NordenBladet — Ulkoministeri Haavisto tapaa Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón Helsingissä 5. toukokuuta.Ministerit keskustelevat Suomen ja Unkarin kahdenvälisistä suhteista sekä ajankohtaisista kansainvälisistä ja EU:ta koskevista kysymyksistä. Asialistalla on myös Unkarin 21.5. alkava Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajuuskausi. Unkarin ulkoministeri tapaa Suomen-vierailullaan myös elinkeinoministeri Mika Lintilän.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — OECD:n arviointi antaa ajankohtaista tietoa kansalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin Suomessa ja tarjoaa suosituksia siihen, miten hallinto voi kehittää toimintaansa kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. Arvioinnin loppuraportti julkistettiin tänään 4.5. verkkotilaisuudessa, jonka avasi kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomalaisten luottamuksessa merkittäviä eroja”Julkinen hallinto on kansalaisia varten. Laajan julkisen hallinnon hyvinvointivaltion oikeutus lähtee siitä, että ihmiset luottavat sen synnyttävän hyvinvointia. OECD:n arviointi on arvokas, kun se kertoo, että hallintoon luotetaan, mutta samalla osoittaa meille kehityskohteita muun muassa palveluissa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomi on vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista. Arviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.OECD analysoi luottamukseen liittyviä haasteita Suomessa ja yksilöi mahdollisuuksia puuttua niihin. Raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Hallinnon toimet koronakriisissä ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseenOECD:n mukaan suomalaiset suhtautuivat hyvin luottavaisesti hallinnon kykyyn hallita koronaepidemiaa tiedottaa kansalaisille ja puuttua epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Henkilöt, joilla oli vahvempi luottamus julkisiin instituutioihin, noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia. OECD korostaa luottamuksen merkitystä kriisien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä.Raportin jatkoaskeleetOECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä.Luottamusarvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). OECD hyödynsi arvioinnin aineistoina muun muassa Tilastokeskukselta tilattua kyselytutkimusta, säännöllisesti toteutettavaa Kansalaispulssikyselyä ja Poikkeusajan dialogien yhteenvetoja. Lisäksi OECD haastatteli suomalaisia julkisten instituutioiden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tutkijoita.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Euroopan komissio aikoo tehdä kesällä 2021 esityksen päästökaupan laajentamisesta meriliikenteeseen.Meriliikenne on Suomelle erityisen tärkeä ulkomaankaupassa maantieteellisen sijainnin vuoksi. Komission odotetaan antavan ehdotuksen aikaisintaan 30.6.2021.– Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n toimien lisäksi tarvitaan EU:n toimia, jotta päästöjen vähennystavoitteet saavutetaan. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että Suomen erityispiirteet huomioidaan tavalla, joka ei heikennä meidän suhteellista kilpailuasetelmaa suhteessa muihin maihin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.EU:n vuoden 2030 päästöjen vähennystavoitetta on sovittu kiristettävän 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.Suomi jatkaa vaikuttamista merenkulun päästökaupan valmisteluun siten, että komission ehdotus vähentäisi tehokkaasti päästöjä. Samalla on tärkeää huomioida Suomen suhteellinen kilpailukyky, koska ulkomaankauppa on riippuvainen merenkulusta. Suomi pitää tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa. Komission ehdotukseen on vaikutettu erityisesti talvimerenkulun näkökulmasta, jotta talvimerenkulku ei aiheuttaisi päästökaupassa Suomen ulkomaankaupalle ylimääräisiä lisäkustannuksia.Jäävahvistetut alukset kuluttavat väistämättä muita aluksia enemmän polttoainetta ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä. Lisäpäästöjä syntyy jäävahvistettujen alusten rakenteesta johtuen myös avovesissä kuljettaessa. Tämän lisäksi jäissä kuljettaessa tarvitaan enemmän tehoa.Päästökaupassa toimijoiden on hankittava ja palautettava vuosittain niiden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Niitä voi ostaa ja myydä. Liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärää vähitellen laskemalla ohjataan toimijat vähentämään päästöjään.Päästökaupan vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisia valintoja päästökaupan toteutuksesta tehdään. Vielä ei tiedetä, minkälaista päästökauppajärjestelmää komissio esittää merenkululle. Merkittävä ratkaisu on se, minkä maantieteellisen alueen päästökauppa kattaa. Vaihtoehtoja ovat 1) ainoastaan EU:ssa sijaitsevien satamien välisiin matkoihin sovellettava päästökauppa, 2) myös EU:n satamien ja kolmansien maiden satamien väliset matkat käsittävä päästökauppa tai 3) näiden välimuodot.Muita päästökaupan vaikuttavuuden ja kilpailukykyvaikutusten näkökulmasta keskeisiä valintoja ovat päästökaupan piiriin kuuluvien alusten kokoraja, merenkulun päästökaupan erillisyys tai yhdistyminen muuhun EU:n päästökauppaan ja päästöoikeuksien jakotapa. Päästöoikeudet voidaan jakaa huutokaupan avulla, ilmaisjakona tai soveltamalla osittain huutokauppaa ja osittain ilmaisjakoa. Lisäksi määritetään, kuinka paljon ja missä tahdissa päästöjä on kokonaisuudessaan EU:ssa vähennettävä. Myös päästökaupan huutokauppatulojen käytöstä on päätettävä.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.Mitä seuraavaksi?Komissio aikoo antaa ehdotuksen merenkulun päästökaupasta osana laajaa Fit for 55 -ilmastopakettia, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU saavuttaa korotetun vuoden 2030 päästövähennystavoitteen. Paketti tulee sisältämään liikenteen osalta useita päästövähennyksiin tähtääviä ehdotuksia. Ehdotuksia odotetaan aikaisintaan kesä-heinäkuun vaihteessa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Vuonna 2020 valtio sai yhtiöomistuksistaan tuloja yhteensä 0,9 miljardia euroa edellisvuoden vastaavan luvun ollessa 1,5 miljardia euroa. Kertomusvuoden tulot koostuivat osinkotuloista ja pääomanpalautuksista. Osinkotulojen laskuun vaikutti lähinnä koronavirusepidemia.Valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo vuoden lopussa oli noin 46,8 miljardia euroa. Pörssiomistusten markkina-arvo vuoden 2020 lopussa oli noin 37 miljardia euroa sisältäen Solidiumin omistukset.Tiedot julkistettiin hallituksen vuosikertomuksessa 2020, jonka liite 4 kertoo valtion yhtiöomistussalkun kehityksen vuonna 2020.Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston vastuulla oleviin yhtiöihin nimitettiin vuonna 2020 yhteensä 184 hallitusjäsentä, joista valtion nimeämiä oli yhteensä 158. Näistä uusia jäseniä oli 31. Naisten osuus valtion nimitysvallassa olevista hallitusjäsenistä nousi 46 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 43 prosenttia. Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista nousi 27 prosenttiin edellisvuoden 19 prosentista.Maaliskuussa 2020 pandemia aiheutti voimakkaan laskun pörssikursseissa, mikä näkyi myös valtion pörssisalkussa. Suoraan omistettujen pörssiyhtiöiden arvo laski pahimmillaan lähes 40 prosenttia edellisen vuoden lopun tasoon verrattuna. Valtion kaikkien pörssiomistusten arvonkehitys oli kertomusvuonna markkinakehitykseen verrattuna kuitenkin hyvää. Loppuvuoden hyvän kehityksen seurauksena kaikkien pörssiomistusten tuotto nousi 35,4 prosenttiin edellisvuoden 25,3 prosentista sisältäen Solidiumin salkkuyhtiöt.Valtion yhtiömuotoinen omistaminen jakautui vuoden päättyessä 66 yhtiöön, joista 36 oli kaupallisin perustein toimivia yhtiötä ja 30 erityistehtäväyhtiöitä.Kaikkien valtio-omisteisten ja Solidiumin kautta omistettujen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2020 oli yhteensä noin 142,9 miljardia euroa ja ne työllistivät yhteensä 313 500 työntekijää. Valtio-omisteiset yhtiöt maksoivat ja tilittivät veroja yhteensä 8,6 miljardia euroa. Uusi valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös ”Vaurautta vastuullisella omistajuudella” julkistettiin huhtikuussa. Periaatepäätöksessä korostuvat erityisesti vastuullisuusasiat. Aiempaan verrattuna selkeä painopiste on ilmastoasioissa.Valtion kehitysyhtiö Vake Oy siirrettiin työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjaukseen joulukuussa, jonka jälkeen Vaken pohjalta perustettiin Ilmastorahasto Oy. Samalla Altia Oyj:n, Nordic Morning Oy:n, Posti Oyj:n ja Vapo Oy:n Vaken hallussa olleet omistukset siirrettiin takaisin valtioneuvoston kanslialle. Neste Oyj:n 8,3 prosentin omistus jäi Ilmastorahaston omistukseen, mutta valtioneuvoston kanslialla on kuitenkin toimivalta Nesteen koko omistuksen osalta, vaikka siirron seurauksena omistus hajautuu sekä valtioneuvoston kanslialle että Ilmastorahastolle.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 331 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 22 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 4 400:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 162 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna maaliskuun lopussa 79 500 henkilöä, mikä on 5 500 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 62 700 henkilöä, mikä on 2 600 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Helmikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 7 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 104 000, mikä on 39 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 12 700 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 500 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa eli yhteensä 40 600. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-maaliskuussa 54,9 prosenttia, mikä on 10,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 77 700 eli 14 200 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaikkiaan maaliskuussa oli avoinna 162 500 työpaikkaa, mikä on 12 600 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli maaliskuun lopussa 117 100 henkilöä, mikä on 2 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 22 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,7 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 219 000, mikä oli 24 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
Lähde: Valtioneuvosto.fi
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina 3.5. Kokouksen aiheena oli ilmastosuunnitelma vuoteen 2035. Keskustelussa korostuivat toimista erityisesti liikenteen sähköistyminen, öljylämmityksestä luopuminen sekä kannustimet maatalouden ilmastotoimiin.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa päivitetään siten, että se vastaa osaltaan tähän tavoitteeseen. Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista ns. taakanjakosektoria. Tähän kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasut) päästöt.
Kokouksessa keskipitkän aikavälin suunnitelmasta alusti työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä. Lisäksi keskustelun pohjaksi kuultiin tutkijapuheenvuorot Teaa Kortetmäeltä ruokajärjestelmästä, Heikki Liimataiselta liikenteestä sekä Terttu Vainiolta rakennusten energiankäytöstä.
Keskustelussa nousivat esiin erityisesti ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet, toimien kustannustehokkuus sekä Suomen politiikan linjaaminen koherentisti EU-tason politiikan kanssa. Kesäkuussa EU-komission odotetaan antavan ison lainsäädäntöpaketin, jolla toimeenpannaan EU:n tavoitetta vähentää päästäjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa käsiteltiin paitsi eri sektoreiden näkökulmasta myös eri sukupolvien näkökulmasta. Yleisesti keskustelussa todettiin, että ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus on jäänyt ilmastopoliittisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle, kun on keskitytty yksittäisten toimien reiluuteen.
Pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että osallisuus ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Tärkeänä pidettiin sitä, että jokainen toimija näkisi oman roolinsa hiilineutraalin Suomen rakentamisessa ja ymmärtäisi, miten voi vähentää omia päästöjään. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että ilmastotoimien kytkennät muihin tavoitteisiin, kuten luontokadon pysäyttämiseen, tunnistetaan myös ilmastosuunnitelmassa.
Pyöreä pöytä kuuli ilmastotoimia puntaroineen kansalaisraadin viestejäIlmastopolitiikan pyöreä pöytä kuuli kokouksessaan ilmastotoimien reiluutta ja tehokkuutta arvioineen kansalaisraadin viestejä. Turun yliopiston tutkijat järjestivät kansalaisraadin huhtikuussa 2021. Raati julkaisi työnsä päätteeksi julkilausuman.
Julkilausumassa raati korosti muun muassa, että päästövähennystoimien vaikutukset luontoon, ilmastoon ja ihmisten talouteen tulisi huomioida laajasti. Verovaroja julkishallinnossa ja kunnissa tulisi ohjata ilmastoystävälliseen asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Raati myös totesi, että asumisen ja toiminnan pitäisi olla mahdollista joka puolella Suomea vastedeskin.
Pyöreän pöydän jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että raati toteutettiin, ja sen tuloksia mielenkiintoisina. Tuloksia hyödynnetään ilmastosuunnitelman valmistelussa.
NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021 on tarkoitus päättää merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinosta. Uusi sääntely tulisi voimaan vuoden 2023 alusta.
IMO:n tavoitteena on vähentää kauppamerenkulun hiilidioksidipäästöjä suhteessa liikennesuoritteeseen eli parantaa hiili-intensiteettiä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen.
Parhaillaan neuvotellaan keinosta tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on se, kuinka paljon hiili-intensiteettiä on vielä parannettava, jotta vuoteen 2030 asetettu tavoite saavutetaan. Suomi kannattaa kahdesta esillä olevasta vaihtoehdosta sitä, jolla asetettu päästövähennystavoite varmemmin saavutetaan. Suomen kannattaman vaihtoehdon mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetin tulisi laskea vielä noin 22 prosenttia vuosien 2019 ja 2030 välillä, jotta hiili-intensiteetti laskee vähintään 40 prosenttia vuosien 2008 ja 2030 välillä.
Suomi kannattaa sääntelyyn alustyyppikohtaisia vähennyskertoimia, jotta Suomelle tärkeän aikataulutetun säännöllisen lähimerenkulun tarpeet voitaisiin huomioida. Lisäksi Suomi on esittänyt, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin sääntelyn ulkopuolelle. Näin alusten hiili-intensiteetin sääntelystä ei aiheutuisi erillistä rasitetta Suomen kilpailukyvylle talvimerenkulusta johtuen.
IMO:n uusimman kasvihuonekaasututkimuksen mukaan koko maailman meriliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 noin 1 056 miljoonaa tonnia eli vajaa kolme prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Saman tutkimuksen mukaan kansainvälisen merenkulun päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamista kirjallisessa menettelyssä 30.4.-3.5.2021.
Mitä seuraavaksi?
Kansainvälisen merenkulun lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja käsitellään meriympäristön suojelukomitean kokouksessa 10.-17. kesäkuuta 2021.EU:n yhteisiä kantoja meriympäristön suojelukomitean kokoukseen käsitellään EU:n neuvoston merenkulkutyöryhmässä toukokuussa. EU:ssa on jo aiemmin sovittu kannatettavan sellaisia lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoja IMO:ssa, jotka vähentävät tehokkaasti päästöjä, ja toisaalta säilyttävät tasavertaiset kilpailuedellytykset kansainvälisellä merenkulkualalla. Suomi on pitänyt maailmanlaajuisia merenkulun päästövähennysratkaisuja ensisijaisina.
Suomi vaikuttaa meriliikenteen päästöjen vähentämiseen niin IMO:ssa, EU:ssa kuin alueellisesti muun muassa Itämeren suojelukomissio Helcomissa. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.
NordenBladet — Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille (aikaisemmin Euroopan globalisaatiorahasto) jatkaa toimintaansa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Jatkossa jäsenmaat voivat hakea rahastosta tukea irtisanomistilanteisiin joustavammin perustein. Lisäksi irtisanottavien määrää koskeva hakukynnys alenee.
Uusia hakukriteerejä koskeva EU-asetus astui voimaan 3.5.2021. Hakuehtoja koskevat kriteerit muuttuvat takautuvasti ja niitä sovelletaan 1.1.2021 lähtien. Irtisanottavien määrää koskeva ehto alenee 200 henkilöönEU:n jäsenmaa on voinut hakea tukea Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR), jos kyseisessä maassa oleva yritys on joutunut irtisanomaan työntekijöitä maailmankaupan muutoksista ja maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä johtuvista syistä. Uuden asetuksen myötä hakukriteereiksi käyvät myös muut odottamattomat ja yllättävät tapahtumat, jotka vaikuttavat yritysten liiketoimintaan. Jatkossa EGR-tukea voi hakea Euroopan komissiolta tilanteessa, joissa yli 200 henkilöä irtisanotaan kerralla yhdestä yrityksestä tai samalta toimialalta, tai jos pienellä työmarkkina-alueella tapahtuvilla irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja talouteen. Aiemmin irtisanottujen raja oli 500 henkilöä.
Hakuehtojen lievennyksiä on pidetty tarpeellisina, sillä kaikki jäsenmaat eivät pystyneet hyödyntämään rahastoa tehokkaasti aiemmalla ohjelmakaudella. Näiden lisäksi rahastoon sovelletaan myös muita hakukriteerejä, kuten yritysten toimialaluokitukseen, irtisanomisajanjaksoon ja alueelliseen rajaukseen liittyviä kriteerejä. Nämä hakukriteerit pysyivät uudessa asetuksessa pääosin ennallaan.
Euroopan globalisaatiorahastolla tuetaan työvoimapoliittisia toimia irtisanomistilanteissaEuroopan globalisaatiorahastosta myönnetään suurissa rakennemuutostilanteissa tukea aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, kuten erilaisiin valmennuksiin, koulutuksiin, liikkuvuuden edistämiseen, palkkatukeen ja starttirahaan. Rahaston varoilla ei voi tukea yritystoimintaa, vaan ainoastaan irtisanottujen työllistämiseen tähtääviä toimia.
Euroopan globalisaatiorahaston tuessa EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia ja kansallinen osuus 40 prosenttia.Työ- ja elinkeinoministeriö toimii EGR:n kansallisena hallintoviranomaisena. Ministeriö seuraa tiiviisti eri alueiden irtisanomistilanteita, selvittää ennakkoon Euroopan komission kanssa täyttyvätkö EGR-asetuksen mukaiset kriteerit, sekä valmistelee ja lähettää kansalliset hakemukset. Hakemusten toimeenpanovastuu on alueellisilla ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla.
Suomi on hyödyntänyt EGR-tukea laajasti Suomi on käyttänyt Euroopan globalisaatiorahastosta tuettuihin hankkeisiin rahaston kymmenvuotisen historian aikana yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, kun huomioidaan sekä kansallinen että EU:n rahoitusosuus. Suomi on hyödyntänyt rahastoa etenkin ICT-alan suurten irtisanomisten yhteydessä. Vuosina 2015–2016 Suomi haki rahastosta tukea enemmän kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Viimeisin hakemus, joka on jätetty globalisaatiorahastolle 30.12.2020, liittyy Finnairin ja siihen kytköksissä olevien yritysten irtisanomisiin.
NordenBladet — Lasten vuoroasuminen ja muut lasten kahden kodin tilanteet huomioidaan tällä hetkellä vaihtelevasti julkisissa palveluissa, hallinnossa ja sosiaaliturvassa. Keväällä 2021 työnsä käynnistävän työryhmän tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lasten vuoroasumista koskevien ehdotusten käsittelemiseksi.
”Olemme sisällyttäneet hallitusohjelmaan useita tavoitteita lasten tilanteiden monimuotoisuuden huomioimiseksi lainvalmistelussa. Kun lasten elämäntilanteet ovat aiempaa monimuotoisempia, on myös yhteiskunnan tukimuotojen kyettävä elämään ajassa. Vuoroasuvien lasten arkea on tuettava lapsen edun mukaisesti ja lapsella on oltava aito mahdollisuus elää sujuvasti kahdessa kodissa”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.
Tutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia eroperheiden lapsista vuoroasuu. Perheet kertovat kokevansa haasteita muun muassa asumisen hinnan, koulukuljetusten ja lasta koskevan tiedonsaannin vaikeuksien vuoksi. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 valmistuneesta VN TEAS selvityksestä ”Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva: Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta”. Aihetta on aiemmin selvitetty myös oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä.
Uuden työryhmän tavoitteena on käsitellä tutkimuksessa ja aiemmissa työryhmissä esiin nostetut ehdotukset erityisesti sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmää koskevan lainsäädännön ja toimintatapojen kehittämiseksi. Työryhmä voi esittää myös muuta lainsäädäntöä koskevia muutosehdotuksia. Osana suunnitelmaa selvitetään eri viranomaisten vastuut sen eteenpäinviemiseksi ja arvioidaan toimintasuunnitelman vaikutukset lapsiin sekä muut yhteiskunnalliset vaikutukset. Toteutettavaksi sovittujen ehdotusten työstäminen eteenpäin voi jatkua erillisissä työryhmissä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman, poikkihallinnollisen työryhmän toimikausi on 15.4.-31.10.2021. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lue myös: Lapsen etu ensin vuoroasumisjärjestelyissä Tutkimus: Perheiden etuudet ja palvelut eivät aina tue lasten vuoroasumista (VN Teas)Aiempien seminaarien materiaalit: Lapsen kaksi kotia – vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdat (Kela)Työryhmän asettamispäätös
NordenBladet — Suomi on hyväksytty yhdeksi syyskuussa 2021 YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa järjestettävän korkean tason energiadialogin valmistelua edistäväksi Global Champions -valtioksi. Suomi osallistuu energiadialogin Innovaatio, teknologia ja data -teeman valmisteluun. Suomen edustajana ja kansainvälisen keskustelun kirittäjänä toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.
– Haimme tähän rooliin Euroopan komission pyynnöstä, koska Suomi on tunnettu puhtaan energiasiirtymän ja vähähiilisyyden edelläkävijänä. Samoin meillä on paljon annettavaa keskusteluun innovaatioiden ja puhtaiden teknologioiden edistäjänä ja mahdollistajana, toteaa ministeri Lintilä.
Innovaatio, teknologia ja data -teeman muut kirittäjät ovat Mauritius, Marokko ja Venäjä. Korkean tason energiadialogin muut neljä teemaa ovat energian saatavuus, siirtymät, kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano ja rahoitus. Kaikkiaan teemoja valmistelemassa on yhteensä 30 kirittäjämaata eri puolelta maailmaa.
Champions-maan päätehtävä on johtaa kansainvälistä vaikuttamistyötä oman teemansa osalta, sekä toimia yhdessä teemansa muiden kirittäjämaiden kanssa ministerikokouksen isäntänä. – Tämä vuoropuhelu on erittäin ajankohtainen, koska energia-alalla on edessään kunnianhimoinen muutos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi työskentelemme yhdessä kohti YK:n kestävän kehityksen energiaa käsittelevän tavoitteen saavuttamista. YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 pyrkii varmistamaan edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energiansaannin kaikille, ministeri Lintilä painottaa.
– Uskon, että innovatiivisten ilmasto- ja energiateknologioiden kehittäminen on avain menestykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ympäri maailmaa. Pitkäjänteinen päätöksenteko ja vakaa sääntely-ympäristö ovat tärkeitä kaikille sidosryhmille edistettäessä siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. Energiasektorilla poliittiset toimenpiteet voivat ulottua vuosikymmenien päähän ja investointipäätöksiä tehdään pitkällä tähtäimellä, Lintilä muistutti.Innovaatio, teknologia ja data -teema keskittyy poikkileikkaavasti energian saatavuuden ja energiasiirtymien edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistamiseen tietoon, teknologiaan, innovaatioihin ja tutkimukseen liittyvien kehitystyön ja sovellusten avulla. Valmistelutyö tehdään teknisissä asiantuntijatyöryhmissä, jotka valmistelevat teeman sisältöä ja jättävät raporttinsa tehdystä työstä toukokuussa. Suomesta Innovaatio, teknologia ja data -ryhmän valmistelutyöhön osallistuu Teknologian tutkimuskeskus VTT.
