NordenBladet — Neuvottelukunta kokoontui nyt ensimmäisen kerran toimikaudellaan 3.5.2021–30.4.2024. Samalla neuvottelukunnan nimi muutettiin muotoon vakuutusjärjestelmätoiminnan kehittämisen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävät säilyvät ennallaan.Vakuutusjärjestelmätoiminnan kehittämisen neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää sosiaalivakuutusjärjestelmän toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta siihen. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä vakuutuslääkäreiden koulutusta ja hoitavien lääkärien osaamista sosiaaliturvajärjestelmästä. Neuvottelukunta koostuu useiden alan järjestöjen ja ministeriöiden edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajan toimii sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asuinrakentaminen vauhdittunut ennätystasolle – ylikuumenemisen vaara olemassa, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä.Talouskasvu kiihtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla odotuksia voimakkaammin, ja myös rakennusalan tilanne on kohentunut selvästi kevään aikana. Rakentamisen suhdannetta vahvistavat matalat korot ja kuluttajien hyvä luottamus talouteen. Lisäksi ammattimaiset asuntosijoittajat ovat edelleen aktiivisia. Asuntojen uudisrakentaminen on vilkastunut lähes ennennäkemättömän paljon, ja sen arvioidaan jatkuvan hyvin vilkkaana myös ensi vuonna. Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan on olemassa vaara asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Valtion historiallisen korkeita asuntotuotannon tukitasoja olisi nyt tarkistettava suhdannetilanteeseen paremmin sopiviksi, suosittelee rakennusalan suhdanneryhmä 15. syyskuuta julkaisemassaan raportissa. Nopeasti kasvanut kysyntä on kääntänyt rakentamisen kustannukset ja hinnat nousuun ja vaikeuttanut monien tuotteiden saatavuutta. Urakkatarjousten saaminen on vaikeutunut. Myös rakentamisen työvoimakustannukset ovat nousseet, ja samalla pula ammattityövoimasta on noussut alan suurimmaksi ongelmaksi. Rakentamisen kiivain vaihe loppuvuonna ja ensi vuoden alkupuolellaKokonaisuudessaan vuoden 2021 rakentaminen jää vuoden 2020 tasolle tai ylittää sen enintään parilla prosentilla. Rakentamisen kiivain vaihe on vuoden 2021 jälkipuoliskolla ja vuoden 2022 alkupuoliskolla.Asuntorakentaminen hidastuu vuonna 2022 nykyisestä, mutta toimitilarakentamisen arvioidaan puolestaan vauhdittuvan. Sen merkittävin kasvu on nähtävissä vasta vuoden 2022 puolella. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa, että rakentamisen määrä kasvaa kokonaisuudessaan 2–4 prosenttia vuonna 2022. Rakennusalan työllisten määrän arvioidaan kasvavan jonkin verran kuluvan vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ja ensi vuonna tuntuvammin.Korjaaminen vauhdittuu, infrarakentaminen hidastuu vähitellenRakennusten korjaaminen lisääntyi viime vuonna koronasta huolimatta mutta selvästi aiempia vuosia vähemmän. Rakennusalan suhdanneryhmä ennustaa korjausrakentamisen kasvun nopeutuvan jonkin verran lähivuosina.  Maa- ja vesirakennusinvestoinnit lisääntyivät poikkeuksellisen voimakkaasti vuonna 2020 julkisten investointien tukemina. Myös tänä vuonna maa- ja vesirakentaminen lisääntyy. Vuonna 2022 maa- ja vesirakentamisen ennustetaan hieman vähenevän.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatusikäisille, 4–6-vuotiaille lapsille suositellaan kolme tuntia liikkumista päivittäin, josta vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tuoreiden tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista.Yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen saavutti vain 46–85 prosenttia lapsista. Varhaiskasvatusikäiset lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Tulokset saatiin Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa vuosina 2019–2021 valittiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää pienten lasten liikkumisen seurannassa. Liikkumisen lisäksi mitattiin myös monipuolisesti lasten motorisia taitoja, jotka luovat liikkumisen perustan.Hankkeen tulosten mukaan pojat olivat keskimäärin tyttöjä aktiivisempia. Lasten motoriset taidot eli staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot olivat sitä parempia, mitä vanhempia lapset olivat. Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.– Tuloksissa liikkumisen määrä vaikuttaa kokonaisuudessaan positiiviselta, mutta reipasta ja vauhdikasta liikkumista kaivataan edelleen lisää, vaikkapa hippaleikin ja trampoliinihyppelyn muodossa, muistuttaa tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Likesiltä.– Lasten välillä on yksilöllisiä eroja. Aktiivisuuden määrän lisäksi tuleekin kiinnittää erityistä huomiota liikkumisen monipuolisuuteen, erilaisten taitojen opetteluun sekä liikkumisen iloon, kommentoi apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.Suomessa ei ole vielä systemaattista seurantajärjestelmää varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen osalta. – Meidän on lisättävä lasten liikettä ja liikkumista monipuolisesti eri keinoin. Tavoitetta tukee parempi ymmärrys liikkumisesta ja liikunnan määrään vaikuttavista tekijöistä. Kouluikäisille meillä on olemassa erinomaiset liikkumisen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmät jopa maailman mittakaavassa. Piilo-hanke viitoittaakin tietä uudelle tiedonkeruulle, jonka avulla saadaan tietoa pienten lasten liikkumisen määrästä, motorisista taidoista ja liikkumiseen liittyvistä tekijöistä, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen Piilo-hankkeen taustoja.Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kolmivuotisen Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat tutkimukseen pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Likes ja Jyväskylän yliopisto. Hanke on osa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutusta.Tietoa hankkeesta ja tuloksista > Piilo: Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan tutkimus- ja kehittämishanke (Likes)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.Asunnot energiatehokkaampia, terveellisempiä ja turvallisempiaAsuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet viranomaisohjauksen ja tuotekehityksen ansiosta. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunutSuomessa on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet. Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä ”opiskelija-asuntokonseptilla”, jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.Eilisen kaksio on tämän päivän kolmio – elinkaarijoustavuus heikentynytAsuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta. Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet. Erilliskeittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.VTT:n selvityksestä tietoa keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi”Selvitys antaa meille kattavaa tietoa kehityksestä ja osoittaa paikkoja, joissa lisätutkimusta tarvitaan. Ensi vuonna alkava asukasbarometri kartoittaa asukkaiden kokemuksia, joiden avulla saamme entistä laajemman kokonaiskuvan asumisen laatuun liittyvistä kehittämistarpeista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.VTT:n selvitys tuottaa tietoa asuntotuotannon laadun kehittymisestä keskustelun ja ohjauksen kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syyt muutoksiin sekä kartoittaa muutosten vaikutuksia asuinrakennusten ja asuntojen toimivuuteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, ympäristöominaisuuksiin ja viihtyisyyteen. Tarkastelussa ovat myös asuntotuotannon laadun, kustannusten ja asuntojen hinnan keskinäiset riippuvuudet. Edellinen selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.Asuntotuotannon laatumuutokset 2005–2020: Korkeampaa, tiiviimpää, energiatehokkaampaa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt Kotimaisten kielten keskuksen johtajaksi filosofian tohtori Leena Nissilän. Johtajan viisivuotinen virkakausi alkaa 1. lokakuuta 2021.Nissilä on toiminut Helsingin yliopiston kielikeskuksen johtajana tammikuusta 2021. Vuodesta 2004 alkaen hän on työskennellyt Opetushallituksen eri tehtävissä, muun muassa päällikkönä Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus -yksikössä sekä yksikön päällikkönä ja opetusneuvoksena Vapaa sivistystyö ja kulttuuriryhmien koulutus -yksikössä. Vuosina 1995–2004 Nissilä on toiminut erilaisissa suomen kieleen liittyvissä opetus- ja opetushallinnon tehtävissä Suomessa ja Virossa.Nissilällä on alaansa liittyviä luottamus- ja muita toimia sekä kansainvälisiä tehtäviä ja julkaisutoimintaa. Hän on muun muassa toiminut vuodesta 2007 Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä ja vuodesta 2019 lautakunnan varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan Nissilä on filosofian tohtori suomen kielen alalta.Kotimaisten kielten keskus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Keskuksen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Lisäksi keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa.Kotuksen johtaja johtaa, valvoo ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Johtajan virkaa haki 16 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden valtioneuvostolle toteuttamassa tutkimushankkeessa.Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä resurssien oikein kohdentamiseksi. Arviointityökalut auttavat kohdentamaan ja täsmentämään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimia. Siten ne toimivat tiedolla johtamisen ja toimintastrategioiden suunnittelun välineinä.Hankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa. Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, kuten mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä. Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö edellyttää niiden kontekstisidonnaisuuden huomiointia. Erilaisen palvelurakenteen, painopisteiden, rahoituspohjan tai ajallisen etäisyyden vuoksi tunnistetut työkalut tai niiden osat eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin.Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua. Riskinä on, että ne muodostavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen laaja-alaisuuteen nähden pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi on huomioitava edistämistoimien vaikutusten viive ja hitaus sekä intervention ulkopuolelta vaikuttavat tekijät, joita arviointityökalulla ei tavoiteta.Arviointityökalujen näyttöönperustuvuus ja niiden kehittäminen monialaisesti ja poikkihallinnollisesti ovat on edellytyksiä arviointityökalujen luotettavalle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle. Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla.Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja on tarpeen suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin esimerkiksi verotuksen vaikutusten arvioimiseksi.Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Laajakaistarakentamisen tukea koskevaan lakiin tehdään muutoksia, jotta se on jatkossakin Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksestä ja valtioneuvoston asetuksesta 27. syyskuuta 2021 mennessä.Nykyiseen lakiin sovelletaan EU:n yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, jossa säädetään muun muassa siitä, millä edellytyksillä laajakaistainfrastruktuuria voidaan tukea. Asetusmuutokset tulivat voimaan 3.8.2021.Aiemmasta poiketen asetuksessa on erilliset vaatimuksensa kiinteän ja langattoman verkon tukemiselle. Myös tukikelpoisten nopeiden viestintäyhteyksien vähimmäisnopeusvaatimukset ovat nousseet. Lisäksi asetuksessa on aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset muun muassa suunnitellun hankealueen kartoituksesta, julkisesta kuulemisesta ja kilpailuvaikutusten arvioinnista.Vuoden alussa voimaan tulleesta kansallisesta laajakaistatukiohjelmasta poiketen päivitetyssä ohjelmassa ei voitaisi tukea enää 5G-verkkojen langattomien liittymien rakentamista. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan 5G-verkkoja ei voida tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Suomessa 4G-verkkojen peitto kattaa 99,9 prosenttia väestöstä.Laki laajakaistarakentamisen tuesta tuli voimaan 1.1.2021 ja sen nojalla annettu asetus 15.3.2021. Tukiohjelma on suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Tavoitteena on saada 10 000 uutta kotitaloutta nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin. Laajakaistatukea varten on varattu valtion budjetissa vuonna 2021 viisi miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi on hakenut EU:n elpymisvälineestä laajakaistan tukemiseen 50 miljoonaa euroa, jolla täydennettäisiin kansallista laajakaistatukiohjelmaa vuodesta 2022 alkaen.Maakunnan liitot järjestävät hankealueiden kilpailutukset, joiden perusteella verkon rakentajat valitaan. Kilpailutuksessa valituksi tullut verkon rakentaja voi hakea tukea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenne- ja viestintävirasto valmistelee parhaillaan suunnitelluista hankealueista markkina-analyysejä, joiden valmistuttua kilpailutukset voidaan aloittaa.Mitä seuraavaksi?Laki- ja asetusluonnokset ovat lausunnoilla 27. syyskuuta 2021 asti. Lausuntopyynnöt on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Laajakaistaohjelmalle haetun elpymisvälineen rahoituksen takia laki käsitellään budjettilakina, minkä vuoksi hallituksen esitys on saatava eduskunnan käsittelyyn viimeistään lokakuun lopussa 2021. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä laajakaistatukiohjelmalle esitetään 15 miljoonan euron määrärahaa.EU:n valtiontukisääntelyn vaatimat muutokset on saatettava voimaan viimeistään 3.2.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja matkalippujen tarkastajien ja tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutusta koskevasta asetusluonnoksesta. Lausuntoaika päättyy 31.10.2021.Ehdotuksen tarkoituksena on joustavoittaa matkalippujen tarkastajien koulutusvaatimuksia niin, että tarkastusmaksuoikeuden saaneet kunnat ja kuntayhtymät pystyvät mitoittamaan tarkastajien ja tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutuksen omalle joukkoliikennealueelleen tarkoituksenmukaiseksi.Muutos on tärkeä erityisesti niille pienemmille joukkoliikennealueille, joilla on tarve vain muutamille tarkastajille kerrallaan.Uudessa asetuksessa säädettäisiin matkalippujen tarkastajien koulutukseen sisältyvistä asiakokonaisuuksista pitkälti voimassa olevaa asetusta vastaavasti. Asetuksessa ei säädettäisi koulutuksen vähimmäistuntimäärästä ja opetuksen toteutustavasta, vaan nämä jätettäisiin koulutuksenjärjestäjien harkittaviksi.Lisäksi uudessa asetuksessa säädettäisiin mahdollisuudesta soveltuvin osin hyväksi lukea matkalippujen tarkastajien koulutuksen asiakokonaisuuksia aiemmasta koulutuksesta tai työkokemuksesta.Koska matkalippujen tarkastajien koulutusta koskevasta vähimmäistuntimäärästä luovutaan, ehdotetaan johdonmukaisuuden vuoksi myös tarkastuksessa apuna olevien järjestyksenvalvojien koulutuksen pituuden jätettävän koulutuksen järjestäjien päätettäväksi.Mitä seuraavaksi?Asetusluonnos on lähetetty lausunnoille 14.9.2021. Lausuntoaika päättyy 31.10.2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu virkatyönä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustestaus kohdistuu jatkossa ensisijaisesti virukselle altistuneiden, rokottamattomien oireisten sekä rokottamisen jälkeenkin vakavalle koronavirusinfektiolle alttiiden henkilöiden testaamiseen, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön päivitetyssä kansallisessa covid-19-testaus- ja jäljitysstrategiassa.Nykyisen testaus- ja jäljityskapasiteetin ylläpito kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltoa ja voi alueellisesti johtaa muiden palveluiden saatavuuden heikkenemiseen. Korkea rokotuskattavuus vähentää erityisesti vakavien koronatapausten määrää ja kapasiteettia voidaan nyt hallitusti vähentää muiden toimintojen turvaamiseksi.Valmius nostaa kapasiteettia tarvittaessa uudelleen on ylläpidettävä. Jatkossakin tarvitaan koko maassa kykyä todeta tartuntaryppäät nopeasti, jäljittää tartuntaketjuja ja estää tartuntojen leviämistä sekä havaita mahdolliset uudet, huolestuttavat virusmuunnokset.Testiin pitäisi edelleen päästä vuorokaudessaYhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein päästä tarvittaviin tutkimuksiin.Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja että testitulos valmistuu vuorokaudessa. Samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa. Sitä mukaa kun rokotuskattavuus etenee, tautitaakka pienenee, ja tartunnoista huolimatta vakava sairastuminen koronavirustautiin vähenee. Koronavirustartunnan jäljityksen tavoitteena on tunnistaa tartunnalle altistuneet rokottamattomat henkilöt mahdollisimman varhain ja keskittyä tilanteisiin, joissa on laaja leviämisriski. Jos tartunnanjäljitys ruuhkautuu merkittävästi, tulee ensisijaisesti jäljittää korkean tartuntariskin altistumistilanteet. Testaus ja jäljitys on osa kuntien lakisääteistä tehtävää, jota sairaanhoitopiirit tukevat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi. Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa tulee huomioida alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen kohdentamisesta.Kansallinen testaus- ja jäljitysstrategia on luonteeltaan suositus, joka täydentää sosiaali- ja terveysministeriön hybridistrategian toimintasuunnitelmaa. Pandemian laantuessa toimenpiteitä päivitetään uudestaan.Kansallinen COVID-19 testaus- ja jäljitysstrategia, 14.9.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi