Suomi: Puoliväliriihi toi MMM:n hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia
NordenBladet — Hallituksen puoliväliriihen linjaukset tuovat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle tärkeitä kohdennuksia: turvealan huoleen vastattiin, tutkimukseen panostetaan, tulevalle eläintautirahastolle osoitettiin rahoitusta ja Veikkauksen alentuneita tuottoja kompensoidaan hevoskasvatukselle ja -urheilulle. Hallinnonalalle kohdistuvat säästöt vuodesta 2023 alkaen kohdistetaan useisiin eri menokohtiin. Viljelijätukiin leikkaukset eivät vaikuta.
”Puoliväliriihen keskiössä oli ennen muuta talouden tasapainottaminen, kasvu ja työllisyys. Saimme lisäksi maa- ja metsätalouteen ja kalatalouteen tärkeitä kohdennuksia, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja riskiensietoa. Leikkauksia pidän valitettavina, mutta välttämättöminä kestävän talouden näkökulmasta. On myös maataloustuottajien ja metsänomistajien etu, että toimintaympäristö säilyy vakaana ja ennustettavana”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä summaa kokonaisuutta.
Hallitus haluaa tukea kotimaista omistajuutta ja sitäkin kautta kasvua ja työllisyyttä. Suomessa perinteistä perhemetsätaloutta tuetaan jatkossa rajoittamalla metsärahastojen mahdollisuutta metsävähennyksen hyödyntämiseen vuodesta 2022 alkaen.
Turve säilyy huoltovarmuuspolttoaineena, korvaavia kasvualusta- ja kuivikemateriaaleja selvitetään
Turvealan ennakoitua nopeampi murros on ajanut alan toimijat vaikeuksiin. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille päätettiin siksi valmistella erillinen luopumispaketti. Myös yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan.
”Turvetuotannossa on kyse myös energiatuotannon huoltovarmuudesta ja puhtaasta ruuasta, jota suomalaisissa puutarhoissa ja kasvihuoneissa tuotetaan”, korostaa ministeri Leppä. Turve säilyy jatkossakin huoltovarmuuspolttoaineena. Sitä tarvitaan lisäksi kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena.
Hallittua muutosta tuetaan nostamalla energialaitosten verottoman turpeen käytön alaraja 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin vuosiksi 2022–2026. Sen jälkeen raja laskee ensin 8 000 megawattituntiin ja vuodesta 2030 alkaen 5 000 megawattituntiin. Vaihtoehtoja turvetta korvaaviin kasvualusta-, kuivike- ja raaka-ainetarpeisiin kehitetään samanaikaisesti.
NOUSU- ja SOTKA-ohjelmat jatkuvat, Luontolahja Suomelle -kampanja käynnistyy uudelleenHallitusohjelman mukaiset lisäpanostukset luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävää NOUSU-ohjelmaa voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2022, samoin taantuvien riistalintukantojen elvyttämiseen tähtäävää Sotka-hanketta.
Hallitus päätti lisäksi käynnistää uudelleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna hienosti onnistuneen Luontolahjani Suomelle -kampanjan. Kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.
Talouden tasapainottaminen vaatii myös säästöjäHallituksen puoliväliriihessä sovitut leikkaukset pienentävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahatasoa vuodesta 2023 alkaen noin 35 miljoonalla eurolla. Leikkaukset tullaan kohdistamaan useisiin eri menokohtiin. Eri hallinnonalojen yhteiset säästöt vuodesta 2023 alkaen ovat 370 miljoonaa euroa vuodessa.
”Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkaustarve vuodesta 2023 lähtien tullaan vielä käymään tarkasti läpi. Viljelijätukiin leikkauksia ei tulla kohdistamaan”, vakuuttaa ministeri Leppä.
Hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta käytiin 21.–29.4.2021. Puoliväliriihessä tarkasteltiin hallitusohjelman toteutumista ja päätettiin vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelma käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa 12.5.2021, minkä jälkeen se julkaistaan internetissä.
