinen alue sijaitsee Posion rajan läheisyydessä Siltingissä aiemmin yhteismetsälle perustetun luonnonsuojelualueen vieressä. Alueen pinta-ala on noin 166 hehtaaria. Juhtivaaran suojelualue perustettiin maaliskuussa ja Siltinki-Palovaaran luonnonsuojelualue perustetaan myöhemmin tänä vuonna.Vanhaa ja luonnontilaista metsääJuhtivaaran suojelualueen arvokkaimmat luontoarvot ovat runsaspuustoisissa luonnontilaisissa metsissä. Aluetta voi sanoa ikimetsäksi; valtapuustossa on 200–300 vuotiaita mäntyjä, yksittäiset puut voivat olla vanhempiakin. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti järeää pysty- ja maakeloa.Alue sijaitsee Oulankajoen pohjoispuolella kahden Oulangan Natura-alueen osa-alueen välissä, mikä parantaa merkittävästi suojelualueiden ekologisia yhteyksiä. Suojelualueiden rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja kaikki metsänhoitotoimenpiteet. Alueiden omistus säilyy yhä Kuusamon yhteismetsällä. Metsästyksestä alueella päättää edelleen maanomistaja.Osa pidempää suojelualueiden jatkumoaSuojelualueet perustetaan Kuusamoon yhteismetsän tarjouksen pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä ovat viimeisen kuuden vuoden aikana sopineet yhdentoista erillisen yksityisen suojelualueen perustamisesta Kuusamoon. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 868 hehtaaria. Kaikkiaan yhteismetsän omistuksessa on yksityisiä luonnonsuojelualueita noin 1700 hehtaaria. Perustetut suojelualueet ovat luontoarvoiltaan merkittäviä.Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen mukaan yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on ollut rakentavaa: ”Vapaaehtoinen maanomistajan tavoitteet huomioiva luonnonsuojelu on tuloksellisin suojelukeino. Molemmat nyt suojeluun hakemamme alueet ovat ympäristöstään erottuvia laajoja ja yhtenäisiä kokonaisuuksia ja täydentävät hyvin suojeluverkostoamme. Metsätalousmaastamme noin 35 % on nyt kokonaan talouskäytön ulkopuolella.”

Kuusamon yhteismetsä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat sopineet kahden yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Suojeluun saadaan näin jopa 381 hehtaaria arvokasta metsäaluetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — 27. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.Ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutusketjut julkiseen talouteen ovat pitkät, monimuotoiset ja täynnä epävarmuuksia, joten vaikutusten arviointi edellyttää pitkäjänteistä ja monitieteistä mallinnustyötä. Tiedot ilmenevät Etlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta ’Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen’.Ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vasta vähän tutkimusta. Tieto on myös hyvin epävarmaa, koska ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen pidemmän aikavälin vaikutuksia muun muassa ekosysteemien tilaan ja sään ääri-ilmiöiden voimakkuuteen ei vielä tunneta varmasti. Myöskään siirtymän kustannuksia ei voi tarkoin arvioida, koska uusien teknologioiden tai energiaratkaisujen kehitystä ei tunneta, minkä lisäksi valitut politiikkakeinot vaikuttavat myös merkittävästi siirtymän kustannuksiin.Tutkimus arvioi, että ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset, kuten muuttuvat sään ääri-ilmiöt, vaikuttavat Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita – varsinkin jos onnistumme hillintä- ja sopeutumispolitiikassa.Tutkimuksen keskeisiä viestejä on, että lähivuosikymmeninä vihreän siirtymän vaikutukset ovat Suomen talouden kannalta merkittävämpiä kuin ennakoitavissa oleva ilmastonmuutos. Tämä kuitenkin edellyttää, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisissa rajoissa ilmastotoimien tukemana, muistuttaa hankkeesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.”Suomen taloudessa tulee varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin heijastevaikutuksiin muista maista, kun esimerkiksi vientimaiden talouskasvu hidastuu. Toisaalta Suomi voi myös houkutella kansainvälisiä investointeja, kun suhteellinen asemamme parantuu. Panostamalla vihreään siirtymään parannamme myös Suomen kilpailukykyä ja investointeja samalla, kun edesautamme ongelman globaalia ratkaisemista”, Kuusi painottaa.Vihreää siirtymää edistävä politiikka ratkaisee, millaisia vaikutuksia julkiselle taloudelle lopulta koituu. Siirtymää kohti kestävää taloutta ja talouskasvua ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja muutokset ihmisten käyttäytymisessä.Tutkijat korostavat, että ilmastonmuutoksen julkistaloudellisten vaikutusten mallintamisessa suurin haaste on mittava epävarmuus. Riittävän laajojen mallikehikoiden rakentaminen on monitieteinen ja mittava työ, joka vaatii pitkäaikaista sitoutumista. Julkistalousvaikutusten osalta nykyisten mallien keskeisiä puutteita ovat tuottavuus-, ja varallisuusvaikutusten kuvaaminen sekä vaikeus kuvata teknologiaan, elinkeinorakenteeseen ja yritysten markkinoille tuloon liittyviä jäykkyyksiä tai loikkia. Yksi tämän tutkimushankeen tavoitteista onkin myös ollut tarkastella mallintamisen haasteita eri mallikehikoilla.Kunnissa vielä paljon tiedon ja varautumisen puutettaTutkimuksessa toteutettu kuntatason analyysi toi päivänvaloon myös kuntien heikon varautumisen ilmastonmuutoksen talousvaikutuksiin. Osa kunnista on tehnyt riskikartoituksia ja alueellista energiavarmuutta on paikka paikoin pyritty parantamaan, mutta useilta kunnilta puuttuu kokonaiskuva ja sen myötä myös varautumiskeinot ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin.Tähän varautumattomuuteen liittyy tutkijoiden mukaan merkittävä alueellinen riski.Ilmastopolitiikka vaikuttaa kuntien talouteen myös epäsuorasti. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kehittäminen vihreämmäksi ovat nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keinoja parantaa kilpailukykyä ja vahvistaa ilmastopolitiikan positiivisia talousvaikutuksia. Aktiivinen politiikka ratkaisee, minkä suuruisia taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.

27. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.Ympäristöministeriö ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavat
​​​​​​​
Suurin osa korvauksista, noin 4,1 miljoonaa euroa, kohdistui maataloudelle aiheutuneisiin vahinkoihin.  Syynä viljelysvahinkojen kasvuun ovat olleet erityisesti valkoposkihanhikannan vahvistuminen ja muuttokäyttäytymisten muutokset. Eniten korvauksia maksettiin valkoposkihanhen maataloudelle aiheuttamista vahingoista Pohjois-Karjalan (noin 2,8 miljoonaa euroa) ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueille (noin 864 000 euroa).Muista vahingoista maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vahingoista maksettiin laskennallista tukea lähes miljoona euroa ja kalankasvatuslaitoksille ja luonnon ravintolammikoille aiheutuneita vahinkoja korvattiin noin 60 000 eurolla. Porotalous- ja kalatalousvahingoista tukea maksetaan sen mukaan, miten hyvin maakotkien ja sääksen pesinnät ovat onnistuneet.Uusi laki tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyynHelmikuun alusta voimaan tullut laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta tuo muutoksia korvausten ja tukien hakumenettelyyn. Korvausten ja tukien maksaminen nopeutuu.Uuden lain nojalla voidaan myöntää avustusta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustusta voidaan myöntää avustusta viljelys-, eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Avustushaku on auki 31.3.2023 saakka.Tukea maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan jatkossa vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Korvausta tulee hakea heti vahingon toteamisen jälkeen. Lain nojalla voidaan maksaa korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Muutoksena aiempaan on, että rakennusvahinkoja, eikä muita kuin sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamia kalatalousvahinkoja jatkossa enää korvata.​​​​

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) maksoivat vuonna 2022 korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Helmikuussa voimaan tullut uusi laki helpottaa vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvausten hakemista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.Pitkillä valtion takaamilla korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron.Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteita sekä yhtä lailla vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukilainoilla rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä asuntoja erityisryhmille, esimerkiksi ikääntyneille.
