NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrät Suomessa ovat hiljakseen vähentyneet jo neljättä viikkoa. Viikolla 36 (6.–12.9.) uusia koronavirustapauksia todettiin yhteensä 3 119, mikä oli noin 750 tapausta vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 3 887. Epidemia leviää edelleen erityisesti rokottamattomien 20-49-vuotiaiden ryhmässä.Uusien koronavirustapausten määrät Suomessa ovat hiljakseen vähentyneet jo neljättä viikkoa. Viikolla 36 (6.–12.9.) uusia koronavirustapauksia todettiin yhteensä 3 119, mikä oli noin 750 tapausta vähemmän kuin edeltävällä viikolla, jolloin tapauksia todettiin 3 887. Epidemia leviää edelleen erityisesti rokottamattomien 20-49-vuotiaiden ryhmässä. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana uusia tartuntoja ilmaantui 126 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 155 sataatuhatta asukasta kohden. Koronavirustestejä tehtiin noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisellä viikolla. Testejä tehtiin viikolla 36 noin 122 000 kappaletta, kun edellisellä viikolla testejä tehtiin noin 172 000 kappaletta. Testimäärien väheneminen saattaa olla osasyy siihen, että todettuja tapauksia on vähemmän kuin ennen. Positiivisten testien osuus oli noin 2,6 prosenttia viikolla 36. Todetuista tartunnoista 5 prosenttia oli peräisin ulkomailta ja 1 prosentti näistä tartunnoista seuranneita jatkotartuntoja. On tärkeää, että koronavirustesteihin hakeudutaan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön testaus- ja jäljitysstrategian mukaisesti. Viikolla 36 karanteeniin asetettiin 9 364 henkilöä, lähes 2 500 henkilöä vähemmän kuin edeltävällä viikolla.65 prosenttia saanut täyden rokotussarjanYli 12 vuotta täyttäneessä väestössä 83 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, ja 65 prosenttia täyden rokotussarjan.Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana (30.8.–12.9.) tartuntoja on ilmaantunut suhteellisesti eniten rokottamattomien, 20–49-vuotiaiden henkilöiden keskuudessa, noin 345-375 tapausta 100 000 henkilöä kohden 14 vuorokaudessa. Sen sijaan täyden rokotussarjan saaneilla tartuntoja on kaikissa ikäryhmissä ilmaantunut hyvin vähän, ja ensimmäisen annoksen saaneillakin ilmaantuvuus oli alle puolet rokottamattomien ilmaantuvuudesta. Erikoissairaanhoidon kuormitus kokonaisuudessaan on pysynyt viimeisten viikkojen aikana vakaana. Teho-osastoilla potilasmäärä on kuitenkin viime viikon aikana kasvanut. Suuret tapausmäärät johtivat elo-syyskuussa sairaalahoidon tarpeen kasvuun, mutta tarve suhteessa tapausmäärään on ollut selvästi pienempi kuin syksyn 2020 tai kevään 2021 epidemiahuippujen aikana. Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista on rokottamattomia. Kesästä 2021 alkaen aiempaa suurempi osa tehohoitoa tarvinneista koronaviruspotilaista on ollut vailla merkittäviä pitkäaikaissairauksia, mutta pääosin rokottamattomia tai vain ensimmäisen rokotusannoksen saaneita. Koronapotilaita oli 15.9. sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan yhteensä 95, joista perusterveydenhuollon osastoilla 16, erikoissairaanhoidon osastoilla 50, ja teho-osastoilla 29 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli 15.9. mennessä ilmoitettu yhteensä 1 051.
Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekatsaus julkaistaan torstaisin kello 10.
Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla.
 Koronaviruksen seuranta (THL) Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on jakanut kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamistyöstä. Palkintojuhla järjestettiin torstaina 16. syyskuuta Kansallisarkistossa.Palkintojen saajat heijastavat erityisesti koronakriisin esille nostamia teemoja, kuten huolta nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Palkituissa on poikkeuksellisen paljon nuoria tekijöitä, nuorten maailmaa kuvaavia teoksia ja tiedonjulkistamisen tapoja, joissa nuorilla on aktiivinen rooli. Korona-aika on korostanut myös luotettavan terveys- ja hyvinvointitiedon tärkeyttä.– Kuluva vuosi 2021 antaa erinomaiset puitteet tiedonjulkistamisen juhlistamiselle. Yhteiskuntamme alkaa pikkuhiljaa avautumaan maailmanlaajuisen koronapandemian jälkeen, kiitos tutkitun tiedon ja sen avulla kehitettyjen koronarokotteiden. Vietämme myös tutkitun tiedon teemavuotta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto muistuttaa, miten tärkeää on, että tutkitusta tiedosta viestitään tehokkaasti ja tieto saavuttaa tarvitsijansa, ministeri Antti Kurvinen sanoi.Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot merkittävästä ajankohtaisesta tai esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä tiedonjulkistamistyöstä. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on OKM:n asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla.Gutsy Go – Make Peace Visible -hankkeen palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Muut palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa. Työryhmissä palkintosumma jaetaan tasan saajien kanssa.Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2021Hallituksen puheenjohtaja, vastaava tuottaja Aram Aflatuni, kouluttaja Pedram Aflatuni ja toiminnanjohtaja Veera Ikonen nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävästä Gutsy Go – Make Peace Visible -hankkeestaGutsy Go kouluttaa nuoria luomaan ratkaisuja oman lähiympäristönsä ongelmiin ja viestimään niistä vaikuttavasti. Toiminnallaan se lisää nuorten hyvinvointia ja kokemusta osallisuudesta. Samalla se tarjoaa kokemuksia erilaisten ihmisten kohtaamisesta, tiimityöstä, ongelmien ratkaisusta ja median käytöstä.Vuodesta 2016 lähtien toiminut Gutsy Go yhdistää uudella ja kiinnostavalla tavalla pedagogiikan, osallistavan nuorisotyön ja rauhantyön. Sen vaikuttavuutta lisää tehokas ja innovatiivinen median käyttö sekä yhteistyö erityisesti koulujen mutta myös Duodemicin, Nuorisotutkimusseuran ja Ylen kanssa.Aram Aflatuni, Pedram Aflatuni ja Veera Ikonen ovat toimineet nuorten kanssa pitkään. Tämä kokemus näkyy Gutsy Go -hankkeessa. Toiminnan taustavoimana on käytännössä todettu havainto, kuinka osallisuus ja yhteisöllisyys syntyvät toiminnasta toisten parhaaksi. Kun saadaan kosketus yksilön jaloon puoleen, nuoren huomio siirtyy itsestä ulospäin, yhteisöön. Gutsy Go saa nuoret kokemaan, että heitä tarvitaan. Hanke tavoittaa nuoret siellä, missä he viettävät aikaansa eli koulussa ja sosiaalisessa mediassa.Tiedonjulkistamisen näkökulmasta on tärkeää, että Gutsy Go haastaa nuoria ottamaan itse selvää asioista, kehittämään ratkaisuja arkisiin ongelmiin ja viestimään niistä tehokkaasti.Filosofian tohtori, dosentti Marke Ahonen teoksesta Oopiumia ja ajatusharjoituksia – Kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta (Gaudeamus)Marke Ahosen kirja kertoo antiikin ajan lääkärien ja filosofien suhtautumisesta sairauksiin. Antiikin aikana lääkärit saattoivat olla filosofeja ja filosofit lääkäreitä. Lääkärit lääkitsivät ruumiin vaivoja oopiumilla. Filosofit puolestaan hoitivat mielen sairauksia ajatusharjoituksilla. Tämä heijastuu Ahosen teoksen nimessä Oopiumia ja ajatusharjoituksia.Teos etenee yksittäisten sairauksien ja potilastapauksien kautta. Kirja muistuttaa länsimaisen lääketieteen ja filosofian lähes 3 000-vuotisesta yhteydestä. Ahosen teos panee pohtimaan lääketieteen ja filosofian eroja nykyisissä mindfullnesissa ja hyvinvointivalmennuksessa.Antiikin ja nykyajan lääketieteessä Ahonen näkee enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Antiikissa esimerkiksi vesikauhua hoidettiin kauhistuttavilla tavoilla. Korona-ajassamme Ahosen kirja muistuttaa antiikin tappavista ruttoepidemioista. Lääkitys ei auttanut, koska taudinaiheuttajia ei tunnettu.Osa antiikin ajan terveyskeskusteluista jatkuu tänä päivänä. Esimerkiksi filosofi Seneca uskoi elävänsä elämäntapasairauksien kulta-aikaa, kun hän katsoi velttojen ja nautinnonhaluisten ihmisten tapoja.Melankoliaa puolestaan pidettiin antiikissa sairautena, joka vaatii hoitoa. Toisaalta se osattiin nähdä myös poikkeavana ominaisuutena, jota ei tarvitse korjata.Ahonen tuntee antiikin alkuperäiset lähteet, hän oikoo väärintulkintoja ja tarjoilee tietonsa sopivasti sulateltuna ja sujuvalukuisena tekstinä.Filosofian maisteri Anne Bergman ja filosofian tohtori Carola Ekrem teoksesta Stora finlandssvenska festboken (Svenska litteratursällskapet)Ihmisen elämä ei ole vain arkea: vuodenkiertoamme rytmittävät monet juhlapäivät ja -tilanteet. Juhlimme kaikki hieman eri tavoin, eri juhlahetkiä painottaen, omista tavoistamme, arvoistamme ja perinteistämme riippuen.Juhlatapojen ja -perinteiden asiantuntijat, folkloristit Anne Bergman ja Carola Ekrem ovat tehneet merkittävän työn kootessaan moninaisista arkistolähteistä ennennäkemättömän laajan, monipuolisen ja kiehtovan esityksen tapakulttuurimme tärkeästä osasta, juhlista. Tarkkanäköiset kirjoittajat tarjoilevat lukijalle upean kattauksen juhlaperinteistämme, jotka kertovat, keitä me olemme ja mitä arvostamme.Juhlaperinteet eivät elä itsestään, vaan niiden ylläpitäminen on tietoinen päätös. Uudelleentulkinta ja -luominen ovat välttämättömiä perinteiden säilymiselle elävinä. Stora finlandssvenska festboken kartoittaa ja kertoo, miten ja miksi Suomessa on vietetty juhlapäiviä ja elämän tärkeitä riittejä menneiltä vuosisadoilta nykypäivään. Tämä on merkittävää tiedonjulkistamista.Festboken ei anna valmiita vastauksia tai julista tiettyjä käytäntöjä oikeiksi. Se synnyttää lukijalle riemastuttavia ahaa-elämyksiä ja pakottaa arvioimaan omia tapoja ja valintoja. Kirjan nimessäkin mainittu ”suomenruotsalaisuus” on laajan teeman onnistunut rajaus, joka ei kuitenkaan sääntele lukija- ja käyttäjäkuntaa mitenkään: teos on kiinnostava kenelle tahansa.Tapakulttuuri on aina ajankohtaista. Juhlatapoihin kiteytyy ihmiselämän koko kirjo, monikulttuuriset ja -ajalliset yhteydet, tiedostamattomat käsitykset ja tottumukset, jotka kertovat meistä enemmän kuin arvaammekaan. Juhlat liittävät meidät konkreettisesti osaksi itseämme suurempaa jatkumoa.Siinä on syytä juhlaan – skål!(Haluamme kiittää kulttuuriteosta myös Svenska litteratursällskapetia, joka on julkaissut teoksen verkkosivuillaan ladattavaksi maksutta.)Toimittaja, tietokirjailija Susan Heikkinen teoksesta Pullopostia Seilin saarelta – Potilas numero 43 (SKS Kirjat)Pullopostia Seilin saarelta kuvaa Saima Rahkosen kohtalon suurperolaisesta itsellisen tyttärestä mielenterveyskroonikoksi. Saima yritti kaksikymmenvuotiaana surmata työtoverinsa ja vietti loppuelämänsä mielisairaaloissa. Kaikkiaan viitisentoista vuotta kului Seilin saarella, jonne hän viimeisinä vuosinaan kätki paperilapuille kirjoittamiaan viestejä. Laput löytyivät yli 50 vuotta myöhemmin. Toimittaja Susan Heikkinen selvitti viestien tarinan ensin Suomen Kuvalehden artikkeliksi ja lopulta kirjaksi.Kirjailija punoo Saiman elämäntarinaa laajalti keräämistään arkistolähteistä. Hän kertoo pyrkineensä luomaan ehjän kertomuksen, mutta myös huomauttamaan, milloin tapahtumien kulku on vain valistuneesti arvattu. ”Siksi läpi kirjan seikkailevat nuo epävarmuuden seitsemän sisarta: kai, kenties, lie, tuskin, tokko, arvatenkin ja ehkä.” Epävarmuudet eivät rampauta kerrontaa, joka soljuu sujuvasti läpi kirjan. Lukija on koko ajan selvillä siitä, kummalla puolella faktan ja fiktion rajaa seistään.Yksityisen, sukunsa unohtaman naisen tarinan rinnalla kulkee koko ajan yleinen: Suomen mielisairaanhoidon kehitys. Mielisairaanhoito otti isoja harppauksia pian Saiman kuoleman jälkeen, ja tänä päivänä hänen tarinansa olisikin todennäköisesti hyvin toisenlainen. Näin teos kertoo myös nykyaikaisen mielenterveystyön merkityksestä.Filosofian tohtori, dosentti Marko Juntunen teoksesta Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino)Lähiöt ovat melko uusi ilmiö suomalaisissa kaupungeissa. Ne ovat olleet sekä maaltamuuton että maahanmuuton näyttämöitä. Lähiö havainnollistaa hyvin viime vuosikymmenten nopeita ja vahvoja tunteita herättäneitä muutoksia. Teos Matkalla islamilaisessa Suomessa kuvaa Turun Varissuon monikulttuurista arkea. Lähiöillä ja islamilaisella Suomella on paljon tarinoita, paljon ristiriitoja ja paljon annettavaa: teos antaa äänen lähiöille ja niiden asukkaille. Ilmiöt, jotka näkyvät Varissuolla, tapahtuvat myös muissa kaupungeissa ja lähiöissä, joissa muslimiväestö on kasvanut.Teoksen kirjoittaja Marko Juntunen on Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Juntunen on myös arabian kielen kääntäjä ja tulkki. Hän on havainnoinut Varissuota, ”Vakkea”, jo pitkään.Tiedonjulkistamisen kannalta on tärkeää, että tietokirja perustuu pitkäaikaiseen ja perusteelliseen tieteelliseen tutkimukseen. Tekijän syvä perehtyneisyys eri kulttuureihin mahdollistaa sujuvan siirtymisen Varissuon lähiön arjesta globaaleihin ongelmiin.Punnittu tieto lähiöiden historiasta ja niiden asukkaista luo edellytyksiä parempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja auttaa lukijaa muodostamaan oman käsityksensä islamista osana monikulttuurista Suomea. Ohjaaja Sami Kieksi syrjään jääneiden äänen tavoittamisesta dokumenttielokuvan keinoinSami Kieksi on tehnyt useita dokumenttielokuvia. Aiheet ovat arkisia: velkaantuminen, kiusaaminen, tietokonepeleihin koukuttuminen ja moottoreiden rassaaminen. Kaikissa niissä tavoitteena on antaa ääni niille, joilla sitä ei muuten yhteiskunnassa ole. Dokumentit onnistuvat purkamaan ennakkoluuloja ja stereotypioita: elämä on monisyisempi kuin päältä katsoen luulisi.Vuonna 2020 julkaistu Logged in -dokumenttisarja kertoo viidestä nuoresta miehestä ja heidän elämästään pelimaailmassa. Ohjaaja Sami Kieksi haluaa osoittaa, kuinka vaikeaa sosiaalisten suhteiden luominen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen on.Dokumenttisarja on tehty nimenomaan kuvattavia nuoria miehiä kuunnellen. Tavoitteena on oppia heiltä ja ymmärtää elämäntilanteiden ja valintojen moninaiset seuraukset ja vaikuttimet. Ohjelmassa ei osoitella sormella tai kommentoida ylhäältä päin.Dokumentti on ajankohtainen ja kaunistelematon puheenvuoro syrjäytymisestä ja yhteiskunnan mahdollisuuksista tukea syrjään jääneitä. Sami Kieksi ei itse käytä sanaa “syrjäytynyt”. Ihmisten elämäntilanteet, ongelmat ja tarpeet ovat erilaiset sen mukaan, katsooko niitä ulkoa tai ylhäältä päin vai elääkö itse niiden keskellä. Yksilötarinoissa ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten elämästä vaan laajemmin myös yhteiskunnallisista rakenteista ja käytänteistä. Ohjaaja Sami Kieksi käyttää dokumenttielokuvaa keinona antaa ääni heille, jotka ovat jääneet syrjään. Samalla hän julkistaa tietoa, joka muuten jäisi varjoihin. Lääkäri, professori Juhani Knuuti väsymättömästä työstä terveysvalistajana Viestimet ja sosiaalinen media ovat tulvillaan erilaisia terveysväittämiä, joista osaan liittyy merkittävää kaupallista toimintaa. Muoti-ilmiöt, sosiaaliset verkostot ja aktiivisesti levitetyt harhakäsitykset vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme terveydestä jaettua tietoa.Professori Juhani Knuuti on Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja ja ylilääkäri Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Mittavan tieteellisen uransa ohella Knuuti on aktiivisesti tarttunut julkisuudessa esitettyihin virheellisiin terveysväittämiin. Kritiikkinsä hän on pohjannut tieteelliseen tutkimustietoon ja sen puuttumiseen. Tästä syystä hän itse joutunut arvostelun ja jopa painostuksen kohteeksi.Knuuti käsittelee terveysväitteitä blogikirjoituksissa, lukuisissa esitelmissä ja on kirjoittanut aiheesta myös kattavan kirjan, Kauppatavarana terveys (Minerva 2020).Knuutin toiminta vastuullisena terveysvalistajana on rakentanut muita viestintäyhteisöjä: Antidootti-blogiportaalin julkaisuja ohjaa sitoutuminen tutkittuun tietoon ja eettisiin sääntöihin. Lääketieteen opiskelijat ovat perustaneet Vastalääke-yhdistyksen, joka jatkaa tieteeseen perustuvan terveystiedon levittämistäProfessori Juhani Knuuti on toiminnassaan esimerkillisellä tavalla nostanut esille näyttöön perustuvan terveystiedon merkityksen, mikä auttaa kansalaisia selviytymään terveysväitteiden viidakossa.Lääkäri Anni Saukkola työstään terveyttä koskevan tiedon julkistajana erityisesti nuorille sopivin tavoinAnni Saukkola on lääkäri, joka on onnistunut laajentamaan omassa työssään tiedonjulkistamisen tapoja ja kanavia. Saukkola vie tietoa sinne missä ihmiset ovat, myös sosiaalisen median kanaviin. Saukkola jakaa suuren suosion lyhyessä ajassa saavuttaneella Instagram-tilillään tutkittua tietoa terveydestä. Hän nostaa esille etenkin sellaisia terveyttä koskevia aiheita, joihin liittyy paljon oletuksia ja uskomuksia.Osana tutkitun tiedon julkistamista Saukkola rohkaisee ihmisiä pohtimaan, millaiseen tietoon he nojautuvat ja mistä lähteistä tietoa hakevat. Saukkola ei tyydy vain julkistamaan terveyttä koskevaa tietoa yksisuuntaisesti vaan asettuu avoimeen keskusteluun ihmisten kanssa sosiaalisen median kanavilla. Hän kertoo vaikeistakin asioista, kuten mielenterveydestä, selkokielisesti ja ymmärrettävästi. Saukkolan kohdalla tiedonjulkistaminen yhdistyy vuoropuheluun, mikä kuluneen koronavuoden aikana on ollut erityisen tarpeellinen ja vastuullinen teko.Anni Saukkola on uudemman sukupolven tiedon julkistaja, joka puhuttelee laajasti myös nuoria. Tällaisia monikanavaisesti ja dialogisesti toimivia tiedonjulkistamisen tekijöitä tarvitaan, jotta tutkittu tieto on mahdollisimman saavutettavaa ja kaikkien käytettävissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakiesitysluonnoksen tavoitteena on parantaa varautumista laajamittaiseen maahanmuuttoon. Nykyisin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laissa määrätty laajamittaiseen maahantuloon varautumisen suunnittelua koskeva tehtävä ehdotetaan siirrettäväksi Maahanmuuttovirastolle.Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että uudistuksen hyötyjä tulisi käsitellä tarkemmin. Arvioinnissa tulisi hyödyntää tietoja vuoden 2015 laajamittaisen hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista.Uudistuksen vaikutuksista rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen tulisi esittää arvio. Arvio olisi tarkoituksenmukaista esittää esitysluonnoksen ja siihen liittyvien kahden muun lain kokonaisvaikutuksena.Esitysluonnoksessa tulisi esittää vähintään suuntaa-antava arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kunnille ja ELY-keskuksille, koska niiden tehtävät muuttuisivat uudistuksen seurauksena.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi selostaa ja perustella tarkemmin sitä, että alkuperäinen lakiesitys on jaettu kolmeen erilliseen lakiesitykseen. Tehty ratkaisu hankaloittaa uudistuksen vaikutusten hahmottamista. Näiden kolmen lain huolellinen kokonaisvaikutusarvio tulisi esittää vähintään myöhemmin esiteltävien kahden lain yhteydessä.  Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmä valmistelee uudistetun lainsäädännön mukaisen valtion alueellisen läsnäolon suunnitelman hallituksen loppukaudelle. Eduskunta hyväksyi lain valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista heinäkuussa. Työryhmä valmistelee myös muita eri hallinnonalojen tarvittavia toimia, joilla vahvistetaan mahdollisuuksia joustavaan ja monipaikkaiseen työskentelyyn, opiskeluun ja asumiseen. Valtioneuvosto tekee vuoden 2022 alussa periaatepäätöksen alueellisesta läsnäolosta ja monipaikkaisuudesta. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 14. syyskuuta.”Nyt ensimmäistä kertaa laadittava valtion alueellisen läsnäolon suunnitelma on uudistetun lainsäädännön tärkein työkalu kullekin hallitukselle linjata aluepoliittinen kokonaiskuvansa. Haluan tämän ensimmäisen suunnitelman olevan sellainen, että se voi toimia hyvänä pohjana myös seuraaville hallituskausille”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä arvioidaan monipaikkaisuuskehityksen vaikutusta muun muassa aluekehitykseen, ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja meneillään oleviin valtion hankkeisiin. Lisäksi selvitetään hallinnonalojen lainsäädännön nykytilaa suhteessa monipaikkaisuuskehitykseen. Valmistelussa otetaan huomioon kuntapolitiikan tulevaisuustyössä tehtävä monipaikkaisuuskehitykseen liittyvä valmistelu ja selvitykset. 
 
Työryhmän toimikausi on 14.9.2021– 31.1.2022. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ministeri Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä. Valmisteluryhmässä ovat edustettuna kaikki ministeriöt. Hanke valmistellaan vuorovaikutteisesti ja poikkihallinnollisesti yhdessä sidosryhmien kuten kuntien, hyvinvointialueiden, maakuntien liittojen, työmarkkinajärjestöjen, Kansaneläkelaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja valtion eri virastojen edustajien kanssa. 
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EPELI-hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria.Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kanssa toteuttaman Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -tutkimusprojektin alustavia tuloksia esiteltiin tänään hankkeen päätösseminaarissa Metsätalolla Helsingissä. Tulosten mukaan markkinoinnin sääntely parantaa lähtökohtaisesti aina lasten ja nuorten hyvinvointia ja edistää lapsen edun lisäksi pidemmällä tarkastelujaksolla myös koko väestön terveyttä. Tutkimus on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusprojektin loppuraportti ilmestyy lokakuussa 2021. Päätösseminaarin avasi valtiosihteeri Eila Mäkipää.
 
”Tarvitsemme selkeät pelisäännöt, joiden avulla vähentää alaikäisten altistusta epäterveellisille elintarvikkeille sosiaalisessa mediassa. Lasten ja nuorten terveyden suojelu on meidän aikuisten vastuulla”, toteaa valtiosihteeri Eila Mäkipää.Sääntelyllä edistetään sekä lasten oikeuksia että terveyden tasa-arvoa Lapsen iänmukainen kasvu ja kehitys edellyttävät hyvää ravitsemustilaa. Monien ravintoaineiden tarve on lapsella kehon painoon nähden erittäin suuri. Lapsuuden ravitsemuksen virheitä ja niiden vaikutuksia elimistöön voi olla haasteellista korjata aikuisuudessa. Vastaavasti lapsuudessa ja nuoruudessa opitut toimintamallit ja tottumukset voivat parhaimmillaan edistää terveyttä ja elämänlaatua myös aikuisuudessa.
 
EPELI-tutkimuksen tulosten mukaan kotitalouden alempi koulutusaste ja pienemmät tulot ovat yhteydessä suurempaan epäterveellisten elintarvikkeiden osuuteen kaikista kotitalouden ruokaostoista. Hankkeen johtajan, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tämän takia tarvitaan nykyistä tiukempaa markkinoinnin sääntelyä. Tiukemman sääntelyn avulla voitaisiin turvata lasten oikeuksia, kuten oikeutta terveyteen, sekä edistää myös yleisemmin terveyden tasa-arvoa. 
 
EPELI-tutkimuksen tulosten perusteella nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria. EPELI-hankkeen varajohtaja, Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen toteaa, että lapsille ja nuorille kohdistettu elintarvikemarkkinointi on siirtynyt perinteisestä mediasta hyvin vahvasti sosiaaliseen mediaan. Erityisesti nuorten suosimia sosiaalisen median vaikuttajia hyödyntävä markkinointi on ristiriidassa nykyisen sääntelyn antamien ohjeiden kanssa. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille rajoittavaa lainsäädäntöä on alettava valmistellaHankkeen alustavien tulosten mukaan kuluttaja-asiamiehen ja THL:n yhdessä Eviran kanssa laatima suositus ”Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi” on vanhentunut ja epäselvä, eikä yrityksillä ole sen perusteella mahdollisuutta varmistua oman toimintansa lainmukaisuudesta. EPELI-hankkeen tulosten valossa linjausta tulisi päivittää ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille ja nuorille rajoittaa. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia alaikäisille rajoittavaa lainsäädäntöä on alettava valmistella. Sopivin paikka elintarvikkeiden markkinointisäännöille on elintarvikelaki. Sääntöjen tulisi koskea alle 18-vuotiaisiin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia. Päätösseminaarissa tutkimuksen alustavia tuloksia kommentoi kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
 
”Markkinointiympäristö on mullistunut yhteisen suosituksemme julkaisun jälkeen. Huoli lapsiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista on kuitenkin edelleen sama. Seuraava askel olisikin saada aikaan toimivampaa lainsäädäntöä ja itsesääntelyä”, toteaa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.
 
EPELI-hankkeen mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoisi elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti, ei ainoastaan indikoiden epäterveellistä vaihtoehtoa ja terveellistä vaihtoehtoa. Toimiva ravitsemusprofilointi helpottaisi markkinoinnin sääntelyn lisäksi muun muassa haittaverotusta koskevien poliittisten päätösten tekemistä. Lisäksi sen avulla voitaisiin monipuolisemmin ohjata kuluttajia tekemään terveellisempiä valintoja.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on allekirjoittanut päätöksen, jolla Suomi hyväksyy Davosin julistuksen. Julistuksella halutaan edistää ja lisätä kiinnostusta hyvää rakennuskulttuuria kohtaan, sekä vahvistaa kulttuurisia näkökulmia rakentamisessa ja ympäristön suunnittelussa talouden ja tekniikan rinnalla. Davosin julistus on alun perin julkistettu Maailman talousfoorumin yhteydessä vuonna 2018.Davosin julistus koskee sekä uudisrakentamista että kulttuuriperintöä olemassa olevan ympäristön osana. Julistus painottaa rakennetun ympäristön laadun merkitystä hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja kestävälle kehitykselle.– Pidän tärkeänä, että Suomi on myös valtiona aktiivinen arkkitehtuurin saralla. Rakennetun ympäristön kestävyydestä, terveellisyydestä ja viihtyisyydestä huolehtiminen on meidän kaikkien asia, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Parhaimmillaan laadukas elinympäristö edistää myös yhteisöllisyyttä. Tämän huomioimista pidän keskeisenä koronan jälkeisissä jälleenrakennustoimissa. Ihmiset tarvitsevat paikkoja ja tiloja, joissa kohdata toisiaan, Kurvinen jatkaa.Davosin julistuksen sisältö kytkeytyy useisiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitteisiin, mm. rakentamisen laadun parantamista ja kestävän kaupunkikehityksen tukemista sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista koskeviin kirjauksiin, arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimeenpanoon sekä kulttuuriperintöstrategian laatimiseen.Julistus hyväksyttiin kulttuuriministereiden epävirallisessa kokouksessa Maailman talousfoorumin yhteydessä 2018, jossa Suomi ei ollut mukana. Kyseessä on poliittinen julistus, eikä oikeudellisesti sitova valtiosopimus.Davosin julistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu edellyttää ajattelutapojen muuttamista ja erilaisten ristiriitojen tunnistamista. Etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla kävely ja pyöräily tulee nostaa strategioissa ja suunnittelussa ensisijaisiksi kulkutavoiksi. Tämä käy ilmi 16. syyskuuta julkaistusta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksesta.Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on koonnut fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, johon kuuluu myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Lisäksi hallituksen tavoitteena on parantaa ulkoilun ja arkiliikkumisen, kuten kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä.Vuonna 2018 valmistuneessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 30 prosentin matkamäärien kasvu. Se tarkoittaa noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuoteen 2030 mennessä ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden nousua 35–38 prosenttiin.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnat, valtio, työnantajat ja koulut voivat edistää kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi tutkittiin, mikä hidastaa siirtymistä kestävään liikkumiseen.Tutkimuksessa esitetään kahdeksan suositusta:Kävely ja pyöräily ensisijaisiksi liikkumisvaihtoehdoiksi etenkin tiiviillä kaupunkiseuduilla
Jalankulku ja pyöräily tulee nähdä omina itsenäisinä kulkutapoinaan. Kummallekin tulee laatia omat tavoitteensa ja edistämisohjelmansa. Näissä tulee erityisesti panostaa kävelyn edellytysten parempaan ymmärtämiseen ja kävelijän olosuhteiden parantamiseen.Lisää taloudellisia kannustimia
Taloudellisilla ohjauskeinoilla vaikutetaan kulkutapavalintaan. Useissa EU-maissa käyttöön otetut sähköpyörien hankintatuet ovat lisänneet pyöräilyä ja osaltaan vaikuttaneet henkilöautoilun vähentymiseen. Taloudellisten ohjauskeinojen vaikutuksia tulisi selvittää sekä niiden käyttöönottoa edistää esimerkiksi kokeilujen avulla.Tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken ja vastuut selviksi
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen koskee liikenne- ja ympäristösektorien ohella myös muun muassa opetus-, terveys- ja sosiaalialaa. Hallinnonalojen välinen yhteistyö niin valtio-, seutu-kuin kuntatasolla on avain kävely- ja pyöräilymäärien kasvuun. Kävelyn ja pyöräilyn poikkihallinnollinen edistäminen edellyttää strategista johtamista, erilaisten intressien tunnistamista sekä selkeää vastuuttamista eri hallinnonaloilla.Selkeät tavoitteet ja tarkempaa seurantaa
Eri hallinnonalojen strategisissa asiakirjoissa tulisi asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Kulkumuotojakauman mittarina tulisi käyttää matkojen määrän sijaan toteutuneita kilometrejä, mikä antaisi paremman kuvan kokonaistilanteesta. Lisäksi tarvitaan ajantasainen ja selkeästi vastuutettu seurantajärjestelmä.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ristiriidat ratkaistava tutkittuun tietoon perustuen
Vastakkainasettelun pelko aiheuttaa usein kielteisen vastarinta-varovaisuus-kehän. Päätöksentekijöiden on eri lähteissä todettu ennakoivan sidosryhmien vastustusta lievillekin autoilua rajoittaviksi koetuille toimille ja esittävän siksi varovaisia kävely- ja pyöräliikenteen ratkaisuja. Liikennepoliittinen muutos voi lähteä yhtä hyvin ruohonjuuritasolta kuin ylimmästä johdosta, mutta edellyttää aina ristiriitojen tunnistamista ja ratkomista kävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia koskevaan tutkittuun tietoon perustuen.Kävely- ja pyöräilyinfraa kehitettävä nopeammin
Kävely- ja pyöräilyinfrastruktuurin nykyistä nopeampi kehittäminen on keskeinen edellytys aktiivisen liikkumisen lisääntymiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä erilaisten väestöryhmien tarpeisiin, kuten koululaisten liikkumiseen. Kävely- ja pyöräreittien jatkuvuus tulee turvata, ja kuntien ja valtion on varattava riittävät resurssit kattavan reittiverkoston luomiseen. Nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja, kuten omien pyöräkaistojen rajaamista ajoradalle pyöräilijöiden tilaa suojaavin elementein, on onnistuneesti käytetty maailmalla lukuisissa kaupungeissa koronapandemian aikana.Kävely ja pyöräily ympärivuotisiksi
Pyöräily ja kävely tulee nähdä ympärivuotisina kulkutapoina. Pyöräily- ja kävelyolosuhteet tulee taata ympäri vuoden, mistä hyviä esimerkkejä ovat Oulu ja Joensuu. Väylien talvihoitoa sekä talvihoidosta kertovien ajantasaisten karttapalveluiden tarjontaa tulee parantaa. Kaupunkipyöräpalveluiden jatkamista ympärivuotisiksi on myös syytä selvittää.Digitaaliset sovellukset käyttöön
Digitaaliset sovellukset tukevat kävelijää ja pyöräilijää. Ne helpottavat reitinvalintaa ja motivoivat liikkumaan enemmän. Myös liikkumisen seurannan ja osallistumisen sovelluksia tulee kehittää eri toimijoiden yhteistyöllä ja tarvittaessa uusilla hankintamenettelyillä. Helppokäyttöisten sovellusten avulla on taattava liikkujille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua olosuhteiden parantamiseen.Nyt julkaistu kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet -tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen sekä asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluihin. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin eri maissa kokeiltuja ja käytössä olevia edistämiskeinoja. Haastateltavina oli valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen asiantuntijoita, tutkijoita sekä kouluja ja työnantajia.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella monikanavarahoituksen purkamista. Monikanavarahoituksen purku on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta. Työryhmän toimikausi on 15.9.2021-15.11.2021.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on Suomessa ollut perinteisesti monikanavainen. Rahat palvelujen järjestämiseen on kerätty monesta eri lähteestä ja kohdennettu palveluihin monen eri rahoittajan kautta.  Tärkeimpiä rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat, yrittäjät, etuudensaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Pohjana valmisteluryhmien taustatyö Sosiaali- ja terveysministeriö asetti marraskuussa 2020 valmisteluryhmät, joiden tehtävänä oli myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi koota ratkaisuvaihtoehtoja aiempien hallituskausien aikana tehtyjen työryhmätöiden ja muiden selvitysten pohjalta sekä selvittää vaihtoehtojen vaikutuksia (VN/22558/2020, STM148:00/2020). Valmisteluryhmien toimikausi oli 15.11.2020—31.5.2021.Valmisteluryhmät eivät tehneet ehdotuksia, vaan selvityksiä eri toteuttamisvaihtoehdoista. Nyt asetettava parlamentaarinen työryhmä ottaa omassa työssään vaihtoehtoihin kantaa. Valmisteluryhmien sekä asettavan parlamentaarisen työryhmän toimikauden aikana koottua ja työstettyä taustamateriaalia on saatavilla soteuudistus.fi – verkkosivuilla osoitteessa:TyöryhmätValmisteluryhmien työssä monikanavarahoituksen purkamisella tarkoitettiin sairausvakuutuslain sairaanhoitovakuutuksen etuuksista hoito- ja tutkimuskorvauksia, matkakorvauksia, Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta ja lääkekorvauksia. Tavoitteet ja tehtävätParlamentaarisen työryhmän tehtävänä on tehdä tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset monikanavarahoituksen purkamiseksi kunkin seuraavan asiakokonaisuuden osalta erikseen: Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvaukset (ns. kela-korvaukset)Kelan järjestämä ja korvaama lääkinnällinen kuntoutus (vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus)Matkakorvaukset (sis. sairaankuljetuksen korvaukset eli ensihoito- ja siirtokuljetusten korvaukset, taksimatkojen korvaukset ja muut matkakorvaukset) LääkekorvauksetParlamentaarinen ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut liikunta- ja urheiluseurojen haettavaksi avustuksen, jolla turvataan lasten ja nuorten harraste-, kilpa- ja huippu-urheilutoimintaa koronaepidemian aikana. Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin, joka sisältyy vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen.Avustuksella turvataan yhdistysmuotoisten liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan jatkumista koronapandemian aiheuttaminen taloudellisten vaikutuksien osalta. Avustuksella voi kattaa tappioita ja kustannuksia, joita on syntynyt esimerkiksi toiminnan väliaikaisesta keskeytymisestä tai uudelleenjärjestelyistä sekä vuokra- ja palkkakustannuksista.Avustusta voi hakea 1.6.–31.8.2021 aiheutuneisiin kustannuksiin. Ministeriö voi käyttää avustuksiin enintään 5,2 miljoonaa euroa.Hakuaika päättyy 20.10.2021 klo 16.15. Päätökset avustuksista tehdään marraskuussa.Perehdy hakuohjeisiin: Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021Usein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoministeriön viestintäjohtajan viran täyttäminen määräajaksi
– Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen (sijaisuus)
– Virkavapauden myöntäminen ulkoasiainhallinnon kaupalliselle neuvoksellePasi Tuominen, konsulipäällikkö p. 0295 351 202
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisestaOikeusministeriöSatu-Maaria Natunen, hallitusneuvos p. 0295 150 456
– Ahvenanmaan maakunnan taloutta koskevien asioiden valtioneuvoston esittelijän määrääminenMaija Leppä, hallitussihteeri p. 0295 150 301
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä yleissopimukseen ulkomaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissaNina Oksanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 404
– Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain muuttamisestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaSanna Leinonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 458
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisestaPuolustusministeriöFrans Peltonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 021
– Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Corelase Oy:lle Isoon-BritanniaanValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTero Meltti, finanssineuvos p. 0295 530 770
– Suomen valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttaminenMarja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 8 ja 130 §:n muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta annetun lain muuttamisestaJonna Kuparinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 182
– Hallituksen esitys eduskunnalle rahoitusmarkkinalainsäädännön muuttamiseksi covid-19-pandemiasta toipumiseksiOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397
– 1) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 14 ja 18 §:n muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen 14 §:n muuttamisesta
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922
– Esitys Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettaviksi yhteistyöohjelmiksi kaudelle 2021─2027Tapani Kojonsaari, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 070
– Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitean asettaminenKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Sovittelijan määrääminenEleonoora Eilittä, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 253
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain muuttamisestaEmilia Tiuttu, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 127
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (tuoteturvallisuusasetus)Sosiaali- ja terveysministeriöEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksiEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöLeila Suvantola, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 433
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Punkaharjun luonnonsuojelualueen rajauksen muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi