NordenBladet — Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää koronapandemian aiheuttamaa taloudellista riskiä tapahtumien järjestäjille. Tapahtumatakuu on tarkoitettu tueksi tapahtumien järjestäjille, koska Covid-19 pandemiaan liittyvät kokoontumisrajoitukset vaikeuttavat tapahtumien järjestämistä ja rahoituksen tai vakuutusten saamista tapahtumien järjestämiseksi.
Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotusluonnoksen vaikutusarvio on suppea ja puutteellinen. Lakiehdotuksen keskeneräisyydestä johtuen kuvaukset ehdotetuista toimenpiteistä ja keskeisistä tavoitteista jäävät epätäsmällisiksi, mikä heikentää vaikutusarvioinnin edellytyksiä.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin tuen kohteena oleva yritysjoukko. Samalla tulisi kuvata myös niitä yrityksiä, joihin Covid-19 rajoitukset vaikuttavat mutta jotka jäisivät asetettujen tukikelpoisuuskriteerien vuoksi tapahtumatakuun ulkopuolelle. Esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia yrityksille tulisi arvioida tarkemmin kilpailunäkökulmasta.
Arviointineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että esitysluonnoksen rajaukset näyttävät sulkevan tuen piiristä pois uudet tai vasta viime vuosina kasvaneet yritykset. Esitysluonnoksessa olisi ollut paikallaan esittää kuvaus siitä, kuinka paljon tapahtuma-alalla on aikaisempina vuosina tapahtunut yritysten vaihtuvuutta.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä ehdotettavan tapahtumatakuun vaikutuksia alan työllisyyteen.Myös yleishyödyllisille järjestäjille suunnatun ehdotetun 12 miljoonan euron harkinnanvaraisen tuen osalta tulisi esittää vähintään lyhyesti tuen tavoite ja tarve, keskeiset hyödyt sekä arvio tukikelpoisista ja tuen ulkopuolelle jäävistä järjestäjistä.
Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sisäministeriö on käynnistänyt turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) haun 3.5.2021. EU-rahoitusta on haettavissa yhteensä vähintään 8,1 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 28.5.2021 saakka. Haussa myönnetään EU-rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät vastaanotto -ja turvapaikkajärjestelmien kehittämistä, paluujärjestelmän kehittämistä ja kotoutumisen osalta yhteiskunnan vastaanottavuutta.
Hakuun avataan seuraavat rahaston perusrahoituksen kansalliset tavoitteet sekä niille alustavasti varatut määrärahat:Kotoutumistoimien rahoituksesta tuettavilla hankkeilla on tarkoituksena mm. tehdä näkyväksi yhteiskunnan roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa Suomeen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä.
Lisäksi hakuun avataan seuraavat rahaston erillismäärärahoja koskevat kansalliset tavoitteet ja niille alustavasti varatut määrärahat:
Tuettavien hankkeiden tulee edistää rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisen osalta haun tavoitteet on määritelty tarkemmin hakuilmoituksen liitteessä 2.Haku on EU:n rahoitusohjelmakauden 2014-2020 viimeinen AMIF-rahaston haku. Ohjelmakaudesta 2021-2027 ja uusista EU:n sisäasioiden rahastoista löytyy lisätietoa rahastojen verkkosivuilta.
NordenBladet — Suomi on julkaissut Elements of AI -verkkokurssin 21 EU-maassa näiden omilla kielillä. Lanseeraukset käynnistyivät toukokuussa 2020 Latviasta, ja viimeisenä kurssi julkaistiin huhtikuun 2021 lopussa Espanjassa ja Sloveniassa.
Suomi päätti EU-puheenjohtajakaudellaan joulukuussa 2019 investoida eurooppalaisten tulevaisuustaitoihin ja tarjota maksuttoman Elements of AI -verkkokurssin kaikille jäsenmaille. Tavoitteena on kouluttaa yksi prosentti EU-kansalaisista tekoälyn perusteisiin ja näin vahvistaa Euroopan digitaalista johtajuutta. Kurssin ovat toteuttaneet Helsingin yliopisto ja teknologiayritys Reaktor.
