NordenBladet — Hallitus julkaisi puoliväliriihen yhteydessä työllisyyskokonaisuuden, joka sisältää uusia toimia työllisyyden kasvattamiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia julkiseen talouteen.

Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan hallituksen jo aiemmin päättämien ja linjaamien työllisyyttä kasvattavien toimien on arvioitu vahvistavan työllisyyttä noin 31–33 000 työllisellä. Näiden työllisyystoimien arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla, kun huomioidaan myös työllisyystoimista aiheutuneet kustannukset.

Puoliväliriihen työllisyystoimista valtiovarainministeriö on laatinut itse työllisyysvaikutusarvion TE-palveluiden siirron rahoitusmallista. Muista puoliväliriihessä linjatuista toimista valtiovarainministeriö ei ole tehnyt omaa työllisyysvaikutusarviota, vaan se on perehtynyt muiden ministeriöiden tekemiin arvioihin ja hyödyntänyt niitä julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa soveltuvin osin.

Julkisen talouden vaikutusten arvioinnissa työllisyyden arvioidaan kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä noin 11 000 työllisellä. Kun huomioidaan työllisyystoimien aiheuttamat kustannukset, vahvistaisivat arvioissa mukana olevat työllisyystoimet julkista taloutta pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti noin 150 miljoonalla eurolla.

Hallitus asetti puoliväliriihessä uuden tavoitteen valmistella työllisyystoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 110 miljoonalla eurolla. Tämän kokonaisuuden vaikutuksia arvioidaan valtiovarainministeriössä siinä vaiheessa, kun konkreettisista toimista on tarkempaa tietoa.

Nyt julkaistu arvio on alustava ja arviot toimenpiteiden vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen voivat muuttua valmistelun myötä. Lopulliset arviot uusien toimien työllisyysvaikutuksista annetaan valmistelun edetessä, esimerkiksi hallituksen esityksen yhteydessä.

NordenBladet — Päivitetyt laskelmat ovat saatavilla sote-uudistuksen verkkosivuilla. Kuntien rahoituslaskelmat julkaistaan, kun julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022–25 on julkaistu.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat on päivitetty teknisesti, eli siirtyvät kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Päivitetyt laskelmat pohjautuvat kuntien talousarvioihin vuodelta 2021 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2022. Rahoituksen määräytymistekijöiden painotukset eivät ole muuttuneet joulukuussa 2020 julkaistuun laskelmaan verrattuna. Väestörakennetiedot on päivitetty Tilastokeskuksen maaliskuun lopussa julkaistun tilaston perusteella vuoden 2020 tasolle.

Vuoden 2022 tasossa arvioituna siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat 20,16 miljardia euroa ja pelastustoimen kustannukset 470 miljoonaa euroa.

Laskelma on edelleen arvio tulevasta rahoituksesta. Laskelmat täsmentyvät myöhemmin, kun vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedot valmistuvat. Seuraava päivitys laskelmaan tehdään syksyllä 2021.

NordenBladet — Suomen uutena pääneuvottelijana kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa aloittaa Marjo Nummelin 1.5.2021 alkaen.Pääneuvottelija vastaa Suomen valmistautumisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin ja maan kantojen valmistelusta.

Pääneuvottelija osallistuu neuvotteluihin EU:ssa ja YK:ssa ja toimii ministeriöiden välisen ilmastoneuvotteluryhmän puheenjohtajana sekä YK:n ilmastosopimuksen kansallisena yhteystahona.

Marjo Nummelin on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien ympäristöministeriössä kansainvälisen ja EU-ympäristö- ja ilmastopolitiikan tehtävissä. Nummelin on työskennellyt myös Brysselissä Euroopan komissiossa ympäristöasioiden pääosastolla 2003-2007 sekä Suomen EU-edustustossa Brysselissä 2011-2016.

Nummelin seuraa tehtävässä Outi Honkatukiaa, joka valittiin vuodenvaihteessa ympäristöministeriön ilmastoyksikön päälliköksi. Honkatukia jatkaa mukana kansainvälisessä ilmastoneuvottelutiimissä ja yhtenä EU:n kolmesta pääneuvottelijasta.

NordenBladet — Hallitus on antanut 30.4. esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksellä jatkettaisiin tartuntatautilain määräaikaisten säännösten voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Nyt nämä säännökset ovat voimassa 30.6. saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa.

Tavoitteena on varmistaa, että covid-19-epidemiatilanteen huonontuessa olisi myös kesäkuun jälkeen mahdollista ryhtyä oikea-aikaisesti nopeisiin, tehokkaisiin ja välttämättömiin toimiin epidemian uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.

Ainoa sisällöllinen muutos koskisi lähikontaktin määritelmää Tartuntatautilain pykälistä 58 a ja 58 b koskevat ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia, 58 c yleistä hygieniavelvoitetta, 58 e henkilöliikenteessä noudatettavia hygieniavelvoitteita, 58 f matkustajamäärän rajoittamista, 58 g tilojen väliaikaista sulkemista asiakkailta ja osallistujilta ja 58 h suunnitelmaa toimenpiteistä covid-19-leviämisen ehkäisemiseksi. Pykälät 59 a – 59 e koskevat tarkastuksia, määräyksiä ja pakkokeinoja, toimivaltaista viranomaista ja tiedonsaantioikeutta. Pykälä 91 koskee päätösten toimeenpanoa.

Näistä pykälät 58 a – c ja 58 e – h, pykälät 59 a-e sekä 91 §:n 1 momentti pysyisivät sisällöiltään muuttumattomina. Ainoastaan niiden voimassa oloa jatkettaisiin tämän vuoden loppuun asti. Ainoa sisällöllinen muutos tehtäisiin 58 d §:n 4 momenttiin (lähikontaktin määritelmä).

Lähikontaktin määritelmä koskisi jatkossa vain sisätiloja
Pykälä 58 d koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Sitä muutettaisiin siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskisi jatkossa vain sisätiloja. Lähikontaktilla tarkoitettaisiin siten oleskelua kasvotusten tai samassa sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa.

Muutoksen myötä erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheiluja liikuntapalvelujen järjestäminen olisi nykyistä helpompaa. Samalla helpottuisi järjestämistä koskevien velvoitteiden valvominen.

Tartuntatautilain muutoksesta järjestettiin laaja kuulemistilaisuus 27.4., jonka jälkeen lakiesitys viimeisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä.

NordenBladet — Hallitus julkisti puoliväliriihessä kestävyystiekartan, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta.

Kehitys on kestävää, kun ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet toteutuvat ja tukevat toisiaan. Hallitus päätti puoliväliriihessä selkeyttää kestävyyden osa-alueiden keskinäistä riippuvuutta ja niiden yhteensovittamista. Työ tehdään vuoden 2022 kehysriiheen mennessä.Kestävyystiekartan toimeenpanossa huomioidaan toimien vaikutus julkiseen talouteen. Toimia toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa valtion menokehyksen puitteissa.

Koronapandemia toi haasteita sosiaaliselle kestävyydelle – hallituksen tavoitteena maailman vakain yhteiskunta vuonna 2030
Hallituksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä pienentää tuloeroja ja tukea oikeusvaltion toimintaa Suomessa ja globaalisti sekä edistää hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren.

Tiekartassa on tunnistettu koronapandemian aiheuttamat haasteet sosiaaliselle kestävyydelle. Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuutta, koska monet pandemian sosiaaliset vaikutukset ovat kasautuneet samoille henkilöille. Haittavaikutuksia on etenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin. Työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut koronapandemian aikana. Rajoitustoimet ovat hankaloittaneet myös yritysten toimintaa. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitustoimet hyydyttivät monia sosiaalipalveluja, ja palveluvajeiden kasvaessa ja pitkittyessä on riskinä, että ihmisten elämäntilanteet vaikeutuvat merkittävästi. Suomen globaalin vastuun osalta koronapandemia on tuonut erityisiä haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle kansainvälisesti.Hallituksen tavoitteena vuoden 2030 Suomi on maailman vakain yhteiskunta, jossa perus- ja ihmisoikeuksien sekä demokratian toteutuminen ja kansalaisten turvallisuus ovat korkealla tasolla.

Tiekartassa asetettu sosiaalisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:Suomessa luottamus ja turvallisuus ovat korkealla tasollaSuomi on tasa-arvon kärkimaa Suomessa köyhyys ja osattomuus ovat vähentyneet, työtä on useammalla Suomessa yhdenvertaisuus toteutuu, koko väestön hyvinvoinnista pidetään huolta Suomessa osaaminen, koulutus sekä sivistys ovat korkealla tasolla

Taloudellinen kestävyys – julkisen talouden velkasuhteen taitto vaatii mittavia toimenpiteitäIhmisarvoisten ja laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävällä tavalla. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, johon kestävyystiekartassa erityisesti keskitytään. Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Koronapandemia on vauhdittanut valtion velkaantumista ja syventänyt julkisen talouden alijäämää, joskin velkaantuminen on ollut kriisin aikana euromaiden keskiarvoa vähäisempää. Julkisen talouden riskejä kasvattavat myös valtion takaus- ja takuuvastuiden korkea taso ja nopea kasvu. Julkista taloutta ovat heikentäneet väestön ikääntyminen sekä talouskasvun vaimeneminen. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Suomen työllisyysaste on myös merkittävästi muita Pohjoismaita matalampi, vaikka työllisyyskehitys oli hyvää ennen koronakriisiä ja koronakriisin aikana huomattavasti ennakoitua parempaa. Onnistuneesti mitoitettu finanssipolitiikka on vähentänyt koronpandemian aikana talouden kriisin syvyyttä ja parantanut talouden nopean toipumisen edellytyksiä.Ilman julkista taloutta vahvistavia toimia velkaantuminen jatkuu myös koronakriisin jälkeen. Julkisen talouden menoja lisää ikääntyneen väestön määrän kasvu, mikä lisää erityisesti hoivamenoja, mutta myös eläke- ja terveysmenoja. Samaan aikaan työikäisen väestön määrän supistuminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa. Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta.

Hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä turvaavia toimia tulee jatkaa myös kuluvan vaalikauden jälkeen. Toimenpiteillä pyritään lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä sekä vahvistamaan talouskasvun edellytyksiä mm. vahvistamalla suomalaisen tuotannon kilpailukykyä, lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja vahvistamalla osaamistasoa ja jatkuvaa oppimista. Taloudellista kestävyyttä edistetään myös julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta vahvistavin toimin sekä toteuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Tiekartassa asetetut taloudellisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:Suomen työllisyysaste on kasvanut hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä ja työllisyysaste on hyvää pohjoismaista tasoa.Suomi on houkutteleva paikka elää, tehdä työtä ja yrittääSuomen julkisen hallinnon palvelut ovat laadultaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan huippuluokkaaEkologinen kestävyys vaatii luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämistä sekä siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja biotalouteenEkologisen kestävyyden tavoitteena on turvata ympäristön ja luonnon hyvinvointi, ekosysteemien toiminta ja uusiutumiskyky nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita, ja vaikuttavat merkittävästi ekologisen kestävyyden toteutumiseen.

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen, ruokajärjestelmän kestävöittäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Hallitus pyrkii uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ja korvaamiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Hallitus pyrkii fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseen ja edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä elinkeinoelämän kestävää uudistumista. Hallitus tavoittelee ekologisen kestävyyden toteutumista Suomessa ja globaalisti.

Suomessa kehitys on lupaavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta lisätoimia tarvitaan. Luonnon monimuotoisuus on kehittynyt 2000-luvulla kokonaisuudessaan kielteiseen suuntaan. Luonnonvarojenkäytöllä on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö on Tilastokeskuksen mukaan yli kaksinkertaistunut vuoden 1975 tasosta. Suomessa kotimainen materiaalinkulutus henkeä kohden on Euroopan suurinta.

Tiekartassa asetetut ekologisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:
Suomi etenee vauhdikkaasti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaLuonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettySuomen vesistöjen ja erityisesti rannikkovesien ekologinen tila on parantumassaResurssituottavuus ja kiertotalousaste ovat parantuneet ja uusiutumattomien luonnonvarojen kotimainen kulutus on kääntynyt laskuunSuomalainen julkinen päätöksenteko on luontoa kunnioittavaa

NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessä tehnyt päätöksiä, jotka vastaavat turvealan ennakoitua nopeampaan murrokseen. Turvetuotannosta luopuville yrittäjille valmistellaan luopumispaketti ja lämpölaitosten pienimuotoista turpeen polton verotusta helpotetaan.

– Ratkaisuilla vastataan hallitusohjelman tavoitteisiin, joiden mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen tulee tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Se ei myöskään saa vaarantaa Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä. Turpeen energiakäyttö on vähentynyt niin, että tällä tasolla oltaisiin arviolta jo ensi vuonna ja vuoteen 2025 mennessä vähennys olisi jo 70 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

Hallitus on päättänyt toimenpiteistä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän maaliskuussa 2021 tekemien esitysten ja tilannearvion pohjalta. Jatkovalmistelussa näitä toimenpiteitä arvioidaan muun muassa valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Toimenpiteitä valmistellaan vastaavien ministeriöiden toimesta sekä ministeriöiden yhteistyönä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Turvealan yrittäjille ja työntekijöille valmistellaan tukipakettiHallitus linjasi puoliväliriihessä, että se valmistelee ja ottaa käyttöön kiireellisesti luopumispaketin turvetuotannosta luopuville yrittäjille.

Lisäksi tuetaan yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

Energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajaa nostetaan
Hallituksen syksyn budjettiriihessä päätetään energialaitosten verottoman turpeen käytön alarajan nostamisesta 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 megawattituntiin. Raja muuttuisi 2020-luvulla seuraavasti:
v. 2022–2026 10 000 MWh
v. 2027–2029 8 000 MWh
v. 2030– 5000 MWh

Vuosina 2022–2029 veroa maksetaan vain rajan ylittävältä osalta.Samassa yhteydessä hallitus päättää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta (KAISU) sekä ilmasto- ja energiastrategiasta, joissa esitetään sitovat toimet veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.

Turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineenaEnergiakäytön vähentyessä turve säilyy edelleen huoltovarmuuspolttoaineena. Kaukolämmön tuotannossa korostuu tarve edistää kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta sekä ottaa käyttöön polttoon perustumattomia teknologioita. Huoltovarmuuden varmistamiseksi puoliväliriihessä sovittiin seuraavista toimenpiteistä:Ylläpidetään ajantasaista tietoa turpeen teknisestä minimistä kaukolämpölaitoksissa.

Nostetaan turpeen turvavarastoinnin korvaustasoa ja arvioidaan varastointiin osallistumisen kriteerejä valmistelun pohjalta.Selvitetään energia-, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoaluereservin perustamista.

Kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta edistetään muun muassa hankintaketjuja ja logistiikkaa vahvistamalla.Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta.

Huomioidaan yleiset sähkön ja lämmön tuotannon huolto- ja toimitusvarmuutta, kestävän energiapuun saatavuutta sekä polttoon perustumattoman tekniikan käyttöönottoa koskevat esitykset ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa.

Turvetta käytetään kasvualustana, kuivikkeena ja raaka-aineena, vaihtoehtoisia materiaaleja selvitetäänTurvetta tarvitaan myös kasvualustana kasvihuone- ja metsätaimituotannossa, kuivikkeena kotieläintaloudessa ja uusien tuotteiden raaka-aineena. Samalla kehitetään vaihtoehtoisia materiaaleja näihin tarpeisiin.

Kootaan ajantasainen tilannekuva kasvu- ja kuiviketurpeen tarpeesta ja tuotantomahdollisuuksista. Arvioidaan kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuutta turvaavien toimien tarvetta tilannekuvan pohjalta.Huomioidaan kuiviketurve ja muut vastaavien ominaisuuksien kuivikemateriaalit eläinten hyvinvointikorvauksessa.

Tuetaan TKI-toimia uusien korkeamman jalostusasteen turvepohjaisten tuotteiden kehittämiseksi ja pilotoimiseksi sekä turvetuotannon menetelmien kehittämiseksi yhä kestävämmäksi vesistö-, monimuotoisuus- ja ilmastovaikutukset huomioiden.

Tuetaan TKI-toimia kierrätettävien turvepohjaisten sekä turpeelle vaihtoehtoisten kasvualustojen ja kuivikemateriaalien kehittämiseen.Tuotantoalueiden jälkihoidosta ja -käytöstä huolehditaanKootaan toimintamalli tuotantoalueiden jälkihoitoon ja -käyttöön, mukaan lukien sujuvat menettelyt maankäytön muutoksessa sekä jatkokäytön suunnittelun tuki ja tietopohja.

Metsähallitus hankkii tuotannosta poistuvia alueita uusiokäyttöön ennallistus- tai monikäyttötarkoituksiin.Valmistellaan siirtymäajan työllisyysmahdollisuuksia tarjoava ennallistamishanke soveltuvien suoalueiden ennallistamiseksi, suonpohjien vettämiseksi ja uudelleen soistamiseksi, sekä kosteikkojen perustamiseksi hyödyntäen olemassa olevia ja valmisteilla olevia tuki-instrumentteja ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.

Toimenpiteet valmistellaan syksyn budjettiriiheen mennessäToimenpiteiden rahoituksessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (Just Transition Fund, JTF) ja aluekehitysohjelmien mahdollisuuksia.

Toimenpiteiden rahoitusta varten varataan 60 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 10 miljoonaa vuonna 2022. Osaa toimenpiteistä voidaan tukea osana muita käynnissä olevia hallituksen toimenpiteitä.Kansallisessa rahoituksessa priorisoidaan turvealan yrittäjien ja työntekijöiden tukeen liittyviä toimenpiteitä.

NordenBladet — Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä.

Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-33 000 lisätyöllistä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.

– Työministerin tontilta tärkeimmät työllisyyttä edistävät päätökset puoliväliriihestä ovat osatyökykyisten työllistymistä tukevan Välittäjä Oy:n perustaminen sekä TE-palvelujen siirto kunnille yhdessä kannustinmallin kanssa. Olennainen osa työllisyyden kasvua ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista on myös työperäisen maahanmuuton edistäminen, työministeri Tuula Haatainen kertoo.

Välittäjä Oy edistämään osatyökykyisten siirtymistä työmarkkinoille Hallitus on päättänyt puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiön, ”Välittäjä Oy:n”, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.

– Osatyökykyisten heikko asema palveluissa ja työmarkkinoilla on tunnistettu jo pitkään. Välittäjä Oy:n perustaminen on iso askel osatyökykyisten aseman parantamiseksi, ministeri Haatainen kommentoi.Hallituksen esitys uudeksi erityistehtäväyhtiöksi on tarkoitus antaa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Yhtiötä on tarkoitus pääomittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 20 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi valtiontalouden kehyksistä varataan valtionavustuksena 10 miljoonaa euroa vuodessa. Välittäjä Oy:n perustamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 1 000 lisätyöllistä.

Palkkatuen uudistaminen ja julkiset hankinnat tukevat osaltaan osatyökykyisten työllistymistä
Palkkatuen enimmäismäärän nostaminen 70 prosenttiin tukee osaltaan osatyökykyisten työllistymistä. Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisten työllistämiseksi.

TE-palvelut siirretään kunnilleHallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Maaliskuun alussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palvelut siirtyvät kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.

– Työllisyyspalveluiden uudistaminen etenee nyt vauhdilla ja isoin harppauksin. Palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Samalla valmistelemme pohjoismaista työvoimapalvelumallia, jonka pääideana on tarjota työnhakijoille tiiviimpi tuki työnhakuun, ministeri kertooSuomi tarvitsee myös ulkomaisia osaajiaTyö- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle laaditaan budjettiriiheen 2021 mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Myös onnistunut kotoutuminen tukee työllisyyttä.

– Suomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia myös ulkomailta. Siksi meidän on sujuvoitettava lupaprosesseja ja oltava itse aktiivisesti houkuttelemassa osaajia muuttamaan ja tekemään työtä Suomeen. Samalla torjumme harmaata taloutta, maahanmuuton lieveilmiöitä ja varmistamme, että suomalaisten työmarkkinoiden pelisääntöjä noudatetaan, ministeri korostaa. Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.

Työllisyyden edistäminen on laaja kokonaisuusTyö- ja elinkeinoministeriön toimien lisäksi työllisyyden kehittymistä tuetaan laajalla kokonaisuudella. Siihen kuuluvat mm. työkykyohjelman laajentaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy sekä kotona lapsia hoitavien vanhempien työllisyyden edistäminen. Lisäksi hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille sekä aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksen malleilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parannetaan yksilökohtaisten koulutuspanostusten vaikuttavuutta.

NordenBladet — Hallitus turvasi puoliväliriihessään luonnonsuojelun rahoituksen korotetun tason seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Lisäksi hallitus päätti käynnistää kaksi keskeistä luonnon monimuotoisuutta ja hyvää ympäristön tilaa vahvistavaa hanketta: Valtio tuplaa yksityiset suojelualueet valtion mailla jatkamalla Luontolahjani Suomelle -kampanjaa ja panostaa Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormituksen vähentämiseen, jotta alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027.

Luontolahjani Suomelle -kampanjan periaatteena on, että kun yksityinen omistaja siirtää arvokkaan luontokohteen suojeluun, siirretään Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista suojeluun vastaavankokoinen alue.

”Satsauksemme luonnonsuojeluun ovat välttämättömiä, koska luontokatoa ei ole Suomessakaan saatu pysäytettyä. Viimeksi Luontolahjani Suomelle -kampanja ylitti kaikki odotukset. Yhteisen luontomme turvaaminen on suomalaisille tärkeää”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Nyt käynnistyvä Luontolahjani Suomelle -kampanja on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, myös yrityksiä. Suojeltavien alueiden täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset suojelualueen perustamiselle, mutta muita kriteereitä alueille ei ole.

Kampanjaan lasketaan mukaan kesäkuun 2019 alusta tähän hetkeen tehdyt yksityiset lahjoitukset, joita on kertynyt noin 300 hehtaaria. Lisäksi Koneen säätiön tekemä 1400 hehtaarin Sanginjoki-lahjoitus lasketaan mukaan. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja sen myötä suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5000 hehtaaria. Hanke on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen.

Edellisen kerran kampanja toteutettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Tuolloin suojelualueita perustettiin yhteensä 3 064 hehtaaria. Kunnat suojelivat lisäksi yhteensä 1 980 hehtaaria omia maitaan. Valtion kampanjassa suojelemien kohteiden kokonaispinta-ala oli 3 358 hehtaaria.

Saaristomeri-ohjelma käyntiin
Hallitus teki puoliväliriihessään päätöksen Saaristomeri-ohjelmasta ja sen korkean tason seurantaryhmästä. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta niin, että alue saadaan pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Ministeritasoinen seurantaryhmä tulee tarkkailemaan ja tukemaan ohjelman edistymistä.

”Saaristomeren tila on vakava, minkä osoittaa jo status Suomen ainoana jäljellä olevana hot spot -kohteena. Pitkäjänteinen työ Saaristomeren tilan parantamiseksi alkaa kuitenkin tuottaa tulosta. Tavoitteenamme on tiivistää yhteistyötä entisestään päästäksemme maaliin”, ministeri Mikkonen sanoo.

Saaristomeri-ohjelman ensimmäiset toimet ovat jo käynnistyneet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla on ryhdytty arvioimaan mahdollisuuksia hakea Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormituksen poistoa hot spot -listalta nykytilanteessa. Arviointi valmistuu kesän 2021 alussa.

Hankkeen toisessa vaiheessa arvioidaan pullonkauloja, jotka haittaavat sovittujen toimenpiteiden toteuttamista. Hanke päätyy kesällä 2022, johon mennessä laaditaan tiekartta – toimet ja aikataulu – kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi listalta vuoteen 2027 mennessä. Tiekartan toimia toteutetaan Saaristomeri-ohjelman seuraavissa vaiheissa.Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde HELCOM:n Itämeren hot spot -listalla. Lista on laadittu vuonna 1992, minkä jälkeen Itämeren ympärysvaltiot käynnistivät laajan yhteistyöohjelman kohteiden puhdistamiseksi. Kohteita oli Itämerellä alkujaan 162, nyt 40. HELCOM neuvottelee parhaillaan hot spot -ohjelman vahvistamisesta osana Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) päivitystä.Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sidosryhmiä tullaan osallistamaan hankkeen toimintaan tilaisuuksissa, joissa viestitään hankkeen edistymisestä sekä kehitetään yhdessä hanketta. Tavoitteena on saada mukaan muun muassa maatalous- ja vesiensuojelutoimijoita, elinkeinoelämän edustajia, matkailuyrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä.

NordenBladet —  Tekemämme päätökset hallituksen puoliväliriihessä uudistuvan teollisuuden, kotimaisen omistamisen ja investointien sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tueksi kannattelevat Suomen nousua koronakriisistä, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

Teollisuuden sähköistämistuki kannustaa hiilineutraaliin tuotantoonHallitus päätti puoliväliriihessä laajapohjaisesti valmistellusta uudistuvan teollisuuden strategiasta, joka korostaa teollisen tuotannon merkitystä Suomelle. Teollisuuden investointien edistämisen sekä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaamisen tukena ovat teollisuuden vähähiilisyystiekartat sekä teollisuuden sähköistämistuki.

– Päätimme ottaa käyttöön energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja huomioi kustannuskilpailukyvyn, kertoo ministeri Lintilä.

Puolet sähköistymistuesta on käytettävä tukikaudella päästöjä vähentäviin, uusiutuvan energian osuutta lisääviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Kehykseen varataan tukea varten ensi vuodelle 87 miljoonaa euroa kasvaen 122 miljoonaan vuonna 2025. Tuki-intensiteetti on 25% ja tuen enimmäismäärä 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Investointien lupamenettelyihin sujuvuutta
Teollisuuden investointien sujuvuutta kehitetään siten, että lupamenettelyä kehitetään kohti yhden luukun periaatetta. Tätä tukee myös lupaprosessin digitalisointi. Tavoitteena on luvituksen käsittelyajan vähentäminen pääsääntöisesti alle vuoteen lupakäsittelyn laatua vaarantamatta.Suomeen suuntautuvien suurten ja strategisesti merkittävien investointien edistämiseksi luodaan kiihdytyskaista, jota voidaan käyttää talouspoliittisen ministerivaliokunnan niin päättäessä.

Tki-panostukset tukevat teollisuuden arvonlisän ja tuottavuuden nousuaHallitusohjelman tavoitetta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanosten nostamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä tuetaan parlamentaarisen työryhmän asettamisella.– On hyvä, että tulemme saamaan työryhmältä esitykset TKI-panosten rahoituksen nostamisen vaihtoehdoiksi, ministeri Lintilä kertoo.– Kartoitamme myös uudistuvan teollisuuden keskeiset tutkimustarpeet ja esitämme niitä soveltuviin EU- ja muihin kansainvälisiin TKI-ohjelmiin, kommentoi ministeri Lintilä.

Finnveran luotoilla ja yrittäjälainalla tuetaan pk-yritysten investointikyvykkyyttä
– On tärkeää, että suomalaisen teollisuuden rahoitusmahdollisuudet niin määrän kuin hinnan puolesta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja Suomessa osataan käyttää monipuolisesti kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituskanavia, painottaa ministeri Lintilä.

