NordenBladet — Euroopan komissio tarjoaa jäsenmaille teknistä tukea, jolla edistetään kestävää taloudellista kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä tuetaan kansallisten elpymissuunnitelmien toteuttamista. Teknisen tuen välineen (Technical Support Instrument, TSI) hankehakukierros on avattu. Kansallinen määräaika hakemusten jättämiselle on 22.10.2021.Teknisen tuen ohjelman tavoitteena on tukea jäsenmaiden hallintoja toimissa, joilla voidaan edistää rakenteellisia uudistuksia, talouden elpymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Lisäksi nyt avautuneella hakukierroksella voidaan tukea elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Recilience Facility) kansallisten elpymissuunnitelmien toimeenpanoon liittyviä toimia.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Uuden ministerityöryhmän asettaminen sekä muutokset aiemmin asetettujen ministerityöryhmien tehtävissä ja kokoonpanoissaMinna Pajumaa, finanssineuvos p. 0295 160 147 – Valtioneuvoston kanslian oikeuttaminen myöntämään Suomen valtion puolesta Finavia Oyj:lle pääomalainaaUlkoministeriöLeena Liukkonen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 547 – Valtuuskunnan asettaminen neuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa Suomen liittymisestä US Global Entry -ohjelmaanOuti Hyvärinen, lähetystöneuvos p. 0295 350 035 – Valtuuskunnan asettaminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 65. yleiskokoukseenOikeusministeriöMarja Luukkonen Yli-Rahnasto, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 015 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajaluotoistaAnna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134 – Kieliasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2.9.2021 – 1.9.2025SisäministeriöHanna Helinko, hallitusneuvos p. 0295 488 230 – Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksiAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisestaTapio Puurunen, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 254 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisestaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223 – Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Hakemus ja ilmoitus Asko Juhani Hasan jäämistöstä – Hakemukset ja ilmoitus Jaakko Matias Kivihuhdan jäämistöstäJaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos p. 0295 16001 – Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenTiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta rahastoyhtiötä, sijoitusyhtiöitä ja yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten osuuksista neuvoja antavia tai niitä myyviä henkilöitä koskevan siirtymäjärjestelyn jatkamiseksi sekä direktiiviksi direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse avaintietoasiakirjojen käytöstä (rahastojen avaintietoasiakirjat)Johanna Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 587 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen EU, euratom) N:o 609/2014 (MAR-asetus) muuttamisesta ennustettavuuden lisäämiseksi ja riitojenratkaisumenettelyjen selkeyttämiseksi perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä.Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240 – Vähemmistökielisen sanomalehdistön tuki vuonna 2021Kirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöTuija Ahonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 204 – Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastostaVilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309 – Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöHanna Perälä, liikenneneuvos p. 0295 342 007 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032 antamasta selonteosta (EK 23/2021 vp; VNS 2/2021 vp)Jenni Korhonen-Pereira Coutinho, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 045 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudestaTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988 – Työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöjohtajan viran täyttäminenArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräistä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon liittyvistä määräaikaisista toimenpiteistäMirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinvastuulain ja ydinvastuulain muuttamisesta annetun lain muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Perttula, hallitusneuvos p. 0295 163 521 – Sosiaali- ja terveysministeriön lakimiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi – Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiMaria Waltari, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 337 – Maailman terveysjärjestön Euroopan alueen (WHO/EURO) 71. aluekomitean kokous 13.-15.9.2021