– Digitalisaatio vauhdittaa työn murrosta ja asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle, mutta tarjoaa samalla ratkaisuja uuden oppimiseen. Verkkokurssi tekoälyn perusteista on erinomainen esimerkki tavasta, jolla voimme tukea eurooppalaisten elinikäistä oppimista. Tälle kurssille on tarvetta myös tulevaisuudessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
– Suomelle on tärkeää lisätä Euroopan digitaalista johtajuutta. Koemme, että tekoäly ja muut uudet teknologiat lisäävät EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä. Elements of AI -kurssi on tarpeellinen aloite, ja lanseeraukset ovat hyvä alku pitkään jatkuvalle työlle, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Yli 240 000 ihmistä on kirjautunut Elements of AI -kurssille EU-alueellaEU-laajuisesti kurssille on kirjautunut 244 902 henkeä, mikä on 0,055 prosenttia väestöstä. Kurssin suoritusprosentti on 15,87. Osallistujista on miehiä 54,9 prosenttia ja naisia 45,1 prosenttia.
– Suomalaisista noin 2 prosenttia on suorittanut kurssin, ja kannustan kaikkia eurooppalaisia tutustumaan siihen. Yliopistomme keskeinen ajatus on, että tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Tämä kurssi on yksi tapa panostaa kansalaisten osaamiseen, edistää jatkuvaa oppimista ja vastata yhteiskunnan tiedon tarpeisiin, toteaa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Uusista maista kurssille kirjautuneita suhteessa väkilukuun on eniten Kroatiassa, yli 21 000 eli noin 0,5 prosenttia väestöstä, ja Latviassa, noin 7 200 eli noin 0,4 prosenttia väestöstä. Kurssin suorittaneita suhteessa sille rekisteröityneihin on puolestaan eniten Luxembourgissa, Hollannissa ja Italiassa, noin 15–19 prosenttia. Kärkisijaa tilastoissa pitävät Ruotsi ja Viro, joissa kurssi on ollut saatavilla jo ennen Suomen aloitetta. Maailmanlaajuisesti kurssikävijöitä on yli 660 000.
– Tekoäly ei ole robottivallankumous vaan arkipäiväinen asia, jota ei tarvitse mystifioida. Kurssi tarjoaa eräänlaisen ”tiederokotuksen” tekoälyyn liittyvää hypetystä ja harhaanjohtavia klikkiotsikoita vastaan. Tavoitteena on saada kansalaiset mukaan miettimään uusia tekoälysovelluksia, jotta tekoälyä voidaan kehittää vastaamaan ihmisten todellisiin tarpeisiin, sanoo kurssin vastuuopettaja, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta.
Paikalliset kumppanit vievät kurssia eteenpäin EU-maissaJokaisessa EU-maassa on paikallinen yliopistokumppani sekä muita kumppaneita, jotka tekevät kurssia tunnetuksi lanseerausten jälkeenkin. Työssä ovat mukana myös Suomen EU-edustustot.
– Suomalaisen teknologiaosaamisen vieminen Eurooppaan on yksi keskeisistä tavoitteistamme, ja koulutus on tärkeä osa sitä. Elements of AI on onnistunut tavoittamaan ihmisiä laajasti eri ikäryhmistä, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta. Toivomme kurssin rohkaisevan ihmisiä verkko-opiskelemaan myös muita uusia teknologioita, sanoo Managing Director Ville Valtonen Reaktor Educationista.
– Hanke vahvistaa Suomen mainetta koulutuksen ja digitalisaation kärkimaana. Elements of AI:n avulla haluamme huolehtia paitsi omasta myös muiden EU-kansalaisten osaamistasosta. Tarjoamme koulutusta ja osaamista myös muiden käyttöön. Hankkeella on maakuvallisestikin suuri arvo, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras kertoo.
Kurssi on nyt julkaistu Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Luxembourgissa, Maltalla, Puolassa, Portugalissa, Ranskassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tanskassa ja Tšekissä. Virossa, Ruotsissa ja Saksassa kurssi oli jo saatavilla ennen Suomen EU-puheenjohtajakauden aloitetta. Kurssin käännökset eri kielille on tehnyt Euroopan komissio.
NordenBladet — Eurooppa-päivän juhlinta laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi verkkotapahtumaksi 7.–9. toukokuuta. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5. 1950 antamaa julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna. Tarkoituksena oli edistää hiili- ja terästuotannon yhdistämisen ja eurooppalaisen yhtenäisyyden avulla rauhaa ja hyvinvointia. EU:n jäsenmaiden johtajat sopivat Milanon huippukokouksessa vuonna 1985, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.
Tänä vuonna Eurooppa-päivän ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä perjantaista sunnuntaihin 7.–9.5. Kaikkea ohjelmaa voi seurata Eurooppa-päivän verkkosivuilla.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus ja Eurooppanuoret järjestävät osana ohjelmaa EU-uramahdollisuuksiin keskittyvän keskustelun perjantaina 7.5. klo 13.00. Millaisia työmahdollisuuksia EU tarjoaa, ja miten EU-uralle voi hakea? Entä miksi on tärkeää, että suomalaisia toimii EU-tehtävissä myös tulevaisuudessa? Avauspuheenvuoron pitää Sitran yliasiamies, ex-komissaari Jyrki Katainen. Panelisteina ovat Iina Lietzén Euroopan ulkosuhdehallinnosta sekä Ville Majamaa ja Antti Karhunen Euroopan komissiosta. Keskustelun moderoi yksikönpäällikkö Anu Pulkkinen Eurooppatiedotuksesta.Viikonlopun ohjelmassa on muun muassa pohdintaa Euroopan tulevaisuudesta, Vuoden eurooppalaisen ja Vuoden nuoren eurooppalaisen valinta sekä koko perheen viihdeohjelmaa. Tervetuloa mukaan!
NordenBladet — Hallitus päätti 29. huhtikuuta vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus päätti nostaa kehystasoa ja uudelleen kohdentaa menoja.Perusväylänpidon määrärahoihin hallitus tulee esittämään 50 miljoonan euron aikaistusta vuodelta 2022 vuodelle 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä. Liikenne 12 -ohjelman mukaisesti perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa priorisoidaan elinkeinoelämälle keskeisiä reittejä ja turvataan työssäkäynnin tarpeet koko verkolla.
Hallitus on sopinut kehysriihessä 370 miljoonan euron säästötoimista vuodesta 2023 eteenpäin julkisen talouden kehyksissä. Säästöt on jaettu ministeriöittäin ja liikenne- ja viestintäministeriön osuus on 110 miljoonaa euroa. Säästön lopullinen kohdennus ratkaistaan ensi kevään kehysriihessä. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee kohdennuksen huomioiden hallinnonalan kehittämistarpeet. Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan määrärahataso on keskimäärin noin 3,3 miljardia euroa kehyskaudella 2022-2025.
– Tällä hallituskaudella olemme satsanneet valtavasti perusväylänpitoon sekä uusiin liikennehankkeisiin. Oikea-aikainen ja määrätietoinen elvytys on auttanut Suomea pandemian yli. Seuraavaksi on varauduttava kasvuvaiheen suhdannepolitiikkaan. Työ liikennejärjestelmän tehostamiseksi ja kehittämiseksi jatkuu ja olen iloinen, että Liikenne 12 -työssä olemme löytäneet yhteisen tahdon siihen, sanoo ministeri Timo Harakka.
Eduskunta käsittelee kevään aikana selonteon vuosien 2021-2032 valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka on valmisteltu parlamentaarisessa yhteistyössä.
Tietoturvaa ja tietosuojaa parannetaanHallituksen puoliväliarviointiin tehtiin kirjaus tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta. Valtioneuvosto sitoutuu edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Myöhemmin keväällä 2021 hyväksytään kaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla sekä kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaksi.
– On tärkeää, että hallituksena sitouduimme kehysriihessä edistämään tietoturvan ja tietosuojan parantamista. Yhteiskunnan keskeiset palvelut, kuten sähkön ja juomaveden jakelu sekä terveydenhuollon palvelut, tarvitsevat turvattuja yhteyksiä ja tietojärjestelmiä toimiakseen. Yhteiskunnalle kyberturvallisuus on digiajan välttämättömyys, toteaa ministeri Harakka.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta valmistumassaHallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun. Ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi.
– Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelu on loppumetreillä. Keväällä valtioneuvoston on tarkoitus tehdä periaatepäätökset sekä kotimaan liikenteen, meri- ja sisävesiliikenteen että lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, toteaa ministeri Harakka.
Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.
NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan edunsaajille vähentyneitä tuottojen tuloutuksia. Kokonaisuudessaan kompensaatio rahapelitoiminnan edunsaajille vuonna 2022 on 330 miljoonaa ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla kompensaatio on vuonna 2022 yhteensä noin 174 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 161 miljoonaa euroa. Kompensaatiosta huolimatta tämän vuoden talousarvioon verrattuna rahoitus taiteelle, liikunnalle, nuorisotoiminnalle ja tieteelle vähenee 41 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja noin 54 miljoonalla euroa vuonna 2023.
Jakosuhteiden mukaisesti vuonna 2022 tämä jakautuisi seuraavasti: taiteelle 17,5 miljoonaa, liikunnalle 11,4 miljoonaa, tieteelle 8 miljoonaa ja nuorisotyölle 4,1 miljoonaa euroa. Tarkemmasta kohdentamisesta päätetään myöhemmin.
Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi käynnistetään välittömästi. Työskentelyn pohjana on Erkki Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen ja päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Muita riihen yhteydessä tehtyjä päätöksiä
Osana palaamista valtiontalouden menokehykseen, hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin. Hallituksen linjauksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriötä koskeva sopeutustarve on 35 miljoonaa euroa. Hallituksen linjauksen mukaisesti sopeutus ei kohdistu koulutukseen eikä opintososiaalisiin etuuksiin. Sopeutuksen kohdentamisesta päätetään myöhemmin.
Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys Suomen kestävän kasvun ohjelmasta toisi merkittävästi lisärahoitusta TKI-toimintaan.
Koronavirustilanteen aiheuttamia vaikutuksia taiteelle, liikunnalle ja nuorisotoimelle tasoitetaan hallituksen eilen 29. huhtikuuta eduskunnalle antamassa toisessa lisätalousarvioesityksessä. Kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle kohdistuva yhteensä noin 226 miljoonan euron tukipaketti.
NordenBladet — Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.
”Puoliväliriihen keskiössä oli ennen muuta talouden tasapainottaminen, kasvu ja työllisyys. Saimme lisäksi maa- ja metsätalouteen ja kalatalouteen tärkeitä kohdennuksia, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja riskiensietoa. Leikkauksia pidän valitettavina, mutta välttämättöminä kestävän talouden näkökulmasta. On myös maataloustuottajien ja metsänomistajien etu, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennustettavana”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä summaa kokonaisuutta.
Hallitus haluaa tukea kotimaista omistajuutta ja sitäkin kautta kasvua ja työllisyyttä. Suomessa perinteistä perhemetsätaloutta tuetaan jatkossa rajoittamalla metsärahastojen mahdollisuutta metsävähennyksen hyödyntämiseen vuodesta 2022 alkaen.
Turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena, korvaavia kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja selvitetään
Turvealan ennakoitua nopeampi murros on ajanut alan toimijat vaikeuksiin. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille päätettiin siksi valmistella erillinen luopumispaketti. Myös yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan.
”Turvetuotannossa on kyse myös energiatuotannon huoltovarmuudesta ja puhtaasta ruuasta, jota suomalaisissa puutarhoissa ja kasvihuoneissa tuotetaan”, korostaa ministeri Leppä. Turve säilyy jatkossakin huoltovarmuuspolttoaineena. Sitä tarvitaan lisäksi kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena.
Hallittua muutosta tuetaan nostamalla energialaitosten verottoman turpeen käytön alaraja 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin vuosiksi 2022–2026. Sen jälkeen raja laskee ensin 8 000 megawattituntiin ja vuodesta 2030 alkaen 5 000 megawattituntiin. Vaihtoehtoja turvetta korvaaviin kasvualusta-, kuivike- ja raaka-ainetarpeisiin kehitetään samanaikaisesti.
NOUSU- ja SOTKA-ohjelmat jatkuvat, Luontolahja Suomelle -kampanja käynnistyy uudelleenHallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävää NOUSU-ohjelmaa voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2022, samoin taantuvien riistalintukantojen elvyttämiseen tähtäävää Sotka-hanketta.
Hallitus päätti lisäksi käynnistää uudelleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hienosti onnistuneen Luontolahjani Suomelle -kampanjan. Kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.
Talouden tasapainottaminen vaatii myös säästöjäHallituksen puoliväliriihessä sovitut leikkaukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen noin 35 miljoonalla eurolla. Leikkaukset tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin. Eri hallinnonalojen yhteiset säästöt vuodesta 2023 alkaen ovat 370 miljoonaa euroa vuodessa.
”Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkaustarve vuodesta 2023 lähtien tullaan vielä käymään tarkasti läpi. Viljelijätukiin leikkauksia ei tulla kohdistamaan”, vakuuttaa ministeri Leppä.
Hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta käytiin 21.–29.4.2021. Puoliväliriihessä tarkasteltiin hallitusohjelman toteutumista ja päätettiin vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelma käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 12.5.2021, minkä jälkeen se julkaistaan internetissä.
NordenBladet — Hallitus vahvisti puoliväliriihessä koulutuspolitiikan roolia osana työllisyystoimiaan. Jatkuvan oppimisen panostuksilla saadaan työtä yli 10 000 ihmiselle. Riihessä sovittiin myös laajasta kokonaisuudesta, jolla paikataan koronapandemian aikana syntynyttä lasten ja nuorten oppimisvajetta. Hallitus sopi lisäksi, että koulutukseen ei kohdisteta leikkauksia myöskään vuodesta 2023 alkaen.
Hallitus vastaa nopean teknologisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan koulutustarpeeseen panostamalla voimakkaasti jatkuvaan oppimiseen. Lisäämällä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan helpottaa työn kohtaanto-ongelmaa ja luoda edellytyksiä työllistymiselle. Jatkuvan oppimisen investointien työllistymisvaikutukseksi arvioidaan 10 000 -10 500 työllistä.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat 30. huhtikuuta Suomen osallistumisesta Naton NMI-koulutusoperaatioon Irakissa.
Kokouksessa keskusteltiin myös puolustusselonteon valmistelusta.
Lisäksi TP-UTVA keskusteli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnasta tulevina vuosina eli strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin mukaan hallituksen puoliväliriiheessä tekemät päätökset vahvistavat sosiaali- ja terveyspalveluja, parantavat hoitoon pääsyä, turvaavat järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitusta ja toimintaa, edistävät osatyökykyisten työllistymistä sekä ennaltaehkäisevät työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja.
Koronavirusrokotteiden hankintaan lisää varojaHallitus on linjannut, että koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja ennaltaehkäistäänHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Osana työllisyystoimia, hallitus päätti riihessä, että se edistää työkykyä ja työhyvinvointia. Jotta työllisyystavoite saavutettaisiin, on keskeistä pystyä ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä merkittävää työllisyyden lisäystä ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja lyhentämällä sairastumisesta johtuvia työuran katkoksia. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä vähintään 5 prosenttia kaikista alkaneista mielialahäiriödiagnoosin perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä, mikä tuottaa potentiaalisesti noin 2 500 hengen työllisyysvaikutukseen. Sekä palveluiden että etuuksien kokonaisuutta uudistetaan siten, että ne tukevat ensisijaisesti sujuvaa ja nopeaa työhön paluuta ja vähentävät eläköitymistä sekä sairaspoissaolojen pidentymistä. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja työhyvinvointia kehitetään ja kuntoutusjärjestelmää sekä etuuksia uudistetaan.
Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmalla vaikutetaan työikäisten työuran ennenaikaiseen katkeamiseen. Ohjelmassa muun muassa kehitetään mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja edistetään hallituksen mielenterveysstrategiaa.
Hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista kuntoutuskomitean ehdotuksien pohjalta. Uudistuksessa vahvistetaan työllisyyspalveluiden yhteyttä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkuun. Uudistuksessa otetaan huomioon palveluiden ja etuuksien kokonaisuuden toimivuus siten, että se edistää työllisyyttä.
Työntekijöiden paluuta sairaslomalta työhön nopeutetaan, kun Keski-Suomessa kehitetty TYÖOTE-malli laajennetaan valtakunnalliseksi. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa sekä kuntoutuksen kehittäminen jatkuvat suunnitelmien mukaisesti.Järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitus ja toiminta turvataanHallitus ehdottaa vuosiksi 2022 ja 2023 yhteensä 635 miljoonan euron kompensaatiota järjestöille, yhteisöille ja säätiöille niiden rahoituksen turvaamiseksi. Vuonna 2022 kompensaatio on 330 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 se on 305 miljoonaa euroa. Tarve kompensaatiolle johtuu Veikkauksen tuottojen laskusta.
Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. Lisäksi hallitus ehdottaa, että uutta pysyvää rahoitusmallia järjestöille, yhteisöille ja säätiöille ryhdytään valmistelemaan välittömästi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen varoja
Hallitus varaa kehyskaudelle 2022–2025 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon 400 miljoonaa euroa. Varoja kohdistetaan muun muassa uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ICT-muutoksiin.Lapsi- ja perhepalveluihin, lapsistrategiaan, päihteitä käyttävien äitien palveluihin sekä välitä viljelijästä toimintamallille rahoitustaTulevaisuusinvestointien toteutukseen varataan 29,5 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tulevaisuusinvestoinneissa jatketaan muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämistä sekä lapsistrategian valmistelua. Lisäksi turvataan päihteitä käyttävien äitien palveluja ja Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkoa.
Lasten, nuorten ja perheiden toipumista koronatilanteesta tuetaanHallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden, jolla lievennetään lapsiin ja nuoriin kohdistuneita kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat aiheutuneet koronavirustilanteesta. Kielteisiä vaikutuksia on syntynyt koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuista kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksista.
Rahoitusta kohdennetaan muun muassa oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet. Toimenpidekokonaisuus sovitetaan yhteen muun koronakriisistä toipumiseen tähtäävän valmistelun sekä kansallisen lapsistrategian toimeenpanon kanssa.
Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat koronatilanteen seurauksena kasvaneet, ja useat selvitykset osoittavat, että pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkien, mutta erityisesti jo aiemmin heikommassa asemassa olleiden lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Koronakriisi on monin tavoin syventänyt eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Riskinä on, että korjaavien palveluiden tarve kasvaa pitkäaikaisesti, ellei tätä kehityskulkua päättäväisesti katkaista. Siksi ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä perustason palveluja on vahvistettava, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä perheiden ja vanhemmuuden tukemiseen, syntyneeseen palveluvelkaan mielenterveys- ja lastensuojelupalvelujen saatavuudessa sekä niiden yhteistyön kehittämiseen.
Hoitotakuu nopeuttaa hoitoon pääsyäHallitus toteuttaa hallitusohjelmassa todetun perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennuksen. Tavoitteena on, että hallituksen esitys kiireettömän hoidon määräaikojen tiukentamisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa annetaan eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana. Säädösmuutokset on ajateltu astuvan voimaan vuonna 2023. Tätä ennen tuetaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä ja toimintaa kustannusvaikuttavasti siten, että hoitoon pääsy paranee. Myös covid-19-epidemian aiheuttama hoito- palvelu-, ja kuntoutusvelka on kurottava umpeen.Hoitoon pääsyn ja saatavuuden parantamiseksi tehdään kehittämistoimia osana Tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman tuomilla lisäpanostuksilla. Väestön voimakas ikääntyminen edellyttää erityisesti toimintamalleja, jotka ylläpitävät ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa on vuonna 2020 myönnetty yhteensä 70 miljoonaa euroa valtionavustuksina tulevien hyvinvointialueiden hankkeille, joissa parannetaan erityisesti hoitoon pääsyä ja nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta sekä edistetään muita ohjelman mukaisia tavoitteita. Kehittämishankkeet ovat käynnissä kaikilla alueilla. Ohjelman täydennyshaku on tarkoitus avata keväällä 2021.
Valtionavustushankkeiden kansallista ohjausta vahvistetaan. Tämän avulla voidaan varmistaa se, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja toteuttamista kustannusvaikuttavasti on tarkoitus tukea myös EU-rahoitteisella Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (Pilari 4). Suunnitelmana on toteuttaa loppuvuonna 2021 valtionavustushaku tulevien hyvinvointialueiden hankkeille.
Hyvinvointialueille avataan avustushaku
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille avataan syksyllä 2021 avustushaku, jossa voi hakea avustusta sote-uudistuksen ICT-kokonaisuuteen. Avustukset on tarkoitettu suunnitteluun ja valmisteluun, avainvalmistelijoiden palkkaamisen sekä hallinnon ja talouden kannalta välttämättömien palveluiden hankintaan. Ensimmäisen vaiheen avustusmäärä tarkentuu lisätalousarviovalmistelussa. Arvion mukaan se olisi enintään 50 miljoonaa euroa. Rahoitus on ehdollinen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiselle.
Kestävyystiekartta luo suuntaa kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestää yhteiskuntaa
Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Kestävyystiekartalla hallitus tekee näkyväksi hallitusohjelman tavoitteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Kestävyystiekartta tunnistaa myös ne keskeiset teemat ja aihealueet, joissa tarvitaan lähitulevaisuudessa sekä pidemmällä aikavälillä uusia poliittisia toimia ja avauksia.
Lisätietoa
erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Anders Portin, p. 0295 150 280 (yleiset kysymykset)
kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (yleiset kysymykset)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (yleiset kysymykset)
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (asiakkaan ja potilaan asema, palvelut)
osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0259 163 642 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
erityisasiantuntija Ville Hänninen, p. 0295 163 518 (työkyvyn tuki, TYÖOTE)
taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
erityisasiantuntija Satu Seikkula p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