Puoliväliriihen päätösten mukaisesti kehitetään pk-yritysten viennin rahoitustuotteita (mm. suorat vientiluotot) ja lisätään niiden käyttöä. Lisäksi otetaan käyttöön pienempiin vientikauppoihin suunnatut Finnveran suorat ostaja-luotot. Tavoitteena on parantaa pienten vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia ja siten kasvattaa suomalaisten yritysten vientiä. Rahoituksen kohteena ovat vientikaupat, joissa Finnveran rahoitus olisi alle 20 miljoonaa euroa. Lisäksi nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää merkittävästi lisääntyvien omistajavaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi. Kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi. Kasvu- eli juniorilainan avulla vahvistetaan yrityksen luottoluokitusta pankkirahoituksen näkökulmasta, kun yritys tarvitsee lainarahoitusta esimerkiksi liiketoiminnan kasvattamiseen, investointeihin tai yrityskauppatilanteisiin.

– Päätöksillä on tärkeä osa myös yritysten koronasta toipumisessa, ministeri kertoo.Kotimaisen omistajuuden tueksi kanssasijoitusrahastoPuoliväliriihessä päätettiin selvittää kanssasijoitusrahaston perustamista, rahaston toiminnan edellytyksiä ja tähän liittyviä vaihtoehtoja. Rahasto sijoittaisi businessenkeleiden sijoittajaryhmittymien tekemien rahoituskierroksien rinnalla.

– Julkistimme aiemmin huhtikuussa kotimaisen omistajuuden ohjelman, jossa esitimme mittavan valikoiman toimia kotimaisen omistajuuden tueksi. Kanssasijoitusrahasto on yksi selkeä toimi kotimaisen omistamisen tueksi, ministeri kertoo.

NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallitus tavoittelee 75 % työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.

Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030.

Hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä hyväksymät linjaukset on kirjattu kattavasti liitteessä 1. 1. Kestävä kasvu ja talouden tasapainoHallituksen työllisyystoimetHallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.

Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%.Hallituksen työllisyystoimet ja niiden työllisyysvaikutukset tarkemmin liitteessä 1 (luku 2).

Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan julkisen talouden tavoitteetJulkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä vakausohjelmassa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille.Valtiotalouden menokehysSuomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa mm. koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on tukenut kasvua ja työllisyyttä, estänyt tuotantokapasiteetin pysyvää menettämistä ja nostanut tilapäisesti kehyksen piiriin kuuluvia menoja.

Vaalikauden kehyksen osalta hallitus on tilanteessa, jossa kehyksen liikkumatila ei mahdollista ennakoimattomien menomuutosten huomioon ottamista sekä kaikkien hallituksen tarpeelliseksi katsomien uudistusten toteuttamista.Näin ollen osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Linjana on vaalikauden loppua kohden asteittain laskeva menoura siten että menotaso jatkaisi laskua edelleen vaalikauden päättymisen jälkeenkin. Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä vuosina 2021 ja 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina kaikkina vuosina 2021–2023.

Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.
(LIITE 1, kohta 1.1. talouspoliittiset linjaukset)

Veropohjan turvaaminen ja investointeihin kannustava toimintaympäristöHallituksen tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta sekä lisäksi muista, investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.Esimerkiksi hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti. Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi.

Hallitusohjelman veropoliittisten linjausten toteutusta jatketaan. Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022—2023. Syksyn 2019 budjettiriihessä päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021—2023, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuosina 2022–2023 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun myötä. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien verotuloja siirretään valtiolle kuntien kustannus- ja tehtävätaakan merkittävästi vähentyessä. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verotuksen kiristymiseen minkään tulonsaajaryhmän osalta. Ilman uudistuksen vaikutusta valtion verotulot lisääntyisivät vuosina 2021—2025 keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.

Verolinjaukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1, kohdassa 1.2. VerokirjauksetValtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroaVuonna 2022 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin mitä vuodelle 2021 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvioesitys). Menotason laskuun verrattuna vuoteen 2021 vaikuttaa erityisesti koronavirustilanteesta johtuvien menojen vähentyminen.