NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton edellytyksistä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueet voisivat järjestää sosiaalista luototusta osana sosiaalihuollon palveluja. Luototuksen järjestäminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa. Valtaosa suurista kaupungeista on ottanut luototuksen käyttöönsä, joten sitä tarjoavien kuntien väestöpohja kattaa noin puolet maan väestöstä (2,8 miljoonaa henkilöä).Hallitusohjelman kirjauksen mukaan sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.Selvityksen mukaan sosiaalinen luototus olisi perusteltua keskittää hyvinvointialueilla omaan erilliseen yksikköönsä. Samalla korostetaan verkostomaista työskentelyä sosiaalihuollon sisällä ja kumppanien kanssa. Lisäksi olisi tärkeää huolehtia palvelun riittävästä resursoinnista, kehittämisestä ja vaikutusten arvioinnista. Oikeaan tilanteeseen myönnetty luotto vahvistaa luotonsaajan ja hänen lähipiirinsä selviytymiskykyä ja sen seurauksena vähentää tarvetta hakea toimeentulotukea ja muita sosiaalihuollon palveluja. Selvityksessä todetaan, että sosiaalinen luototus on alikäytetty palvelu, joka kehittyy, kun se otetaan käyttöön kaikkia kuntia velvoittavasti. Sosiaalisen luototuksen valtakunnallisen käyttöönoton selvittämistä jatketaan ministeriössä. Selvitystä varten tehtiin kysely sosiaalista luototusta käyttävien kuntien ja suunniteltujen hyvinvointialueiden edustajille sekä valikoiduille sosiaalisen luototuksen asiantuntija- ja kehittäjätahoille. Selvityksen laati YTM sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen.
NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat viime vuonna yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen osuus avustuksista oli 3,4 miljoonaa euroa. Avustusten ennätysmäärän taustalla on viime vuoden kevään vakavat valkoposkihanhivahingot.Ympäristöministeriö ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset tiedottavatELY-keskukset maksoivat viime vuonna yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen osuus avustuksista oli 3,4 miljoonaa euroa. Avustusten ennätysmäärän taustalla on viime vuoden kevään vakavat valkoposkihanhivahingot.Muita viime vuonna korvattuja vahinkoja olivat maakotkan aiheuttamat porotalousvahingot, joita korvattiin lähes 1 miljoona euroa sekä kalasääsken kalanviljelylaitoksilla aiheuttamat vahingot, joita korvattiin lähes 40 000 euroa.Hanhivahingot keskittyvät itäiseen SuomeenValkoposkihanhet pysähtyivät viime vuoden keväänä itäisen Suomen pelloille useiksi viikoiksi aiheuttaen alueella poikkeuksellisen laajat viljelysvahingot. Vahingot keskittyivät vuonna 2020 erityisesti Pohjois-Karjalan (noin 60 %) ja Kaakkois-Suomen (noin 23 %) alueille.Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten toimialueilla oli mahdollisuus hakea avustuksia keväällä tapahtuneista vahingoista. Pohjois-Karjalassa hakemuksia tuli 101. Vahinkopinta-ala näissä oli yhteensä 2350 hehtaaria ja hyväksyttävin korvausten kokonaissumma oli noin 813 000 euroa. Kaakkois-Suomessa hakemuksia tuli keväällä 38 kappaletta vahinkopinta-alaltaan 1040 hehtaaria. Hyväksyttävien korvausten kokonaissumma Kaakkois-Suomessa oli noin 165 000 euroa.Valkoposkihanhityöryhmän esityksiä toimeenpannaanYmpäristöministeriössä on käynnissä useita hankkeita, joilla toteutetaan valkoposkihanhityöryhmän esityksiä. Hallituksen esitys rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta pyritään antamaan vuoden 2021 aikana. Ympäristöministeriö rahoittama Luonnonvarakeskuksen Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hanke puolestaan selvittää lintupeltojen toimivuutta vahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa.ELY-keskusten korvausmenettelyyn liittyviä viranomaisten tehtäviä on vahvistettu palkkaamalla Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen rauhoitettujen lajien koordinaattori. Lisäksi poikkeamislupien käsittelyä on kehitetty muun muassa vahvistamalla viranomaisresursseja sekä kannustamalla yhteispoikkeusten hakemiseen karkotustarkoituksessa. Avustuksia rauhoitettujen eläinten vuonna 2021 aiheuttamiin vahinkoihin haettava tämän vuoden aikanaAvustushakemukset luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten vuonna 2021 aiheuttamista vahingoista on jätettävä viimeistään 31.12.2021 mennessä. Jos kuluvana vuonna syntynyt vahinko on todettavissa ja arvioitavissa vasta vuoden 2022 keväänä, avustushakemuksen voi jättää toukokuun 2022 loppuun mennessä. ELY-keskuksen hyväksymän riippumattoman asiantuntijan on aina todennettava ja arvioitava viljelys-, eläin- ja rakennusvahingot paikan päällä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpano alkoi alueilla väliaikaishallinnon asettamisella. Aikataulu on ollut tiukka, sillä kuntien ja muiden toimijoiden oli sovittava alueensa toimielinten kokoonpanosta elokuun loppuun mennessä.Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet on nyt asetettu kaikilla hyvinvointialueilla, vahvistaa kuntaministeri Sirpa Paatero. ”On erinomaista, että alueilla on saatu hyvässä yhteistyössä valmistelu käyntiin. Tarvitsemme uudistuksen toimeenpanoon kuntia, kuntayhtymiä, erityishuoltopiirejä, pelastuslaitoksia ja muita alueen toimijoita. Aikaa ei ole hukattavaksi, joten toimiva yhteistyö alueella on ensiarvoisen tärkeää, jotta uudistus saadaan turvallisesti maaliin vuoden 2023 alkuun mennessä” ministeri Paatero toteaa. Valtio rahoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan ja hallinnon käynnistymisestä aiheutuvia kustannuksia valtionavustuksina. Maksatukset alueille ovat jo toteutuneet sitä mukaa, kun järjestäytyminen alueilla on edennyt. Osalla alueista toiminta käynnistyi heti heinäkuun alussa valmistelutoimielimen työjärjestyksen hyväksymisellä ja ensimmäisillä rekrytoinneilla, osalla alueista vauhtiin on päästy toden teolla elokuun lopulla. Rekrytointien odotetaan etenevän syksyn kuluessa kaikilla alueilla. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa toimeenpanosta, kunnes aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022. Toimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on esimerkiksi käynnistettävä hyvinvointialueen toiminta ja hallinto sekä hyväksyttävä talousarvio. Se valmistelee esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä, johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista.
NordenBladet — Metsät tuottavat suomalaisille hyvinvointia monin eri tavoin – ekologisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Kansallisen metsästrategian (KMS) 2025 tavoitteena on sovittaa nämä eri näkökulmat yhteen ja turvata metsien tuottama hyvinvointi myös tulevaisuudessa.Metsiin liittyvässä sosiaalisessa näkökulmassa painottuvat muun muassa jokamiehenoikeudet, metsien virkistyskäyttö, osaaminen ja koulutus sekä työhön, terveyteen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset. Kulttuuriseen näkökulmaan liittyvät puolestaan metsien käyttöön liittyvät tavat, käytännöt ja arvot sekä niiden siirtäminen tuleville sukupolville.Maa- ja metsätalousministeriön 1.9.2021 järjestämässä webinaarissa esiteltiin Kansallista metsästrategiaa toteuttavia sosiaalisia ja kulttuurisia hankkeita. Webinaarissa esiteltyjen hankkeiden teemoina olivat metsäkulttuurinen kestävyys, luonnon virkistyskäyttö, metsänomistajien neuvonta, metsäalan koulutus sekä nuorten osallisuus metsästrategiassa.Keskiössä erityisesti nuoretTavoitteena on, että metsiin liittyvä kulttuurinen jatkumo ei katkea ja että metsäosaaminen sekä metsien käyttöön liittyvät tavat, käytännöt ja suhteet siirtyvät seuraaville sukupolville kuhunkin aikaan sopivassa muodossa. On tärkeää, että metsiin ja niiden hoitoon liittyvä osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida ja täydentää aiempaa osaamista muun muassa tutkimuksen tuottaman uuden tiedon avulla. Myös arvot ja asenteet muuttuvat ajan kuluessa.Toukokuussa 2021 kokoontuneessa nuorten metsäneuvostossa nousivat esiin erityisesti ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Tavoitteena tulee nuorten mukaan olla metsätalouden muuttaminen ekologisesti kestäväksi, eikä radikaalejakaan ratkaisuja pidä pelätä.Kaikki kestävyys on kuitenkin arvokasta, eikä mitään sen osa-aluetta saa nuortenkaan mielestä unohtaa. Metsien virkistyskäytön säilyminen on tärkeää, ja sosiaalisessa kestävyydessä on huomioitava myös metsätalouden tarjoamien työpaikkojen ja elinkeinojen säilyminen. Vastuullinen ja kestävä metsätalous on kaiken kaikkiaan keskeinen ratkaisu tulevaisuuden pulmiin ja sitä on tärkeätä ylläpitää ja kehittää.Nuorten ääntä metsäasioissa kuullaan taas syksyn mittaan ainakin kahdessa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmisteluun liittyvässä keskustelussa: syyskuussa Maaseutuparlamentin nuorten paneelissa ja marraskuussa nuorten MISU-tapaamisessa.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) 1.9.2021 järjestämä tilaisuus oli viimeinen osa kolmen webinaarin sarjaa, jossa esitellään Kansallista metsästrategiaa toteuttavia hankkeita. Sarjan ensimmäinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa 2020 kestävyysteemalla ja toinen tilaisuus maaliskuussa 2021 teemalla metsien ilmastokestävyyden vahvistaminen.Webinaariesitykset:Metsäkulttuurinen kestävyys, Leena PaaskoskiLuonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI, Marjo NeuvonenMetsäkeskuksen neuvonta metsänomistajille, Marjo MaidellMetsäalan koulutuksen laatumittarit sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, Eila LautanenNuorten osallisuus kansallisessa metsästrategiassa, Sampo Juhajoki ja Outi Ahola Videotallenne tilaisuudesta (tekstittämätön, katsottavissa 15.9.2021 asti) Uutiskoosteet aiemmista KMS-webinaareista:Kooste marraskuun 2020 webinaarista: MMM-uutinen 19.11.2020Kooste maaliskuun 2021 webinaarista: MMM-uutinen 1.4.2021Lisää Kansallisesta metsästrategiasta:Kansallinen metsästrategia 2025 (mmm.fi)Luettelo kaikista käynnissä olevista KMS-hankkeista (mmm.fi)neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 029 516 2045, [email protected]
NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kutsunut EU- ja kansainvälisten asioiden erityisavustajakseen oikeustieteen lisensiaatti Petra Schulze Steinenin. Schulze Steinen aloitti tehtävässään syyskuun alussa.Schulze Steinen on toiminut useissa eri tehtävissä Euroopan keskuspankissa sekä johtanut Luxemburgin keskuspankkiin sijoitettua Eurojärjestelmän keskuspankkien yhteishankintatoimistoa. Tätä ennen Schulze Steinen on hoitanut EU-oikeudellisia asioita asianajajana yksityisellä sektorilla sekä Suomessa että ulkomailla.
NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 3. syyskuuta oli esillä Euroopan komission ehdotukset EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi, sähköinen tunnistautuminen sekä tulevat maatalous- ja valtiovarainministerien kokoukset.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission tiedonantoon, joka esittelee komission ehdotukset EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi. Niin kutsuttu 55-valmiuspaketti sisältää 12 lainsäädäntöehdotusta, joiden avulla EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 verrattuna ja saavutetaan vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraalisuus EU-tasolla. Valtioneuvosto ottaa myöhemmin erikseen kantaa 55-valmiuspaketin kuhunkin lainsäädäntöehdotukseen.EU-ministerivaliokunta linjasi, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen on tärkeää ja että valmiuspaketin kunnianhimotason ylläpitäminen kokonaisuutena pitää varmistaa. Siirtymä tulee toteuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla huomioiden luontokadon ehkäisyyn, digitalisaatioon sekä siirtymän oikeudenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat. Valtioneuvosto arvioi ehdotuksia kansallisen ja eurooppalaisen kokonaisedun näkökulmasta. Ilmastovaikutusten lisäksi ehdotusten tulee monipuolisesti huomioida vaikutukset muun muassa kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle. Lisäksi on tärkeää systemaattisesti arvioida päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä myös komission asetusehdotus, jolla pyritään harmonisoimaan sähköisiä tunnistautumisen tapoja unionissa. Keskeisin uudistus olisi esimerkiksi puhelimeen ladattava sovellus, jolla voisi tunnistautua sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluihin kaikissa EU-maissa. Suomi suhtautuu harmonisointiin myönteisesti, koska se vahvistaa sisämarkkinoita. Uudistusesityksen moninaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä selvitettävä.EU-ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin: o Epävirallinen maatalousministerikokous (5. – 7.9.) o Valtiovarainministerien epävirallinen videokokous (6.9.) o Euroryhmä (10.9.) ja epävirallinen valtiovarainministerikokous (10. – 11.9.)Epävirallisen maatalousministerien kokouksen aiheena on keskustelun vahvistaminen kaupunkien ja maaseutualueiden välillä.Valtiovarainministerien epävirallinen videokokous keskustelee Irlannin ja Tšekin elpymis- ja palautumissuunnitelmista.Sloveniassa järjestettävässä epävirallisessa kokouksessa valtiovarainministerit keskustelevat rahoitusalan sääntelystä, elpymisestä ja finanssipolitiikan sopeutusnäkymistä sekä investointimahdollisuuksista. Euroryhmä keskustelee ainakin koronapandemian vaikutuksista euroalueella sekä talouden sopeuttamisesta ja yritysten rakenneuudistusten helpottamisesta pandemian jälkeen.
NordenBladet — Tuoreen selvityksen mukaan vuodelle 2030 esitetty 60 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttää erityisesti sitä, että energia- ja muun teollisuuden investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin toteutuvat siihen mennessä.Suomen ilmastolakia uudistetaan. Lakiin on tarkoitus sisällyttää vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi vastaavat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.Valtioneuvosto tilasi ilmastolain uudistuksen tueksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä selvityksen, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten päästövähennystavoitteiden vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen. Kansantaloudelliset arviot toteutti Merit Economics.Kasvihuonekaasupäästövähennysten vaikutusarvioinnit laadittiin siten, että Suomen ilmastopaneelin arvioima oikeudenmukainen hiilibudjetti 79 Mt vuosille 2020–2050 ei ylittyisi. Vuoden 2030 osalta laadittiin laskelmat, joissa Suomen tavoitteena olisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55, 60 tai 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990.Kaikissa tarkasteluissa vuodelle 2030 ehdotettu 60 prosentin päästövähennystavoite edellyttäisi erityisesti energiantuotannon ja teollisuuden hiilidioksidipäästöjen nopeaa vähentämistä. Päästövähennystavoitteen tiukennus näkyy energiasektorilla kasvavana sähkön tuontina vuosina 2025−2030.Ilmastotavoitteet vaikuttavat työllisyyteen, ostovoimaan ja hyvinvointiinLaskennalliset vaikutusarviot osoittavat, että nopeasti tiukentuvat ilmastotavoitteet vauhdittavat yhteiskunnan rakennemuutosta. Muutoksella on vaikutusta eri toimialojen työllisyyteen, kuluttajien ostovoimaan ja kokonaisvaltaisesti Suomen hyvinvoinnin kehitykseen.Tämä näkyy 55 ja 60 prosentin tapaustarkasteluissa, joissa vaikutukset kansantalouteen ovat monilta osin myönteisiä vuoteen 2030 saakka, kun lisäinvestoinnit kasvattavat kansantuotetta ja työllisyyttä. Tämän jälkeen päästövähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee.Selvityksen tuloksia esiteltiin ministeriöille, ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle sekä sidosryhmille huhti-kesäkuun aikana. Esitys uudeksi ilmastolaiksi lähetettiin lausuntokierrokselle 2.7.2021.
NordenBladet — Valtion ydinjätehuoltorahasto (VYR) sai yli 30-vuotisen historiansa ensimmäinen päätoimisen toimitusjohtajan, kun KTM Jukka Järvinen aloitti tehtävässä syyskuun alussa. Valtioneuvosto nimitti viime viikolla myös rahaston johtokunnan kaudelle 1.9.2021–31.08.2024. Nimitykset ovat osa Valtion ydinjätehuoltorahaston uudelleenorganisointia.Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteiskunnalla on riittävät varat ja osaaminen ydinjätehuollon hoitamiseksi kaikissa olosuhteissa. Rahasto on valtion talousarvion ulkopuolella, ja se toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Se koostuu kolmesta erillisestä rahastosta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Jukka Järvinen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Valtion eläkerahastossa sijoituspäällikkönä ja korkosijoitusjohtajana ja sitä ennen 11 vuotta Valtiokonttorissa tutkijana ja sijoitusyksikön päällikkönä.Järvisen valinnan perusteita olivat kokemus sijoitustoiminnasta ja sen käynnistämisestä sekä VYR:n nykyisen sijoitustoiminnan hyvä tuntemus. Lisäksi hänellä on käytännön kokemusta julkisen hallinnon talousjohtamisesta ja osaamista sijoitusten ja riskien hallinnasta.Toimitusjohtajan nimityksen yhteydessä hänen sijaisekseen nimitettiin neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Professori Eva Liljeblom jatkaa VYR:n johtokunnan puheenjohtajanaValtioneuvosto asetti 26.8.2021 Valtion ydinjätehuoltorahastolle johtokunnan toimikaudeksi 1.9.2021–31.08.2024. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa professori Eva Liljeblom Hankenilta.Johtokunnan jäseniksi nimitettiin varapuheenjohtajana budjettipäällikkö Sami Yläoutinen valtiovarainministeriöstä ja jäseniksi apulaisjohtaja Anu Sammallahti Valtiokonttorilta sekä talousjohtaja Mika Niemelä ja neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Avolahti on uusi jäsen johtokunnassa. Hän on toiminut aiemmin oman työnsä ohella myös rahaston toimitusjohtajana.Lakimuutokset valtion ydinjätehuollon uudelleenorganisoimiseksi tulivat voimaan 1.5.2021. Muutokset tehtiin ydinenergialakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Päivitetyn sääntelyn soveltaminen toteutuu vaiheittain vuosina 2021–2026. Muutokset mahdollistavat sen, että rahaston hallinnoimien varojen sijoitustoiminta voi olla aiempaa monipuolisempaa ja pitkäjänteisempää. Ne mahdollistavat myös aiempaa laajemman riskinoton. Lisäksi ydinjätehuoltovelvollisille säädettiin velvollisuus osallistua sijoitustoimintaan liittyvään riskienhallintaan. Uudelleenorganisointi tarkoitti myös sitä, että rahastolle nimitettiin uusi johtokunta ja sen ohelle ministeriön erillisellä päätöksellä nimitettävä neuvoa-antavaa sijoitusneuvottelukunta. Myös rahaston päätöksenteko uudistuu. Johtokunnalle tulee uusia sijoitustoimintaan ja riskienhallintaan liittyviä tehtäviä ja johtokunnalta siirtyy operatiivisia tehtäviä uudelle toimitusjohtajalle.
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Belgian energiaministeri Tinne Van der Straten ovat allekirjoittaneet Suomen ja Belgian välisen sopimuksen EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaisista tilastollisista siirroista. Suomi ja Belgia pääsivät asiasta sopimukseen kesäkuussa, ja valtioneuvosto valtuutti ministeri Lintilän allekirjoittamaan sopimuksen Suomen puolesta. Ministeri Lintilä allekirjoitti sopimuksen 2. syyskuuta.– Suomen pitkäjänteinen panostus uusiutuvan energian lisäämiseen on ollut menestyksellistä. Olemme ylittäneet tavoitteemme. Tilastolliset siirrot ovat tässä kohtaa keino täyttää EU-tason velvoitteet kustannustehokkaasti. Neuvottelumme Belgian kanssa etenivät sujuvasti, ja lopputulos hyödyttää molempia osapuolia, toteaa ministeri Mika Lintilä.EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomen kansallinen sitova kokonaistavoite on 38 prosentin uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä. Suomi ylitti tämän tavoitteen, kun uusiutuvien osuus oli vuonna 2019 noin 42 % energian loppukulutuksesta. Direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on haluttu helpottaa säätämällä niille mahdollisuudesta tilastollisina siirtoina hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan.Suomi myy uusiutuvan energian ylijäämänsä Belgialle noin 18,6 miljoonalla eurollaSopimuksella Suomi siirtää Belgialle uusiutuvan energian tavoitteensa toteutunutta ylijäämää. Siirrettävä kiinteä määrä on 1376,5 GWh. Siirron kauppahinta on 18 582 750 euroa, kun tilastollisten siirtojen hinnaksi sovittiin koko myytävän määrän osalta 13,5 euroa/MWh. Belgia suorittaa tämän maksun Suomelle 30.9.2021.Suomen ja Belgian tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle tilastollisista siirroista 31.12.2021 mennessä mukaan lukien siirrettyä energian määrää ja hintaa koskevat tiedot. Komissiolle on annettu ennakkoilmoitus neuvottelujen etenemisestä 31.3.2021. Tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut on hoitanut Suomen puolesta TEM ulkoministeriön tuella. Valtioneuvoston ohjesäännön nojalla energiapolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja uusiutuvan energian direktiivin kansallinen toimeenpano on ministeriön vastuulla. TEM antoi syyskuussa 2020 eduskunnalle selvityksen e-kirjeellä (E 104/2020 vp) sopimustunnustelujen ja – neuvottelujen aloittamisesta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut torstaina 2.9.2021 asetuksen, jolla muutetaan laiva-apteekista annettua sosiaali- ja terveysministeriön asetusta (589/2015). Asetus tulee voimaan 15.11.2021.Muutos koskee laiva-apteekkiasetuksen liitteitä, joissa määritellään aluksilla edellytetyt lääkkeet ja hoitotarvikkeet, vaarallisia aineita sisältävän lastin edellyttämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet, laiva-apteekin ensihoitopakkauksen sisältö sekä pelastusveneiden ja -lauttojen lääkkeet ja hoito-tarvikkeet. Laiva-apteekin sisältö saatetaan asetuksella ajan tasalle ja nykyisiä hoitokäytäntöjä vastaavaksi. Muutoksilla varmistetaan laivaväen mahdollisuus saada aluksella tarvittaessa asianmukaista en-siapua ja sairaanhoitoa sairastumis- ja tapaturmatapauksissa. Asetuksella pannaan Suomessa täytäntöön EU:n komission direktiivi 2019/1834, jolla muutettiin laivasairaanhoitoa koskevaa direktiiviä 92/29/EY.• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus • Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen liitteet 1 – 4