NordenBladet — Valkohäntäpeuran vahtimismetsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Ajo- ja koirametsästys on sallittu syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien. Tavoitteena on pienentää kantaa ja torjua siten vahinkoja liikenteessä ja viljelyksillä. Myös hirven ja metsäkauriin metsästys alkavat syyskuun alussa.Valkohäntäpeuroja on erityisen paljon Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös tapahtuu runsaasti peurakolareita. Kolareita tapahtuu erityisesti peurojen kiima-aikana loka-marraskuussa, jolloin ne liikkuvat tavallista laajemmalla alueella. Myös hirvikolareita on syksyllä runsaasti. Hirven kiima-aika on syys-lokakuussa, jolloin ne myös siirtyvät talvilaitumille.– Kannustan metsästäjiä pyytämään valkohäntäpeuraa ja muita hirvieläimiä aktiivisesti heti kauden alussa, jotta kanta saadaan pienemmäksi ennen syksyn pimeitä iltoja ja korkean kolaririskin aikaa. Kantaa leikkaamalla voidaan myös vähentää maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vahinkoja. Haluan kiittää metsästäjiä siitä, että he ovat jälleen anoneet ennätysmäärän pyyntilupia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Valkohäntäpeurakanta on kasvanut edelleen ja sen myötä myös kolareiden ja maatalousvahinkojen määrä. Metsästäjät ovat jo useina vuosina saaneet saaliiksi sellaisen määrän valkohäntäpeuroja, että kannan kasvun olisi pitänyt pysähtyä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on kuitenkin tarkentunut ja alkuperäinen arvio tarvittavasta saalismäärästä on osoittautunut liian pieneksi. Tänä metsästysvuonna valkohäntäpeuraa saa pyytää ajavalla koiralla 15.2. saakka. Myös keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön voi hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa tiheillä peura-alueilla. Tämä helpottaa vahtimismetsästystä sulan maan aikaan. Ilman poikkeuslupaa nämä menetelmät ovat valkohäntäpeuran metsästyksessä kiellettyjä. – Esimerkiksi laajalle alueelle Lounas-Suomeen on myönnetty poikkeuslupa keinovalon ja pimeänäkötähtäinten käyttöön. On hienoa, että tätä laissa olevaa mahdollisuutta on hyödynnetty. Vaikka tuleva talvi olisi vähäluminen, mahdollisuudet ennätyssaaliiseen ja kannan pienentämiseen ovat selvästi paremmat kuin aiemmin, Leppä toteaa. Myös ravintohoukuttelu on välttämätön keino tehostaa valkohäntäpeuran metsästystä, mutta mittavasta ruokinnasta tulee luopua, jotta se ei lopulta vain vahvista kantaa ja vähennä luontaista kuolleisuutta.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 0295 162 432, jussi.laanikari(at)mmm.fi Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
NordenBladet — ELY-keskukset käynnistävät saatavuusharkintaa koskevan alueellisen kokeilun, joka mahdollistaa valituilla ELY-alueilla yhteiset työlupalinjaukset. Tämän odotetaan lisäävän työvoiman alueellista liikkuvuutta ja helpottavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja. Kokeilu ei kuitenkaan tarkoita saatavuusharkinnasta luopumista.Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa Suomesta TE-toimisto selvittää, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta. Saatavuusharkinnan tarkoitus on tukea työmarkkinoilla olevan työvoiman mahdollisuutta työllistyä, mutta ei estää työvoiman rekrytointia ulkomailta.Syksyllä alkavan saatavuusharkintakokeilun kokeilualueeksi on valittu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-alueet. Kyseessä on selkeä maantieteellinen alue, jossa elinkeinoelämän alihankintaketjut ylittävät ELY-alueiden rajat ja työnantajilla on tarve sijoittaa työntekijöitä joustavasti. Osaavan työvoiman saatavuus on kokeilualueella monin paikoin jo kasvun este. Työntekijöiden ja kansainvälisten osaajien tarpeen odotetaan alueella lähivuosina myös entisestään kasvavan. Kokeilu helpottaa työvoiman saatavuutta pula-aloillaNykyistä joustavampi saatavuusharkinta tukee osaavan työvoiman maahanmuuttoa, koska ELY-keskukset voivat määritellä työvoiman tarpeen kokeilualueella ammattialoittain yhteisesti suhdannenäkymät huomioiden. Jos esimerkiksi metalliala määritellään työvoimapula-alaksi, saatavuusharkinta olisi kokeilun ajan yhtä lievää koko kokeilualueella. Nykyistä joustavamman saatavuusharkinnan lisäksi kokeiluun liittyy sekä osaavan työvoiman houkuttelua että työvoiman hyväksikäytön ehkäisemisemistä koskevat viestintäkampanjat. Kokeilu kestää syys-lokakuusta 2021 helmikuun loppuun 2023. Analyysi kokeilun vaikutuksista ehtii tällöin valmistua hallituskauden loppuun mennessä.
NordenBladet — OECD antoi suosituksensa keskiviikkona 1. syyskuuta. Työ jatkuu suositusten pohjalta neljässä pilottihankkeessa. Hankkeista saatavat tulokset ovat kansainvälisesti arvokkaita.OECD:n suositukset sisältävät esimerkiksi ennakoinnin kytkemisen politiikkatoimien valmisteluun, strategiaprosesseihin ja innovaatiotoimintaan. Lisäksi suositellaan erilaisten ohjauskeinojen tarkoituksenmukaisempaa hyödyntämistä toivottujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Tavoitteena on tehdä tarvittavat päätökset ja toimeenpanna yhteiskunnan kannalta välttämättömät uudistukset aiempaa nopeammin ja vaikuttavammin monimutkaisten ongelmien maailmassa.Piloteissa kehitetään valtion ennakoivaa ohjaustaPilottihankkeita ovat jatkuva oppiminen, lapset, nuoret ja perheet, hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen sekä poliitikkojen ja virkamiesten vuoropuhelu.Jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteena on, että työllisyysaste ja osaavan työvoiman saatavuus paranevat ja osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.”Tämä ei onnistu minkään yhden hallinnonalan toimin vaan tarvitaan systeemistä muutosta. Valtion ohjauksen on oltava vahvasti tulevaisuuteen katsovaa ja innovatiivista”, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.Talousarvioiden tarkastelua kehitetään lapsen oikeuksien näkökulmasta.”Talousarviopäätösten lapsivaikutusten arviointi on tarpeen sekä valtion, tulevien hyvinvointialueiden että kuntien tasolla. Lapsibudjetointi raivaa tietä ihmislähtöisyyteen, tiedolla johtamisen sekä julkisten varojen entistä vaikuttavampaan käyttöön myös muiden väestöryhmien osalta”, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula.Lisäksi hallitukset tarvitsevat uusia työkaluja talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnitteluun sekä päätöksentekoon, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. ”Julkisen vallan rooli muutoksessa on keskeinen. Hyvä ennakointikyky, panostaminen osaamiseen sekä politiikanteon ja johtamisen tavat ovat äärimmäisen tärkeitä kehittämisen kohteita”, sanoo finanssineuvos Pekka Morén valtiovarainministeriöstä.Luottamus on avainasemassa poliitikkojen ja virkamiesten vuoropuhelua koskevassa pilotissa.”Valtion ohjauksen kehittämisessä ennakoivammaksi on tärkeää, että poliittisilla päätöksentekijöillä ja virkamiehillä on yhteinen ymmärrys tavoitteista ja toimijoiden rooleista niiden saavuttamiseksi”, toteaa valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg.OECD:n ja pilottien työn pohjalta luodaan tulevan syksyn ja kevään aikana toimintamalli tai uusi ohjauksen viitekehys, joka pysyy mukana ajassa ja pystyy luomaan sen edellyttämiä ratkaisuja. Hanketta rahoittaa EU:n komissio.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut Matkailufoorumin, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä matkailun kehittämiseen liittyvissä strategisissa kokonaisuuksissa. Matkailufoorumi edistää Suomen matkailustrategian 2019–2028 toimeenpanoa. Se myös seuraa ja arvioi alan toimintaympäristön ja ilmiöiden kehittymistä sekä tukee matkailun politiikkatoimenpiteiden valmistelua.Matkailufoorumin puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajana työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström. Matkailufoorumissa ovat edustettuina matkailualan kannalta keskeiset ministeriöt sekä niiden hallinnonalojen yksiköt, maakuntien liitot ja valtion aluehallinto, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä järjestöt. Matkailufoorumin sihteeristö toimii työ- ja elinkeinoministeriössä. Matkailufoorumin toimikausi alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2028.
NordenBladet — Uusi valtionavustus kannustaa kuntia palkkaamaan nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin lisää sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluiden asiantuntijoita. Kannustinmalli vahvistaa näin Ohjaamojen resursseja ja moniammatillisuutta, joista hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihessä. Tavoitteena on, että nuoret saavat yhdestä paikasta entistä paremmin tukea niin hyvinvointiin, koulutukseen kuin työllistymiseen.Ohjaamot ovat palvelupisteitä, joista nuori saa monipuolisesti palveluja yhden luukun periaatteella. Nuorten antaman asiakaspalautteen ja selvitysten perusteella tarve tukea nuoria mielen hyvinvoinnissa on kasvanut.– Hallitus on yhdessä sitoutunut nuorten palveluiden parantamiseen ja Ohjaamoiden kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen, että pystymme kannustinmallin avulla vahvistamaan Ohjaamoiden moniammatillisuutta ja saamaan lisää resursseja nuorten tukemiseksi. Tämä on koronasta johtuen entistäkin tärkeämpää, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Valtionavustus kannustaa palkkaamaan lisää asiantuntijoita OhjaamoihinKannustinmallin periaatteena on, että kun kunta rekrytoi uuden asiantuntijan Ohjaamoon, se voi hakea valtionavustusta toisen Ohjaamo-asiantuntijan palkkaukseen. Valtionavustuksen turvin kunta pystyy näin palkkaamaan kaksi asiantuntijaa yhden asiantuntijan palkkakustannuksella.Valtionavustus rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sitä voivat hakea kunnat, joissa sijaitsee nuorten palvelupiste Ohjaamo. Rahoitus on kokonaisuudessaan 13 miljoonaa euroa ja vuositasolla 3,25 miljoonaa euroa. Avustus on käytettävissä ajalle 1.9.2021–31.12.2024, ja kunnat voivat hakea avustusta 1.9.2021 alkaen.Valtionavustusta voi käyttää ainoastaan henkilöstökululuihin, joita seuraa joko sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutussektorille kuuluvan asiantuntijuuden vahvistamisesta Ohjaamossa. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan.
NordenBladet — EU:n epävirallinen Gymnich-ulkoministerikokous järjestetään Slovenian Kranjissa 2.-3.9.2021 Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen jälkeen ulkoministeri vierailee Tallinnassa 3.-4.9.2021.Gymnich-kokouksen aiheita ovat Afganistan, EU:n ja Kiinan väliset suhteet sekä Persianlahti. Lisäksi käydään keskustelu Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin kanssa.Kokouksessa ulkoministerit jatkavat keskustelua Afganistanin tilanteesta ja EU:n Afganistan-politiikasta. Suomi korostaa, että EU:n on jatkossakin pyrittävä olemaan merkittävä toimija Afganistaniin liittyvissä kysymyksissä. Afganistanin tulevan hallinnon on sitouduttava kunnioittamaan universaaleja ihmisoikeuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteitaan, kuten kansalaisten ja maassa oleskelevien oikeutta lähteä maasta sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia.Ulkoministerit käyvät myös epävirallisen keskustelun EU-Kiina suhteiden nykytilasta ja unionin lähestymistavasta Kiinaan. Taustalla on vuonna 2019 julkistettu EU:n Kiina-tiedonanto. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt esillä Kiinaa koskevan säännöllisen ja korkealla tasolla käytävän keskustelun tärkeyttä. Persianlahden osalta ulkoministerit keskustelevat EU:n lähestymistavasta alueeseen. Suomen näkökulmasta on tärkeää, että EU tiivistää ja vahvistaa suhteitaan ja vuoropuheluaan alueen maiden kanssa kaikilla tasoilla, mukaan lukien alueellinen yhteistyö Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa.Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankarin kanssa keskustelun aiheena on indopasifinen alue sekä EU:n ja Intian välinen yhteistyö. Ulkoministerikokouksen jälkeen ulkoministeri Haavisto matkustaa Tallinnaan. Tallinnassa Haavisto osallistuu vuotuiseen turvallisuuspolitiikan alan Lennart Meri -konferenssiin sekä tapaa Viron presidentti Kersti Kaljulaidin ja ulkoministeri Eva-Maria Liimetsin.Viron kanssa keskustellaan kahdenvälisistä aiheista, koronavirustilanteesta ja pandemian jälkeisistä elpymistoimista, alueellisesta tilanteesta sekä ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten Afganistanista ja Valko-Venäjästä. ”On aina hyvä päästä vaihtamaan näkemyksiä läheisen naapurimme Viron kanssa”, Haavisto toteaa.
NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on nimittänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi Kimmo Haapasen 1.9.2021–31.12.2024 väliseksi ajaksi.Kimmo Haapanen on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on hoitanut ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan tehtävää viran ollessa avoimena 1.5.2021 alkaen.Aiemmin Haapanen on työskennellyt Pohjois-Savon ELY-keskuksessa kehittämispäällikkönä, yksikön päällikkönä, viestintäpäällikkönä, tiedonhallinnan projektipäällikkönä ja suunnittelijana.
NordenBladet — Presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun ensimmäisen palkinnon on voittanut taiteilija Kirsi Kaulasen teosehdotus Välittäjä. Taiteellisesti korkeatasoiseen kilpailuun saatiin 110 hyväksyttyä teosehdotusta. Kilpailussa jaettiin kolme palkintosijaa ja kolmelle myönnettiin tunnustuspalkinto.Kilpailuun saatiin teosehdotuksia, jotka edustavat erilaisia taidesuuntauksia, tyylejä ja taiteellisen ilmaisun tapoja. Palkintolautakunta ei halunnut arvottaa niitä keskenään, ja tästä syystä kilpailussa päätettiin palkita hyvin erilaisia kilpailutöitä.Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 20 000 euroa. Sen voittanutta teosehdotusta Välittäjä palkintolautakunta luonnehtii seuraavasti:”Muistomerkkiehdotus sijoittuu Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin. Sen materiaali, kiillotettu ruostumaton teräs, peilaa ohikulkijan ja teoksen ympäristön osaksi teosta. Teos asettaa katsojan kahdenlaisen ajatusmaailman väliin. Siten se heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Mauno Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa.”Palkintolautakuntaan kuuluivat presidentti Mauno Koiviston muistomerkkitoimikunta sekä kaksi Suomen Taiteilijaseuran nimeämää taiteilijajäsentä. Muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen.Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen palkinnon voittaneen teosehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja asennettu paikalleen Pikkuparlamentin puistoon 25.11.2023, kun presidentti Koiviston syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.Toinen palkintosija teosehdotukselle Hitaalla tielläKilpailun toinen palkinto (15 000 euroa) myönnettiin Matti Vesasen teosehdotukselle Hitaalla tiellä.”Teos ottaa puiston tilaa haltuun neljällä eri elementillä: kävelevää presidentti Mauno Koivistoa esittävällä näköispatsaalla, pronssiportilla, graniittikäytävällä ja pyöreällä suihkulähteellä. Se on perinteisen kuvanveiston ja käsitteellisemmän tilataiteen yhdistelmä, joka toimii hyvin Pikkuparlamentin puistossa”, palkintolautakunta toteaa. Kolmannen palkinnon (10 000 euroa) voitti Pauno Pohjolaisen teosehdotus Sillanrakentaja.”Teos tulkitsee presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä sillanrakentajana idän ja lännen, yhteiskuntaluokkien sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Tekijä on halunnut tuoda työssään esille presidentti Mauno Koivistossa arvostamaansa rakentajaa ja puhdetöiden tekijää”, lautakunta toteaa.Tunnustuspalkinto (3 333 euroa) myönnettiin seuraaville teosehdotuksille: Fundeerauksia (Markus Kähre), Sanat (Nestori Syrjälä), Satamajätkä fundeeraamassa (Anssi Pulkkinen). Muistomerkkikilpailun kuudesta palkitusta teosehdotuksesta on esillä pienoismalleja ja kuvia Helsingin keskustakirjasto Oodissa 1.-15. syyskuuta. Kaikki kilpailuteokset ovat esillä myös virtuaalinäyttelyssä verkossa.Kaikista entisistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkit sijaitsevat Helsingissä, ja ne on valmistuttuaan lahjoitettu Helsingin kaupungille. Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailu jatkaa tätä perinnettä.