Korkotuettuja asuntoja omistavat muun muassa kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt. Näissä asunnoissa noudatetaan omakustannusvuokraa, joka tarkoittaa sitä, että vuokralaisilta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan kattamaan asuntojen rahoitusmenot ja hyvän kiinteistönpidon mukaiset hoitomenot. Korkotuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Asetusmuutos toteuttaa Sannan Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta lisätä tukea ja kehittää pitkää korkotukimallia.Tasavallan presidentti vahvisti tänään myös pitkän korkotukimallin kehittämistä koskevat lakimuutokset. Nämä lait tulevat voimaan 1.9.2023.Valtioneuvoston päätöksetHallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä eduskunnalle (ympäristöministeriön tiedote 27.10.2022)LisätiedotLiisa Meritähti-Lustig
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Muutoksella tuetaan entistä vahvemmin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.Suomen näkökulmasta direktiiviehdotus on tervetullut, sillä viherpesu on yleistä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan yli puolet ympäristömainoksista on epäasiallisia tai harhaanjohtavia. Väittämät olivat monitulkintaisia tai oleellisia seikkoja oli jätetty kertomatta.

EU:n komissio on antanut keskiviikkona 22. maaliskuuta direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä, jolla tarkennetaan ympäristömainonnan pelisääntöjä. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on antaa kuluttajille ja eri toimijoille luotettavaa ja yhdenmukaista tietoa tuotteen tai palvelun ympäristöominaisuuksista sekä vähentää niin sanottua viherpesua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä on tilannut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteiden inventoinnin tavoitteena lahjoittaa niitä Ukrainaan sikäläisten vesilaitosten käyttöön. Ympäristöministeriö tukee laitelahjoitusta.Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja ympäristöministeriö:Ympäristöministeriö rahoitti Suomenojan puhdistamon laitteiden inventoinnin, jossa luetteloitiin kaikki puhdistamolta ylijäävät tavarat sekä määriteltiin niiden kunto ja toimivuus. Lisäksi ympäristöministeriö on avannut lahjoitukseen liittyen jatkokeskustelut Ukrainan ympäristöhallinnon kanssa jätevesisektorin tarpeista sekä siitä, missä kohteissa Suomenojan laitteista saadaan suurin hyöty.”Venäjän julma hyökkäyssota on maksanut monen ukrainalaisen hengen ja hävittänyt maan infrastruktuuria. Sodan keskelläkin puhtailla vesistöillä on merkitystä. On hienoa, että HSY on omalta osaltaan mukana auttamassa ukrainalaisia hädän hetkellä ja maan jälleenrakentamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.HSY päätti Suomenojan jätevedenpuhdistamon käytön tammikuussa 2023, kun kaikki aiemmin sinne menneet jätevedet johdettiin uudelle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. ”HSY hankkii urakoitsijan irrottamaan laitteet ja pakkaamaan ne kuljetusta varten. Jos ukrainalaiset näyttävät toimitukselle vihreää valoa, ensimmäinen laite-erä voitaisiin lähettää mahdollisesti jo kevään aikana”, toimitusjohtaja Tommi Fred HSY:stä kertoo. ”Osa laitteista voidaan irrottaa vasta, kun koko puhdistamo puretaan, joten niiden osalta lähettäminen menee syksyyn”, hän jatkaa. Tavarat toimitetaan perille Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, jota koordinoi Suomessa sisäministeriö.Suomenojan puhdistamon purkua valmistellaan yhdessä Espoon kaupungin kanssa, ja se on suunniteltu alkavaksi tämän hetken tiedon mukaan syksyllä 2023.   Tänään 22.3. vietetään YK:n maailman vesipäivää. Kansainvälisen maailman vesipäivän 2023 teemana on muutoksen nopeuttaminen maailmanlaajuisen vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä on tilannut Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteiden inventoinnin tavoitteena lahjoittaa niitä Ukrainaan sikäläisten vesilaitosten käyttöön. Ympäristöministeriö tukee laitelahjoitusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.”Viimeisen hankehaun loppukiri oli todella lupaava kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämistyötä ajatellen. Rakennetun ympäristön vihreä siirtymä kiinnostaa niin yrityksiä, kuntia kuin yhdistyksiä. Vaikka kyseessä oli jo neljäs hakukierros, saimme hanke-ehdotuksia vielä uusista teemoista ja uusilta hakijoilta”, kertoo ympäristöministeriön projektikoordinaattori Maija Stenvall.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Käynnissä on jo kymmeniä hankkeita, jotka liittyvät mm. energiaan, vähähiiliseen kiertotalouteen, rakentamisen prosesseihin, rakennusmateriaaleihin sekä tietokantoihin ja laskureihin.   Päätökset ministeriön neljännen haun rahoitettavista hankkeista pyritään tekemään huhtikuun 2023 loppuun mennessä.Ohjelman toisen toteuttajan, Business Finlandin, viimeinen hankehaku on käynnissä 14.4. saakka. Business Finland rahoittaa etenkin vientiin tähtääviä hankkeita.Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua verkossa tilannehuoneessa  Ympäristöministeriön ja Business Finlandin avustettuihin hankkeisiin voi tutustua kätevästi ohjelman tilannehuoneessa, joka antaa kuvaa myös hankkeiden teemoista, tavoitteista ja vaikuttavuudesta.Ohjelmassa avustetut hankkeet tilannehuoneessa (kirailmasto.fi)EU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääRahoitushaku on osa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jolla panostetaan lähivuosina yhteensä 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland, ja rahoitushakuja on järjestetty vuosien 2021–2023 aikana yhteensä seitsemän.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Ohjelman ajankohtaiset kuulumiset (kirailmasto.fi)

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman ympäristöministeriön neljänteen ja viimeiseen hakukierrokseen osallistui 57 hanketta. Ne hakevat valtionavustusta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä. Hakukierroksella oli haettavana 1,5 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos tiedottavatIPCC julkaisi 20. maaliskuuta kuudennen arviointiraportin viimeisen osan, yhteenvetoraportin. Raportti summaa yhteen vuosina 2018–2022 julkaistut osaraportit ja erikoisraportit.
IPCC alleviivaa yhteenvedossaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain nyt tehtävillä välittömillä ja voimakkailla maailmanlaajuisilla päästövähennyksillä. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen hillitä maailman keskilämpötilan nouseminen puolellatoista tai korkeintaan kahdella asteella verrattuna esiteolliseen aikaan.Saatavilla on tietoa, keinoja ja myös maailmanlaajuista pääomaa ilmastohaasteiden ratkaisemiseksi. Päätökset ja toimenpiteet, joita nyt teemme, vaikuttavat tuhansia vuosia.”Tieteen viestit ovat vakavia. Meidän ei pidä lamaantua, vaan kanavoida huoli teoiksi. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ihmisten ja yhteiskuntien toimintaa voidaan muuttaa nopeastikin. Tämä on nyt välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarvitsemme ihan jokaisen mukaan: niin valtion, yritykset, maanviljelijät, järjestöt kuin kansalaisetkin”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Raportti koostaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon ilmastostaIPCC:n kokoaman kuudennen arviointiraportin mittakaavasta kertoo se, että osaraportteja on ollut kirjoittamassa satoja tutkijoita, viittauksia eri tutkimuksiin on kymmeniä tuhansia. Raportin tekoon on osallistunut myös suomalaisia tutkijoita. Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina tutkimuslaitoksina maailman suurimpaan ilmastomallinnushankkeeseen, jonka tuloksia hyödynnettiin raportissa.”Meillä on maantieteelliseen sijaintiimme liittyvää erityisosaamista. On tärkeää, että pystymme jatkamaan korkeatasoista tutkimusta ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi ja tuomme osaamisemme kansainvälisen tiedeyhteisön käyttöön”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Jussi Kaurola.Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiinKuudennen arviointiraportin viesti on selvä: ilmastonmuutos etenee ja sen vaikutukset heikentävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia.Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat lämmittäneet ilmastoa. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C vuosista 1850–1900 vuosiin 2011–2020. Ilmastonmuutos on johtanut laajoihin ja nopeisiin muutoksiin ilmakehässä, merissä, lumi- ja jääpeitteessä sekä maalla. Monet sään ääri-ilmiöt toistuvat useammin ja voimakkaampina.Raportin mukaan ilmasto jatkaa lämpenemistään vähintään seuraavankin vuosikymmenen. 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu. Pitkän ajan vaikutukset ovat moninkertaisesti korkeammat kuin ne, joita nyt jo havaitaan. Laajojen, haitallisten seurausten todennäköisyys kasvaa, kun maapallon ilmasto lämpenee.Arviolta 3,3–3,6 miljardia ihmistä elää olosuhteissa, jotka tekevät heistä haavoittuvia ilmastonmuutokselle. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita ruokaturvalle ja makean veden saatavuudelle. Haavoittuvimmat yhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet vähiten ilmastonmuutokseen, kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten.Ilmastonmuutoksen voimakas hillintä ja nopeutetut toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tällä vuosikymmenellä vähentäisivät ihmisille ja luonnolle ennustettuja vahinkoja ja menetyksiä. Päästöjä vähentämällä myös ilmanlaatu paranee ja saavutetaan terveyshyötyjä.Ilmastotavoitteet saavutetaan vain nopeilla muutoksillaIlmastonmuutoksen hillinnän kunnianhimo on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja ilmastotoimia myös tehdään yhä enemmän. Nykyiset ja suunnitellut ilmastotoimet eivät kuitenkaan 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikilla toimialoilla vaaditaan nopeita ja voimakkaita kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tämän vuosikymmenen aikana.
Erityisesti energiajärjestelmään vaaditaan merkittäviä muutoksia. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 asteeseen tai 1,5 asteeseen edellyttää fossiilisen polttoaineen käytön vähentämistä, päästötöntä sähköntuotantoa, siirtymistä vähähiilisiin polttoaineisiin sekä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämistä.Ilmastotoimet vaativat poliittista sitoutumista – rahoitus moninkertaistettavaIlmastotoimet tarvitsevat poliittista sitoutumista. Talous, teknologia ja kansainvälinen yhteistyö ovat kriittisiä mahdollistajia, joilla voidaan kiihdyttää ilmastotoimia.Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii rahoituksen moninkertaistumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen alueille. Rahoitusta on, mutta esteitä sen saavutettavuudelle pitää purkaa. Erityisesti haavoittuvimpia alueita ja ihmisiä tulee tukea, jotta ne selviytyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutos on entistä suurempi uhka myös ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Hillintä ja sopeutumistoimet voivat hillitä luontokatoa ja ne ovat myös kriittisiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.Kunnianhimoiset ilmastotoimet ja ilmastokestävä kehitys on mahdollista saavuttaa, kun toimissa kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen, osallisuuteen ja reiluun siirtymään.

Tieteellinen näyttö on selkeää: ilmastonmuutos on uhka ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tänään julkaisemassaan raportissa, että elinkelpoisen tulevaisuuden turvaaminen kaikille vaatii välittömiä toimia. Aikaa korjausliikkeelle on hyvin vähän, mutta ratkaisuja on saatavilla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.Luontoa turvaava lainsäädäntö on pistemäistä ja hajaantunut useiden sektorilakien alle. Lainsäädäntö ei myöskään ole riittävän velvoittavaa ja sääntelyssä on aukkoja. Nykyisten ohjauskeinojen hajaantuneisuus aiheuttaa sen, ettei luontokadon hillintää ohjata kokonaisuutena yhdenkään lain nojalla. Tutkijat suosittelevat luontokadon pysäyttämiseen mallia, jossa velvoitteita sisältävän luontolain ohella muutoksia tehtäisiin eri sektoreita koskevaan lainsäädäntöön, kuten maankäyttö- ja rakentamislakiin, metsälakiin, vesilakiin tai ympäristönsuojelulakiin. Tätä kohti voidaan edetä portaittain. Liikkeelle voidaan lähteä koordinointiin perustuvasta luontolaista, joka velvoittaisi viranomaisia ja jossa säädettäisiin keskeisesti suunnittelujärjestelmistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista.”Ilmastolaki on asettanut ilmastokriisin torjunnalle selkeän tavoitteen ja Suomen hiilineutraaliudelle määrävuoden. Tarvitsemme vastaavan tahdon myös luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen luonnon tilan tulisi alkaa elpymään. Näiden saavuttamisen takaisi luontolaki”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Luontolailla vahvistettaisiin puitteet luontoa koskevalle suunnittelujärjestelmälleLuontokato on monitahoinen ilmiö, joka vaatii lainsäädännöltä kykyä ylittää politiikkasektorit ja viranomaisten väliset rajat. Suomessa ei ole järjestelmää, jolla luonnon tilaan vaikuttavia toimia suunniteltaisiin tuotantosektorit läpäisevästi ja tavoitteellisesti. Uudella luontolailla asetettaisiin ensi vaiheessa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet viranomaisille ja luotaisiin suunnittelu- ja tiedontuotantojärjestelmä näiden tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Luontolakiin olisi mahdollista kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä, johon Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla ja EU-tasolla sitoutunut. Tämänkaltainen luontolaki tarjoaisi myös kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, joita ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi.”Uudistettu luonnonsuojelulaki antaa tärkeitä välineitä jo heikentyneen ja uhanalaisen luonnon suojelemiseksi. Tästä esimerkkinä voidaan mainita vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset. Luonnonsuojelulain mukaisten uhanalaisten luontoarvojen ulkopuolella luontokadon hillintään on kuitenkin vain vähän tavoitteita ja keinoja. Jo aiemmin Luontopaneeli ja eri tutkijat ovat ehdottaneet uudenlaista luontolakia. Oikeudellinen esiselvitys tarjoaa hyvää pohjaa valmistelun tarkemmalle suunnittelulle ensi hallituskaudella”, lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi sanoo. Selvityksen taustalla monialainen tutkijapaneeliSelvityksen ovat laatineet ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja erikoistutkija Minna Pappila. Selvitys perustuu aiempien selvitysten ja tutkimustiedon synteesiin sekä ympäristöministeriön tammikuussa 2023 toteuttaman eDelphi-tiedepaneelin ja sen pohjalta helmikuussa 2023 järjestetyn asiantuntijatyöpajan tuloksiin. Tiedepaneeliin kutsuttiin keskeisiä oikeustieteen, ekologian, yhteiskuntatieteen ja ympäristötaloustieteen asiantuntijoita. Esiselvitys luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoiksi (pdf)LisätietojaJohanna Korpi
lainsäädäntöjohtaja
p. 029 525 0278
[email protected]

Tuoreen esiselvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka olisi korjattava luontokadon suitsimiseksi. Lainsäädäntöä voidaan kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki.

Lähde: ym.fi