NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevässä Ryhti-hankkeessa lähdettiin vuonna 2021 koeponnistamaan uutta lähestymistapaa: riippuvuustarkastelua valtiohallinnon kehitysprojekteille. Haluttiin muodostaa Ryhti-hankkeen riippuvuuskartta eli lintuperspektiivin yleiskuva kehitystyöstä, joka on jo käynnissä muilla hallinnonaloilla. Tarkastelu selvitti, miten Ryhti voi hyödyntää muiden työtä ja mitä se puolestaan voi tarjota muille. Työ oli oivallinen keino uuden yhteistyön luomiselle ja sen avulla saatiin lisätietoja hankkeen vaikutuksista.Rakennetun ympäristön tiedot koskevat oikeastaan jokaista hallinnonalaa. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksilla on luonnollisesti vaikutus rakentamislupaprosessin vaiheisiin, mutta näin on myös oikeushallinnon valitusprosesseihin, sähköautojen lataamiseen kuin sote-kiinteistötietoihin.Riippuvuustarkastelussa käytiin läpi yhdeksän hallinnonalaa* sekä hallinnonalojen virastoja. Työn aikana tunnistettiin yli 50 käynnissä olevaa hanketta, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Näistä 30 hankkeella on merkittävä riippuvuus Ryhti-hankkeen toteutukseen, joten niiden kanssa tarvitaan yhteisen tahtotilan määrittelyä sekä hanketason suunnitelmien vertailemista.Lisäksi tunnistettiin, että 29 hankkeessa kehitetään Ryhdin tavoin rakennetun ympäristön tietopääomaa tai järjestelmää näiden ylläpitoon. Kahdeksassa hankkeessa puolestaan kehitetään rakennetun ympäristön lainsäädäntöä tai muuta ohjeistusta, mitä Ryhtikin tekee. Riippuvuustarkastelun sivutuotteena löytyi myös joukko tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää arkipäiväisten tehtävien hoidossa esimerkiksi viranomaistyössä.”Idea juontaa juurensa oikeastaan omasta historiastani ja halusta ymmärtää se klassinen iso kuva”, hanketta koordinoiva Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä summaa ideaa. “Olen vetänyt aikaisemmin julkisella sektorilla paljon hankkeita, ja usein hankkeen alkuvaiheessa ei ole mahdollisuutta tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. On hedelmällistä, että joku ulkopuolelta tarkastelee erilaisin silmin mihin kehitystilaan hanke aidosti asettuu. Tämä on erittäin ajankohtaista juuri nyt digikehityksen aikakaudella, jotta vältetään päällekkäisiä ratkaisuja, kytketään oikeat ihmiset keskustelemaan ja saadaan ennen kaikkea kehityseuroista kaikki irti.””Hanke oli tärkeämpi kuin etukäteen osattiin edes toivoa. Se avasi näkymäämme tarkemmin tietoihin, jotka ovat kauempana YM:n omasta piiristä ja yhteyden kollegoihin, jotka painivat samankaltaisten kysymysten parissa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Taskinen kertoo. ”Lämmin kiitos osallistuneille. Saatu tieto perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön, jota ei olisi saatu pelkästään Hankesalkun kaltaisista julkisista tietolähteistä”, neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta painottaa.Kartoituksen havaintoja esiteltiin mukana olleille tahoille elokuussa. ”Malli vaikuttaa hyödylliseltä ja käyttökelpoiselta myös jatkossa. Digihankkeita ei voida tehdä yhden viraston tai hallinnonalan sisällä valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kommentoi. ”On kannustettava, että hankkeet tekevät vastaavia suppeampia tai kattavampia kartoituksia, sillä työ auttaa hahmottamaan vaikutuksia, hankkeet onnistuvat paremmin ja työaikaa voi säästyä tulevaisuudesta”, Rissanen summaa.*opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, oikeus-, maa- ja metsätalous-, puolustus-, valtiovarain-, ympäristö- sekä sisäministeriö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää syksyllä 2021 pohjoismaisen Nord StarT -ilmastonmuutoskilpailun osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden 2021 ohjelmaa. Kilpailu järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa ja sen tavoitteena on osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Viime vuosina kiinnostuneisuus ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet. Kiinnostuksen lisäksi nuoriso on yhteiskunnallisesti valveutuneempaa ja aktiivisempaa kuin yli 20 vuoteen ja he kaipaavat erityisesti konkreettisia tekoja ja ratkaisukeskeistä ilmastokeskustelua.Nord StarT-kilpailuun on mahdollista osallistua projektitöillä ja käytänteillä, joissa eri ikäryhmät ja kouluasteet tekevät yhteistyötä. Koulu, luokka, kerho tai mikä tahansa muu joukko lapsia, nuoria tai aikuisia voi osallistua hyvällä oppimiskäytänteellä tai -projektilla, jossa lapset ja nuoret näyttävät miten ilmastokriisi torjutaan. Opettajat, ohjaajat, kasvattajat ovat tärkeä osa opetuskäytänteiden luomisessa.Kilpailun tarkoituksena on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä pohjoismaiden välillä sekä kehittää kestävään kehitykseen liittyvää pedagogiikkaa ja edistää opetussuunnitelmiin pohjautuvaa toimintaa. Kilpailu suunnataan koulutusjärjestelmän kaikille tasoille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.Kilpailu on jo käynnissä, ja projekteja ja käytänteitä voi ilmoittaa mukaan kilpailuun marraskuun loppuun asti. Kilpailu huipentuu pohjoismaiseen konferenssiin, jossa palkinnot jaetaan 9.2.2022. Lisätietoa kilpailusta sekä osallistumisohjeet löytyvät kilpailun verkkosivustolta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valta kuuluu kansalle r.p. on merkitty oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 22 puoluetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa Yksilöllistetty lääketiede -hankkeessa toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on  vahvistaa kansallista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa. Hanke perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi kehittyy tutkimus- ja innovaatioympäristönä nykyisiä tutkimuksen ja kehittämisen ekosysteemejä vahvistamalla, sekä julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia kehittämällä. Terveysalan TKI-toiminnan kasvustrategian tiekartan päivitys julkaistiin 1.12.2020 kolmen ministerin ja ministeriön (TEM, OKM, STM) allekirjoituksilla.Valtionavustusta haettavissa biopankkitoimintaan Yhtenä Yksilöllistetty lääketiede -hankkeen tärkeänä toimenpidealueena on pyrkimys julkisten biopankkien toiminnan yhtenäistämiseen. Tavoitteena on lisätä toiminnan avoimuutta, tehostaa biopankkien toimintoja yhtenäistämällä toimintatapoja sekä varmistaa tehokas yhteistyö eri osaamiskeskittymien, etenkin tulevaisuudessa perustettavan genomikeskuksen kanssa. Genomikeskus olisi genomitiedon käsittelyyn liittyvä asiantuntijaviranomainen, joka säilyttäisi, tulkitsisi sekä käsittelisi genomitietoa ja mahdollistaisi tiedon hyödyntämisen ihmisten terveyden hyväksi.Vuoden 2021 valtionavustushautBiopankkilainsäädännön kokonaisuudistuksen ohjausryhmä asetettu uudelle kaudelleHallituksen esitys uudeksi biopankkilaiksi on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle vuoden 2022 aikana. STM on asettanut biopankkilainsäädännön ohjausryhmän ajalle 5.7.2021–31.12.2022. Biopankkilainsäädännön ohjausryhmän asettamispäätös 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvassa 2021 – Kansalaisturvallisuus Suomessa -raportin mukaan vuoden 2021 Turvassa-kyselyn tuloksia värittää koronaviruspandemian kokemukset ja sen vaikutukset ihmisten arkeen. Ihmisten turvattomuuden tunne on kasvanut hieman, ja luottamus tulevaisuuteen on jonkin verran horjunut. Tulokset viittaavat siihen, että etätyö ja koronaviruspandemia ovat vaikuttaneet ihmisten huoliin. Vastaajat olivat aikaisempaa enemmän huolissaan omassa arjessaan lähisuhdeväkivallasta sekä tapaturmista kotona tai vapaa-ajalla. Erilaisten yhteiskunnallisten uhkien todennäköisyyttä pidettiin myös korkeampana kuin aikaisemmin. Erityisesti vakavien tartuntatautiepidemioiden ja pandemioiden, pitkittyneen taloudellisen taantuman, ääriajattelusta johtuvan laajamittaisen väkivallanteon, laajamittaisen maahanmuuton aiheuttamien häiriöiden, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien ongelmien sekä väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua pidettiin aikaisempaa todennäköisempänä.Turvassa 2021 -raportin mukaan yhteiskunnassa näyttää kuitenkin edelleen olevan vahva yhteisöön perustuva auttamisvalmius. Suurin osa vastaajista (87 %) arvioi, että saisi läheisiltä apua kriisitilanteessa tai saisi taloudellista apua, jos sellaista tarvitsisi. Luottamus valtamediaan on kasvanutRaportin mukaan suomalaisten luottamus valtamediaan on kasvanut. Vuoden 2021 kyselyssä puolet vastaajista luotti valtamediaan, kun aiempina vuosina valtamediaan luotti noin 30 prosenttia vastaajista. Syynä kasvuun voi olla koronapandemiasta johtuva oikean tiedon tarpeellisuus uudessa ja uhkaavassa tilanteessa. Samaan aikaan kuitenkin 21 prosenttia vastaajista kertoi uutisotsikoiden herättävän heissä pelkoa. Aiempina vuosina vastaava luku oli 15-16 prosenttia.Turvassa-kyselyn vastaajien mukaan sosiaalisen median harhaanjohtavan tiedon määrä on kasvanut, vaikka kokemus sosiaalisen median roolista monipuolisemman tiedon levittäjänä on pysynyt samalla tasolla. Sisäministeriön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä neljättä kertaa tilaaman tutkimuksen aineiston keruusta vastasi Suomen Kyselytutkimus Oy. Turvassa-kyselyllä selvitetään väestön erilaisia turvallisuus- ja turvattomuuskokemuksia sekä luottamusta yhteiskuntaa ja muita ihmisiä kohtaan. Turvassa 2021. Kansalaisturvallisuus Suomessa -raportti on toteutettu osana sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta sisäministeriön näkemystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronatapausten määrä on Suomessa edelleen vähentynyt, mutta viime viikolla raportoitu suotuisa kehitys on hidastunut. Viikolla 34 uusia tapauksia todettiin yhteensä 4 064, mikä on noin 300 vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 4 386. Tauti leviää edelleen erityisesti nuorten ja aikuisten rokottamattomien henkilöiden piirissä.Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (16.–29.8.) uusia tartuntoja ilmaantui 152 sataatuhatta asukasta kohden, eli 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana (2.–15.8.), jolloin tartuntoja ilmaantui 185 sataatuhatta asukasta kohden.Epidemia on tällä hetkellä voimakkain rokottamattomien työikäisten parissa, mutta heilläkin tapausmäärät ovat kääntyneet laskuun. Vaikka lapsilla on kesän epidemia-aallon myötä ollut enenevästi tapauksia, rokottamattomien työikäisten aikuisten henkilöiden koronavirustapausten ilmaantuvuus on silti korkeampi kuin alle 10-vuotiaiden lasten.Ennätysmäärä testejäKoronavirustesteissä on käyty edelleen aktiivisesti. Testejä tehtiin viime viikolla ennätysmäärä, yli 172 000 kappaletta. Positiivisten testien osuus testatuista näytteistä on yhä pienentynyt, ja oli viime viikolla 2,4 prosenttia. Todetuista tartunnoista 5 prosenttia oli peräisin ulkomailta, ja 0,5 % näistä tartunnoista seuranneita jatkotartuntoja.Viiveetön tartunnanjäljitys ja karanteenitoimet ehkäisevät tehokkaasti jatkotartuntoja. Viikolla 34 karanteeniin asetettiin 11 123 henkilöä, noin viidennes vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Osalla alueista tartunnanjäljitys on pahoin ruuhkautunut, ja eristysten ja karanteenien asettamisessa on viiveitä. Suuri tapausmäärä kuormittaa huomattavasti perusterveydenhuoltoa ja heijastuu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen ja sitä kautta myös erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoidon järjestämiseenErikoissairaanhoidon tarve on viime viikkoina pysynyt kohtuullisen matalana. Koronapotilaita oli 1.9. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan sairaalahoidossa yhteensä 97, joista perusterveydenhuollon osastoilla 26, erikoissairaanhoidon osastoilla 50 ja teho-osastoilla 21 potilasta. Koko epidemian aikana tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu 1.9. mennessä yhteensä 1 030.Puolet väestöstä saanut toisen rokoteannoksenKoko maassa noin 72 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen ja toisen annoksen 50 prosenttia. 12-15-vuotiaiden ikäryhmässä jo noin 57 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Kaikissa yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä ensimmäisen rokoteannoksen on saanut yli 80 prosenttia mutta nuorten aikuisten rokotustahti on hidastunut. Kaikkiaan 16–29-vuotiaista 71 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksenEpidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ulkomaan edustoissa maailmalla tehdään töitä Suomen kestävän kasvun ja suomalaisten yritysten kansainvälisten menestysmahdollisuuksien hyväksi.Edustustoissa työskentelevien erityisasiantuntijoiden tehtävänä on kartoittaa markkinamahdollisuuksia ja siihen sopivaa suomalaista yritystarjoamaa, tukea suomalaisten yritysten vientiponnisteluita, toimia Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseksi ja osallistua kohdemaansa Team Finland -vienninedistämispalveluiden kehittämiseen. He toimivat Team Finland -maajohtajana toimivan edustuston päällikön alaisuudessa ja osana Team Finland -verkostoa.Ulkoministeriö on rekrytoinut Suomen vientiä vahvistamaan 20 uutta Team Finland –erityisasiantuntijaa seuraaviin paikkoihin:Ankara/Istanbul, Joona SelinAbu Dhabi, Johanna RiihimaaBangkok, Kai TuorilaBelgrad, Janne SykköBerliini, Mikko KoskueBrasilia, Kimmo AuraHongkong, Mika FinskaKiova, Oskari LaukkanenLos Angeles, Zsuzsa JamesNew Delhi/Bangladesh, Kimmo SiiraNew Delhi, Jukka IlomäkiPietari, Henri RiihimäkiPraha, Mika LautanalaPretoria, Tuija PulkkinenRiad, Juha NurmiRooma, Silva PaananenRooma, Hanna-Riikka LaurénTaipei, Jere TalaTel Aviv, Sami JääskeläinenWashington, Samuli KaijomaaNäiden uusien sekä kaikkien muidenkin erityisasiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät kunkin maan Suomen edustuston kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tuetaan kansallisten elpymissuunnitelmien toteuttamista. Teknisen tuen välineen (Technical Support Instrument, TSI) hankehakukierros on avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 22.10.2021.Teknisen tuen ohjelman tavoitteena on tukea jäsenmaiden hallintoja toimissa, joilla voidaan edistää rakenteellisia uudistuksia, talouden elpymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi nyt avautuneella hakukierroksella voidaan tukea elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Recilience Facility) kansallisten elpymissuunnitelmien toimeenpanoon liittyviä toimia.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Uuden ministerityöryhmän asettaminen sekä muutokset aiemmin asetettujen ministerityöryhmien tehtävissä ja kokoonpanoissaMinna Pajumaa, finanssineuvos p. 0295 160 147
– Valtioneuvoston kanslian oikeuttaminen myöntämään Suomen valtion puolesta Finavia Oyj:lle pääomalainaaUlkoministeriöLeena Liukkonen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 547
– Valtuuskunnan asettaminen neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa Suomen liittymisestä US Global Entry -ohjelmaanOuti Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035
– Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 65. yleiskokoukseenOikeusministeriöMarja Luukkonen Yli-Rahnasto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 015
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajaluotoistaAnna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134
– Kieliasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2.9.2021 – 1.9.2025SisäministeriöHanna Helinko, hallitusneuvos p. 0295 488 230
– Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksiAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaTapio Puurunen, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 254
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisestaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Hakemus ja ilmoitus Asko Juhani Hasan jäämistöstä
– Hakemukset ja ilmoitus Jaakko Matias Kivihuhdan jäämistöstäJaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 16001
– Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenTiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta rahastoyhtiötä, sijoitusyhtiöitä ja yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osuuksista neuvoja antavia tai niitä myyviä henkilöitä koskevan siirtymäjärjestelyn jatkamiseksi sekä direktiiviksi direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse avaintietoasiakirjojen käytöstä (rahastojen avaintietoasiakirjat)Johanna Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 587
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen EU, euratom) N:o 609/2014 (MAR-asetus) muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä.Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki vuonna 2021Kirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204
– Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastostaVilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309
– Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöHanna Perälä, liikenneneuvos p. 0295 342 007
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032 antamasta selonteosta (EK 23/2021 vp; VNS 2/2021 vp)Jenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudestaTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtajan viran täyttäminenArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistäMirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinvastuulain ja ydinvastuulain muuttamisesta annetun lain muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521
– Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi
– Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Waltari, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 337
– Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen (WHO/EURO) 71. aluekomitean kokous 13.-15.9.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ajo- ja koirametsästys on sallittu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää kantaa ja torjua siten vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Myös hirven ja metsäkauriin metsästys alkavat syyskuun alussa.Valkohäntäpeuroja on erityisen paljon Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös tapahtuu runsaasti peurakolareita. Kolareita tapahtuu erityisesti peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin ne liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Myös hirvikolareita on syksyllä runsaasti. Hirven kiima-aika on syys-lokakuussa, jolloin ne myös siirtyvät talvilaitumille.– Kannustan metsästäjiä pyytämään valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä aktiivisesti heti kauden alussa, jotta kanta saadaan pienemmäksi ennen syksyn pimeitä iltoja ja korkean kolaririskin aikaa. Kantaa leikkaamalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Haluan kiittää metsästäjiä siitä, että he ovat jälleen anoneet ennätysmäärän pyyntilupia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Valkohäntäpeurakanta on kasvanut edelleen ja sen myötä myös kolareiden ja maatalousvahinkojen määrä. Metsästäjät ovat jo useina vuosina saaneet saaliiksi sellaisen määrän valkohäntäpeuroja, että kannan kasvun olisi pitänyt pysähtyä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on kuitenkin tarkentunut ja alkuperäinen arvio tarvittavasta saalismäärästä on osoittautunut liian pieneksi. Tänä metsästysvuonna valkohäntäpeuraa saa pyytää ajavalla koiralla 15.2. saakka. Myös keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa tiheillä peura-alueilla. Tämä helpottaa vahtimismetsästystä sulan maan aikaan. Ilman poikkeuslupaa nämä menetelmät ovat valkohäntäpeuran metsästyksessä kiellettyjä. – Esimerkiksi laajalle alueelle Lounas-Suomeen on myönnetty poikkeuslupa keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön. On hienoa, että tätä laissa olevaa mahdollisuutta on hyödynnetty. Vaikka tuleva talvi olisi vähäluminen, mahdollisuudet ennätyssaaliiseen ja kannan pienentämiseen ovat selvästi paremmat kuin aiemmin, Leppä toteaa. Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0295 162 432, jussi.laanikari(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi